Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. — Keskustelu alkaa, edustaja Viitala.
Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että ulosottokaarta muutetaan ja velallisen suojaosuuden tasokorotuksen voimassaoloa jatketaan. Velallisen suojaosuuden määrä säädettäisiin laissa samalle tasolle kuin väliaikaisen lain voimassaoloaikana vuonna 2023. Suojaosuuden korottamisen tavoitteena on lisätä ulosottovelallisten käyttöön jääviä tuloja, ja tämä tukee velallisten taloudellista selviytymistä inflaation nostaessa kuluttajahintoja.
Tämä on yksilöiden kannalta hyvä asia, mutta suojaosuuden korottamisella on myös negatiivisia vaikutuksia niin velallisten kuin velkojien kannalta. Vaikka suojaosuuden korottaminen lisää käyttöön jääviä varoja, se saattaa pidentää velkojen maksuaikaa. Tämä kasvattaa veloista aiheutuvia korkokustannuksia koko velka-ajalta.
Velkojien näkökulmasta suojaosuuden korottaminen tarkoittaa, että osa velkojista saa suorituksen saatavilleen hitaammassa aikataulussa eli velan kokonaismaksu siirtyy pidemmälle aikavälille. Ehdotettu muutos kohdistuu pääasiassa pienituloisiin ulosottovelallisiin, joiden asemaa nimenomaan pyritään helpottamaan. Samalla se kohdistuu myös suurituloisiin ulosottovelallisiin, joiden osalta ulosmittauksen keventämiseen ei olisi tarvetta. Kyse on kuitenkin määrällisesti hyvin pienestä osasta velallisia. Huomionarvoista on myös se, ettei suojaosuuden korottaminen hyödytä kuitenkaan kaikkia keskituloisia ulosmittausvelallisia.
Muutosta ja sen vaikutusta tulee seurata jatkossa tarkkaan ja reagoida tarvittaessa myös mahdollisiin tuleviin muutostarpeisiin. Meidän tulisi samalla tarkastella ja kehittää koko ulosottokaarta laajemmin, jotta voimme välttää velkaantumisen jo ennen ulosottoon päätymistä. Velkajärjestelyyn pääsyä pitää myös helpottaa. Velkajärjestely on monille velallisille ainoa keino saada elämänsä takaisin raiteilleen ja selvitä veloistaan. Sen sijaan, että ulosottokaaren muutoksilla keskityttäisiin ainoastaan suojaosuuden kasvattamiseen, tulisi meidän laajentaa näkökulmaa ja pyrkiä ehkäisemään velkaantumista ja helpottamaan velkojen järjestelyä jo ennen ulosottoon päätymistä.
Keskustelu päättyi.
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 32/2023 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen toimenpidealoitteen hylkäämisestä. Asian käsittely päättyi.