Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on useaan kertaan viitattu Pohjoismaihin ja erityisesti Ruotsiin ja siihen, miten Ruotsissa poliittisia lakkoja, laittomia lakkoja, lakkoja ylipäätään ei juurikaan pidetä, ja itse asiassa näitä asioita myös sekoitetaan mielestäni ihan tietoisesti jatkuvasti. Puhutaan laittomista lakoista silloin, kun tässä keskustelussa ovat olleet esimerkiksi poliittiset lakot ja päinvastoin, sekoitetaan asioita. Toisaalta jo hallituskauden alusta asti, siitä lähtien, kun hallitusohjelma on julkaistu, hallituspuolueista on viitattu pohjoismaiseen malliin ja pohjoismaisiin esimerkkeihin, siihen, että lakkoja on vähemmän, lakkoja on rajoitettu enemmän, työrauha on parempi, työttömyysturva matalampi ja niin poispäin. Kun jokainen näistä väitteistä on yksitellen käyty läpi, on selvinnyt, että hallituksen väitteillä ei ole pohjaa. 

Nyt äsken ministeri Satonen tässä totesi, että itse asiassa on juuri niin, että lakia tai oikeuskäytäntöä ei ole Ruotsissa siitä, että poliittisia lakkoja olisi rajattu. Oikeuskirjallisuudessa on Ruotsissa 80-luvulla, 40 vuotta sitten, kahden oikeustieteilijän esittämä mielipide, että voisi olla niin, että muutaman tunnin mittainen poliittinen lakko voisi olla laillinen. Ruotsissa on myös oikeuskäytäntöä, joka menee siis tällaisen oikeustieteilijöiden kirjallisuuden edelle, jossa poliittinen lakko jopa viikoksi on todettu lailliseksi. 

Arvoisa puhemies! Hallitus ja erityisesti työministeri Satonen ovat perustelleet lakko-oikeuden rajoittamista viitaten tähän Ruotsin käytäntöön useita kertoja. Kyselytunnilla 12.10.2023, ministeri Satonen, sanoitte, että ”meillä esimerkiksi tämä poliittinen lakko rajataan nyt 24 tuntiin, kun Ruotsissa oikeuskäytäntö on käytännössä rajannut sen 1—2 tunnin mittaisiin lakkoihin”. Kuten on tullut todettua, on yksiselitteistä, ettei Ruotsista tällaista oikeuskäytäntöä löydy. Tämän ovat Helsingin Sanomien haastattelussa 20. helmikuuta vahvistaneet niin Ruotsin sovittelutoimiston päälakimies Per Ewaldsson, mihin itsekin olette tässä keskustelussa viitannut, kuin myöskin suomalainen Ruotsin yksityisoikeuteen paneutunut oikeustieteen emeritusprofessori Niklas Bruun. Samoin 19. helmikuuta Helsingin Sanomissa työ- ja elinkeinoministeriön, teidän oman ministeriönne, virkamies on sanonut, ettei ministeriön tiedossa ole Ruotsista oikeustapauksia, joissa poliittiset lakot olisi rajattu esimerkiksi nimenomaan muutamaan tuntiin. Sen sijaan hallituksen omassa esityksessä kerrotaan, että Ruotsin työtuomioistuin on katsonut nämä viikon kestäneet poliittiset työtaistelut laillisiksi. 

Tämä väite on siis osoitettu useita kertoja virheelliseksi, ja hallituksen esitykseltä lakko-oikeuden rajaamiseksi on pudonnut erittäin merkittävä peruste ja pohja pois. Työministeri on toistanut tätä virheellistä väitettä useasti sekä eduskunnassa että julkisuudessa, ja tälle virheelliselle väitteelle perustuvaa hallituksen esitystä nyt tässä tänään käsittelemme. Vaikka virhe on selvästi osoitettu, työministeri ei ole — äskeistä puheenvuoroakin kuunnellessa — muuttanut toimintaansa tai perunut näitä puheitaan, ja näin ollen voidaan todeta, että koko tämä hallituksen rakennelma ja työministerin väitteisiin perustuva lakko-oikeuden rajoittaminen on rakennettu joko tietoisesti tai heikosta valmistelusta johtuen virheelliselle perustalle. Nämä molemmat vaihtoehdot ovat huolestuttavia ja vakavia asioita. Jos virhe tai huonoon valmisteluun liittyvä asia olisi kyseessä, olisi oletettu, että hallitus ja työministeri olisivat korjanneet käsityksensä ja ilmoittaneet siitä ja vetäneet tämän esityksen tietysti pois. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut eikä selvästikään ole tapahtumassa. Kyse on hyvin periaatteellisesta kysymyksestä ja siitä, voiko yhteiskunnassa luottaa siihen, että ministerin ajamat asiat perustuvat totuuteen. 

Tähän päivään mennessä ministeri Satonen ei ole korjannut toimintaansa. Kaikki tämä on johtanut tilanteeseen, jossa hallitus on epäonnistunut täysin työmarkkinoita koskevien neuvotteluiden aikaansaamiseksi. Vakauden sijaan hallitus aiheuttaa työmarkkinoille kaaosta. Yhteistyön sijaan hallitus luo vastakkainasettelua. Ei kättä päälle, vaan nyrkkiä pöytään. 

Ministeri Satonen on eduskunnan edessä antanut väärää tietoa ja myöhemmin toistanut tätä virheellistä väitettä sen sijaan, että olisi korjannut sen tai pahoitellut. Tämän vuoksi Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä katsoo, ettei ministeri Satonen ole eduskunnan luottamuksen arvoinen. 

Arvoisa puhemies! Esitän edellä mainituin perustein, että eduskunta toteaa, ettei ministeri Satonen nauti eduskunnan luottamusta.