Arvoisa rouva puhemies! Hyvät miehet ja naiset! Kaikki ymmärtävät sen, että tämä hallitus pyrkii jarruttamaan ja estämään valtion velkakehitystä, ja kuitenkin kun kuuntelee vasemmistoa, niin keneltäkään ei saisi ottaa mitään pois. Tällä asialla on hyvä tarkoitus, ja varmasti, jos yritämme velkaantumista hillitä, silloin nämä leikkaukset kohdistuvat aina johonkin. Välillä ne kohdistuvat tämän teidän välikysymyksenne mukaan nuoriin, ja viime viikolla ne kohdistuivat ensiasunnon ostajiin. Tämä on valitettavaa, mutta kai meidän on kuunneltava tällaista asiaa täällä. 

Meillä on kuitenkin muitakin asioita, jotka saattavat ahdistaa nuoria. Minun mielestäni tämä teidän ensimmäinen puheenvuoronnekin tänään suorastaan pelotteli nuoria. Te esititte asian niin, että nuorilla on aivan kamala tulevaisuus. Pyydän harkintaa siinä teidän omassakin toiminnassanne. Mikä nuoria sitten huolettaa tulevaisuudessa? Onko se ilmastoahdistus, jolla on peloteltu nuoria ihmisiä, vai onko se mahdollisesti jengirikollisuus? 

Tuolla perusteluosassa todetaan, että nuorten laiminlyönnillä on paitsi inhimillinen seuraus myös suuri vaikutus yhteiskuntaan ja kansantalouteen. Arvoisat edustajat, olen tästä lauseesta täysin samaa mieltä. Siksipä mieltäni lämmittää se, että meillä on vihdoin vastuullinen hallitus, joka katsoo talouspolitiikassaan yli vaalikausien eikä tuijota lyhytnäköisesti poliittisten pikavoittojen toivossa vain seuraavaa äänestyspäivää. Suomen julkinen talous on nimittäin ollut kroonisesti alijäämäinen jo 15 vuoden ajan. Nykyisten sukupolvien velkaantumisen päätyvät lopulta rahoittamaan tulevat sukupolvet, siis tämän päivän lapset ja nuoret. Siksi edellisen hallituksen tuhlailevaan linjaan täytyy saada muutos, ja sitä kansa vaaleissa halusikin. 

Talouspolitiikka voi kuitenkin nuorille kuulostaa hyvin abstraktilta ja vaikeasti hahmoteltavalta asialta, mutta sen sijaan turvallisuus, tai turvallisuuden puute, tuntuu konkreettisesti jo nyt ja välittömästi nuorten arjessa. Kesäkuussa 23 Iltalehti uutisoi: ”Toimi näin, mikäli joudut ryöstelevän nuorisojoukon uhriksi”. Tämä on aika karua. Nuorten ryöstörikokset tunnustetaankin kasvavaksi ongelmaksi. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 selvitetyissä 2 200 ryöstössä alle 15-vuotiaita epäiltyjä oli 269. Nuorten tekemien ryöstörikosten uhrit ovat usein muita nuoria. Julkisuudessa on ollut myös tapauksia, joissa uhreiksi on joutunut aikuisia. 

Suomeen rantautui myös Dödspatrullen tuolta Ruotsista, ja nämä henkilöt, ketkä siihen kuuluvat, ovat useiden eri maiden kansalaisia ja syntyneet pääosin 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alkupuolella. Ylen tiedon mukaan pidätykset ovat kohdistuneet erityisesti Helsingin Vuosaaressa toimivaan jengiin. 

Arvoisa puhemies! Edellä kuvattu todellisuus on se, missä moni nuori kasvaa tänä päivänä. Kyse ei ole sadusta vaan tosielämästä. Valoa on kuitenkin tunnelin päässä. Meillä on vihdoin Suomessa hallitus, joka ottaa myös nuorisoväkivallan tosissaan ja vähättelemättä. Hallitusohjelman mukaan vahva ja välittävä Suomi huolehtii kansalaisten turvallisuudesta kotona, kaduilla ja rajoilla. Tätä linjausta on perussuomalaisena helppo tukea. 

Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuudesta puhuttaessa ei voi jättää käsittelemättä katu- ja jengirikollisuuden kokonaisuutta. Jostain kumman syystä se kuitenkin loistaa poissaolollaan punavihreästä välikysymyksestä — kertoo paljon vihervasemmisto-opposition asenteesta nuorten ongelmia kohtaan tai kyvyttömyydestä hahmottaa niitä. — Kiitos.