Arvoisa puhemies! Käsittelemme todella luultavasti Suomen historian suurinta kertaveronkorotusta, [Antti Kurvinen: Ei uskoisi kokoomukselta!] kun hallitus nostaa yleistä arvonlisäveroa kertaheitolla 24:stä 25,5:een. Toistan: tämä on luultavasti Suomen historian suurin kertakorotus, ja ottaen huomioon myös hallituksen jo aikaisemmin sopimat korotukset alimpien arvonlisäverokantojen nostamisesta 10 prosentista 14 prosenttiin ja ottaen huomioon arvonlisäverovelvollisen yritystoiminnan arvonlisäverohuojennuksen poistamisen ja alarajan pitämisen 15 000:ssa, niin kun yhdistää nämä kaikki, voi vain todeta, että kyllä tässä aikamoista himoverottajan esitystä ollaan käsittelemässä. [Tuomas Kettunen: Kyllä! — Antti Kurvinen: Kokoomus, pääministeripuolue!] 

Arvoisa puhemies! Kun näitä toimenpiteitä, joita hallitus todella on esittänyt, vertaa puheisiin ennen vaaleja ja vielä viime syksyltä, niin täytyy todeta, että nopeasti on ääni kellossa muuttunut. 

Sen sijaan se on totta, että vihdoin Orpon hallituksen tasapainotustyökalupaketissa on myös sijaa tulosopeutukselle, joka on asiantuntijoidenkin mielestä ollut aivan välttämätöntä ottaen huomioon ne haasteet, joita julkisella taloudellamme on, mikäli haluamme todella nämä haasteet selättää. Mutta näiden tulosopeutuskeinojen kohdentamisessa on jälleen käynyt niin, että oikeudenmukaisuutta ei ole juuri hallituksessa pohdittu, vaan on tehty ratkaisut, jotka ovat kaikista helpoimpia ja myös todistetusti hallituksen omienkin materiaalien mukaan kyllä myös epäoikeudenmukaisia, koska nämä arvonlisäveroon tehtävät korotukset ovat regressiivisiä ja osuvat, totta kai, aina eniten pienempituloisiin kuin suurituloisiin. Tältäkin osin Orpon hallitus jatkaa epäoikeudenmukaista talouden sopeuttamislinjaa kohdentamalla nämäkin toimenpiteet enemmän pieni- ja keskituloisten maksettavaksi. Jälleen näyttää siltä, että suurituloiset ja yhteiskunnan kaikista varakkaimmat ovat tämän hallituksen erityissuojeluksessa. 

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä todella nyt tehdään historiallisen suuri korotus arvonlisäveroon, ja nyt kun käsittelemme tätä yleistä arvonlisäveroon tehtävää korotusta, on oikeastaan kolme näkökulmaa, jotka on syytä tuoda esiin. 

Ensinnäkin tämä historiallinen korotus ei todella ole ainut arvonlisäveroissa tehtävä muutos, vaan niin kuin aikaisemmin totesin, ensi vuoden alusta hallitus on samalla nostamassa näitä alempia arvonlisäverokantoja 10:stä 14 prosenttiin, mikä tarkoittaa siis suomeksi sitä, että lääkkeiden hinnat tulevat nousemaan, joukkoliikenteen liput tulevat nousemaan, liikunta‑, kulttuuri- ja muiden tapahtumien hinnat tulevat nousemaan. Tällä on valtavasti vaikutusta, totta kai, myös suomalaiseen työhön. 

Toisekseen ovat nämä arvonlisäverovelvollisuuden alarajalla tehtävät muutokset, elikkä se, minkälaiset yritykset ovat arvonlisäverovelvollisia: Alarajahuojennukset kun poistuvat ja alaraja oltaisiin hallituksen esityksessä jättämässä 15 000 euroon vuodessa, niin se tarkoittaa suomeksi veronkiristyksiä kaikista pienimmille yrityksille. Siis veronkiristyksiä kaikista pienimmille yrityksille. 

Näitä arvonlisäveronkorotuksia kun on aikaisemmin Suomessa tehty, on yleensä yritetty huolehtia siitä, että ne kompensoidaan heille, jotka niistä eniten kärsivät, elikkä tässä tapauksessa pienituloisille. Näin on tehty muun muassa silloin, kun yleistä arvonlisäveroa on edellisen kerran korotettu. Nyt valitettavasti tästä kompensoinnista ei ole tietoakaan. Vaikka valtiovarainministeri Purra itse viime joulukuussa, kun oli spekuloinut ja suorastaan ehdottanut ruuan arvonlisäveron nostamista, totesi tässä salissa, että tämä korotus voidaan kompensoida pienituloisille, niin nyt, kun hallitus korottaa yleistä arvonlisäveroa kertaheitolla tämän puolitoista prosenttiyksikköä, tällaisesta kompensaatiosta ei ole tietoakaan. Ja on hyvä muistuttaa, että hallitus on todella jäädyttänyt esimerkiksi sosiaaliturvan indeksitarkistukset koko kaudeksi, mikä tarkoittaa sitä, että etuudet eivät enää vastaa ostovoimaltaan sitä, mitä ne vastaisivat tilanteessa, jossa niihin nämä tarkistukset tehtäisiin. Siltäkin osin voi todeta, että tämä korotus on epäoikeudenmukainen. 

Arvoisa puhemies! Toinen huomio, joka on syytä todeta, on myös tämä korotuksen aikataulu. Hallitukseen on todella iskenyt paniikki, niin kuin hallitus itsekin on myöntänyt, että loppuvaiheessa ei enää muita keinoja keksitty, ja senpä takia tätä yleistä arvonlisäveroa oli korotettava näinkin paljon. Ja kun tämä korotus tuodaan vielä voimaan kesken vuotta syyskuussa, niin tällä tulee olemaan suuret vaikutukset yrityksiin, jotka lähtevät tätä uutta arvonlisäveroa sitten soveltamaan. On selvää, että tämä johtaa erilaisissa yrityksissä myös järjestelmän muutostarpeisiin, ja on selvää, että varmasti useissa yrityksissä tulee suorastaan kiire sopeutua tähän muutokseen. Olisikin ollut myös yritysten kannalta ja myös itse asiassa kuluttajien ja talouden kannalta perustellumpaa, että tämä korotus olisi tehty vasta vuoden alusta. 

Kolmas huomio, joka liittyy tähän kokonaisuuteen, on todella se, että parempi vaihtoehto näiden arvonlisäveromuutosten osalta olisi ollut se, että yleistä arvonlisäverokantaa ei olisi korotettu Euroopan kärkikastiin kertaheitolla, vaan olisimme pysyneet muiden Pohjoismaiden viiteryhmässä. Samalla olisi ollut toivottavaa, että nämä alempien kantojen korotukset olisi jätetty tekemättä ja olisi etsitty mahdollista tulosopeutusta sitten muualta. Niin kuin olemme osoittaneet, siihen kyllä vaihtoehtoja olisi. 

Kolmanneksi, arvoisa puhemies, olisi ollut syytä välttää tilannetta, jossa nyt olemme kiristämässä tämän arvonlisäverovelvollisuuden ja siihen liittyvien huojennusten poiston myötä useamman kymmenentuhannen pienemmän yrityksen verotusta, ja tehdä myös se toisin ja nostaa sitä arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa esimerkiksi 25 000 euroon tai 30 000 euroon vuodessa. Näillä muutoksilla tämäkin esitys olisi ollut huomattavasti parempi. 

Arvoisa puhemies! Koska tässä keskustelussa on nyt mahdollisuus käydä laajempaa keskustelua [Puhemies koputtaa] myös liittyen hallituksen toimintaan, luottamukseen ja varsinkin hallituksen epäluottamukseen, niin senpä takia, ja koska ajattelen, että tähän on syytä tuoda toinenkin näkökulma epäluottamuksen muodossa, [Puhemies: Aika!] niin, arvoisa puhemies: Hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut ja EU-politiikka on tuuliajolla. Arvonlisäveron historiallinen jättikorotus erittäin lyhyellä varoitusajalla Euroopan toiseksi korkeimmalle tasolle on osoitus epäonnistumisesta. Hallitus ei ole pystynyt palauttamaan luottamusta Suomen talouteen. Sekava EU-politiikka, ristiriitaiset kannanotot ja puheet euroerosta luovat entisestään epäluottamusta Suomeen. 

Arvoisa puhemies! Näistä syistä esitän, että eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.