Viimeksi julkaistu 11.7.2024 10.42

Pöytäkirjan asiakohta PTK 7/2015 vp Täysistunto Perjantai 22.5.2015 klo 13.15—15.45

2. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain 36 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 2/2015 vp
Valiokunnan mietintöHaVM 1/2015 vp
Ensimmäinen käsittely
Puhemies Juha Sipilä
:

Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 1/2015 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. 

Keskustelu
13.16 
Esko Kiviranta kesk 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on eduskunnan ensimmäinen mietintö alkaneella vaalikaudella. Hallituksen esitys ei sisällöllisesti ole erityisen haastava. Siinä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislain 36 §:ää, jossa säädetään oleskeluluvan myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Vielä tällä hetkellä on voimassa ulkomaalaislain 36 §:n 1 momenttiin vuodesta 2007 sisältynyt virke, jonka mukaan kansanterveyden vaarantaminen ei estä jatkoluvan myöntämistä, jos luvan myöntämisen edellytykset ovat muutoin olemassa. Kyseinen virke, joka siis sisältyy vielä voimassa olevaan lakiin, on pudonnut viime vaalikauden lopulla lainkohtaa uudistettaessa epähuomiossa pois lakiehdotuksesta. Tämä tarkoittamaton muutos on nyt tulossa voimaan lailla 507/2015 aivan lähiaikoina, tarkemmin sanottuna runsaan viikon päästä 1.6.2015. 

Kysymys on siis lakiin syntymässä olevan, puhtaasti teknisen virheen korjaamisesta. On toivottavaa ja suotavaa, että eduskunta omalta osaltaan hyväksymällä käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen pitää huolta siitä, että oikeusjärjestys on siinä muodossa kuin on tarkoitettu. Hallintovaliokunta on kuullut esityksen johdosta asiantuntijoita, käynyt keskustelun ja päättänyt yksimielisesti puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana. 

13.18 
Antti Lindtman sd :

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valiokuntaa ja valiokunnan puheenjohtajaa tästä mietinnöstä — vaikkakin tämä oli tietysti vähän tämmöinen teknisempi asia, niin on tässä varmasti jotain symboliikkaa. Herää kysymys, että alkaako tässä nyt uusi aika verrattuna edelliseen kauteen. Itse istuin hallintovaliokunnassa koko viime eduskuntakauden, ja kyllä minulle jäi se muistikuva, että kovasti aina vääntöä ja eri näkökulmia liittyi tähän maahanmuuttopolitiikkaan, erityisesti silloin, kun ulkomaalaislakia käsiteltiin. Kovin usein jouduimme äänestämään, kovin usein jouduimme tässä salissa äänestämään. 

Nyt tässä tietysti herää kysymys, että alkaako tässä nyt uusi aika, jossa näitä maahanmuutto- ja ulkomaalaisasioita voidaan täällä eduskunnassa käsitellä entistä yksituumaisemmin. Ja kun katson nyt niitä työryhmälinjauksia, joita hallitusneuvotteluista on julkistettu, niin voin todeta, että erityisesti perussuomalaiset ovat kyllä ennätysnopeasti maltillistaneet kantojaan näissä maahanmuutto- ja ulkomaalaiskysymyksissä. Voisinkin tässä nyt perjantain ratoksi kysyä — etenkin jos ja kun näyttää siltä, että näissä maahanmuuttoasioissa Suomen linja kaikessa olennaisessa jatkuu ennallaan — erityisesti paikalla olevilta perussuomalaisilta: onko oletukseni oikea, että jatkossa näitä maahanmuutto- ja ulkomaalaisasioita voidaan käsitellä tässä salissa entistä yksimielisemmin? 

13.20 
Maria Tolppanen ps :

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Lindtmanille täytyy sanoa, että se riippuu tietysti hirveän paljon siitä, mikä tulee olemaan teidän katsantokantanne: jos otatte asioita laajasti käsiteltäväksi ja katsotte asioita monelta kantilta, niin varmaankin me löydämme yhteisiä teitä. Se on varmasti niin, ja siihen kai tässä pyritään, että me olisimme yhtä mieltä asioista, me näkisimme maahanmuuttoasioissa ne inhimilliset asiat, mitkä siinä täytyy ottaa huomioon, mutta me uskallamme puhua myöskin sellaisista asioista, jotka tähän saakka tuntuvat olleen kiellettyjä asioita. Jotta voimme keskustella asioista, sehän edellyttää sitä, että me teemme hyvää yhteistyötä ihan alusta saakka. Toivottavasti, olipa siellä hallituksessa loppujen lopuksi keitä tahansa, oppositio ja hallitus pystyvät tekemään samaa työtä ja kulkemaan samaa latua eteenpäin. Pystyimme ottamaan huomioon muun muassa sellaisia asioita, mistä tähän saakka ei ole keskusteltu, kuten esimerkiksi pakolaisstatuksella Suomeen tulevan henkilön ammattitaidon hyväksyminen ja myöntäminen. Tällä hetkellähän me olemme maa, jolla on varaa jättää esimerkiksi lääkärinkoulutuksen saaneen ihmisen ammattitaito rajan toiselle puolelle. 

Nämä ovat niitä asioita, mistä on hyvä keskustella. On hyvä puhua siitä, minkälainen maahanmuuttopolitiikka on hyvää politiikkaa, minkälainen on hyvää Suomelle ja minkälainen on hyvää niille maahanmuuttajille, jotka tulevat tänne. Otamme tietysti luonnollisesti huomioon sen, minkälaisista oloista ihmiset tulevat ja mitä he ovat tehneet. Mielelläni tarjoan kyllä kättä ja yhteistyötä tässä myöskin demareille.  

13.22 
Antti Lindtman sd :

Arvoisa puhemies! Huomaan kyllä, että jonkinnäköistä muutosta tässä on tapahtunut. Otin asian esiin ehkä senkin vuoksi, että kun ennen vaaleja käytiin keskustelua tästä asiasta ja kun luin tämän perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisen ohjelman, niin se tietysti jonkun verran herätti huolta siitä, muuttuuko Suomen linja nyt olennaisesti, ja heräsi kysymys, käykö tässä nyt niin, että Suomen rajat laitetaan kokonaan kiinni — tällaisiakin puheenvuoroja aika paljon esitettiin perussuomalaisten rivistä. Mutta kun nyt luen tämän hallitusneuvottelijoiden työryhmälinjauksen siellä olevien puolueiden yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta, niin huomaan todella, että juurikaan näitä asioita ei tähän linjaukseen ole tullut — kiintiöpakolaisten määrä pysyy ennallaan, rajat pysyvät auki, Suomi osallistuu kansainväliseen taakanjakoon — joten oletan kyllä, että tämä Tolppasen puheenvuoro tarkoittaa sitä, että jatkossa näitä asioita voidaan käsitellä entistä yksituumaisemmin. Ja täytyy kyllä perussuomalaisia kiittää tässä vaiheessa siitä, että vaikka takinkääntö on ollut nopeaa, niin se on kuitenkin tapahtunut oikeissa asioissa. 

13.23 
Eero Heinäluoma sd :

Arvoisa puhemies! Tämä maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikka ja sen vastuullinen, hyvä hoitaminen on tosi tärkeä osa meidän kansallista menestystämme. 

Haluaisin liittyä niiden joukkoon, jotka antavat tunnustusta puhemies Sipilän vetämien hallitusneuvottelujen tähänastiselle tulokselle. On aidosti erittäin arvokas asia, jos näin vaikeasta kokonaisuudesta voidaan saavuttaa niin merkittävä ja kohtuullisen hyvä yhteisymmärrys kuin mikä näissä hallitusneuvotteluissa on nyt tapahtunut. 

Kun maahanmuuttoasiat ovat olleet paitsi suuren mielenkiinnon myös suurten intohimojen kohteena, on selvää, että jos hallituksella on näin järkevä linja kuin mitä nyt tähän mennessä on kerrottu, niin uskon, että sitä varmasti voidaan tulevassa oppositiossakin tukea, ja se antaa edellytykset tehdä kohtuullisen hyvää, tasapainoista ja myös kansalaisten hyväksymää maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikkaa. Tämä yksimielisyys, joka tänään on nähty tässä valiokunnan mietinnössä, toivottavasti lupaa hyvää myös jatkoon. 

13.24 
Touko Aalto vihr :

Arvoisa puhemies! Yhdyn tähän edustaja Lindtmanin kysymykseen ja hieman vielä konkretisoin sitä. Kenties salissa olevat perussuomalaiset voivat vastata vielä siihen tarkempaan kysymykseen: onko koko Nuiva Vaalimanifesti ja perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma, kiitos Juha Sipilän johtamien hallitusneuvotteluiden, heitetty nyt romukoppaan? 

13.24 
Maria Tolppanen ps :

Arvoisa puhemies! Mielenkiinnolla kuuntelen tässä. Huomaan, että oppositio tietää todella hyvin hallitusneuvottelut ja tietää sen, mitä siellä on neuvoteltu (Välihuuto) — tai ne, jotka eivät ole olleet neuvottelemassa, tietävät todella hyvin. Täytyy sanoa, että me emme kyllä tiedä ihan noin hyvin kaikkia asioita, mitä sieltä tulee, mutta olen ymmärtänyt, että hallitusneuvottelut ovat edenneet todella hyvin, ja olen hyvin luottavainen sen suhteen, että maahan saadaan toimintakykyinen hallitus ja saadaan varmaan huomattavasti ripeämmässä tahdissa kuin viime vuonna, jolloinka te olitte siellä neuvottelemassa. 

Olen ymmärtänyt, että siellä on aikamoinen konsensus tällä hetkellä menossa monista asioista. Mitä tulee Nuivaan manifestiin — itse en sitä tunne — niin minulle oli todellakin yllättävää tämä tieto, että se on ollut jopa hallitusneuvotteluissa. Tämähän on niin kuin suorastaan uutinen, jos näin on ollut. Mutta en voi ottaa asiaan kantaa, koska en ole ollut tässä asiassa mukana. 

Mutta jos mennään ihan siihen, mistä tällä hetkellä nyt keskustellaan, elikkä kansanterveyden vaarantamiseen, niin tässähän nyt oli tosiaankin kysymys tämmöisestä teknisluontoisesta korjauksesta lainsäädäntöön. Tässä yhteydessä sanon sen, että minä toivoisin, että tämä eduskunta, joka nyt sitten aloittaa toden teolla työnsä, ja valiokunnat kiinnittäisivät huomiota siihen, että lainsäädäntömme olisi sellaista, mikä on helposti tulkittavaa, että sinne ei jäisi niitä tulkinnanvaraisuuksia, koska mitä selkeämpi lainsäädäntö on, sen selkeämmin voidaan esimerkiksi tuomioistuimissa tehdä päätökset ja sitä vähemmän tarvitaan erilaisia valitusteitä. Valitustiet ovat pitkiä, maksavat paljon. Ne maksavat koko yhteiskunnalle paljon. 

Mutta jos me jatkamme samaa, mitä viime kaudella tehtiin, että teemme pelkkiä puitelakeja, joiden sisältö sitten haetaan varsinaisissa istunnoissa tuomioistuimissa — ei siis täällä — niin olemme tuommoisessa aika vellovassa suossa. Toivotaan, että me pystymme hyvään yhteistyöhön kaikki. 

13.27 
Ville Vähämäki ps :

Kunnioitettu puhemies! Nyt kun tässä on näitä takinkääntösyytöksiä kuunneltu, niin kyllä minua vähän ihmetyttää se, miten voi olla, että samaan aikaan, kun syytetään takinkäännöstä, sitten myöskin tulevaa hallitusta syytetään siitä, että tämä maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan linja tulee koventumaan huomattavasti. Nämähän ovat täysin päinvastaisia syytöksiä. Ihmettelen, kuinka näitä voidaan samaan aikaan tehdä. 

Mitä sitten tulee taas näihin maahanmuuton kustannuksiin, on hyvä, että ne tullaan selvittämään tulevalla kaudella: nähdään, mikä se todellinen kustannus on Suomelle maahanmuutosta. 

Sitten joku edustaja, taisi olla edustaja Haglund, on A-studiossa sanonut, että maahanmuuton tuleekin maksaa ja sen pitää maksaa, mutta sitten taas toisaalta niitä kustannuksia ei hänen mielestään saa selvittää, niin että on tässäkin ihmeellisiä näkökantoja. Joitakin selvityksiä maahanmuuton kustannuksista on tehty, se on hyvä, ja hyvä, että tullaan tekemään jatkossa myöskin, että saadaan selville nämä todelliset kustannukset ja hyödyt ja haitat. — Kiitos. 

13.28 
Jukka Gustafsson sd :

Puhemies! Tämä on mielenkiintoinen keskustelu. Hetken ajan mietin, onko oikea paikka puhua nyt vai sitten, kun hallitusohjelma tulee saliin käsittelyyn. 

Mutta edustaja Lindtman on oikeassa: perussuomalaiset tekivät takinkäännön, joka on historiallisen nopea. Minä olen selvittämässä itselleni, miten tehdään ehdotus Guinnessin Ennätysten kirjaan maailman nopeimmasta takinkäännöksestä, ja tulen kertomaan tämän asian ja aikataulun ja tilanteen sitten varsinaisessa hallituksen ohjelman tiedonantokeskustelussa. Ja kenen nimiin tämä takinkäännöksen nopeus pannaan? Pannaanko se Soinin vai edustaja Tolppasen? Sekin varmaan selviää tässä vielä. (Hannu Hoskonen: Varmaan selviää!) 

13.29 
Antti Lindtman sd :

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta tyydytyksellä edustaja Tolppasen huomio — itse en nyt siellä hallitusneuvotteluissa ole, mutta sain tässä arvokasta tietoa, kun Tolppanen totesi, että siellä on monissa asioissa konsensus. Ja nyt kun olen ymmärtänyt, että erityisesti talous- ja verolinjaukset ovat siellä päällimmäisinä, niin hyvä on tietysti tieto siitä, että neuvottelut etenevät ja että tästä on konsensus löytynyt. 

Mutta mitä tulee näihin syytöksiin, en tiedä nyt, ymmärsikö edustaja Vähämäki väärin. En syyttänyt teitä takinkäännöstä, minä kiitin teitä takinkäännöstä. Kun täällä esimerkiksi teidän maahanmuutto-ohjelmassanne todettiin, että tällainen monikulttuurisuuden keinotekoinen pönkittäminen pitää laittaa kuriin ja virkakuntaa karsia, niin tässä työryhmälinjauksessa hallitusneuvotteluissa todetaan, että "kannustamme eri yhteiskunnallisia toimijoita lisäämään kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteyksiä". Tämäkin on aivan erinomainen linjaus, ja täytyy todeta, että näyttää siltä, että se arvio, mikä oli tämän keskustelun alussa, että jatkossa näitä maahanmuutto- ja ulkomaalaisasioita mahdollisesti voidaan tässä salissa käsitellä entistä suuremmalla yksimielisyydellä, on oikea. Ja ei tästä kuulu syytös vaan erityinen kiitos perussuomalaisille, jotka ovat välittömästi vaalien jälkeen tarkistaneet kantojaan näissä asioissa. Se on aito kiitoksen paikka. 

13.31 
Nasima Razmyar sd :

Arvoisa puhemies! Kiitän myös omalta osaltani edustaja Lindtmania puheenvuorosta. Tarkemmat korvat varmasti kuulevat, myöskin perussuomalaisissa, että tarjoamme yhteistyön kättä, koska nämä ovat sellaisia asioita, jotka koskettavat meitä kaikkia suomalaisia. Siihen kuuluvat myöskin maahanmuuttajat, jotka ovat yhtä lailla osa suomalaista yhteiskuntaa. 

Mutta kun aikaa ei ole mennyt kovin kauan, puhutaan muutamasta viikosta, niin ei voi olla kuitenkaan muistelematta tätä vaalikampanjaa, jota perussuomalaiset omalta osaltaan kävivät niin tv-mainoksensa kautta kuin oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa kautta. Meille on todella tärkeää, että linja on sellainen tulevaisuudessa, että myöskään toimeentulotuen varassa olevia maahanmuuttajia ei sijoiteta ympäri Suomea ja lopetetaan puhe tämmöisestä koheesion rikkomisesta, koska siinä kyllä Suomi ei mene yhtään eteenpäin, päinvastoin se on ikävää vastakkainasettelua. Eli yhtä lailla yhdyn edustaja Lindtmanin puheenvuoroon siinä, että kiitos, että hallitusneuvotteluissa toivon mukaan tulee semmoisia ratkaisuja, jotka parantavat suomalaista yhteiskuntaa eivätkä aseta tätä vastakkainasettelua. Kiitos siitä erityisesti perussuomalaisille, odotamme tiivistä yhteistyötä näissä asioissa. 

13.32 
Maria Tolppanen ps :

Arvoisa puhemies! Näin olen todellakin ymmärtänyt, että veroasioissa on päästy aika lailla yhteisymmärrykseen. Sehän jo aika alkumetreillä kerrottiin, että verokanta ei tässä maassa muutu. Sehän on ihan selkeätä suomea, siinä olemme kaiketi kaikki samaa mieltä. Se, mitä sisällä tapahtuu, on sitten eri asia. Se tapahtuu erilaisissa huoneissa, eri ovien takana. Siellä ovat neuvottelijat, siellä ovat eri puolueista ammattitaitoiset neuvottelijat ja hyvät neuvottelijat, jotka siellä tällä hetkellä ovat neuvottelemassa ja varmastikin pääsevät niistä jonkinlaiseen lopputulokseen, koska ei hallitusta maahan saada, jos ei lopputulosta tule. Näinhän se on. Mutta nyt vaikuttaa todellakin hyvältä, että tähän maahan saadaan hallitus ja saadaan hallitus ripeässä tahdissa, jotta eduskunta pääsee tekemään työtään. 

Maahanmuutto ja takinkääntö: Minusta on hyvä asia, jos meillä on takki kääntynyt, koska tämän käännöksen mukana nyt vihdoinkin selvitetään maahanmuuttokustannukset. Tähänhän saakka näitten kustannusten selvittäminen on ollut täysin mahdotonta, ja sen on estänyt meidän lainsäädäntömme. Me emme pysty selvittämään esimerkiksi harkinnanvaraisia sosiaalitukia millään tavalla, koska meidän lainsäädäntömme estää sen. Me emme pysty määrittelemään sitä, kenelle on maksettu, mitä on maksettu, milloin on maksettu ja miksi on maksettu. Nyt, jos olemme yhteisesti sopineet — niin kuin olemme — sen, että nämä kustannukset selvitetään, sen jälkeen jokainen voi ihan tykönänsä katsoa, mitkä ovat todelliset kustannukset ja mihinkä meidän rahkeemme riittävät, mihin tämän maan työtä tekevän kansan veromarkat riittävät, kuinka pitkälle voidaan mennä. Sehän on se kaiken a ja o. Tehdäänpä sitä tai tätä, niin täytyy tietää, kuinka paljon on resursseja käyttää siihen, koska se on se vanha totuus, että kakkua ei voi yhtä aikaa säästää ja syödä. Ei vain voi. Jompikumpi täytyy tehdä, mutta ensin täytyy päättää, kumpi tehdään. (Olavi Ala-Nissilä: Odotetaan sitä uutta hallitusta!) 

Puhemies Juha Sipilä
:

Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään.  

Täysistunto keskeytetään, ja istuntoa jatketaan kello 15. 

Täysistunto keskeytettiin kello 13.34. 

Täysistuntoa jatkettiin kello 15.02. 

Toinen varapuhemies Ben Zyskowicz
:

Eduskunnan täysistunto jatkuu. Käsittelyssä on siis hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain 36 §:n muuttamisesta. Ensimmäisen käsittelyn keskustelu jatkuu. 

15.02 
Ozan Yanar vihr :

Arvoisa puhemies! Aiemmin tässä salissa käytiin keskustelua maahanmuutosta ja maahanmuuttopolitiikasta. Minusta on ikävää katsoa sivusta maahanmuuttajataustaisena kansanedustajana, kun maahanmuutosta puhutaan kustannuksena, puhutaan jälleen me—te-kaltaista retoriikkaa ja puhutaan vastakkainasettelusta jälleen kerran. 

Minä kaipaisin tähän keskusteluun leimaamisen sijaan lisää ehdotuksia siitä, kuinka me saamme ihmisiä mukaan tähän yhteiskuntaan, kuinka voimme parantaa esimerkiksi meidän kotouttamistoimia, ja aitoa keskustelua siitä, kuinka me voimme yhdessä rakentaa tätä maata. Minä uskon, että me pystymme siihen. Peräänkuuluttaisin parempaa maahanmuuttopoliittista keskustelua. — Kiitos. 

15.03 
Anders Adlercreutz :

Ärade talman! Det som diskuteras här i dag är en helt praktisk åtgärd som inte borde föranleda diskussion. Det gläder mig att vi verkar har lyckats vända ett blad och gå vidare, och att Halla-ahos manifest kan begravas. Det att ledamot Tolppanen inte känner till manifestet är onekligen intressant. 

Kun jatkossa keskustelemme maahanmuutosta ja erityisesti pakolaisuudesta, on muistettava, että inhimillisyys on kaksisuuntainen tie: apua saadaan ja apua annetaan. 

Mekin olemme olleet vastaanottavana osapuolena, avun tarpeessa, ja saatamme sitä olla joskus tulevaisuudessakin. Ei meidän sotalastemme terveyttä tiedusteltu, kun saapuivat laivalla Tukholmaan — tai kuten isäni teki, junalla Lapin kautta rajan yli — eikä meidän nytkään tule valikoida terveitä pinon päältä, jos hätää kärsivät ihmiset tarvitsevat suojaa. Ihmisten luokittelemisella kunnon, rodun tai hyödyllisyyden mukaan eri kategorioihin on synkkä historia jo muutenkin. 

Meillä on suuria taloudellisia haasteita tällä hetkellä, sitä ei kukaan kiellä. Asiat pitää kuitenkin asettaa oikeisiin mittasuhteisiin; meillä on varaa ja velvollisuus auttaa. 

Keskustelu, jota tänään tässä käymme, koskee pientä siivua maahanmuuttokysymyksestä. Maahanmuuttoon liittyy välillisesti monta muuta asiaa, joita toivon, että tuleva hallitus saa vietyä päätökseen. Yksi näistä on kysymys niin sanottujen paperittomien terveydenhoidosta, asia, johon on pikaisesti saatava ratkaisu, kunhan uusi hallitus aloittaa työnsä. Tämä saadaan varmaan nopeasti eteenpäin nyt, kun Nuiva manifesti on kuopattu. Paperittomien terveydenhoito on asia, jolla on vaikutusta kansanterveyteen ja johon meitä velvoittavat paitsi inhimillisyys myös kansainväliset sopimukset. 

Ärade talman! När någon i nöd knackar på vår dörr ska vi öppna den. Det är vår plikt och det har vi råd med. 

15.05 
Laura Huhtasaari ps :

Arvoisa puhemies! Tässä kohdassa, pykälässä, mitä juuri nyt käsittelemme, Antti Lindtman oli huolissaan siitä, että perussuomalaiset olisivat kääntäneet takkia. Ajattelin rauhoitella Anttia ja sanoa, että emme suinkaan ole kääntäneet takkia. Olemme edelleen ihan samaa mieltä kaikista asioista, ja jos olisimme saaneet yksin päättää, niin perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelma olisi otettu sellaisenaan. 

Mutta Antille tiedoksi, että demokratiassa, kun on kolme puoluetta, tehdään niitä kompromisseja ja joku saa jonkun läpi ja joku toinen saa jonkun läpi, ja olen iloinen, että meidän ohjelmiamme on luettu, ja toivottavasti niistä otamme mahdollisimman paljon myöhemminkin käyttöön ja pala kerrallaan muutetaan maailmaa. 

15.06 
Antti Kurvinen kesk :

Arvoisa puhemies! Olin itse hallintovaliokunnassa käsittelemässä tämän yhden ulkomaalaislain pykälän, tämän ulkomaalaislain 36 §:n, muuttamista. Tässä on ehkä keskustelun aikana tullut sellainen väärä käsitys, kun on kuunnellut puheenvuoroja varsinkin sosialidemokraateilta ja perussuomalaisilta, että tämä olisi nyt jotenkin radikaali muutos tai iso uudistus. Tämähän oli tekninen korjaus, virhe tapahtunut lainsäädäntötyössä. Tietysti pitäisi miettiä, miten tällaiset virheet voitaisiin jatkossa välttää. 

Itse asiasta voisi todeta sen, että asiantuntijakuulemisten perusteella edelleenkin harkinnanvaraa jää siinä, miten tämä kansanterveysasia otetaan huomioon, jos vaikkapa leviää maailmanlaajuinen epidemia, joku maailmanlaajuinen, vaarallinen uusi tauti on liikkeellä ja se vaatii toimenpiteitä meidän ulkomaalaishallinnossa. Minä kuitenkin toivoisin, että otettaisiin tähän laajempaan maahanmuuttopolitiikkaan kantaa vasta sen jälkeen, kun nuo Smolnan neuvottelut on saatu valmiiksi ja meillä on maassa toimintakykyinen poliittinen hallitus. Sitten voivat opposition edustajat lähteä kannattamaan tai kritisoimaan sitä uuden hallituksen ulkomaalaispolitiikkaa. 

15.08 
Joona Räsänen sd :

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa, kun keskustelemme tästä ulkomaalaislain 36 §:n muuttamisesta, edustaja Kurvinen pyysi, että puhuisimme laajemmin maahanmuuttopolitiikasta vasta, kun tänne maahan on saatu toimintakykyinen hallitus. Mutta on ehkä hyvä puhua tässäkin yhteydessä laajemmin maahanmuuttopolitiikasta, kun hallitusneuvotteluista näitä työryhmien muistioita esimerkiksi koskien maahanmuuttoa on jo julkaistu. 

Tässä aikaisemmin keskustelussa keskusteltiin siitä, onko kenties jokin puolue vaihtanut linjaansa vaalien jälkeen suhteessa aikaisempaan. On minusta ihan rehellistä todeta, että todella perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa ennen vaaleja todettiin, että monikulttuurisuus tai maahanmuutto eivät ole lähtökohtaisesti sellaisia asioita, mitä Suomen pitäisi tavoitella. Ja nyt kuitenkin tulevan hallituksen maahanmuuttopoliittisessa paperissa, minkä työryhmä todella julkaisi, todetaan yksiselitteisesti, että maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa osaksi Suomen kulttuuria, ja myös suhtaudutaan hyvinkin positiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon. Siinä mielessä kiittelen nyt perussuomalaisia, että olette tulleet ainakin osana hallitusta oikealle linjalle. Jos ette vielä kuitenkaan puolueena ole muuttaneet linjaanne, niin edustatte kuitenkin tässä sitten, käsittääkseni, hallituksen linjaa tulevaisuudessa. Muun väittäminen on ehkä joidenkin mielestä hieman sitten jotain toista puhetta. — Kiitoksia. 

15.09 
Touko Aalto vihr :

Arvoisa puhemies! Salissa käytiin jo äsken keskusteluita siitä, että hallitus tekee aina kompromisseja — toki näin on. Perussuomalaisilla muun muassa Nuiva Vaalimanifesti ja perussuomalaisten oma maahanmuuttopoliittinen ohjelma olivat vaihdon välineitä. Perussuomalaiset heittivät Nuivan Vaalimanifestin sekä oman maahanmuutto-ohjelman roskakoriin, jotta saivat jotain muuta tilalle, totta kai näin. 

Mutta tässä edustaja Tolppanen aikaisemmin paukutteli ja muutenkin perussuomalaiset ovat paukutelleet henkseleitä, että nyt saavutettiin historiallisesti jotain uutta: maahanmuuton kustannukset lasketaan. Nyt salissa on vielä jonkun verran perussuomalaisia. Voisitteko kertoa, onko kysymys vain kustannuksista, kun jokainen maahanmuuttaja on myös kuluttaja ja veronmaksaja, onko tämä tulopuoli tässä kenties myöhemminkin mukana? Miten ylipäätään maahanmuuton kustannuksia voidaan kokonaisuudessaan laskea? Kuka ylipäätään on maahanmuuttaja? Voitteko ylipäätään hieman avata tätä laskentapohjaa?  

15.10 
Veera Ruoho ps :

Arvoisa puheenjohtaja! Tuossa edustaja Ozan kaipasi maahanmuuttokeskusteluun semmoista yhteistä näkökulmaa ja toiseuttamisen lopettamista. Minä haluaisin kertoa teille ilosanomaa, hyvät edustajatoverit, siitä, että moni maahanmuuttaja jakaa meidän perussuomalaisten kanssa yhteisiä mielipiteitä ja ajatuksia esimerkiksi mikro- ja pk-yrittäjyyden helpottamisesta. Tiedän senkin myös, että meitä on moni maahanmuuttaja myös äänestänyt vaaleissa. Itse olen tuore, uusi kansanedustaja enkä koe ollenkaan kääntäneeni takkia missään vaiheessa. 

15.11 
Mika Niikko ps :

Arvoisa puhemies! Edustaja Aalto, täytyy nyt korjata vähän sen verran tätä tulkintaa, että ei perussuomalaisten virallisessa vaaliohjelmassa ole mitään Nuivaa Vaalimanifestia, vaan se on ollut viime eduskuntavaalien aikainen joidenkin kansanedustajaehdokkaitten oma ohjelma, jota he tahtovat tuoda. Toki meillä oli maahanmuutto-ohjelma ja on edelleenkin, ja me ajamme sitä ponnekkaasti ja toivon mukaan tällä kertaa hallituksesta käsin. Emme me ole hylänneet niitä meidän tavoitteita, ja mielestäni siellä on erittäin hyviä ja perusteltuja tavoitteita. Niitä nyt en lähde tässä avaamaan. 

Mutta tämä keskusteluhan nyt lähti liikkeelle tästä ulkomaalaislain pykälästä, jossa oleskeluluvan jatkolupa ei huomioisi jatkossa sitä, onko tulijalla kansanterveydelle vaarallinen sairaus vai ei. Itse en ymmärrä sitä, minkä tähden tällaista asiaa ei saa kritisoida, että tämä poistetaan tämä pykälä, koska eduskunnan ensisijainen tehtävä on ilman muuta ajaa Suomen ja suomalaisten hyvinvointia ja etua ja harkita tarkkaan, mihin ne rahat käytetään. Sitä vartenhan me täällä istumme, ja tässä tapauksessa toki emme haluaisi lisätä kustannuksia. 

Esimerkkinä Adlercreutz mainitsi tässä, että paperittoman sairaanhoito, joka tyrmättiin viime hallituskauden aikana, pitäisi ehdottomasti ottaa uudelleen käsittelyyn ja saada se laki voimaan, jotta paperittomatkin saisivat täysin laajan terveydenhuollon. Ei tälle ole mitään perusteluita. Tämä keskustelu käytiin jo viime hallituskauden aikana. Jokainen, joka Suomessa sairastaa vakavasti tai onnettomuuteen joutuu, oli papereita tai ei, hoidetaan. Ei Suomessa ketään jätetä kadulle kuolemaan. Mutta eri asia on se, onko meillä varaa hoitaa kaikkia täällä, jotka tekeytyvät laittomiksi sillä, että esimerkiksi vaikka viisumi vanhenee ja tullaan rajan yli tänne, ja sitten sen jälkeen välittömästi saataisiin kaikki se terveydenhuolto, mitä Suomen kansalainen saa. Tämä on se keskustelun ydin, onko meillä varaa ja missä määrin on järkevää käyttää meidän terveydenhuollon resursseja kaikkien maailmasta tänne tulevien hyväksi. 

15.13 
Antti Kurvinen kesk :

Arvoisa puhemies! Ihan edustaja Räsäselle haluan kommentoida lyhyesti, että tarkoitus ei ole ollut aikaisemmassa lainsäädäntötyössä muuttaa lakia, ei ole tarkoitus ollut muuttaa oikeustilaa, sitä, miten tähän asiaan suhtaudutaan. Virhe on tapahtunut, ja se virhe korjattiin. Oikeustilaa ei ole muutettu nyt, eikä sitä ollut tarkoitus aiemminkaan muuttaa. Tämä ihan asian kirkastaaksemme. 

15.14 
Ozan Yanar vihr :

Arvoisa puhemies! Sanoisin edustaja Huhtasaarelle, että surullista, että ajatte edelleen teidän maahanmuutto-ohjelmaanne, joka on asiantuntijoiden mukaan perustuslain vastainen. Tämä on ihan riippumaton näkemys. Se on surullista, että haluatte vieläkin ajaa sitä eteenpäin. 

Hallitustunnustelija julkaisi yhden A4:n, ja siinä oli monia ympäripyöreitä kohtia. Katsotaan, mitä tämä maahanmuuttopoliittinen ohjelma tulee kokonaisuudessaan sisältämään tulevaisuudessa konkreettisesti. Silloin aion tarkastella tätä asiaa vielä yksityiskohtaisemmin. Mutta minusta on surullista, että ajatte sellaista ohjelmaa, joka on perustuslain vastainen. 

15.15 
Touko Aalto vihr :

Arvoisa puheenjohtaja! Vastaan edustaja Niikon kysymyksiin tuosta paperittomien terveydenhuollosta. Pysytään ihan siinä asiassa, niin myös Niikon toive toteutuu. 

Ensinnäkin kukaan ei ole estänyt kritisoimasta. Sen takia me nimenomaan olemme täällä näin. Se on hyvä, että kritisoitte, mutta kukaan ei ole sitä estänytkään. 

Toinen asia: jos mietitään sitä, että meillä on ihminen, joka tarvitsee hieman hoitoa, niin eikö se ole kustannusten säästämistä, jos hänet hoidetaan alkuvaiheessa kunnolla, toisin kuin se, että annetaan ongelmien pitkittyä? Se on aina paljon kalliimpaa ja monimutkaisempaa, ja siinä menee myös enemmän rahaa. Jos ihminen joka tapauksessa on jo täällä, niin eikö ole parempi, että säästetään rahaa, tuetaan kansanterveystyötä ja ylipäätään ei tule suurempia kustannuksia? Eikö paperittomien terveydenhuolto ole nimenomaan kustannusten säästöä, sananmukaisesti? 

15.16 
Eero Heinäluoma sd :

Arvoisa puhemies! Tämä ulkomaalaislain 36 §:n muutoshan on luonteeltaan tekninen, niin kuin täällä on todettu, mutta ainakin itse halusin kuulla myös tämän jälkiosan keskustelua, koska tämä asiakokonaisuus liittyen ulkomaalaispolitiikkaan ja maahanmuuttoasiaan on tavattoman tärkeä. Se on aidosti iso osa meidän yhteiskuntamme menestystä ja myös kansakunnan koossa pysymistä, ja sillä, miten ulkomaalaiset otetaan vastaan, miten he sijoittautuvat Suomeen ja kuinka he kokevat olonsa täällä tervetulleiksi ja tasa-arvoisiksi yhteiskunnan kansalaisiksi, on iso periaatteellinen merkitys. 

Tästä on kymmenen vuotta väännetty kättä, ja luulenpa, että tämä taitaa olla kymmenen vuoden ajanjaksolla ensimmäinen ulkomaalaislain käsittely, joka voidaan tehdä yksimielisesti, ja se on minusta hieno asia. Kun edustaja Kurvinen sanoi, että ei saa vielä hallitusta kehua, kun ei ole varmaa, syntyykö se, ja pitää ottaa sitten vasta kantaa, kun koko ohjelma on tiedossa, niin kyllä minä sanoisin, edustaja Kurvinen, tässä aikaisemmalla kokemuksella, että nämä hallituksen kehut ovat niin harvinaisia, että ne kannattaa aina ottaa vastaan. Luulen, että sitä, että oppositiosta annetaan tunnustusta hallitusneuvottelijoille, ei tulla kovin usein tässä salissa kuulemaan eikä kokemaan, niin että tästä kannattaa nauttia koko rahalla. 

Meillä on syntynyt ilmeisestikin jo hyvin merkittävä uusi yhteisymmärrys siitä, miten maahanmuuttopolitiikkaa tehdään. Ei se täydellinen ole, ja siihen varmasti jää joitakin aukkokohtia, ja siinä on varmaan puutteita, ja joistakin asioista ollaan ehkä eri mieltäkin. Huomasin, että eri mieltä ehkä vielä ollaan siitä, mitä tämä pakolaispolitiikka täsmälleen ottaen tarkoittaa, koska siitähän tekstissä taisi lukea niin, että pakolaiskiintiö säilytetään vähintään viime vuosien tasolla. Ja nyt sitten, kun Facebook-maailmaa seuraa, niin ehdin huomata, että siinä näytti olevan kaksi eri tulkintaa: onko se se (Puhemies koputtaa) vanha viime vuosien 750, vai onko tämä kiintiö se Syyrian tilanteen johdosta korotettu toistatuhatta henkeä. (Puhemies: 2 minuuttia!) Mutta oli se nyt kumpi tahansa, niin se on pieni, ja siksi esittäisin, että tunnustetaan, että nyt neljä vuotta tästä ollaan aika lailla yhtä mieltä, ja minusta se on hieno asia. 

15.18 
Ville Tavio ps :

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Heinäluomalle vielä selventäisin perussuomalaisten suulla, että ei nyt ole tietenkään ihme, että tämä kyseinen ulkomaalaislain lakimuutos menee yksimielisesti, koska tämä ei tosiaan muuta vallitsevaa oikeudentilaa, kuten keskustan edustaja Kurvinen tuossa lausui. Perussuomalaisena haluan myös sanoa, että kyllä me arvostamme ihmisoikeuksia, tietenkin Suomen järjestelmän puitteissa meidän tulee taata ne kaikille tasapuolisesti. Tämä nyt käsillä oleva ulkomaalaislain muutos — joka on tosiaan käsittelyssä siksi, että on aikaisemmin tapahtunut pieni erehdys, pieni virhe sitten tuossa lain kirjoitusprosessissa — ja tämän hyväksyminen ja tämän asian pitäminen laissa on ihan ymmärrettävää, koska käytännön tasolla tämä merkitsee sitä, että jos joku jo ensimmäisen oleskelulupansa tänne saanut hakisi jatkolupaa ja olisi siinä välissä jotenkin sairastunut, niin en minä ainakaan, vaikka maahanmuuttokriittinen olenkin ja näitä tarkastelen hyvin kriittisesti, voi sanoa, että siinä vaiheessa jonkun oleskelulupa tulisi evätä tämän sairastumisen vuoksi. Eli näin ollen myös perussuomalaiset katsovat, että tässä on tapahtunut tosiaan tämmöinen lainsäädännöllinen virhe ja sen takia tämä esitys tuleekin hyväksyä. 

15.20 
Mika Niikko ps :

Arvoisa puhemies! On se mielenkiintoista, että ensimmäiset istunnot ovat alkaneet tällä teemalla. Tämä on nyt jo kolmas, vai neljäs, istunto, jossa puhutaan maahanmuutosta ja myös paperittomista henkilöistä. Toivottavasti tästä nyt ei semmoinen kuva tule, että perussuomalaiset ovat kaikkea maahanmuuttoa vastaan, mitä me emme tietenkään ole. Me ymmärrämme, että täytyy tehdä ero esimerkiksi vaikka sosiaalisen maahanmuuton kohdalla ja työperäisen maahanmuuton kohdalla. 

Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että enemmän meillä on varmasti ongelmia siinä, että tämä Euroopan vapaa liikkuvuus on johtanut siihen, että kun työvoimaa liikkuu Suomeen, niin työpaikat häviävät Suomelta ja suomalaisilta hyvin helposti siinä, että palkkatasoa pystytään polkemaan vaikka tuolta Baltian maista tulevien työntekijöiden johdosta. Tämä on se iso asia, mihin meidän pitäisi kiinnittää huomiota, jos me haluamme pitää kiinni suomalaisista työpaikoista jatkossa. Mutta se onkin jo paljon vaikeampi pähkinä purtavaksi, kun olemme yhtä EU-perhettä. 

Mutta, arvoisa puhemies, mitä tulee tähän pakolaispolitiikkaan, niin kyllähän Suomi kantaa äärettömän suuren osuuden siitä jo tällä hetkellä. Jos meillä on 1 050 pakolaista vuosittain, jotka me olemme nytten ottaneet, tai 750, sillä välillä, niin se on väestöön suhteutettuna äärimmäisen suuri määrä. Ei tähän moni maa pysty. Elikkä me teemme kyllä osuutemme hyvin. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan tässä taloudellisessa tilanteessa halua tällaista humanitaarista pakolaispolitiikkaa jatkaa. Siinä mielessä me olisimme toivoneet ja ehkä toivomme hallituksessakin hiukan siihen korjauksia ja tarkistuksia. 

Itse olen sitä mieltä, että hädässä olevia totta kai pitää auttaa, mutta samanaikaisesti on tunnustettava se, että emme me pysty maailman köyhyyttä poistamaan sillä, että me otamme tänne 1 000 tai 10 000 onnekasta Välimeren ylittänyttä henkilöä ja sanomme, että nytten me olemme tehnyt osuutemme. Jokainen meistä sanoo, että tässä on liian vähän tai tässä on liian paljon, oli se määrä mikä tahansa. Ruotsissa me näemme, mihin on johtanut tämä maahanmuuttopolitiikka, ja se ei kaikilta osin ole ikävä kyllä onnistunut. 

15.22 
Laura Huhtasaari ps :

Arvoisa puhemies! Heinäluomalle tiedoksi, että perussuomalaiset haluavat tehdä toimivaa maahanmuuttopolitiikkaa ja järkevää maahanmuuttopolitiikkaa. Heinäluoma varmasti itsekin ymmärtää sen, että nyt tämä integraatio ei ole onnistunut toivotulla tavalla missään Euroopan maassa, ja siitä me olemme huolissamme ja olemme rohkeasti ottaneet siihen kantaa, ja haluamme tässä olla mukana vaikuttamassa. 

Ozanilta haluaisin tässä kysyä, että jos tarkoitat sitä, että perussuomalaiset ovat puhuneet maahanmuuttajien hajasijoittamisesta, jos tästä oli äsken kysymys, niin esimerkiksi Britanniassa, Saksassa ja Itävallassahan on niin, että jos tulija ei mene sinne osoitettuun paikkaan, niin hän menettää osan sosiaalietuuksistaan. Kyllä tässä hajasijoittamisestakin tulee keskustella, että olisiko se järkevä vaihtoehto. Oletko, Ozan, sitä mieltä, että Britannia toimii tässä asiassa väärin? 

Toinen varapuhemies Ben Zyskowicz
:

Huomauttaisin siitä, että täällä istuntosalissa on tapana, että teitittelemme toisiamme.  

15.23 
Touko Aalto vihr :

Arvoisa puhemies! Kysyn edustaja Niikolta vielä sen asian varmistukseksi, kun sanoit, että humanitaarista maahanmuuttoa pitää kenties vähentää, koska ei ole rahaa kaikkeen. Tarkoittaako tämä sitä, että perussuomalaiset ovat myös vaihtaneet linjansa siinä, että kehitysyhteistyömäärärahoja pitää lisätä tuntuvasti, jotta voidaan muun muassa auttaa ihmisiä siellä heidän kotimaissaan? 

15.24 
Ozan Yanar vihr :

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa heitellään yleensä näitä one-linereita, heittoja, ja ne toistuvat usein. Välillä tulee semmoinen fiilis, että kukaan ei tiedä, pitävätkö ne paikkansa, ja välillä jotkin puolueet hokevat näitä asioita. 

Nyt äsken tuli edustaja Huhtasaarelta sellainen kommentti, että integraatio ei ole onnistunut. Suomi on saanut kaksi maahanmuuttajataustaista kansanedustajaa tällä kaudella. Se on todella kaunis asia ja niin edelleen. Minä haluaisin itse asiassa tietää, millä tavalla integraatio eli kotoutuminen ei ole onnistunut. Haluan ihan konkretiaa tähän. 

Edustaja Niikolle vielä sen verran, että sanoit, että maailman kaikkia köyhiä ihmisiä ei voi auttaa. No, se nyt pitää paikkansa, mutta kyllä Suomen tulisi tehdä kaikkensa, että autetaan ihmisiä. Me emme voi katsoa sivusta, kun muut kärsivät. EU sanoo olevansa arvoyhteisö. Me kuulumme tähän arvoyhteisöön. Arvoyhteisö on solidaarinen, ja kun me puhumme siitä, että meillä on länsimaiset arvot, niin länsimaisiin arvoihin kuuluu myös solidaarisuus. Peräänkuuluttaisin tavallaan näiden asioiden miettimistä vielä kerran. 

15.25 
Mika Niikko ps :

Arvoisa puhemies! Edustaja Aalto peräänkuulutti perussuomalaisten kehitysapurahojen logiikkaa. Jos haluamme leikata huomattavasti maahanmuuttoa, niin miksi haluamme leikata myös sitten kehitysavun määrärahojen määrää — tätä varmaan tarkoititte tässä kysymyksessänne. No, tähän on hyvin helppo vastaus. Me kannatamme Kepan 107 miljoonan euron kehitysmäärärahan käyttöä, ja se lukee meidän varjobudjeteissamme, on lukenut monena vuotena, koska se on läpinäkyvää, tehokasta ja erittäin hyvää, kannattavaa suomalaista työtä, jolla me voimme lievittää hätää ja tuskaa. Sen lisäksi perussuomalaiset kannattaa varjobudjeteissaan ja muissa myös kriisinhallintaan ja muihin tämmöisiin äkillisiin katastrofeihin liittyvää apua. 

Me olemme inhimillisiä samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Me haluamme auttaa näitä ihmisiä. Se, mitä me emme halua taas sitten tehdä, on esimerkiksi antaa vaikka Afganistanille kahdenvälistä rahaa — muistaakseni noin 8 miljoonaa euroa tänäkin vuonna annetaan ja viime vuonna annettiin rahaa automaattisesti. Kahdenvälistä kehitysapurahaa me annamme noin 300 miljoonaa muistaakseni vuodessa, ja hyvin suuri osa niistä rahoista valuu Kankkulan kaivoon. Afganistanissa pankit jäivät kiinni, kun siellä varastettiin 900 miljoonaa dollaria vuonna 2010, ja siitä saatiin vain murto-osa takaisin, vaikka lupasivat tehdä kaikkensa. Ja siitä huolimatta Suomi edelleen jatkaa tällaisten valtioitten tukemista suoralla käteiskaupalla. Siellä on Palestiinaa, siellä on monta muuta maata. Kun me tiedämme, mihin ne rahat on käytetty, me haluamme tämmöisen holtittoman niin sanotun kehitysapurahan käytön lopettaa kokonaan, ja sen sijaan haluamme kannustaa suomalaisia kehitysapujärjestöjä, jotka aidosti käyttävät sen rahan siihen, mihin se on tarkoitettu. Jos me emme uskalla puuttua tällaisiin väärinkäytöksiin edes tässä eduskunnassa, menetetään kehitysaputyön uskottavuus. 

Itse puolueen päämäärähän meillä on saada kehitysaputyö vapaaehtoiseksi. Tämä on kyllä se meidän pitkän linjan juttu, (Puhemies koputtaa) että se menisi vapaaehtoiseksi suurilta osin. 

15.28 
Eero Heinäluoma sd :

Arvoisa puhemies! Kun olemme edustaja Zyskowiczin kanssa vaihtaneet paikkoja, niin täytyy nauttia nyt koko rahan edestä tästä mahdollisuudesta, että neljän vuoden tauon jälkeen pääsee puhumaan, ja sen takia käytän vielä tähän loppukeskusteluun hetken aikaa. 

Kun tässä edustaja Niikko ja eräät muutkin perussuomalaisten edustajat ovat puhuneet siitä, mitä perussuomalaiset ajattelevat tai tekevät, niin oikeastaan siitähän nyt enää ei ole kysymys, vaan on sovittu hallitukselle yhteinen linja, ja perussuomalaiset hallituspuolueena varmastikin puolustavat tätä hallituksen yhteistä linjaa. Tätä nyt julkistettua linjaa haluan tukea ja antaa siitä tunnustuksen. Se on kohtuullisen järkevä linja, ei täydellinen, mutta kohtuullisen järkevä, ja sen puolesta voi kyllä mainesanoja antaa sekä täällä että ulkomailla. Kiistatta tämä lopputulos, joka on julkistettu, on poistanut paljon sellaista huolta, joka on liittynyt juuri tämän hallituspohjan syntymiseen. 

Kun sitten edustaja Niikko sanoi nyt, että perussuomalaiset haluaa humanitääristä maahanmuuttoa vähentää, niin semmoista kohtaahan tässä julkistetussa tekstissä ei ollut. Eli te olette luvanneet jatkaa pakolaiskiintiöitä vähintään nykyisellä tasolla. Sitten on auki se, onko se se 750 vai onko se se vähän toistatuhatta, ja sekin varmaan selviää, kun päästään askel pidemmälle.  

Eli perusteiltaan tämä on menossa hyvään suuntaan, ja minusta tämä osoittaa, että suomalainen tapa toimia myös hallituksen koostamisessa on oikea, eli kun ihmiset antavat kannatusta, niin sitten puolueelle annetaan mahdollisuus hallitusneuvottelujen kautta ja hallitukseen osallistumisella vaikuttaa asioihin. Sitä kautta tämä yhteiskunta kehittyy ja myös muuttuu ja elää, mutta tärkeätä on, että näyttäisi siltä, että nyt siinä asiassa, josta kymmenen vuotta on käyty valtaisaa vääntöä, hallitus ja oppositio tulevat olemaan hyvin lähellä toisiansa: (Puhemies koputtaa) ei ole suuria erimielisyyden aiheita. 

15.30 
Ozan Yanar vihr :

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko puhui kehitysavusta. En tiedä, mihin tiettyihin tapauksiin hän viittasi, mutta kehitysapua pitää jatkuvasti kehittää, totta kai. Jos me haluamme, että köyhiä valtioita ja ihmisiä tuetaan, niin meidän on tehtävä sellaista kehityspolitiikkaa, joka hyödyttää näitä ihmisiä. Oikeudenmukainen kauppapolitiikka, hyvä kehityspolitiikka, nämä ovat asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Minä en vain ymmärrä tästä keskustelusta sitä, miten vapaaehtoisuus muka takaa sen, että rahat menisivät automaattisesti oikeisiin paikkoihin. Eli tavallaan teidän kehitysehdotuksenne ei ole millään tavalla ongelmia ratkaiseva. Sanoisin, että kannattaisi hieman konkreettisemmilla toimilla tulla tänne. — Kiitos. 

15.31 
Touko Aalto vihr :

Arvoisa puhemies! Kaikkien etu on se, että kaikkiin väärinkäytöksiin ihan missä tahansa politiikan lohkolla aina puututaan.  

Jos tahdotaan kehitysyhteistyöstä vaikuttavampaa, tuloksellisempaa, tämä vapaaehtoisuus johtaa siihen, että se pitkäjänteinen, systemaattinen työ kärsii. Mennään kohti tämmöisiä projekteja, ja siinä se raha ei kohdennu parhaalla mahdollisella tavalla, ei kaikkein parhaita tuloksia saavuttavalla tavalla. Ja yksi, mikä on hyvä myös muistaa sitten vielä, kun puhutaan vapaaehtoisuudesta: mitä muita politiikan lohkoja — Puolustusvoimat kenties? — vapaaehtoisuuden perusteella rahoitettavaksi, mitä muita politiikan lohkoja? 

Ja tuommoinen miljardi euroa kehitysyhteistyöhön vapaaehtoisuudella: Vaikka tehtiin suuria tukikonsertteja, niin edes lastensairaalalle ei saatu sitä 30:tä miljoonaa euroa. Kuinka todennäköistä on, että saadaan tuommoinen miljardi euroa kasaan kehitysyhteistyöhön, jos ei edes vaikka Cheekin kautta saada lastensairaalaan, suurten tukikonserttien kauttakaan, tiettyä pientäkään summaa? 

15.32 
Laura Huhtasaari ps :

Arvoisa puhemies! Vastaisin edustaja Yanarille, kun kysyit siitä, että missä näkyy tämä humanitaarisen maahanmuuton integraation epäonnistuminen: se näkyy työttömyystilastoissa ja rikollisuustilastoissa.  

Haluaisin muistuttaa tässä ihan kaikkia, että Sveitsi onnistuu olemaan länsimaalaisten arvojen kannattaja, vaikka ei ota tällä hetkellä vastaan yhtään kiintiöpakolaista. Maailmassa on todella paljon pakolaisia, ja se, että niitä otetaan — jotkut onnekkaat pääsevät — ei muuta maailman tilannetta. Jos me oikeasti haluaisimme tehdä paljon hyvää, niin samalla rahalla, millä otamme tänne kiintiöpakolaisen, auttaisimme paljon enemmän paikan päällä. Minä kannatan niitä vapaaehtoisia lahjoituksia ja rohkaisen tässä kaikkia edustajiakin lahjoittamaan vapaaehtoisesti. 

15.33 
Mika Niikko ps :

Kiitos, puhemies, puheenvuorosta taas! Edustaja Aalto, esitit kysymyksen. Voisinko minä esittää tämän minun vastauksen tällä tavalla: Suomen valtion ydintehtävä on joku muu kuin kehitysaputyö, eikö totta? Suomen valtion ydintoimintaa on maanpuolustus. Suomen valtion ydintoimintaa on terveydenhuollosta ja koulutuksesta ja monesta muusta asiasta huolehtiminen ennen kaikkea heille, jotka ovat Suomen kansalaisia ja jotka Suomessa asuvat. Siinä tehdään sitten rajanvetoja, kelle kuuluu se taloudellinen hyvä, jota me jaamme täällä.  

Kehitysapuyhteistyö ei ole valtion ydintoimintaa. Se on meidän hyväntahtoisuudestamme nousevaa toimintaa, ja tällöin, kun puhutaan kehitysyhteistyömäärärahojen käytöstä, jos meillä on 1 100 miljoonaa euroa rahaa, joista vain 100 miljoonaa käytetään omien kehitysapujärjestöjen kautta, Kepan kautta, niin minä en ymmärrä sitä politiikkaa, että me tuhat miljoonaa heitämme silmät kiinni ja toivomme, että YK:ssa tapahtuu hyviä asioita sen rahan kautta, vaikka me tiedämme, että hallintoon menee valtava määrä rahaa, tai sitten kahdenvälisissä, valtioiden välisissä asioissa tapahtuu hyvää, kun pannaan silmät kiinni ja tungetaan rahaa. Me olemme tehneet vuosikymmenet näin, ja nyt me olemme halunneet muuttaa tätä kehitystä, että meidän on aidosti otettava vastuu myös siitä, miten se raha käytetään. Tämä on se a ja o. Sen tähden me jouduimme esittämään hyvinkin radikaaleja toimenpiteitä, koska niin sanotut vanhat puolueet eivät ole kuulleet meidän ääntämme. Me olemme esittäneet, että tehdään sitten vapaaehtoiseksi koko homma, kerran te ette halua muuttaa tätä linjaa. Mielestäni se on erinomainen vaihtoehto. Kerätkää sitten jostain, vaikka Cheekin konsertista, ne rahat sinne, jos kerran linja ei muutu mihinkään. 

Arvoisa puhemies! Vielä edustaja Heinäluomalle siitä, että totta kai perussuomalaiset joutuvat hallituksessa ajamaan sitä yhteistä linjaa, oli sitten kysymys maahanmuutosta tai vaikka europolitiikasta. Mutta muistutan sen, että me emme ole vielä sopineet yhtään mitään. Yksityiskohdista sovitaan aina tapauskohtaisesti. Suuret linjat on kyllä sovittu, ja sen mukaan mennään, (Puhemies koputtaa) mutta ei se tarkoita sitä, että me olisimme muuttaneet mielipiteemme. (Puhemies koputtaa) Me ymmärrämme, että kompromisseja pitää politiikassa tehdä ja yksikään puolue (Puhemies: 2 minuuttia!) ei saa kaikkea. Tämän me ymmärrämme. 

15.35 
Ozan Yanar vihr :

Arvoisa puhemies! Jälleen tuli kommentti, johon haluaisin puuttua. 

Edustaja Niikko sanoi, että rahat heitetään silmät kiinni tuonne jonnekin. Tämä osoittaa todella, todella suurta tietämättömyyttä. Meillä on todella monta kriteeriä, kun puhutaan kehitysyhteistyöstä. Rohkaisen tutustumaan niihin, saatatte yllättyä, kuinka tarkkoja nuo kriteerit oikeasti ovat. Ja Suomen valtio tekee kaikkensa, että seurataan, että rahat päätyvät ihan oikeisiin osoitteisiin. Minä haluan hieman empatiakykyä tähän saliin. 

Sitten perussuomalaisten puhe siitä, että ei haluta ottaa ihmisiä mutta voidaan auttaa ihmisiä paikan päällä, ei tietenkään ole... No, se osoittautuu tässä salissakin sellaiseksi hieman, miten sen nyt sanoisi, hämäystaktiikaksi, kun haluatte vapaaehtoista kehitysapua. Toivoisin vähän selkeämpää linjaa. — Kiitos. 

15.37 
Touko Aalto vihr :

Arvoisa puhemies! Tahdon vain todeta vielä sen, että itse olen hyvin paljon toiminut muun muassa Kepan kanssa. Kun Kepan kanssa toimii, voitte pyytää, edustaja Niikko, vaikka hyvinkin yksityiskohtaisia evaluaatioraportteja ja tutustua niihin. Yrittäkääpä saada yksikin asiantuntija, joka tekee elämäntyötään, asiantuntijatyötä, todistamaan tuo väite, että suurin osa kehitysyhteistyörahoista heitetään tuonne taivaan tuuliin. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Se on ihan pölhöpopulismia. Ymmärrän sen, että tämmöistä pelottelua tehdään, mutta kun tutustuu asiaan, niin huomaa sen tositilanteen. 

Sanon myös, että perussuomalaisten on myös hyvä muistaa se, että kun kaikki maailman valtiot tekevät osansa, me voimme yhdessä saada isoja asioita aikaan. Minä katsoin tilastoja taas: Vuonna 1990 äärimmäisen köyhiä maailmassa oli 40 prosenttia maailman ihmisistä. Vuonna 2010 heitä oli enää 20 prosenttia, vaikka maailman väestö on kasvanut merkittävästi. Jos yhä useampi valtio rupeaa vetäytymään yhteisestä sitoutumisesta, niin kaikki romahtaa. Suomi ei yksin ole mikään maailman sosiaalitoimisto, mutta yhteistyössä. Se on vähän niin kuin kolehti, joka kerätään kirkossa: kaikki pistävät oman kolikkonsa sinne oman maksukyvyn mukaan, ja sen kautta voimme tehdä yhdessä jotain. 

15.38 
Veera Ruoho ps :

Arvoisa puheenjohtaja! Edustajille Aalto ja Yanar haluaisin kertoa sen, että kun minä tuolla valtiotieteellisessä luen kehitysmaatutkimusta pääaineenani, niin mitä tulee näihin teidän toteamuksiinne meidän suomalaisen kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta, niin eivät ole todellakaan niin imartelevia nämä oikeat arvioinnit, mitä ollaan tehty siitä tuloksellisuudesta. Se on saanut hyvin paljon kritiikkiä. Toki on onnistuneita projekteja ollut ja näin. Jos mietitään, minkä takia Pariisin julistus 2005 ja Accran toimenpideohjelma on tehty, niin niissä on nimenomaan keskitytty siihen avun tehostamiseen. Tämä ei ole mikään perussuomalaisten keksintö siitä, että yritetään saada se apu sinne, mihin se oikeasti kuuluu. 

Minä olen itse työskennellyt pakolaisleireillä. Olen ollut Afrikassa töissä kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä ja olen nähnyt käytännössä niitä väärinkäytöksiä ja sen, keitä ovat ne todelliset avun tarvitsijat. He ovat monta kertaa niitä, jotka eivät ole myöskään niillä pakolaisleireillä, joista tehdään valintoja esimerkiksi kiintiöpakolaisiksi. Se on sattuman kauppaa, että mekin olemme identifioineet — siitä, että suomalaiset silloisena YK:n poliisikomentajana olemme sattumoisin lähteneet ajamaan jonnekin kauas tiettömille paikoille ja nähneet siellä ihmisiä — että sielläkin niin sanottu vahvimman laki on olemassa ja valitettavasti nämä eivät välttämättä ole niitä ihmisiä, jotka pääsevät sitten turvaan länsimaihin. 

15.40 
Mika Niikko ps :

Arvoisa puhemies! Edustaja Aalto, minäkin laitan mielelläni kolikon kirkossa haaviin. Tiedän, että se raha menee hyvään tarkoitukseen ja yleensä sillä on joku päämäärä. Mielelläni laitan, ja teenkin sitä säännöllisesti. Mutta on aivan eri asia puhua siitä, että laitat kolikon Afganistanin hallinnon tilille tai Palestiinan hallinnon tilille ja se on samalla tavalla läpinäkyvästi käytettävä raha kuin tämä kirkon kolehti. Ne ovat kaksi eri asiaa, eroa on kuin yöllä ja päivällä. 

Mitä tulee Kepaan, mistä äsken itsekin olen puhunut ja mitä olen puolustanut hyvin paljon — elikkä puhutaan näistä kehitysapujärjestöistä, jotka Suomessa toimivat, jotka saavat sen noin 107 miljoonaa vuodessa — niin Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut erittäin hyvän tunnustuksen niille järjestöille, jotka siellä toimivat, kuten esimerkiksi Fida International on saanut hyviä arvosanoja siitä, että se raha on tehokasta, se on läpinäkyvää ja se kaikella tavalla edistää suomalaisuutta, kun suomalaiset tekevät työtä, ja se edistää rauhaa ja monta muuta asiaa. Minä kannatan tätä, tällainen on erittäin hyvää politiikkaa, että me teemme suomalaisin voimin sen rahan kanavoinnin ja pääosan työstä, jos suinkin mahdollista, totta kai yhteistyössä niitten kohdemaitten kanssa. 

Mutta mennään sitten esimerkiksi tähän kehitysapuyhteistyöhön, mitä antaa, sanotaan, vaikka Euroopan unioni, joka käyttää 300 miljoonaa euroa joka vuosi, antaa suoraa rahaa Palestiinan hallinnolle, antaa rahaa sinne pääasiassa — Suomikin antaa sinne muistaakseni 8,6 miljoonaa vuodessa. Miten kävi, kun siellä oli viimeksi kriisi? Kävi ilmi, että he ovat käyttäneet satoja miljoonia tunneleitten rakentamiseen maan alle. Kaikki betoni meni sinne, eivät ne menneet kouluihin, eivät ne menneet sairaaloihin, vaan ne menivät Hamas-terroristijärjestön hankkeisiin, joihin kansalaiset eivät päässeet vaikuttamaan. Tämä on se ydin: me emme pysty antamaan sillä rahalla sitä apua, jota me haluaisimme niille itkeville äideille ja lapsille. Ja tätä myös me haluamme, mekin, perussuomalaiset, haluamme heitä auttaa, mutta me emme halua antaa rahaa sinne niin, että se menee huitsin tuuttiin, jos näin voi sanoa. 

15.42 
Touko Aalto vihr :

Arvoisa puhemies! On hieno kuulla, että on myös akateemista tutkimusta kehitysmaatutkimuksen tiimoilta. Itsekin olen cum laude -opinnot tehnyt Helsingin yliopistossa aiheesta, ja hauskimpia kokemuksia, tämmöisiä, mitä on jäänyt mieleen, on kehitysavun historia, mistä lähdettiin. Alun perinhän Suomi vei ihan jotain Valtran traktoreita tuonne Afrikan sarveen, ja sitten unohdettiin, hitsi vieköön, opettaa, miten ne tankataan ja miten ne huolletaan, ja nehän romuttuivat sinne. Tästä olemme tulleet aika pitkän matkan nykytilanteeseen. 

Toki edelleenkin tehdään evaluointia ja raportit tehdään näistä asioista, jatkuvasti seurataan hyvin tarkasti, miten euro menee perille, ja kaikkiin epäkohtiin, kaikkiin tämmöisiin havaittuihin ongelmiin kyllä puututaan. Ja ihan samalla tapaa kuin on tultu eteenpäin sieltä Valtra-ajoista, samalla tapaa tullaan menemään myös ajassa eteenpäin, ja kaikkiin epäkohtiin puututaan. 

Mutta jos esimerkiksi vaikkapa Suomessa suomalaista sosiaaliturvaa väärinkäytetään, onko se syy lakkauttaa koko Suomen sosiaaliturva? Tai jos kehitysyhteistyössä ilmenee jotakin epäkohtia, onko se syy lakkauttaa koko kehitysyhteistyö? Ei ole, pitää pystyä korjaamaan ne epäkohdat ja mennä eteenpäin. 

15.43 
Ozan Yanar vihr :

Arvoisa puhemies! Todella hyvä puheenvuoro edustaja Aallolta. 

Edustaja Ruoho puhui todellisista avuntarvitsijoista. Kun me mietimme vaikka pakolaisleirejä — hän viittasi pakolaisleireihin — niin siellä ovat todelliset avuntarvitsijat. Suomi valitsee sieltä kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta YK:n kanssa yhteistyössä ihmisiä, jotka aidosti tarvitsevat apua, mutta toisaalta perussuomalaiset haluavat vähentää juuri näitten ihmisten Suomeen tuloa. En tiedä, mikä siinä on perusteena, mutta sitten samalla yritetään puhua tässä avuntarvitsijoista. Jälleen ristiriita, jälleen kommentti, joka herättää kysymysmerkkejä. — Kiitos. 

Keskustelu päättyi. 

Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 2/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.