Viimeksi julkaistu 19.6.2024 12.48

Täysistunnon puheenvuoro PTK 60/2024 vp Täysistunto Tiistai 4.6.2024 klo 14.00—18.39

4. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 84 ja 85 b §:n ja eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 61/2024 vp
18.03 
Antti Kurvinen kesk :

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Petteri Orpon hallitus esittää yleisen arvonlisäveron korottamista 25,5 prosenttiin syyskuun alusta lähtien. Tämä tekee Suomesta Pohjolan johtavan alv-kuningattaren. Yleinen arvonlisävero nousee myös Euroopan mestaruustasolle, sillä olemme hopeamitalilla heti Unkarin jälkeen, joka on ainoa, jolla on meidän jälkeen korkeampi alvi tämän jälkeen. Haluan myös huomauttaa, kun jotkut hallituspuolueet ovat pitäneet tehtävänään polttoaineen hinnan hillitsemistä, että tämä tulee myös nostamaan bensan hintaa osaltaan. 

Hallitusohjelman mukaan hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Kuitenkin hallituksen veropolitiikka on osoittautunut arvaamattomaksi. Yleisen arvonlisäveron lisäksi alempia verokantoja ollaan korottamassa. EU:n mahdollistama liikkumatila pienille yrityksille arvonlisäverotuksen vähäisen toiminnan rajassa on jätetty kokonaan huomioimatta, ja kompensaatiota tähän ei ole kuulumassa. Lisäksi kotitalousvähennystä leikataan. Tämä tulee luomaan erittäin myrkyllisen yhtälön pienyrityksille ja erityisesti palvelualoille. 

Tämän kaiken päälle pääministeripuolueen pitkäaikainen europarlamentaarikko on EU-vaalikeskusteluissa vihjaillut jopa euro-alv:n käyttöön ottamisesta eli Euroopan unionin keräämän arvonlisäveron käyttöön ottamisesta, [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] ja todennäköinen komissaariehdokas puolestaan Suomen pitkän linjan vastaisesti tukee Euroopan unionin kehitystä liittovaltioksi. 

Kaiken tämän päälle Orpon hallitus jättää vakavalla tavalla oven vähintäänkin raolleen Euroopan unionin yhteisvelalle. Suomen Keskustan mielestä jokaisen EU-jäsenmaan pitää itse huolehtia julkisen taloutensa tilasta ja kestävyydestä. EU:n elpymisväline korona-aikana oli poikkeuksellinen ja ainutkertainen keino, jolla vastattiin ennakoimattomaan kriisiin ja estettiin unionin alueen talouden kriisiytyminen ja vahvistettiin kestävää kasvua. Keskusta suhtautuu kielteisesti uusien elpymisvälineen kaltaisten, EU-lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Painotan sanoja ”olemme kielteisiä, emme kriittisiä”, koska kriittinen tarkoittaa, että sitten lopuksi kuitenkin jotakin hyväksytään. 

Suomen avaintavoitteista EU-vaalikaudelle 2024—2029 on ollut käsittelyä valtioneuvoston selvityksessä E 58/2023 vp. Sen yhteydessä suuri valiokunta otti hallituspuolueiden äänin sellaisen kannan, että Suomi suhtautuu kriittisesti EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Tämä löytyy suuren valiokunnan lausunnosta 3/2024 vp. 

Arvoisa puhemies! Kriittisesti, ei kielteisesti — se on Orpon hallituksen linja. Nyt hallitus ei ennakkovaikuttamisessa monivuotisiin rahoituskehyksiin ole enää edes kriittinen vaan suhtautuu avoimesti erilaisille rahoitusratkaisuille, mitä tulee Ukrainan tukemiseen. Samoin hallitus voi tarkastella avoimesti Euroopan puolustusteollisuuden ohjelman rahoituksellisia elementtejä. Hallitus on siis ainakin kahdessa teemassa avaamassa pandoran lippaan yhteisvelan ottamiselle EU:lle. 

Puhemies! Tämä ei ole Suomen edun mukaista Eurooppa-politiikkaa. Kun Orpon hallitus ei edes yritä olla kriittinen yhteisvelkaan suhtautumiselle, niin Suomi on löperöllä asenteellaan itse ohjaamassa EU:ta jatkuvan velanoton tielle. Se on Suomelle huono tie. Keskusta korostaa, että sekä EU:n että Suomen on jatkettava Ukrainan tukemista empimättä, ja tässä pitää olla entistä aktiivisempi tulevalla EU-kaudella, mutta Ukrainan tukeminen on tehtävissä ilman yhteisvelkaa. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kolmella tavalla: 1) pidetään EU:n rauhanrahaston tuki Ukrainalle vahvana, 2) ohjataan Euroopan investointipankin rahoitusta pitkäjänteisesti Ukrainan tueksi ja 3) kiirehditään Venäjältä jäädytettyjen varojen tuottojen ohjaamista Ukrainan tueksi. 

Muistutan myös kansallisen tuen jatkamisesta. Suomi on antanut Ukrainalle tukea 2,9 miljardia euroa, josta 2 miljardia on puolustusmateriaalitukea. Tämä tuki aloitettiin viime kaudella keskustan ollessa hallituksessa heti sodan alettua. Suomi on bkt-suhteessa avunantajien kärkijoukoissa, ja näin pitää jatkaa, ja näin pitäisi kaikkien jäsenvaltioiden toimia. Tähän ei todellakaan tarvitaan yhteisvelkaa. 

Puhemies! Löperöllä suhtautumisella EU:n yhteisvelkaan Orpon hallitus syyllistyy Suomen tulevaisuuden kannalta kohtalokkaan kalliiksi tulevaan kehityskulkuun. Unionia viedään liittovaltion suuntaan, jonka yhtenä elementtinä on yhteisvastuu veloista. 

Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, jätän seuraavan epäluottamuslause-esityksen, joka kuuluu näin: 

Pääministeri Orpon hallitus suhtautuu ainoastaan kriittisesti mutta ei kielteisesti yhteisvelkaan. Hallitus on jo aiemmin raottanut ovea yhteisvelalle mutta nyt avannut sen ammolleen suhtautumalla avoimesti erilaisille rahoitusratkaisuille EU:n monivuotisissa kehyksissä sulkematta pois EU:n yhteisvelkaa. Samanaikaisesti pääministeripuolueen kärkiehdokas kampanjoi EU-tasoisten veroluontoisten välineiden, jopa EU-arvonlisäverotuksen, puolesta, [Tuomas Kettunen: Ohhoh, uskomatonta!] ja todennäköinen Suomen komissaariehdokas puolestaan tukee liittovaltiota. Hallituksen linja näihin on epäselvä. Tästä syystä esitän, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta. [Tuomas Kettunen: Hyvä, jämäkkä puhe ja jämäkkä esitys!] 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Räsänen, Joona.