Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Mäenpää käytti aikaisemmin puheenvuoron siitä, että kun tästä välikysymyksestä äänestetään ja hallituksen luottamuksesta äänestetään, hän aikoo pukeutua mustaan. Se oli analogiana mielenkiintoinen. Tänä aamuna, kun tiesin, että tulen puhumaan sosiaalidemokraattisen ryhmäpuheenvuoron tänne eduskuntaan ja puolustamaan hallitusta välikysymyksessä, jossa hallitus meinataan kaataa tähän elvytysrahastoon, minäkin valitsin paidan värikseni mustan juuri sen takia, että tämä on tavallaan synkeä hetki, että me joudumme tällaisesta asiasta välikysymystä läpikäymään tilanteessa, jossa Suomen hallitus on tehnyt todella voitavansa puolustaakseen Suomen veronmaksajien intressejä, niin kuin tässä on sanottu, suomalaisten intressejä ja koko Euroopan intressejä siinä, että me selviäisimme tästä koronaviruksen aiheuttamasta talouskriisistä, [Toimi Kankaanniemi: Onko liian pieni asia tähän välikysymykseen?] mikä vaivaa Euroopan unionia kokonaisuudessaan, ja tämä ei voi olla se syy, että tämä hallitus kaadettaisiin. Siellä on monia muita asioita, minkä takia tätä hallitusta kannattaa puolustaa, mutta tämä nyt oli tämän välikysymyksen syy.
Arvoisa puhemies! Ihan nopeasti nopea fakta: Täällä viitattiin Italian velkaan, sen kohtuuttomaan tasoon, todettiin 2 600 miljardia ja niin edelleen. Kannattaa nyt muistaa heti, että Italian väkiluku on 60 miljoonaa, ja kun täällä viitattiin näihin alijäämäkriteereihin, jotka siellä Emu-sopimuksessa ovat, niin sanotut Emu-kriteerit, joissa on todellakin 60 prosentin taso julkisen velan osuudelle kansantuotteesta ja 3 prosenttia julkisen talouden alijäämälle vuodessa, kansantuotteesta ne kriteerit, voin kertoa edustaja Kankaanniemelle, että kun te syytitte Italiaa, että Italia rikkoo näitä eikä kukaan sano mitään, niin on ainoastaan kolme Euroopan unionin jäsenmaata, jotka ovat täyttäneet nuo kriteerit. Ne maat ovat Viro, Luxemburg ja Suomi. Suomihan täyttää ne tietysti sen vuoksi, että meillä on näin valtavat eläkerahastot siinä takana, jotka lasketaan julkisen talouden osaksi, mikä tässä auttaa meitä monessa mielessä, mutta nyt ei ruveta puhumaan eläkepolitiikasta. Se on sitten kokonaan toinen ja isompi kysymys, onko niiden koroista saatavissa eläkkeensaajille vai ei — mistä olen sitä mieltä, että on, mutta se on kokonaan toinen kysymys.
Mutta, arvoisa puhemies, syy siihen, minkä vuoksi minä tulin tähän pönttöön vielä tähän aikaan illasta, johtuu siitä, että tässä käytiin pitkää keskustelua ja täällä on tänään moneen kertaan ollut mörkönä esillä sana ”liittovaltio”: Euroopan unioni on tulossa liittovaltioksi, me vastustamme sitä, tämä liittovaltiokehitys on pysäytettävä, se on väistämätön, unionissa kaikki keskustelevat siitä ja niin edelleen ja niin edelleen.
Tätä keskustelua on unionin piirissä käyty ja pitkään. Poliittista keskustelua on käyty pitkään, ja muistan, että kun Matti Vanhasen kanssa edustimme Suomen eduskuntaa konventissa, joka laati tämän nykyisen Lissabonin perussopimuksen eli laati perustuslakia Euroopan unionille, oli ykkösaihe pohtia sitä, onko unioni liittovaltio vai ei. Silloin katsottiin historiaa, tunnistettiin, että 1648 Westfalenin rauhassa luotiin kansallisvaltiokonsepti, suvereenin kansallisvaltion konsepti. Euroopassa luotiin tämäntapainen käsite, joka on nykyisen maailmanjärjestelmän, oikeastaan viime vuosisadan maailmanjärjestelmän, huippua, kun YK perustettiin, ja meillä on nyt jo 193 suvereenia, itsenäistä valtiota YK:n jäseninä. Suvereniteetin käsite tuli silloin voimaan, eli mahdollisuus hallita omaa aluettaan niin, että muut eivät siihen puutu. — En tätä suvereniteetin käsitettä rupea tämän pidemmälle luennoimaan tässä kohtaa.
1776 Philadelphian konventissa luotiin Pohjois-Amerikan yhdysvallat. Se oli maailmassa ensimmäinen liittovaltio, johon syntyi uudentyyppinen suvereniteetti — se varsinainen suvereniteettitaso on joka tapauksessa tässä liittovaltiossa siellä liittovaltiotasolla, ja siinä on osavaltiot, jotka ovat alisteisia viime kädessä siihen suvereniteetin käsitteeseen, [Toimi Kankaanniemi: Ne eivät ole vastuussa toistensa veloista!] joka on Yhdysvalloilla nimenomaan federalistista.
Nyt sitten on ollut pitkään Euroopan unionista keskustelua, onko se kehittymässä liittovaltioksi vai ei, ja kaikki analyytikot, jotka tutkivat tuota asiaa todella aidosti, konseptuaalisesti, toteavat, että ei ole. Euroopan unioni on sui generis, se on tavallaan jotakin aivan omalaatuista.
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, tapahtui se, että me luovutimme osan suvereniteetistamme tälle ylikansalliselle päätöksentekoelimelle, jota Euroopan unioni on. [Toimi Kankaanniemi: Ja nyt annetaan rahat!] Siellä on siis ylikansallista lainsäädäntövaltaa, joka sitoo meitä suomalaisia. Siltä osin on suvereenisuudesta luovuttu. Miksi me luovuimme tietyiltä osilta suvereniteetista? Koska me laajensimme sitä suhteellista suvereenisuuttamme. Meillä oli absoluuttinen suvereniteetti kansallisvaltio Suomessa, sitä me kavensimme menemällä Euroopan unioniin, koska me laajensimme suvereniteettimme isompiin asioihin ja sellaisiin ongelmiin, joita ei kykene ratkaisemaan tämä Arkadianmäki, joka on se viimekätinen vallankäyttäjä tässä suvereenissa tasavallassa, Suomessa. Miksi se ei kykene näitä ratkaisemaan? Koska ne ongelmat eivät kunnioita Suomen rajoja. Pandemia on tyyppiesimerkki. Meillä täytyy olla toimintavaltaa, joka ulottuu tämän ongelman yläpuolelle, ottaa ylikansallisesti sen kiinni, ja sen takia me olemme luovuttaneet tietyn vallankäytön sille unionin tasolle.
Mutta tässä me ollaan niin sanotussa kompetenssikompetenssissa kiinni. Me emme ole luovuttaneet täyttä suvereniteettiamme Euroopan unionille, me olemme viimekätinen suvereeni vallankäyttäjä, tämä parlamentti täällä. Meillä on oikeus jopa jättää tuo unionitasoinen yhteisö, minkä me olemme rakentaneet, ja se kertoo, että viimekätinen suvereniteetti on täällä. Me olemme luovuttaneet tietyillä toimialoilla sen suvereenin vallankäytön, unionitason kauppapolitiikka on siitä tyyppiesimerkki, niin kuin te tiedätte. On eräitä muitakin osa-alueita, ulkopolitiikka ja niin edelleen, joissa me olemme suvereniteetin luovuttaneet sille tasolle. Ja tämä täytyy nyt koko ajan ymmärtää, että tässä käytetään ylikansallista valtaa mutta sillä mandaatilla, joka täällä on annettu, ja tänään kerroin sen tässä eduskunnassa, mistä se mandaatti määräytyy, kun meillä toimeenpanovallan edustaja eli ministeri siirtyy Brysselin-koneeseen. Kun hänestä tulee lainsäätäjä mennessään sinne, hän saa mandaatin tästä talosta. Eli viimekätinen suvereniteetti on täällä, ja sen takia me parhaillaankin tästä keskustellaan.
Ei sotketa käsitteitä. Euroopan unioni ei ole menossa liittovaltioksi, vaan olemme luoneet uudentyyppisen yhteistyöjärjestelmän, [Puhemies koputtaa] johon koko maailmanjärjestelmä tulee aikanaan kehittymään, vastaavantyyppisiin alueellisiin integraatioelimiin.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Edustaja Vähämäki.