01.Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 237,480 milj. euroa. Valiokunta pitää myönteisenä, että rahoitusta on pystytty lisäämään 12,204 milj. eurolla verrattuna vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon. Rahoituksesta 2,6 milj. euroa on kertaluonteista lisäystä.  

Ulkoasiainhallinnon toiminta pohjautuu kattavaan edustustoverkkoon, jonka toimintaan momentin määrärahoista osoitetaan noin 143 milj. euroa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että vaalikauden aikana edustustoverkkoa vahvistetaan neljällä uudella edustustolla (yksi vuonna 2020) ja lisärahoitusta esitetään myös nykyisen edustustoverkon ylläpitämiseen.  

Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että lisämäärärahaa esitetään 4,5 milj. euroa maahantuloasioiden käsittelyn vahvistamiseen edustustoissa. Pääpaino on työperäisen maahanmuuton pullonkaulojen purkamisessa ja viisumitoiminnan kehittämisessä. Myönteistä on myös, että Team Finland -toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan toiminnan tuloksellisuuden ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Tämä viennin ja investointien edistämiseen tähtäävä toiminta on tärkeää ulkomaankaupasta vahvasti riippuvaiselle Suomelle. Lisäksi lisärahoitusta esitetään mm. tietoturvallisuuteen ja perheiden aseman parantamiseen edustustoissa. 

Valiokunta kiinnittää huomiota aiemmin linjatun ns. JTS-miljardin tuottavuussäästönJulkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2018—2021 päätettiin, että hallitusohjelmassa linjattu kuntien kustannusten karsiminen 1 mrd. eurolla laajennetaan koskemaan koko julkista sektoria. Tämä nk. JTS-miljardi ajoittuu vuosille 2020—2029. kumulatiivisiin vaikutuksiin ulkoministeriön pääluokassa. Valiokunta korostaa, että hallinnonalan tuottavuuden kehittämistä tulee jatkaa ja etsiä entistä tehokkaampia toimintamalleja, esimerkiksi muiden toimijoiden, kuten Pohjoismaiden, EU-maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa. Samaan aikaan on kuitenkin varauduttava mm. kasvaneisiin turvallisuusuhkiin ja on välttämätöntä, että talousarviossa varataan riittävät resurssit edustustojen turvallisuuden varmistamiseen. Edustustoverkon rahoitus on valiokunnan saaman selvityksen mukaan turvattu vuonna 2020, mutta vuodesta 2023 eteenpäin ns. JTS-miljardin tuottavuussäästön myötä syntyvät kumuloituvat määrärahavähennykset leikkaisivat kehyskaudelle suunnitellut lisäykset.  

74.Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 12,3 milj. euroa, josta on kertaluonteista rahoitusta 4,3 milj. euroa kiinteistöjen vaatimiin muutoksiin.  

Valiokunta pitää hyvänä, että ulkoministeriö ja valtiovarainministeriö ovat sopineet siitä, että kiinteistöjen hoitokuluihin osoitetaan jatkossa 5 prosenttia kiinteistöjen tasearvosta. Pysyvä rahoitus on siis 8 milj. euroa, joka on noin 4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Ulkomaan kiinteistöissä on kuitenkin korjausvajetta, joten investointirahoituksen tasoa tulee tarkastella uudelleen kehyskauden loppupuolella. 

66.Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 684,836 milj. euroa, joka on 101,077 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Kokonaisuudessaan valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan noin 1,030 mrd. euroa vuonna 2020, mikä vastaa noin 0,41 prosenttia bruttokansantulosta.  

Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että kehitysyhteistyöhön esitettäviä määrärahoja lisätään ja katsoo hallituksen tavoin, että pitkällä aikavälillä tavoitteena tulee olla kehitysrahoituksen nostaminen YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Samoin oleellista on nostaa vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille (LDC-maat) suunnattavaa tukea nykyisestä 0,15 prosentista asetetun tavoitteen mukaiseen 0,2 prosenttiin. YK-tavoitteiden saavuttamiseksi on hallitusohjelman mukaisesti tarpeen laatia aikataulutettu tiekartta. Valiokunta korostaa lisäksi, että määrärahojen kasvaessa on huolehdittava myös kehitysyhteistyön hallinnon vahvistamisesta. 

Suomi toimii aktiivisesti YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanemiseksi. Alueellisesti Suomen panostukset painottuvat Afrikkaan.  

Valiokunta pitää valittuja kehitysyhteistyön painopisteitä hyvinä ja nostaa esiin erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman vahvistamisen sekä kehitysmaiden talouden ja uusien työpaikkojen syntymisen tukemisen ja verojärjestelmien kehittämisen. Suomen vahvaa osaamisaluetta on myös koulutuksen, toimivien yhteiskuntien ja demokratiakehityksen edistäminen. Keskeisiä ovat lisäksi toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi.  

Ulkoministeriö valmistelee hallitusohjelman mukaisesti rahoituksen kasvattamista kansalaisyhteistyöhön sekä monenkeskiseen yhteistyöhön. Vuonna 2020 monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön esitetään 219 milj. euroa (172 milj. euroa vuonna 2019), maa- ja aluekohtaiseen työhön 187 milj. euroa (149 milj. euroa vuonna 2019), humanitaariseen apuun 73 milj. euroa (sama vuonna 2019), tukeen kansalaisjärjestöille 75 milj. euroa (65 milj. euroa vuonna 2019) ja Euroopan kehitysrahastoon 68 milj. euroa (74 milj. euroa vuonna 2019).  

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota kansalaisjärjestöjen tukeen ja pitää tarpeellisena, että sen osuutta edelleen nostetaan hallitusohjelman linjauksen mukaisesti. Esitettävä avustuksen taso on 39 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015, ennen kehitysyhteistyöhön tehtyjä mittavia vähennyksiä. Jo vuoden 2021 talousarvioesityksen valmistelussa tulee nostaa kansalaisjärjestöjen kehitysviestintä- ja globaalikasvatustyön tuki (VGK) leikkauksia edeltäneelle tasolle. On syytä korostaa, että järjestöt tavoittavat usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset ruohonjuuritasolla. Niiden kautta kanavoitu apu vahvistaa samalla kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntaa, jonka toimintamahdollisuuksia rajoitetaan yhä useammassa maassa.  

Valiokunta painottaa lisäksi humanitaarisen avun tärkeää merkitystä ja pitää välttämättömänä, että hallitus huolehtii sen riittävästä tasosta. Tarpeellista on myös lisätä ilmastorahoitusta hallitusohjelman mukaisesti ja ottaa huomioon Suomen osuus Pariisin ilmastosopimuksen rahoitusvastuusta.  

Valiokunta lisää momentille 700 000 euroa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tukeen, josta tulee osoittaa rahoitusta koulutussektorin järjestöhankkeisiin, joilla vahvistetaan opettajien osaamista, liikkuvuutta tai uusia yhteistyömuotoja koulutusvientiyritysten kanssa. Rahoitusta tulee osoittaa myös maailmanlaajuiselle rokotus- ja immuunikoalitiolle (Vaccinalliansen GAVI). 

67.Demokratia- ja oikeusvaltiotuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentti on uusi, ja sille esitetään 3,0 milj. euroa. Määrärahasta myönnettävien avustusten tulee liittyä demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Valiokunta pitää uutta momenttia tarpeellisena ja korostaa Suomessa olevan vahvan oikeusalan osaamisen hyödyntämistä myös kansainvälisesti. 

88.Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 10 milj. euroa uusien osakkeiden merkitsemiseen. Finnfund on valtion omistama kehitysrahoittaja, joka teki vuonna 2018 uusia sijoituspäätöksiä 154 milj. eurolla. Vuonna 2019 vastaavan luvun arvioidaan ylittävän 200 milj. euroa. Finnfund kierrättää pääomaansa uusiin kehityskohteisiin, ja sen raportoima julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukainen rahoitus ylittää valtion tekemät pääomitukset. 

Finnfundin sijoituksista tehtiin 93 % kolmeen köyhimpään OECD DAC-luokkaan ja 67 % Afrikkaan vuonna 2018. Toiminnan päämääränä on yhteiskunnan pysyvät kehitysvaikutukset ja kehitysmaiden oman, vastuullisen yritystoiminnan vahvistaminen. Tulevina vuosina korostuu entisestään ilmastorahoitus (johon osoitetaan vähintään 75 % kehityspoliittisista finanssisijoituksista) ja naisten asemaa edistävien hankkeiden rahoitus. Vuonna 2018 Finnfundin sijoituskohteet työllistivät 56 000 henkilöä, joista kolmasosa oli naisia, ja sijoituskohteiden maksamat verot ja muut maksut nousivat 490 milj. euroon. 

Valiokunta pitää Finnfundin toimintaa vaikuttavana sekä painottaa toiminnan ja raportoinnin läpinäkyvyyttä. Vastuu Finnfundin omistajaohjauksesta on ulkoministeriöllä, joka valvoo toiminnan laatua ja asettaa sille mm. vuosittaiset omistaja- ja kehityspoliittiset tavoitteet sekä seuraa niiden toteutumista. Kehityspoliittisia finanssisijoituksia (momentit 24.30.88 ja 24.30.89) ja siten myös Finnfundin toimintaa ohjaavat samat tavoitteet ja reunaehdot kuin lahjamuotoista kehitysyhteistyötä. 

89.Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 129,730 milj. euroa. 

Valiokunta korostaa, että YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) tavoitteiden saavuttaminen vaatii erilaisia toimijoita ja toisiaan tukevia rahoitusinstrumentteja. Nykyiset vuosittaiset kehityspanokset vastaavat vain hieman yli kolmasosaa tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavasta rahoituksesta. Kokonaisuudessaan lisärahoitustarpeen arvioidaan olevan 2 500 mrd. dollaria vuodessa. Julkinen kehitysapu ei myöskään YK:n linjauksen mukaan riitä, vaan lisäksi tarvitaan merkittävää yksityistä rahoitusta. 

Valiokunta painottaa, että yrityksiä ja eri toimijoita tulee kannustaa verkostoitumaan, jotta Suomi pääsisi mukaan nykyistä isompiin kansainvälisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin vähintään samassa mittakaavassa kuin muut Pohjoismaat. Samalla on syytä muistaa, että vahva demokratia, toimiva oikeusvaltio ja hyvä hallinto ovat myös kestävän yritystoiminnan edellytyksiä. On siis huolehdittava siitä, että eri toimet ja rahoitusmuodot (lahjamuotoinen apu sekä laina- ja pääomamuotoiset finanssisijoitukset) ovat toisiaan täydentäviä ja niiden myöntämisessä ja toiminnan arvioinnissa sovelletaan parhaita kansainvälisiä periaatteita. Valtioneuvoston tulee myös jatkaa työtä kansalaisjärjestöjen osaamisen hyödyntämiseksi sijoitusmuotoisessa kehitysyhteistyössä. 

50.Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa rauhantyötä edistävään toimintaan. Valiokunta korostaa samalla myös Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry:n toimintaa, joka edistää mm. historiaan liittyvää keskustelua sekä historiatiedon käyttöä konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisuun. 

03.Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitusohjelman linjauksen mukaan ihmisoikeusongelmien tunnistamisen ja raportoinnin ongelmiin puututaan määrätietoisesti turvaamalla erillisvaltuutettujen ja muiden viranomaisten toiminta sekä kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten toimijoiden toimintaedellytykset.  

Onkin myönteistä, että esitykseen sisältyy 200 000 euron rahoitus naisiin kohdistuvan väkivallan raportoinnin valmisteluun (25.01.01) ja että valtuutetuille osoitetaan ihmisoikeuksien raportointiin ja ongelmiin puuttumiseen 100 000 euron lisärahoitus. Valtuutettujen verrattain pienissä resursseissa korotus on merkityksellinen ja sillä voidaan vahvistaa toimintaa. 

Myös tietosuojavaltuutetun resursseja lisätään. Tämä on perusteltua, sillä tietosuojavaltuutettu toimii tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuna kansallisena valvontaviranomaisena, jonka tehtävät muuttuivat merkittävästi EU:n tietosuojaa koskevan sääntelyn uudistuessa. Tehtävämuutos on edellyttänyt huomattavia lisäpanostuksia; kun vuonna 2017 tietosuojavaltuutetun toimistossa oli 23 henkilötyövuotta, vuodesta 2020 eteenpäin vakituisen resurssin määräksi arvioidaan 49 henkilötyövuotta.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että resurssien riittävyyttä seurataan, sillä tehtävien muutos on ollut niin laaja-alainen, ettei resurssitarpeita voida vielä varmuudella arvioida. Samoin tänä vuonna käynnistyneen tiedusteluvalvontavaltuutetun henkilöstö- ja määrärahatarpeet voidaan arvioida tarkemmin vasta sitten, kun kokonaan uusimuotoisesta tiedustelutoiminnasta ja sen valvonnasta on saatu kokemusta.  

Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että talousarvioesityksessä on varauduttu vanhusasiavaltuutetun tehtävän ja toimiston perustamiseen.  

Valiokunnan mielestä jatkossa on syytä arvioida, voidaanko valtuutettujen itsenäistä toimintaa vaarantamattayhdistää toimistojen hallinnollisia tehtäviä ja vähentää näin hallinnollisen työ päällekkäisyyttä.  

05.Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oikeusrekisterikeskuksen määrärahatasoon on viime vuosina tehty vuotuinen tasokorotus, minkä lisäksi akuuttia määrärahavajetta on paikattu myös tilapäisin lisäyksin. Ensi vuoden määrärahatilanne on kohtalaisen hyvä, mutta määrärahataso alenee kehyskauden loppua kohden.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että viraston resurssit riittävät uuden lainsäädännön edellyttämien tietojärjestelmien kehittämiseen. Tämän rinnalla on huolehdittava myös siitä, että virasto pystyy kehittämään tietojärjestelmiään pitkäjänteisesti ja tehostamaan näin toimintaansa.  

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että lainvalmisteluvaiheessa arvioidaan huolellisesti ne kustannukset, joita lainmuutos aiheuttaa tietojärjestelmiin, ja että nämä kustannukset otetaan huomioon viraston määrärahoissa. Oikeusrekisterikeskuksen on toimittava täysin luotettavasti ja ajantasaisesti, sillä se huolehtii mm. sakkojen ja vastaavien rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanosta ja vastaa oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmistä ja rekistereistä. 

50.Avustukset (kiinteä määräraha)

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa lähisuhdeväkivallan ehkäisyä edistäville järjestöille. 

Talousarviota täydentävässä esityksessä rauhanjärjestöjen toiminta-avustusta korotettiin 200 000 eurolla. Valiokunta tekee vastaavan muutoksen myös käyttösuunnitelmaan.  

Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että pakolaisneuvonnan määrärahat turvataan. Tarve pakolaisneuvonnalle on suuri, mutta saadun selvityksen mukaan sen resursssit eivät ole riittäviä keskeisten tehtävien hoitamiseen. 

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: 

04.Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahaa korotetaan noin 2,9 milj. eurolla, josta suurin lisäys (1 milj. euroa) kohdistuu ylivelkaantumisen vähentämiseen. Tavoitteena on vähentää ylivelkaantumista edistämällä eri viranomaisten ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä siten, että kansalainen saa nykyistä kattavammin ohjausta ja apua oman taloutensa hoitamiseen.  

Valiokunta pitää näitä toimia perusteltuina, ja ne vastaavat hyvin hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta parannetaan ja palveluihin ohjaamista tehostetaan. Ylivelkaantumisen vähentäminen edellyttää ennen muuta ennaltaehkäisevän työn vahvistamista mm. sosiaalitoimen, koulujen ja ulosoton kanssa. Erityisen tärkeää on vähentää pikavippeihin ja kuluttajaluottoihin liittyvää velkaantumiskierrettä.  

Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että kehyspäätöksen mukaisesti ylivelkaantumiseen osoitettu lisärahoitus kasvaa kehyskauden aikana edelleen 1,5 milj. euroon. On niin ikään tärkeää seurata edellisellä hallituskaudella tehtyjen kuluttaja- ja pikaluottoja koskevien lainmuutosten vaikutuksia ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin sääntelyn tehostamiseksi.  

01.Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Syyttäjälaitoksen resursseja vahvistetaan 2,4 milj. euron lisäyksellä vuoteen 2019 verrattuna, josta 2 milj. euroa liittyy hallitusohjelman kirjaukseen rikosvastuun toteutumisesta ja käsittelyaikojen lyhentämisestä. Lisäys on tärkeä, sillä Syyttäjälaitoksen määrärahat ovat olleet varsin niukat. Tämän arvioidaan osaltaan vaikuttaneen mm. siihen, että esitutkinnan lopettamista tai toimittamatta jättämistä koskevien rajoittamisasioiden osuus on kasvanut merkittävästi ja varsinaisten syyteharkinta-asioiden määrä on vastaavasti vähentynyt. Vuosina 2004—2018 esitutkinnan lopettamista tai toimittamatta jättämistä koskevien rajoittamisasioiden osuus on kasvanut 1 000:sta 20 000:een, vaikka saapuneiden asioiden kokonaismäärä on pysynyt tasolla 80 000—90 000.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin arvioitu, että määrärahalisäyksestä huolimatta resurssit ovat niin niukat, että syyttäjien määrä vähenee. Kun henkilötyövuosia oli syyttäjälaitoksessa viime vuonna 551, niitä arvioidaan olevan seuraavana nelivuotiskautena arviolta noin 535 htv. Syyttäjälaitoksen oman voimavara-analyysin mukaan viraston optimaalinen henkilöstömäärä olisi 586 htv. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty myös siihen, että Suomessa on varsin vähän syyttäjiä moniin muihin maihin verrattuna, vain noin 7 syyttäjää 100 000 asukasta kohden, kun Euroopassa keskiarvo on noin 11 syyttäjää/100 000 asukasta ja Pohjoismaissa keskimäärin 10—12 syyttäjää/100 000 asukasta. Jos syyttäjien määrä olisi Suomessa esim. 8/100 000 asukasta, tarvittaisiin noin 70 uutta syyttäjää.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että 1.10.2019 voimaan tulleella organisaatiouudistuksella saavutetaan sille asetetut, toiminnan kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä koskevat tavoitteet. Syyttäjälaitos muodostuu nyt keskusyksikkönä toimivasta valtakunnansyyttäjän toimistosta ja viidestä syyttäjäalueesta, kun aiemmin siihen kuului Valtakunnansyyttäjänviraston lisäksi 11 paikallista syyttäjänvirastoa.  

Valiokunta korostaa, että uudistuksen vaikutuksia on seurattava niin resurssien riittävyyden kuin myös kansalaisten oikeusturvan toteutumisen, yhdenvertaisen kohtelun, käsittelyaikojen sekä henkilöstön jaksamisen kannalta. On myös välttämätöntä, että syyttäjälaitoksen resursseja vahvistetaan ja huolehditaan siitä, että rikosoikeudellisen vastuun toteutumiseksi turvataan asianmukaiset resurssit koko rikosprosessiketjuun. 

01.Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Saadun selvityksen mukaan talousarvioesitys luo edellytykset nykyisen palvelutason ylläpitämiselle, ja määrärahoissa on otettu huomioon lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat lisämenot. Näitä ovat mm. vakavan väkivallan uusimisriskin vähentämiseen ja ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia koskevan järjestelmän täydentämiseen osoitetut lisäresurssit. Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti lisärahoitusta osoitetaan myös niihin menoihin, jotka aiheutuvat poliisin rikostorjunnan laajentumisesta.  

Rikosseuraamuslaitoksen menopaineet ovat kuitenkin kasvamassa lähivuosina, sillä mm. vankiloiden turvatekniikan uusiminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä vankiloiden varallaolojärjestelmän purkaminen aiheuttavat menojen kasvua.  

Valiokunta pitää hyvänä, että vankien terveydenhuollon järjestämisvastuu on siirtynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjaukseen, minkä myötä mm. potilasturvallisuus ja laadunhallinta ovat kehittyneet. Haasteita on kuitenkin lääkäreiden rekrytoinnissa erityisesti potilasmäärältään pienillä ja toisistaan etäällä sijaitsevilla poliklinikoilla. Valiokunta korostaa myös vankien mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamista ja hoitoa, jotka tukevat osaltaan vapautumista ja integroitumista yhteiskuntaan. Uusintarikollisuuden vähentämiseksi on muutoinkin tärkeää huolehtia siitä, että vangin vapautuminen valmistellaan huolella ja hyvissä ajoin ennen vapautumista tiiviissä yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tämä edellyttää myös vangin palvelutarpeen kattavaa arviointia.  

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti Rikosseuraamuslaitoksen toimitilaverkostoa kehitetään nykyiset toimipaikat säilyttäen. Vuonna 2020 otetaan käyttöön Hämeenlinnan uusi naisvankila, Keravan avovankila sekä Jyväskylän avovankila ja yhdyskuntaseuraamustoimisto. On niin ikään myönteistä, että Oulun ja Vaalan vankiloiden rakennushankkeet etenevät, mitä eduskunta on useissa yhteyksissä korostanut.  

01.Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 763,152 milj. euroa, joka on 10,057 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.  

Talousarvioesitykseen sisältyy 7,5 milj. euron lisämääräraha poliisien määrän nostamiseen 7 500 henkilötyövuoden tasolle hallitusohjelman mukaisesti. Määräraha kasvaa asteittain siten, että se on 18 milj. euroa vuonna 2023. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella poliisien määrän lisäämiseksi ei ole tarpeen nostaa poliisikoulutettavien määrää, vaan nykyinen 400 opiskelijan vuosittainen sisäänottotaso on edelleen riittävä.  

Hallitus esittää myös muita pysyviä lisäyksiä mm. lähiöpoliiseille ja ennaltaehkäisevään toimintaan (2,5 milj. euroa), palvelutasoon haasteellisilla ja harvaanasutuilla alueilla (3,3 milj. euroa), valtion yhteisen turvallisuusverkko TUVEn menojen kasvuun (2 milj. euroa) ja nettipoliisitoiminnan vahvistamiseen (1,9 milj. euroa). 

Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena, että poliisin määrärahoja ja poliisien määrää esitetään lisättäväksi kehyskaudella. Tämä helpottaa myös toiminnan suunnittelua. Pitkän tähtäimen strategista suunnittelua edesauttaisi entisestään se, että poliisin resurssit voitaisiin turvata vieläkin pitkäjänteisemmin jopa yli hallituskauden.  

Poliisin vaste ja kyky reagoida äkillisiin tilanteisiin on suoraan verrannollinen kentällä olevien poliisien määrään. Määrärahojen lisäämisen myötä poliisin toimintavalmiusajan odotetaan paranevan, jolloin yhä suurempi osa kansalaisista saa kiireellisen avun nopeammin kuin ennen. Poliisipartioiden toimintaa voidaan myös kohdentaa erityisesti niille alueille, joissa palvelutaso on heikoin. Resursseja joudutaan kuitenkin edelleen suuntaamaan keskeisimpiin ydintehtäviin ja poliittisesti määriteltyihin painopistealueisiin.  

Erityisen tarpeelliseksi valiokunta katsoo poliisin perustyön ohella ennalta estävän ja lähiöpoliisien toiminnan vahvistamisen. Keskeistä on myös puuttua aiempaa tehokkaammin verkossa tapahtuvaan rikollisuuteen, kuten lasten ja nuorten hyväksikäyttöön. Samoin tärkeää on varautua palvelunestohyökkäysten, tietojen kalastelun ja tietomurtojen yleistymiseen ja siihen, että ne voivat olla osa erilaisia hybridiuhkia. Lisäksi valiokunta painottaa mm. liikennevalvontaa, mukaan lukien raskaan liikenteen valvontaa, joka liittyy myös harmaan talouden torjuntaan. 

Valiokunta korostaa, että poliisin käytettävissä olevan kaluston, välineiden, taktisen osaamisen ja koulutuksen on vastattava vallitseviin vaatimuksiin. Poliisin peruskaluston ylläpidosta ja riittävyydestä on huolehdittava operatiivisen henkilöstön määrän kasvaessa. Sisäministeriö arvioi lisämäärärahatarpeen olevan noin 10 milj. euroa vuodessa. 

Ajoneuvokaluston käyttöaste nousi poliisin hallintorakenteen kehittämishanke PORA III:n myötä. Sen yhteydessä poliisiyksiköiden lukumäärää vähennettiin ja siirryttiin enenevässä määrin liikkuvaan toimistoon. Ajokilometrejä kertyy siten aiempaa nopeammin, mikä lyhentää kaluston käyttöikää.  

Valiokunta toteaa, että poliisin toimitilojen kustannusten nousu on edelleen toteutetusta PORA III -hankkeesta huolimatta ongelmallista ja se vie enenevän osan toimintamenoista. On tärkeää huolehtia siitä, ettei toimitilakustannusten eikä myöskään aiemmin mainittujen ICT-menojen kasvu vaaranna poliisien määrän lisäämistä tulevina vuosina. Sisäministeriö arvioi lisämäärärahan tarpeeksi kiinteistöjen ja ICT-menojen osalta noin 25 milj. euroa vuonna 2023.  

Tilakustannusten hillitsemiseksi valiokunta pitää tarpeellisena mm. arvioida valtionhallinnon eri toimijoiden mahdollisuuksia käyttää yhteisiä tiloja erityisesti harva-alueella. Näin saavutettavalla toimipisteverkostolla voitaisiin myös hyödyntää olemassa olevia terveitä tiloja sekä mahdollisesti samalla lyhentää poliisin hälytysvasteaikoja.Lyhentyneet ajomatkat puolestaan pidentäisivät ajoneuvokaluston käyttöikää.  

Valiokunta esittää tässä yhteydessä lisäksi huolensa työsuojelutarkastuksissa ilmenneestä laajasta kuormittumisesta erityisesti rikostutkinnassa ja vartijoiden keskuudessa. Havaittuihin ongelmiin tulee puuttua nopeasti. 

02.Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 49 milj. euroa, joka on 5,102 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahaan sisältyy Suojelupoliisille vuonna 2019 myönnetty pysyvä 10 milj. euron lisäys, jolla varmistetaan 1.6.2019 voimaantulleen siviilitiedustelulainsäädännön tehokas ja asianmukainen soveltaminen.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan talousarvioesitys muodostaa hyvän pohjan viraston pitkäjänteiselle kehittämiselle. Lähitulevaisuudessa Suojelupoliisin tarkoituksena on myös hankkia ajanmukaiset toimitilat. Lisäksi on myönteistä, että voimakkaassa muutoksessa oleva virasto on katsonut tärkeäksi panostaa henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. 

01.Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 244,599 milj. euroa, joka on 9,909 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.  

Esityksessä on otettu huomioon Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) alaisuuteen perustettavien pysyvien joukkojen vuonna 2020 Suomelle aiheuttamat kustannukset, joiden suuruus on 790 000 euroa. Vuodesta 2021 alkaen nämä vuosittaiset menot nousevat noin 4,8 milj. euroon.  

Valiokunta toteaa, että esitykseen sisältyy myös 1,3 milj. euron lisäys rajaturvallisuuden suorituskyvyn ja rajavartijamäärän turvaamiseen. Rajavartiolaitos pyysi kuitenkin tarkoitukseen 12,4 milj. euron lisämäärärahaa. Määräraha ei siten riitä nykyisen toimintatason ja suorituskyvyn ylläpitämiseen. 

Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että talousarvioesityksessä ei ole otettu huomioon välttämättömien toimitilojen peruskorjausten käynnistämistä. Turvallisten ja terveellisten toimitilojen osoittaminen henkilöstölle edellyttäisi kehyskaudella noin 5 milj. euron vuosittaista lisäystä toimintamenoihin. Lisärahoitusta voi aiheuttaa myös mahdollinen Brexit, jotta sujuva rajanylitysliikenne pystytään varmistamaan etenkin Helsinki-Vantaan ja Lapin alueen lentoasemilla. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus turvaa Rajavartiolaitoksen toimintatason ja suorituskyvyn vallitsevan turvallisuusympäristön vaatimusten mukaisesti sekä raja- että merialueilla. Unionin ulkorajamaana Suomen tulee kyetä huolehtimaan perustasoa tehokkaammin erityisesti itärajan valvonnasta. 

Valiokunta toteaa lisäksi, että Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen lisäisi merkittävästi ja pysyvästi Rajavartiolaitoksen toimintamenoja. Tämä tulee ottaa huomioon jatkotoimenpiteissä. 

70.Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v)

Momentille esitetään 23,510 milj. euroa, joka on 14,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Esitykseen sisältyy yhteensä 15 milj. euroa Rajavartiolaitoksen maa- ja merirajan teknisten valvontajärjestelmien korvausinvestointeihin. Uudistamalla nykyiset tekniset valvontajärjestelmät vähennetään tarvetta korvata vanhentuvaa tekniikkaa lisähenkilöstöllä. 

Valiokunta toteaa, että myös Rajavartiolaitoksen kaksi valvontalentokonetta saavuttavat 30 vuoden käyttöiän vuonna 2025. Korkea käyttöikä alentaa koneiden käyttöastetta ja nostaa käyttökustannuksia. Merialueen valvonnan, meripelastuksen ja merellisen ympäristövahinkojen torjunnan keskeisen kansallisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan siten vuonna 2020 päätös korvaavan kaluston tilausvaltuudesta ja tarvittavista määrärahoista. 

Rajavartiolaitoksen neljästä vartiolaivasta kolme ei täytä enää tämän päivän vaatimuksia. Tarkoitus on korvata nämä kolme laivaa kahdella uudella vartiolaivalla vuosina 2022—2026. Tätä tarkoitusta varten Rajavartiolaitokselle tulisi osoittaa 5 milj. euron suunnitteluraha vuodelle 2020. Uusien laivojen käyttöönoton viivästyminen lisää merkittävästi nykyisen elinkaarensa päässä olevan kaluston ylläpitokustannuksia. 

01.Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 16,907 milj. euroa, joka on 586 000 euroa enemmän kuin vuonna 2019. 

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus lisäsi momentille 2,4 milj. euroa pelastusopiston toiminnan turvaamiseen täydentäessään talousarvioesitystä. Näin turvataan pelastaja- ja hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen laadullinen ja määrällinen kehittäminen. 

02.Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 57,834 milj. euroa, joka on 5,958 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Hallitus esittää hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaamiseen 1 milj. euroa kevään kehyspäätökseen sisältyneen 1,75 milj. euron lisäksi. Rahoitusta lisätään vuosittain kehyskauden ajan siten, että se on 2,5 milj. euroa vuonna 2023.  

Hätäkeskuslaitokselle lisättiin myös vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa 2,7 milj. euroa laitoksen toiminnan varmistamiseen ja vuonna 2019 käyttöön otetun hätäkeskusjärjestelmä ERICAn toiminnan turvaamiseen. Hätäkeskuslaitos on joutunut ERICAn ohella ylläpitämään suunniteltua kauemmin vanhaa järjestelmää valtion yhteisen turvallisuusverkko TUVEn toimintaan liittyvistä epävarmuuksista johtuen.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että momentin määrärahoja on lisätty ja talousarvioesityksessä on tunnistettu Hätäkeskuslaitoksen jo pitkään jatkunut resurssivaje. Valiokunta korostaa lisäksi, että myös turvallisuusverkko TUVEn ongelmat tulee ratkaista nopeasti, etteivät ne enää aiheuta lisäkustannuksia tai muita seuraamuksia viranomaistoiminnalle.  

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön minimimääräksi on useassa yhteydessä linjattu 600 henkilötyövuotta. Syksyn 2019 toteutuma on 585 henkilötyövuotta. Virasto on koko olemassa olonsa ajan kamppaillut koulutetun henkilöstön saatavuudesta. Myös eduskunta lisäsi vuoden 2019 talousarvioon määrärahan koulutuspaikkojen lisäämiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuosittainen koulutusmäärä on kaksinkertaistettu (48 henkilöä vuodessa), jonka pitäisi jatkossa turvata määrällisesti riittävä henkilöstö. 

Valiokunta toteaa, että ongelmat hätäkeskuspäivystäjien saatavuudessa vaikeuttavat viraston toimintakykyä äkillisissä ruuhka- ja häiriötilanteissa sekä pitkittyessään ne vaikuttavat henkilöstön jaksamiseen. Vaikea henkilöstötilanne näkyy myös korkeina sairauspoissaoloina, jotka ovat lähes kaksinkertaiset valtionhallinnon keskiarvoon verrattuna. Henkilöstön hyvinvointiin tulee siten kiinnittää erityistä huomiota ja parantaa sitä aktiivisesti.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus seuraa tilannetta ja turvaa Hätäkeskuslaitoksen häiriöttömän toiminnan. Virastolla on keskeinen rooli sisäisen turvallisuuden ylläpitäjänä sekä kansalaisten perusturvallisuuden tuottajana. Hätäkeskustoiminnan sujuvuudella on suorat vaikutukset myös hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten, kuten poliisin, pelastuslaitosten sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen. 

01.Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 54,713 milj. euroa. Vertaaminen vuoden 2019 talousarvioon ei anna totuudenmukaista kuvaa Maahanmuuttoviraston toimintamenoista, koska silloin tehtiin kertaluonteinen rahoituksen vähennys johtuen poikkeuksellisen suuresta vuodelta 2018 siirtyneestä erästä.  

Hallitus on reagoinut Maahanmuuttoviraston tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen ja esittää momentille yli 15 milj. euron lisäyksiä. Päätöksentekoresurssien turvaamiseen esitetään 10 milj. euroa, jolla ehkäistään uusien vireille tulevien asioiden käsittelyaikojen pidentymistä. Lisäksi hallitus esittää turvapaikkakriisin aikana tulleiden turvapaikkahakemusten käsittelyyn 3 milj. euroa, joka riittää 60 henkilön työsuhteen jatkamiseen. Talousarvioesityksessä on myös huomioitu hallitusohjelman mukainen kiintiöpakolaisten määrän nosto vuonna 2020 nykyisestä 750 henkilöstä 850 henkilöön. Edelleen talousarviota täydentäessään hallitus lisäsi 2 milj. euroa vuoden 2020 välttämättömiin ICT-kuluihin. 

Vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa Maahanmuuttovirastolle osoitettiin lisäksi hyvin tarpeelliset 5,846 milj. euroa henkilöresurssien turvaamiseen ja välttämättömiin ICT-menoihin. Näin vältettiin henkilökunnan loppuvuoden lomautukset.  

Talousarvioesityksessä varaudutaan 4 000 uuteen turvapaikanhakijaan. Vaikka hakijamäärä on viime vuosina jäänyt esitettyä alhaisemmaksi, hallituksen tulee varautua myös turvapaikanhakijoiden määrän äkilliseen kasvuun. 

Valiokunta toteaa, että Maahanmuuttoviraston hakemusten käsittelytilanne on ruuhkautunut vuodesta 2015 lähtien ja hallituksen tekemistä määrärahalisäyksistä huolimatta virasto joutuu vähentämään 124 henkilöä sopeuttaakseen kustannukset esitettäviin resursseihin vuonna 2020. Virastossa on vireillä yhteensä yli 30 000 hakemusta, joista oleskelulupahakemuksia on noin 20 000 kappaletta. Oleskelulupapäätösten tulisi olla omakustannushintaisia, mutta lupamaksuilla kyetään kattamaan vain noin 70 prosenttia kustannuksista. Kansalaisuusasioita koskevia hakemuksia on noin 7 000, ja turvapaikkahakemuksia on puolestaan vireillä hieman alle 4 400 kappaletta.  

Hakemusten käsittelyyn ja resurssitarpeeseen vaikuttavat myös lakisääteiset enimmäiskäsittelyajat. Virasto on saanut lukuisia moitteita laillisuusvalvojilta säädettyjen käsittelyaikojen ylittymisestä, joten tästä syystä uudet hakemukset priorisoidaan käsittelyssä vanhojen edelle. Esimerkiksi 20.7.2018 jälkeen saapuneita turvapaikkahakemuksia koskee kuuden kuukauden enimmäiskäsittelyaikavelvoite, ja jonossa on vielä käsittelemättä yhteensä 2 549 käsittelyaikavaatimuksen ulkopuolella olevaa turvapaikkahakemusta. 

Maahanmuuttovirasto on kehittänyt lupaprosesseja voimakkaasti ja automatisoinut hakemuskäsittelyä. Tehdyillä toimenpiteillä ei ole kuitenkaan pystytty vastaamaan erityisesti opiskelu- ja työlupien kasvavaan määrään. Lisäksi automaation hyödyt realisoituvat kokonaisuudessaan vasta sähköisen asianhallintajärjestelmän (UMA-järjestelmän) muutosprojektin toteutuksen jälkeen, ja osa muutoksista edellyttää myös lainmuutosta. Tärkeää on, että lainsäädännön kehittämisestä huolehditaan asianmukaisesti ja löydetään keinot teknologian täysimääräiseen hyödyntämiseen. Henkilöstöresurssit on kuitenkin turvattava tältäkin osin automaation edellyttämien lainsäädännöllisten muutosten toteuttamiseen saakka.  

Valiokunta nostaa lisäksi esiin hallituksen käynnistämän työperäisen maahanmuuton koko- naisuudistuksen, jonka tavoitteena on työlupien käsittelyn nopeuttaminen keskimäärin yhteen kuukauteen. Yritysten työvoimatarpeet tulee turvata asianmukaisesti, joten on tärkeää, että koko prosessia kehitetään. Pelkkä tehtävän siirtäminen hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkei- noministeriöön tarvitsee siten tuekseen myös useita muita toimia käsittelyn tehostamiseksi.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällä hallinnollisella siirrolla ei ole välittömiä vaikutuksia Maahanmuuttoviraston henkilöstöön. Valiokunta korostaa, että jos sellaisia ilmenee, niiden valmistelu tulee tehdä huolella. Maahanmuuttoviraston henkilöstöstä on muutenkin huolehdittava siten, että vaativaa työtä tekevistä asiantuntijoista voidaan pitää kiinni. Määräaikaisia työsuhteita on pystyttävä vakinaistamaan, kun näköpiirissä ei ole tehtävien vähenemistä.  

Valiokunta toteaa, että hallituksen jo tekemät määrärahalisäykset yhdessä talousarvioesityksen kanssa auttavat viraston akuuttiin henkilöstökriisiin. Sisäministeriö arvioi, että toiminnan turvaamiseen ja ruuhkan purkamiseen tarvitaan kuitenkin vielä 100 lisähenkilöä vuonna 2020. Tällöin henkilöstömäärä vastaa lähes vuoden 2019 tasoa. Lisätarpeita on myös sähköisen asianhallintajärjestelmän (UMA) jatkokehittämisen ja ylläpidon osalta.  

Valiokunta korostaa lopuksi, että sujuva ja laadukas lupaprosessi sekä hallintotuomioistuinten riittävä resursointi vähentävät samalla vastaanottotoiminnan kustannuksia. Lisäksi vastaanoton menoja voidaan edelleen pienentää myös parantamalla toiminnan kustannustehokkuutta.  

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa turvapaikkahakemusten ruuhkan purkamiseen ja korostaa, että vuoden 2015 poikkeuksellisen suuren turvapaikanhakijoiden määrän myötä syntyneen hakemusruuhkan purkamiseen on valmisteltava kestävä ratkaisu. 

01.Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 1,932 mrd. euroa, joka on noin 8,118 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusvoimien henkilöstöä lisätään hallitusohjelman linjauksen mukaisesti noin 100 henkilöllä kehyskauden aikana. Vuodelle 2020 hallitus on esittänyt tarkoitukseen 3,0 milj. euron lisärahoitusta, joka riittää noin 40 henkilön palkkaamiseen. Lisäys kohdistetaan pääosin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uuden toimintamallin käyttöönottoon.  

Valiokunta kiinnittää lisäyksestä huolimatta huomiota henkilökunnan riittävyyteen ja henkilöstön jaksamiseen vuonna 2020. Turvallisuustilanteen muutokset edellyttävät korkean valmiuden ylläpitämistä ja suorituskyvyn jatkuvaa kehittämistä kaikissa aselajeissa. Lisäksi lakisääteisissä tehtävissä on tapahtunut muutoksia (esim. sotilastiedustelulainsäädännön myötä) ja kansainvälinen toiminta on kasvanut.  

Henkilöstön jaksamista on tuettu mm. sopimussotilasjärjestelmällä, jonka ylläpitämiseen on osoitettu viime vuosina noin 2 milj. euron lisämääräraha. Sillä on varmistettu riittävä kouluttajamäärä varusmieskoulutuksessa. Samalla on edistetty nuorten työllistymistä ja hakeutumista aliupseerin tehtäviin sekä mahdollisesti myös jatko-opintoihin Puolustusvoimissa. Talousarvioesitys ei sisällä lisämäärärahaa sopimussotilaiden palkkaamiseen.  

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että hallitusohjelman linjauksen mukaisesti kertausharjoitusten määrää nostetaan vaalikauden aikana noin 20 prosentilla nykyisestä tasosta (18 000:sta noin 22 000 reserviläiseen). Lisäys tehdään hallitusti huomioiden henkilöstön määrän kasvu. Vuodelle 2020 tarkoitukseen on esitetty 1 milj. euron lisäys, jolla pystytään kouluttamaan noin 1 000 reserviläistä. Tämä vastaa noin 5,5 prosentin lisäystä nykytasoon ja yhteensä 19 000 koulutettavaa reserviläistä. Valiokunta pitää tarpeellisena, että asetettuun tavoitteeseen päästään ja määrärahojen tasoa tarkistetaan vuosittain sen mukaisesti. 

Valiokunta nostaa esiin myös puolustushallinnon kasvavat kiinteistömenot ja pitää tärkeänä, että tähän kehitykseen pystytään puuttumaan. Asiaa on linjattu myös hallitusohjelmassa, jonka mukaan kiinteistöjärjestelmää kehitetään palvelemaan puolustushallinnon erityistarpeita aiempaa paremmin ja kustannustehokkaammin. Uudistus on tarpeellinen ja valittavat toimenpiteet tulee tehdä huolellisen arvioinnin perusteella.  

Valiokunta korostaa samalla, että puolustushallinnon toimitilojen, kuten kaikkien valtion hallinnon kiinteistöjen, tulee olla käyttötarkoitukseen sopivia sekä käyttäjille turvallisia ja terveellisiä. Terveysperusteiset korjaushankkeet tulee siten toteuttaa korkealla prioriteetilla. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että momentin määrärahoja voidaan käyttää myös kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen. Ilman vientiä puolustushallinnolla ei ole huoltovarmuuden varmistavaa kotimaista kumppania. Valiokunta korostaa lisäksi, että puolustustarvikkeiden vientilupien myöntämispolitiikan tulee olla johdonmukaista ja ennakoitavaa, ja pitää saamansa selvityksen perusteella hyvänä, että hallituksen päätökset eivät ole muuttaneet Suomen aiempaa vientipolitiikan linjaa. 

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että suurten strategisten hankkeiden yhteydessä huolehditaan teollisen yhteistyön toteutumisesta ja haetaan yhdessä kotimaisen teollisuuden kanssa sellaisia vaihtoehtoja, joilla kotimainen teollisuus voi mahdollisimman laajasti osallistua huolto- ja ylläpitoratkaisuihin. Näin turvataan tarvittava kansallisen kyvykkyyden rakentaminen. Suoran teollisen yhteistyön rinnalla on keskeistä myös tulevaisuudessa tarvittavien teknologioiden kehittämiseen tähtäävä epäsuora teollinen yhteistyö. 

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota tuulivoiman rakentamisen ja ilmavalvonnan nykyistä parempaan yhteensovittamiseen. Turhilta lausuntokierroksilta voidaan välttyä, jos Puolustusvoimien tarpeet kartoitetaan jo alueiden kaavoitusvaiheessa. Tilannetta helpottaisi myös, jos tuulivoimatoimijat vapauttaisivat varaamiaan Puolustusvoimien jo puoltamia paikkoja muiden käyttöön, mikäli suunnitelmat voimalan rakentamisesta eivät toteudu. Puolustushallinnon mukaan tällaisia alueita on tuhansia. 

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen. 

18.Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kaikkien aselajien materiaalista valmiutta pystytään kehittämään kehyskaudella tasapuolisesti. Tällä vuosikymmenellä on panostettu maavoimien tarpeisiin. Seuraavana kymmenenä vuotena pääpaino on ilma- ja merivoimien materiaalihankinnoissa, mutta myös maavoimien keskeisimmät materiaalihankinnat pystytään toteuttamaan. 

Käsiteltävälle momentille esitetään 779,44 milj. euron määrärahaa. Siihen sisältyy myös tarpeellinen uusi 58,8 milj. euron tilausvaltuus Puolustusvoimien materiaalin kehittämiseen. Valtuudesta aiheutuvat menot ajoittuvat vuosille 2020—2022, ja sillä on tarkoitus mm. päivittää panssaroitua pyöräajoneuvokalustoa, hankkia pioneerimateriaalia sekä korvata koulutuksessa käytettävää räjähde- ja tulenkuvausjärjestelmää.  

Materiaalin kunnossapitoa rahoitetaan myös Puolustusvoimien toimintamenomomentilta, jonne esitetään hallinnonalan toista uutta 131,7 milj. euron suuruista tilausvaltuutta. Sillä turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosina 2020—2024. 

50.Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Momentille esitetään 4,852 milj. euroa, joka on 2,7 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Lisäys liittyy vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudelleen organisointiin uuden hallintomallin mukaisesti. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta pannaan siten toimeen ja varmistetaan hallitusohjelman linjaamalla tavalla maanpuolustusjärjestöjen riittävät resurssit. Valiokunta pitää siten tarkoituksenmukaisena, että Puolustusvoimien toimintamenoista (mom. 27.10.01) esitetään siirrettäväksi 2,8 milj. euroa käsiteltävälle momentille. 

02.Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 166,099 milj. euroa, joka on 1,871 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. 

Valiokunta pitää perusteltuna, että esitykseen sisältyy lisäyksenä 3,3 milj. euroa, jolla varaudutaan Brexitin aiheuttamaan tulli-ilmoitusten määrän kasvuun. Tulli on jo käynnistänyt tarvittavan 60 lisähenkilön rekrytoinnin. Muina lisäyksinä esitetään 846 000 euroa rahanpesudirektiivin mukaisen pankki- ja maksutilien rekisterin vuotuiseen ylläpitoon ja 700 000 euroa siirtymäkauden järjestelyihin liittyen Tullin verotustehtävien siirtoon Verohallinnolle. Tarpeen on myös lisätä ENI CBC -hankkeiden omarahoitusosuutta (843 000 euroa) ja afrikkalaisen sikaruton torjuntaan kohdistettavia resursseja (270 000 euroa). Määrärahaa puolestaan alentavat kertaluonteisten erien poistaminen ja ICT-menojen siirrot momenttien välillä (koskien tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistusta). 

Valiokunta pitää myönteisenä, että Tulli on pystynyt vakiinnuttamaan henkilöstönsä määrän (1 860 henkilötyövuotta) vuonna 2019. Myös poistumaa on voitu korvata pitkästä aikaa suunnitelmallisesti sellaisiin tehtäviin, joihin on ollut suurin tarve. Voimavaroja on tärkeää kehittää samassa suhteessa kaikkien PTR-yhteistyötä tekevien — Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen — osalta, jotta tiivis viranomaistyö on tasapainoista ja toimintaedellytykset yhtäläisiä.  

Valiokunta toteaa, että vuodelle 2020 esitettävät määrärahat vastaavat Tullin pakollisten kustannusten lisäyksiin muilta osin paitsi julkisen hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) käyttöönoton aiheuttamien kustannusten osalta (1,146 milj. euroa). Lisäksi vuonna 2021 alv-alarajan poistaminen aiheuttaa merkittävän lisätyövoimatarpeen, jota ei ole täysin huomioitu kehyspäätöksessä.  

Valiokunta korostaa, että sujuva tulliselvitysprosessi ja asiointi rajoilla edistävät Suomen ulkomaankauppaa ja toisaalta estävät kiellettyjen tuotteiden (kuten huumeiden) pääsyä maahan sekä harmaata taloutta. Valvontatyön tehokkuus ja toimiminen oikea-aikaisesti ennen kuin tavarat päätyvät vähittäismyyntiin tai muille vastaanottajille on riippuvainen osaavan henkilöstön määrästä sekä laitteistojen riittävyydestä ja tasokkuudesta. Lähivuosina Tulli tarvitsee lisärahoitusta erityisesti rikostorjunnan operatiivisen toiminnan kehittämiseen mm. poikkeamien tunnistamiseen, biometrisen tunnistamisen ja hahmontunnistuksen kehittämiseen. 

02.Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Opetushallituksen toimintamenoihin osoitetaan 66,3 milj. euroa, joka on 5,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Korotuksesta 4 milj. euroa osoitetaan perustoimintamenojen tasokorotukseen. 

Valiokunta on tyytyväinen ensi vuotta koskevaan määrärahaesitykseen. Jatkossa on kuitenkin tärkeää varmistaa Opetushallituksen tehtävien edellyttämän perustoimintamenorahoituksen riittävä taso ja pyrkiä rahoituksen pitkäjänteisyyteen ja ennustettavuuteen. Opetushallituksella on keskeinen tehtävä keskusvirastona ja opetuksen kehittäjävirastona, joka vastaa suuressa määrin myös koulutuspoliittisten uudistusten käytännön toimeenpanosta siten, että ne toteutuvat laadukkaasti ja tasa-arvoisesti koko maassa. 

Hyvä ja monipuolinen luku- ja kirjoitustaito on kaiken oppimisen ja yhteiskunnassa pärjäämisen perusta ja keskeinen taito niin opiskelussa kuin työelämässä. Lukutaito ja lukuharrastus ovat myös vahvasti yhteydessä muiden aineiden oppimiseen ja osaamiseen. Viime vuosina on kuitenkin herännyt huolta lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon heikkenemisestä sekä lukemisharrastuksen vähenemisestä. Tutkimusten mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten lukutaito on heikentynyt ja tyttöjen ja poikien väliset erot sekä alueelliset erot ovat kasvaneet. Samalla heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut, mikä lisää riskiä syrjäytyä niin opinnoissa, työelämässä kuin muutoinkin yhteiskunnassa. Myös perheen sosioekonominen tausta vaikuttaa lukutaitoon. Saadun selvityksen mukaan korkeamman sosioekonomisen aseman perheissä lukutaito on parempi, koska nuoria kannustetaan opiskelemaan ja osoitetaan arvostusta lukemista kohtaan. Heikoimpaan sosioekonomiseen neljännekseen sijoittuvien perheiden lapsilla lukutaidon taso on sen sijaan laskenut.  

On tärkeää, että jo viime vaalikaudella asetettiin kansallinen lukutaitofoorumi, joka laati syyskuussa 2018 julkaistut Lukemisen suuntaviivat. Toiminnan tuloksena käynnistettiin Lukuliike-toiminta, jonka tehtävänä on auttaa em. suuntaviivojen toimeenpanemisessa, edistää lukemista ja lisätä eri asiantuntijatahojen yhteistyötä. Lukuliikkeen toiminnan jatkamiseen on varattu ensi vuodelle 600 000 euroa (29.80.50).  

Valiokunta pitää tärkeänä, että Lukuliikkeen toimintaa vahvistetaan ja huolehditaan siitä, että lukutaitoa edistetään pitkäjänteisesti. Tämä edellyttää monipuolisia toimia mm. varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja toisella asteella sekä tiivistä yhteistyötä esim. kuntien, kirjastojen ja erilaisten kulttuurialan toimijoiden kanssa. Lukutaidon edistäminen edellyttää myös opettajien ammatillista osaamista.  

Valiokunta osoittaa yhteensä 1 495 000 euroa luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistäviin toimiin, joista keskeisin on kansallisen lukutaitostrategian laatiminen. Sen avulla edistetään Lukuliikkeen suuntaviivojen toimeenpanoa ja varmistetaan alan toimijoiden osaaminen. Strategiaan tulee sisältyä myös alue- ja kuntatason toimia, joilla edistetään lukutaitoa tukevia paikallisia rakenteita, kuten kirjastopalveluiden saatavuutta ja digitaalisia palveluja.  

Opetushallituksen toimintamenoihin lisätään 975 000 euroa, mistä kansallisen lukutaitostrategian laatimiseen 150 000 euroa, Lukuliikkeen käynnistämän Lukeva kunta -ohjelman ja lukuagenttitoiminnan jatkamiseen 600 000 euroa, alueellisiin Lukuliike-tapahtumiin 100 000 euroa, lukutaitomateriaalin kehittämiseen 100 000 euroa sekä Nuori Aleksis -kilpailun järjestämiseen yläkoululaisille 25 000 euroa.  

Luku- ja kirjoitustaidon edistämistä koskevaan kokonaisuuteen sisältyvät myös seuraavat määrärahalisäykset:  

• 150 000 euroa Lukukeskukselle kirjailijavierailujen sekä luku- ja kirjoitustaidon edistämiseen liittyvien työpajojen toteuttamiseen (100 000 euroa) sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kielen ja lukutaidon tukemiseen (50 000 euroa); mom. 29.80.52 
• 250 000 euroa yleisille kirjastoille digitaalisten palvelujen kehittämiseen; mom. 29.80.30 
• 120 000 euroa Lastenkirjainstituutille Lukemo-portaalin kehittämiseen, jossa kootaan yhteen lasten- ja nuortenkirjallisuutta edistävät hankkeet ja tarjotaan toimiva työkalu opettajien koulutukseen; mom. 29.80.52. 

Valiokunta toteaa, että Opetushallituksen tulee ottaa kokonaisvastuu hankkeen toimeenpanosta.  

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa opettajien osaamisen kehittämisen tukemiseen ilmastoasioissa ja kestävässä kehityksessä sekä seksuaali- ja tasa-arvokasvastuksessa. Tämä vastaa hallitusohjelman linjauksia, joiden mukaan mm. ilmastokasvatus sekä seksuaali- ja tasa-arvokasvatus otetaan läpileikkaavana teemana huomioon eri koulutusasteilla. Opettajilla ei ole kuitenkaan aina ajantasaista osaamista näiden aineiden opettamiseen eikä niiden edistämiseen kouluyhteisössä.  

50.Eräät avustukset (kiinteä määräraha)

Viime vaalikaudella alkaneen karjalan kielen elvytysohjelman puitteissa on käynnistetty monipuolisia opetukseen, kirjallisuuteen, musiikkiin ja kulttuuriin liittyviä toimia. Vuoden 2019 aikana on mm. laajennettu varhaiskasvatukseen sekä koulujen kerhotoimintaan liittyvää kielenopetusta sekä lisätty kirjallisuuden ja musiikin julkaisutoimintaa. Myös vuonna 2018 perustetun Karjalan kielen lautakunnan sekä sen alaisuudessa toimivan sanastoryhmän työ on jatkunut.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että hyvin liikkeelle lähtenyt elvytysohjelma jatkuu ja etenee suunnitelmien mukaisesti. Momentille lisätään 200 000 euroa elvytysohjelman jatkamiseen.  

51.Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)

Valiokunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 300 000 euroa Helsingin juutalaisen seurakunnan turvallisuuden parantamiseen. Tämän avustuksen turvin seurakunta on parantanut turvallisuuttaan, mutta uhat eivät ole pienentyneet, vaan monissa maissa lisääntynyt juutalaisuusvastaisuus vaikuttaa myös suomalaiseen juutalaisyhteisöön. Se joutuu siksi panostamaan jatkuvasti ennaltaehkäiseviin turvallisuustoimenpiteisiin, kuten vartijoihin ja turvallisuusinfrastruktuuriin. Tämä koskee niin koulua, päiväkotia kuin myös kaikkia seurakuntakeskuksessa sekä hautausmaalla järjestettäviä tilaisuuksia. Turvallisuuden merkitystä korostaa seurakunnan sijainti Helsingin ydinkeskustassa asuinrakennusten ja hotellien tuntumassa. 

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Helsingin juutalaisen seurakunnan synagogan ja seurakuntakeskuksen turvallisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että jatkossa hallitus arvioi seurakunnan turvallisuustilanteen ja huolehtii siitä, että turvallisuuden edellyttämät resurssit sisältyvät talousarvioesitykseen. 

Valiokunta lisää momentille 30 000 euroa Vapaa-ajattelijat ry:lle mm. uskonnon ja vakaumuksen vapauden edistämiseen.  

53.Jatkuva oppimisen ja osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on laatia erillisohjelma, jolla varmistetaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oppimisen edellytykset ja turvataan koulutussiirtymät. Lisäksi hallitus on päättänyt korkeakoulutuksen saavutettavuusohjelmasta.  

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa toimenpiteisiin, joilla tuetaan maahanmuuttajien pääsyä korkeakoulutukseen. Maahanmuuttajat ovat korkeakoulutuksessa aliedustettu ryhmä, ja on siksi tärkeää käynnistää kehittämishankkeita, joilla rakennetaan esim. korkeakoulutukseen valmistavia koulutuksia. 

20.Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on vahvistaa suomi tai ruotsi toisena kielenä (s2) -opetusta varhaiskasvatuksessa velvoittavaksi ja panostaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tukemiseen koulutuksen nivelvaiheessa.  

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa suomi tai ruotsi toisena kielenä (s2) -opetuksen kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen varhaiskasvatuksessa sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tukemiseen koulutuksen nivelvaiheessa. Tämä edistää myös koulutuksen laatua ja tasa-arvoa.  

30.Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Koulujen kerhotoimintaan ehdotetaan 2,9 milj. euroa, minkä lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy 5 milj. euron määräraha koulupäivän yhteydessä järjestettävään harrastustoimintaan. Tarkoitus on vahvistaa koulupäivän yhteydessä järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa erityisesti toisen vuosiluokan sekä erityistä tukea tarvitsevien osalta ja edistää oppilaiden toimintaan osallistumista. 

Valiokunta pitää näitä toimintoja tärkeinä ja niiden kehittämistä kannatettavana. Jatkossa on kuitenkin perusteltua arvioida mahdollisuuksia kerho- ja harrastustoiminnan rahoitusjärjestelmän selkeyttämiseen esim. siten, että kerhotoimintaan osoitettu valtionavustus nivotaan osaksi harrastustoimintaan suunnattua rahoitusta. Tavoitteena tulisi olla myös pysyvän rahoitusratkaisun löytäminen toiminnalle, jotta sitä voidaan toteuttaa ja kehittää pitkäjänteisesti. 

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentin määrärahaan (162,7 milj. euroa) sisältyy noin 7,5 milj. euron korotus, josta 5 milj. euroa on tarkoitettu jatkuvaan oppimiseen kertaluonteisena valtionavustuksena, minkä lisäksi huomioon on otettu kustannustason nousu (1,9 milj. euroa).  

Vapaa sivistystyö kantaa laajaa vastuuta maahanmuuttajien aktiivisesta kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan, sillä vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät mm. kotouttavaa kieli-, luku- ja kirjoitustaito- sekä kulttuurikoulutusta ja kotoutumiskoulutusta. Opinnot vahvistavat myös opiskelijoiden yhteiskunta- ja työelämäorientaatiota.  

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että momenttiin sisältyvä määräraha (4,9 milj. euroa) kattaa käytännössä vain opiskelijamaksujen osuuden eli 43 prosenttia suoritteesta. Tavoitteena on kuitenkin ollut, että maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen tulisi valtion 100 prosentin rahoitus, joka kattaisi sekä koulutuksen valtionosuuden että opiskelijamaksun osuuden. Koulutuksen järjestäminen on siten riippuvaista siitä, missä määrin ylläpitäjä voi vähentää muuta vapaan sivistystyön koulutusta järjestääkseen maahanmuuttajille suunnattua koulutusta.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että kotoutumiskoulutuksen määrärahatarve arvioidaan ja sen rahoitus turvataan. Integroitumisen ja työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi on myös tärkeää, että koulutusmahdollisuuksia tarjotaan riittävästi myös silloin, kun kotoutumisaika on jo päättynyt. Tämä ryhmä jää kotoutumissuunnitelmaan perustuvan valtionosuusrahoituksella järjestetyn koulutuksen sekä muun kotoutumiskoulutuksen ulkopuolelle. Erityisen tärkeä kohderyhmä on maahanmuuttajanaiset.  

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus esittää momentille 5 milj. euron lisäystä jatkuvan oppimisen edistämiseen, sillä vapaa sivistystyö tarjoaa matalan kynnyksen oppimisen paikkoja etenkin vaikeasti työllistyvälle kohderyhmälle, joka tarvitsee mm. perus- ja digitaitojen päivittämistä. Tämä vastaa hyvin myös hallitusohjelman linjausta, jonka mukaan tarjolla tulisi olla yksilöityjä koulutusratkaisuja aikuisten puuttuvien perustaitojen vahvistamiseen.  

Valiokunta lisää momentille 2 500 000 euroa jatkuvan oppimisen edistämiseen ja korostaa tarvetta rahoituksen pitkäjänteisyyteen.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös kesäyliopistojen pitkään jatkuneeseen rahoitusvajeeseen. Saadun selvityksen mukaan valtion rahoitus kattaa noin puolet kustannuksista, mutta toinen puoli jää opiskelijoiden ja osin myös kuntien vastuulle. Vaarana on kurssimaksujen tuntuva nousu, mikä heikentää osallistumismahdollisuuksia ja jatkuvan oppimisen edellytyksiä.  

Valiokunta katsoo, että kesäyliopistot ovat merkittäviä vapaan sivistystyön kouluttajia, jotka vastaavat mm. alueen osaamis- ja sivistystarpeisiin sekä työn muutoksista johtuviin jatkuvan oppimisen haasteisiin. Kesäyliopistot järjestävät yli 60 paikkakunnalla opetusta myös senioriväestölle, millä on tärkeä merkitys eläkeiässä olevien kansalaisten hyvinvoinnille.  

51.Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Valiokunta lisää momentille 1 230 000 euroa, josta osoitetaan 

• 400 000 euroa Naisjärjestöjen valtionavustuksiin 
• 75 000 euroa Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle 
• 70 000 euroa Marttaliitto ry:lle 
• 5 000 euroa Finlands svenska Marthaförbund rf:lle 
• 80 000 euroa Karjalan Liitto ry:lle 
• 50 000 euroa Kriittiselle korkeakoululle 
• 300 000 euroa Suomi-koulujen toimintaan 
• 250 000 euroa Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja Nomandskolan toimintaan.  

30.Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Momentin määräraha on 917,6 milj. euroa, joka on n. 111 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Määrärahaan sisältyy kertaluonteinen 80 milj. euron lisäys, joka osoitetaan opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin, sekä pysyvä 2,5 milj. euron lisäys, joka on tarkoitettu työpaikkaohjaajien koulutuksen lisäämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tukemiseen lisätään 0,5 milj. euroa, minkä ohella kustannustason nousu (20 milj. euroa) otetaan huomioon.  

Valiokunta pitää lisäyksiä tärkeinä, sillä ne edistävät ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa. Erityisen tärkeää on, että ohjaukseen, lähiopetukseen sekä työpaikkaohjaajien koulutukseen käytettäviä resursseja lisätään, mikä tukee nimenomaan niitä oppilaita, jotka tarvitsevat enemmän tukea opintojensa loppuun suorittamiseen. On myös tärkeää, että koulutus vastaa mahdollisimman hyvin jatkuvasti muuttuviin työelämän tarpeisiin ja edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Koulutuksenjärjestäjien kannalta on tärkeää, että rahoitus on tasapuolista, avointa ja ennakoitavissa olevaa.  

Valiokunta viittaa myös pöytäkirjamerkintään, joka sisältyy vuoden 2019 neljättä lisätalousar-vioesitystä koskevaan neuvotteluun. Sen mukaan hallitus varautuu tarkastelemaan ammatillisen koulutuksen lisämäärärahatarpeita vuoden 2020 ensimmäisessä lisätalousarviomenettelyssä.  

20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Turun yliopiston TROSSI-sisäilmayksikön toimintaan ja sisäilmasairauksiin liittyvään tutkimushankkeeseen.  

04.Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta on tyytyväinen Museoviraston perusrahoituksen tasokorotuksen (1,2 milj. euroa), mikä tasapainottaa budjettia ja antaa mahdollisuuden tuloksellisen toiminnan vakiinnuttamiseen.  

Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksissa on otettu huomioon vuokramenoihin liittyvä indeksikorotus (mom. 29.80.20), mutta Museoviraston toimintamenomomentilla niitä ei ole otettu huomioon. Museoviraston vuokramenot ovat suuret (7,1 milj. euroa), joten indeksikorotuksella on suuri käytännön merkitys.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että Kansallismuseon näyttelytilojen laajennushanke etenee hallitusohjelman linjausten mukaisesti.  

16.Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Talousarvioesityksen mukaan määrärahaa saa käyttää enintään 51:n täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen taiteilijaeläkkeen myöntämiseen. Tämä vastaa myös kuluvan vuoden tasoa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että eläkkeiden lukumäärää pyritään nostamaan, sillä tarve ylimääräisille taiteilijaeläkkeille on selvästi edellä mainittua suurempi. Esim. vuonna 2018 hakemuksia oli 531 ja tänä vuonna 542.  

30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että momentin määrärahaan esitetään 1 milj. euron korotusta yleisten kirjastojen saavutettavuuden parantamiseen ja kirjastoautojen hankintaan. Kirjastoautot ovat erinomainen tapa vahvistaa kansalaisten yhdenvertaisuutta kirjastopalvelujen saatavuudessa niin haja-asutusalueilla kuin kasvavilla kaupunkialueilla. Ne vievät kirjastopalveluja myös kouluihin, päiväkoteihin tai hoivalaitoksiin, joihin ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa erillisiä kirjastotiloja tai resursoida pysyvää henkilökuntaa.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös e-kirjojen merkitykseen, joka on kasvanut digitalisaation myötä. E-kirjojen tarjonnassa on kuitenkin merkittäviä kuntakohtaisia eroja. On sen vuoksi perusteltua kehittää e-kirjojen alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa pilottihankkeena, jossa kokeillaan kuntien yhteistä e-kirjastoa.  

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa e-kirjaston kehittämiseen.  

31.Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (ar-viomääräraha)

Valiokunta viittaa momentin 29.80.52 kohdalla todettuun ja lisää momentille 2 615 000 euroa. 

52.Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Valiokunta lisää momentille 2 615 000 euroa, josta osoitetaan 

• 150 000 euroa Lukukeskukselle kirjailijavierailujen sekä luku- ja kirjoitustaidon edistämiseen liittyvien työpajojen toteuttamiseen (100 000 euroa) sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kielen ja lukutaidon tukemiseen (50 000 euroa) 
• 120 000 euroa Lastenkirjainstituutille Lukemo-portaalin kehittämiseen, jossa kootaan yhteen lasten- ja nuorten kirjallisuutta edistävät hankkeet ja tarjotaan toimiva työkalu opettajien koulutukseen 
• 1 400 000 euroa koululaisten tasa-arvoisten taidevierailujen toteuttamiseen, eli ns. Taidetestaajat-hankkeen jatkamiseen 
• 100 000 euroa DocPoint-festivaalin 20-vuotisjuhlan valmisteluihin sekä lasten ja nuorten dokumenttielokuvakiertueen kehityshankkeesen  
• 50 000 euroa Sodankylän elokuvafestivaalien 35-vuotisjuhlien järjestelyihin 
• 100 000 euroa Women in Film and Television Finland (WIFT Finland) ry:n toimintaan  
• 100 000 euroa Uudenkaupungin Crusell-viikon yhteydessä järjestettävän puupuhallinkilpailun järjestämiseen  
• 100 000 euroa Saamelaiskäräjille saamelaisen taiteen ja kulttuurin edistämiseen  
• 70 000 euroa sotakorvausalus Vegan kunnostamiseen 
• 200 000 euroa Sastamalassa sijaitsevan Keikyän puisen riippusillan kunnostamiseen  
• 80 000 euroa Tampereen oopperan toimintaan 
• 40 000 euroa Lapin karvalakkilähetystöstä kertovan oopperan tuotantoon Rovaniemellä 
• 25 000 euroa Vekarateatterin 30-vuotisjuhlajärjestelyihin 
• 40 000 euroa Muoniossa toimivan Suomen kalakirjaston toiminnan edistämiseen 
• 20 000 euroa Raahessa sijaitsevan Olkijoen Rauhanpirtin kunnostamiseen 
• 20 000 euroa Yläneen luontokapinetin näyttelyn kehittämiseen. 

Momentilta vähennetään 2 615 000 euroa, joka lisätään momentille 29.80.31. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.  

50.Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Valiokunta on edellä luvun 29.90 perusteluissa todennut, että momentille 29.90.50 lisätään 100 000 euroa syrjäytymistä ehkäisevän, ns. Drop-in -hankkeen käynnistämiseen.  

Momentilta vähennetään 100 000 euroa, joka lisätään momentille 29.90.52. Momentin määräraha ei edellä esitetyn johdosta muutu.  

52.Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)

Valiokunta viittaa edellä momentin 29.90.50 kohdalla todettuun ja lisää momentille 100 000 euroa.  

50.Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)

Nuorisotyön tavoitteena on tukea mm. nuorten osallisuutta ja elämänhallintaa sekä mahdollisuuksia tasavertaisiin ja saavutettaviin harrastuksiin. Nuorisotyöhön osoitetaan noin 79 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Myös työpajatoiminnan resursseja lisätään 2 milj. eurolla, minkä lisäksi valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen esitetään 1,2 milj. euroa.  

Suurin osa nuorista voi hyvin ja on varsin optimistinen omasta tulevaisuudestaan. Nuorten välinen polarisaatio on kuitenkin merkittävää, ja osalla nuorista on kasautuvaa huono-osaisuutta. Saadun selvityksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta, minkä lisäksi 120 000 lasta ja nuorta elää syrjäytymisuhan alla. Vakavassa ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä on 20 000 lasta ja nuorta. Arvioiden mukaan syrjäytymisriski kasvaa varhaisaikuisuudessa viisinkertaiseksi, jos lapsi päätyy lastensuojeluun varhaisessa lapsuudessa tai kouluikäisenä. Ne nuoret, jotka eivät saavuta perusasteen jälkeistä tutkintoa, jäävät yhtä suurella todennäköisyydellä syrjään kuin lastensuojelun asiakkaat. Saadun selvityksen mukaan osa syrjäytymisriskissä olevista jää pysyvämmin syrjään, mutta palvelut onnistuvat kuitenkin suojaamaan ja vähentämään riskeiltä sekä korjaamaan ongelmia.  

Valiokunta toteaa, että syrjäytyminen aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi mittavia menetyksiä kansantaloudelle ja yhteiskunnalle ja sen ehkäisyyn ja vähentämiseen on siksi panostettava määrätietoisesti. Valiokunta korostaa ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen toimia, joilla voidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarjota kokonaisvaltaisia ja sektorirajat ylittäviä palveluja, joissa otetaan huomioon lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet. Syrjäytymisen ehkäisyyn tulee siten kiinnittää huomiota jo neuvoloista ja varhaiskasvatuksesta lähtien aina aikuisuuteen saakka. Valiokunta painottaa toiminnan moniammatillisuutta ja palvelujen oikea-aikaisuutta. Myös toimenpiteiden vaikuttavuutta ja laatua tulee seurata.  

Valiokunta lisää momentille nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn 250 000 euroa, joka on tarkoitettu Gutsy Go -menetelmän valmisteluun ja toiminnan valtakunnallistamiseen. Kyseessä on yläkoululaisille tarkoitettu, syrjäytymistä ehkäisevä hanke, jonka kohteena on koko 14-vuotiaiden ikäluokka. Tarkoituksena on lisätä nuorten yhteiskunnallista osallisuutta, toiveikkuutta, luottamusta ja itsetuntoa. Menetelmä on integroitavissa osaksi koulun arkea, ja sen puitteissa pyritään löytämään ratkaisuja kaupungin ongelmakohtiin, toteuttamaan ja kuvaamaan niitä koskevat projektit. Tämän jälkeen ne julkaistaan koko yhteisölle ja myös valtakunnalliseen mediaan. Ensi vuoden aikana on tarkoitus mm. kehittää koulutusmalli valtakunnalliseksi yhteistyössä opetusalan ammattilaisten kanssa ja luoda valtakunnallisesti yhtenäiset mediatyökalut.  

Momentilta vähennetään 250 000 euroa, joka lisätään momentille 29.91.51. Momentin määräraha ei edellä esitetyn johdosta muutu.  

51.Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta viittaa edellä momentin 29.91.50 kohdalla todettuun ja lisää momentille 250 000 euroa.  

52.Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan ehdotetaan yhteensä 1,2 milj. euron rahoitusta, jolla järjestetään kulttuuri- ja kielipesätoimintaa sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa että myös sen ulkopuolella. Saadun selvityksen mukaan määräraha on riittävä nykyisen järjestämismallin mukaiseen toimintaan ja sillä voidaan ylläpitää 10 kulttuuri- ja kielipesän toiminta.  

Kulttuuri- ja kielipesätoiminnasta vastaavat useimmissa tapauksissa kunnat, mutta tällä hetkellä on epäselvää, kenen vastuulle toiminnan järjestämisen tulisi kuulua. Osa kunnista ei ole halukas jatkamaan toimintaa, mikä on heikentänyt toiminnan kehittämistä ja vaarantaa sen pitkäjänteisyyttä. Saamelaiskäräjät on siksi aloittanut selvitys- ja suunnittelutyön saamelaisen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan siirtämiseksi osaksi Saamelaiskäräjien toimintaa.  

Mikäli tehtävä siirtyy pysyvästi Saamelaiskäräjille, on arvioitava kielipesien mahdolliset lisärahoitustarpeet. Valiokunta viittaa myös saamen kielen elvyttämistä koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen (3.7.2014), jonka mukaan tavoitteena on kasvattaa kielipesärahoitus asteittain 1,4 milj. euroon. Myös hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus sitoutuu vahvistamaan tukea saamen kielipesien laajentuneita tarpeita vastaavaksi.  

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen.  

05.Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 76,069 milj. euroa, joka on 2,914 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.  

Valiokunta painottaa, että hallitusohjelman linjauksen mukaisesti tulee arvioida luonnonvaroja koskevan tutkimusrahoituksen uudelleenjakoa Suomen Akatemian, valtioneuvoston kanslian ja sektoritutkimuslaitosten kesken, jotta luonnonvaratutkimuksen rahoitusta kyetään vahvistamaan. Rahoitusuudistukseen liittyvä perusongelma on, että rahoitus uusiin instrumentteihin koottiin lähes yksinomaan tutkimuslaitoksilta, mutta sitä ovat jakamassa kaikki, mukaan lukien yliopistot. Luonnonvarakeskus (Luke) on pystynyt tulouttamaan vuosittain vain noin 10 prosenttia rahoitusinstrumentteihin siirtämästään rahoituksesta. 

Ilmastonmuutos ja muut globaalit trendit korostavat Luken keskeistä roolia viranomais- ja asiantuntijapalveluiden tuottajana sekä bio- ja kiertotalouden uusien ratkaisujen kehittäjänä. Kasvavien haasteiden hallitsemiseksi Luke on päivittänyt strategiansa vuosille 2020—2025. Valiokunta pitää valittuja painopistealueita oikeina ja tukee viraston suunnitelmia kattavasta alueellisesta toimipisteverkostosta.  

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus täydensi vuoden 2020 talousarvioesitystä lisäämällä Lukelle määrärahat erityistä huolta aiheuttaneisiin kohteisiin (EU:n maatalouslaskentaan ja päästödirektiivin kansalliseen toimeenpanoon sekä ruokahävikin seurantaan ja tilastointiin). Luke toimii kuitenkin entistä enemmän ulkopuolisen rahoituksen varassa, mikä merkitsee tutkimustoiminnan pohjana olevan perustutkimuksen vähenemistä sekä erityisesti pitkäkestoisen tutkimuksen ja aikasarjojen vaarantumista.  

Valiokunta lisäsi vuoden 2019 talousarviossa momentille 200 000 euroa turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten tutkimiseen. Turvemaiden viljely on vahvasti esillä käynnissä olevassa ilmastonmuutoskeskustelussa. Jo raivattujen turvemaiden viljelystä kokonaan luopuminen ei ole realistinen vaihtoehto nopealla aikataululla, joten on ilmeinen tarve etsiä toimivia ratkaisuja viljelyn synnyttämien haittojen vähentämiseen. Valiokunta pitää näin ollen tärkeänä tutkimuksen jatkamista luotettavien tulosten saamiseksi.  

Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esiin myös hallitusohjelman linjauksen turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä ja painottaa, että Suomen tulee tavoitetta toteuttaessaan hyödyntää kaikki EU:lta siihen saatavissa olevat tuet. Esimerkiksi turpeen liittämistä osaksi suunniteltua JTF-rahoitusvälinettä (Just Transition Fund, oikeudenmukainen siirtymä hiilestä luopumiseen) on pikaisesti lähdettävä edistämään. Samoin tulee myös ripeästi reagoida rahoitushakuun CEF-rahoitusvälineestä, jonka avulla kehitetään Euroopan taloutta ympäristöystävällisempään suuntaan uusiutuvia energialähteitä hyödyntäen.  

Valiokunta lisää momentille 450 000 euroa, josta osoitetaan 200 000 euroa turvemaiden hiilidioksiditutkimukseen,150 000 euroa luomututkimukseen ja 100 000 euroa nurmien fosforilannoitustutkimukseen Ruukin yksikössä. 

50.Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 3,466 milj. euroa, joka on eduskunnan tekemän 1,8 milj. euron lisäyksen verran vähemmän kuin vuonna 2019.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että momentin pitkään jatkunut rahoitusvaje saadaan kuntoon hallituksen toimin. Momentin merkitys maatalouden kannattavuuden parantamiseen on todettu useassa yhteydessä moninkertaiseksi verrattuna myönnettyyn valtionapuun. Hallitus on myös ohjelmassaan sitoutunut panostamaan neuvontaan. Maatilayrittäjien saamia nykyaikaisia ja tulevaisuuslähtöisiä neuvontapalveluita on luonnehdittu koko elinkeinon kannalta jopa kriittiseksi menestystekijäksiReijo Karhinen, Uusi alku, Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino, Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:3..  

Maatilojen omat ratkaisut ja toimenpiteet vaikuttavat eniten tilan kannattavuuteen. Suurin osa momentin rahoituksesta kohdentuu ProAgria aluejärjestöille ja keskusjärjestölle, joiden kattavilla neuvontapalveluilla voidaan tukea maatilojen päätöksentekoa ja parhaiden käytäntöjen leviämistä sekä siten parantaa maatilojen tuottavuutta ja kannattavuutta koko maassa. Lisäksi Suomessa on ryhmä merkittäviä maa- ja puutarhatalouden erikoisneuvontaa tarjoavia yhdistyksiä, kuten Puutarhaliitto.  

Valiokunta korostaa neuvontajärjestöjen roolia myös maataloustuotannon hiilijalanjäljen pienentämisessä. Esimerkiksi Biocode-ympäristövaikutuslaskelman avulla viljelijä voi mitata tuotantonsa hiilijalanjälkeä ja nähdä toimintatapamuutosten vaikutuksen. Palvelun laajalla käyttöönotolla voidaan tukea myös tulevan EU-tukikauden ilmastotavoitteiden toimeenpanoa.  

Valiokunta lisää momentille yhteensä 1 860 000 euroa, josta osoitetaan 1 800 000 euroa maatalouden kannattavuutta parantavaan neuvontaan ja 60 000 euroa Suomen Hevostietokeskus ry:lle. Valiokunta painottaa määrärahan käytössä myös maatalouden hiilijalanjäljen pienentämistä.  

55.Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 3,805 milj. euroa, joka on 100 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Valiokunta pitää myönteisenä, että momentin pitkäaikaista vajausta on katettu pysyvällä 500 000 euron lisäyksellä. 

4H-nuorisotyö tukee lasten ja nuorten kasvua, kykyä ja halua ansaita toimeentulo omalla työllä. Toiminnassa nuoret oppivat myös kantamaan vastuuta ympäristöstä konkreettisilla tavoilla, kuten maatalousmuovin kierrätyshankkeilla. Lisäksi yli 35 000 koululaista tutustuu vuosittain metsäluontoon ja metsäalan ammatteihin.  

Valiokunta painottaa, että 4H-toiminta ennaltaehkäisee nuorten syrjäytymistä koko maassa. Se luo tulevaisuuden uskoa erityisesti maaseudun lapsille ja nuorille ja on suuri nuorten kesätyöllistäjä. Nuorille maksettiin palkkoja 4,5 milj. euroa ja 4H-yrittäjien liikevaihto oli yhteensä 1,5 milj. euroa vuonna 2018.  

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa. 

63.Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentilta esitetään myönnettäväksi kylätoiminnan valtionapuun 1,1 milj. euroa, jolla on keskeinen vipuvaikutus kyläyhdistysten tekemään laajaan vapaaehtoistyöhön. 

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa ja palauttaa siten valtionavun vuoden 2019 tasolle. 

01.Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 76,440 milj. euroa, joka on 6,392 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. 

Valiokunta pitää tarpeellisena, että momentille esitetään 2,0 milj. euron lisämäärärahaa EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP27) valmisteluun, jossa Ruokavirastolla on keskeinen rooli. Talousarvioesitystä täydentäessään hallitus esitti vielä 1,502 milj. euroa viraston tietojärjestelmähankkeisiin. Lisäksi virastolle osoitettiin 3,3 milj. euroa ydintoimintojen turvaamiseen vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näillä lisäyksillä voidaan varmistaa Ruokaviraston häiriötön toiminta vuonna 2020. Määrärahan riittävyyttä tulee kuitenkin seurata ja tarvittaessa korottaa, jotta viraston osaavasta henkilökunnasta voidaan pitää kiinni ja turvata tietojärjestelmien kehittäminen EU- ja kansallisen lainsäädännön muuttuessa. Virastolla on merkittävä rooli hyvän elintarviketurvallisuuden sekä kasvi- ja eläintautitilanteen ylläpitämisessä, elintarvikkeiden vienninedistämisessä sekä maksajavirastotoiminnassa, joka sisältää myös maataloustukien maksatuksen ajallaan.  

47.Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 3,995 milj. euroa, joka on 1,050 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Momentilta rahoitetaan ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevia toimenpiteitä, luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien sekä luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia. Pääosa lähiruokaohjelman toteutuksesta tehdään kuitenkin alueellisten maaseutuohjelmien varoin. Momentin määräraha mahdollistaa myös ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskevien kehittämis- ja kokeiluhankkeiden toteuttamisen uusien innovaatioiden kehittämiseksi.  

Valiokunta lisäsi momentille vuoden 2019 talousarvioon 200 000 euroa RuokaAkatemian toteuttamiseen. RuokaAkatemia kokoaa yhteen laajasti alan valtakunnallisia etujärjestöjä ja yrityksiä, sidosryhmiä sekä mediaa. Tavoitteena on välittää monipuolista tietoa ja herättää faktoihin perustuvaa keskustelua suomalaisesta ruokajärjestelmästä. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimintaa jatketaan ja turvataan myös seuraavien RuokaAkatemioiden rahoitus. 

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Arktiset Aromit ry:lle luonnontuotealan kehittämiseen. 

61.Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) esitetään 90,3 milj. euron siirtoa.  

Valiokunta toteaa, että Makera täydentää maatalouden ja maaseutuelinkeinojen investointien rahoitusta ja edistää niiden kehittämistä. Maaseudun kehittämisen haasteisiin vastataan myös tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Arviolta kaksi kolmasosaa investoinneista jäisi toteutumatta ilman rahastosta maksettavaa tukea.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitettävä siirto mahdollistaa maatalouden investointien pysymisen vuoden 2018 tasolla. Valiokunta kiinnittää kuitenkin tässä yhteydessä huomiota siihen, että rahoitustilanne heikkenee merkittävästi vuodesta 2021 alkaen, jolloin lisäpääomituksen tarpeen arvioidaan olevan noin 69 milj. euroa.  

Valiokunta toteaa lisäksi, että hallitusohjelman mukaisesti EU:n uuden rahoituskauden valmistelun yhteydessä on tarkoitus uudistaa Makeran toimintaa. Mikäli rahastoa hyödynnetään nykyistä laajemmin takausinstrumenttina, se on otettava huomioon valtion vuoden 2022 talousarviossa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, olisiko mahdollista käyttää rahastoa entistä vahvemmin myös maatilojen riskienhallinnassa. Nykyisin Makerasta voidaan myöntää valtion takauksia maksuvaikeuksissa oleville maatiloille osana aiemmin toteutettua maatalouden kriisipakettia (laki 232/2019).  

21.Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 17,608 milj. euroa, joka on 3,637 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Lisäys muodostuu lähinnä hallitusohjelman mukaisesta kertaluonteisesta 3 milj. euron lisäyksestä vesiensuojelun tehostamisohjelmaan.  

Valiokunta korostaa, että momentin määrärahalla edistetään maatalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen parantamalla vesitaloutta sekä vesistökuormituksen hallintaa. Toimenpiteitä on tarkoituksenmukaista suunnata maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurantaan eroosion ja ravinteiden huuhtoutumisen vähentämiseksi. Samalla tulee arvioida toimien kustannustehokkuutta. 

22.Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 29,045 milj. euroa, joka on 22,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.  

Valiokunta toteaa, että momentti antaa hyvät mahdollisuudet useita toimialoja koskevien luonnonvara- ja biotalouden kehittämishankkeiden kehittämiseen. Rahoituksen lisäys johtuu pääosin hallitusohjelmaan sisältyvän maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimeenpanosta (19,8 milj. euroa).  

Valiokunta pitää asetettujen ilmastotavoitteiden kannalta erittäin tarpeellisena myös biokaasu- ja lannankäsittelyinvestointien edistämistä (3,5 milj. euroa momentilla 30.10.40). Lannasta tehdyn biokaasun hyödyntäminen tulee huomioida EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen yhteydessä sekä työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltavassa kansallisessa biokaasuohjelmassa.  

31.Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 11,136 milj. euroa, joka on 5,55 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahasta 4,379 milj. euroa koostuu uusien ja keskeneräisten vesitaloudellisten riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden tukirahoituksesta. Siihen sisältyy myös pysyväisluonteinen 0,5 milj. euron lisäys tulvasuojeluun ja peltojen vesien hallintaan. 

Valiokunta toteaa, että momentille kohdistuu lähivuosina erityisiä rahoitustarpeita tulvariskien hallintasuunnitelmien mukaisten toimenpiteiden, kuten asutuksen tulvasuojeluhankkeiden, toteuttamiseen. Toimenpiteiden kustannusten arvioidaan olevan yhteensä noin 100 milj. euroa, josta nykyisellä tukitasolla valtion tuen tarve on noin puolet. 

Valiokunta pitää tarpeellisena, että momentille esitetään myös kertaluonteista 6 milj. euron lisäystä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Näin parannetaan kalan kulkua purkamalla vaellusesteitä ja kunnostamalla lisääntymisalueita. Tarpeellinen on myös 100 000 euron määräraha kalastusmatkailuohjelman toteuttamiseen yhdessä Metsähallituksen kanssa. 

Valiokunta lisää momentille yhteensä 630 000 euroa, josta osoitetaan: 

• 330 000 euroa kalateiden kunnostushankkeisiin: Nilsiän reitin kalataloudellisiin kunnostushankkeisiin ja kalateihin (200 000 euroa), Inarissa sijaitsevan Kirakkakönkään voimalaitoksen purkamisen selvitykseen (100 000 euroa) ja Lieksan vaelluskalahankkeeseen (30 000 euroa), 
• 300 000 euroa Ylivieskassa sijaistevan Taanilan alueen tulvavesien hallintaan.  

41.Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 5,6 milj. euroa, joka kerätään riistaeläinten pyyntilupamaksuista. Niiden kertymän arvioidaan kasvavan noin 4 prosenttia vuonna 2020 johtuen lähinnä valkohäntäpeurakannan metsästyksen voimistumisesta. Valiokunta korostaa, että viime vuosina kasvaneiden vahinkojen määrää tulee pystyä vähentämään hirvieläinkantojen tehokkaalla seurannalla ja kantojen tasapainoisella hoidolla. 

42.Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 8,85 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2019 tasoa.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määräraha riittää suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Vahinkojen täysimääräinen korvaaminen on valiokunnan mielestä välttämätöntä suojelujärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi. Oleellista on myös petojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy.  

Valiokunta pitää tarpeellisena, että susien hoitosuunnitelma on päivitetty, ja korostaa lisäksi kestävää suurpetopolitiikkaa, joka huomioi kansalaisten toisistaan hyvinkin poikkeavat näkemykset. Tärkeää on myös edelleen vaikuttaa EU:ssa kansallisten erityispiirteiden tunnistamiseksi sekä joustavuuden ja liikkumavaran lisäämiseksi petopolitiikassa. 

Valiokunta nostaa lisäksi esiin koirien avulla metsästämisen ja toteaa, että sillä on tärkeä rooli suomalaisessa metsästyskulttuurissa ja erityisesti hirvieläinkantojen hallinnassa. Tätä metsästykseen liittyvää kulttuuria tulee pystyä ylläpitämään ja harjoittamaan myös jatkossa.  

44.Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Momentille esitetään 56,230 milj. euron määrärahaa ja 44 milj. euron myöntämisvaltuutta, jotka vastaavat vuoden 2019 tasoa.  

Valiokunta painottaa momentin merkitystä toteutettaessa hallituksen tavoitetta hiilinielujen ja -varastojen vahvistamisesta. Kemera-tuella kannustetaan metsien hoitoon ja huolehditaan niiden kasvukyvystä ja terveydestä hallitusohjelman mukaisesti. Aktiivisen metsänhoidon avulla lisätään kestäviä hakkuumahdollisuuksia ja metsien hiilensidontaa. Hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää, että Suomen metsävarat kasvavat suotuisasti myös seuraavina vuosikymmeninä.  

Valiokunta korostaa tässä yhteydessä myös suomalaisen metsäteollisuuden tärkeää merkitystä liittyen hallituksen talouspoliittisiin tavoitteisiin ja työllisyysasteen nostamiseen. Metsätaloudella on kaiken kaikkiaan suuri vaikutus Suomen talouskehitykseen. 

Momentilta hyväksytyt tukipäätökset ovat kasvaneet euromääräisesti lähes 8 prosentilla syyskuun 2019 loppuun mennessä. Tämä johtuu pääosin metsäteiden perusparannushankkeiden lisääntyneestä kysynnästä. Metsätieverkoston hyvä kunto pienentää korjuukustannuksia ja vaikuttaa siten kantohintoihin sekä lopulta puun saatavuuteen. Valiokunta korostaa lisäksi, että metsätiet mahdollistavat pitkälti myös metsien virkistyskäytön ja luonnontuotteiden hyödyntämisen. 

Valtiontuen käyttö taimikon varhaishoitoon on puolestaan tasaisesti vähentynyt, mikä heikentää pitkällä tähtäimellä metsien kasvukuntoa ja hakkuumahdollisuuksia. Näin ollen on tarpeellista jatkaa maa- ja metsätalousministeriön yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa käynnistämää kampanjaa, jonka tavoitteena on nostaa erityisesti taimikon varhaishoidon suoritemääriä. Tavoitteena on myös kehittää yhteistyötä tiekuntien aktivoimiseksi ja neuvoa toimijoita metsävaratietoihin perustuvien paikkatietotyökalujen käytössä. 

45.Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että hallitus korotti momentin määrärahaa 2 milj. eurolla. Momentille esitetään siten 7,027 milj. euroa, jolla toteutetaan talousmetsiin suunnattavia Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) mukaisia luonnonhoidon toimenpiteitä. 

Valiokunta painottaa, että metsien käytön kasvaessa luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen korostuu. Esitetyllä vuotuisella määrärahatasolla päästään noin 65 000 hehtaarin toteutustasoon vuoteen 2023 mennessä. Ohjelman tavoitteen mukainen suojelutaso on kuitenkin 82 000 hehtaaria, jonka saavuttaminen edellyttää 10 milj. euron vuosittaista rahoitusta. Valiokunta pitää tavoitteen saavuttamista tärkeänä ja korostaa, että samalla tulee huolehtia myös ohjelmaa toteuttavan Suomen metsäkeskuksen resursseista. 

46.Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 39,160 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2019 tasoa. Suomen metsäkeskus on johdonmukaisesti sähköistänyt palvelujaan ja pyrkinyt hyödyntämään täysimääräisesti digitalisaation tarjoamat edut. Sen palveluiden kehittämisen tiekartta ulottuu vuoteen 2023. Vuoden 2020 merkittävin uudistus on nykyistä tarkempaan laserkeilaukseen perustuvan valtakunnallisen metsävaratiedon laatua ja ajantasaisuutta parantavan inventointiohjelman käynnistäminen, joka nostaa metsäalan digitalisaation uudelle tasolle. Samalla kuitenkin aiempaa laaja-alaisemman tiedon tuottamiseen tarvittava työmäärä tulee lähes kaksinkertaistumaan. 

Valiokunta toteaa, että Suomen metsäkeskuksen toiminnan määrällisen ja laadullisen tason ylläpito samaan aikaan toteutettavan digitiekartan kanssa on iso haaste. Lisäksi työmäärää lisää METSO-ohjelman rahoituksen nostaminen, mikä vaatii nykyistä enemmän mm. toimenpiteiden valmistelua ja maanomistajien informointia. Metsäkeskuksella on myös keskeinen rooli passiivisten metsänomistajien aktivoinnissa. 

51.Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus on asettanut tavoitteeksi lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävällä tavalla laatimalla kotimaisen kalan edistämisohjelman. Tämä on perusteltua, koska kotimaisen kalan kysyntä kasvaa, mutta siihen ei pystytä vastaamaan.  

Valiokunta pitää valmisteilla olevaa ohjelmaa tarpeellisena ja korostaa, että ammattikalastajien määrän jo pitkään jatkunut väheneminen tulee pystyä pysäyttämään ja turvaamaan ammattikalastajien toimintaedellytykset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lohen laittoman kalastuksen lopettamiseen Itämeren pääaltaalla, hyljekannan hoitosuunnitelman päivittämiseen ja vahinkoja ehkäiseviin pyydyksiin sekä hylkeiden aiheutumien vahinkojen korvaamiseen. Tärkeää on myös jatkaa kalastuselinkeinon itse toteuttamaa elinkeinokalastuksen edistämistoimintaa.  

Hallitusohjelman mukaisesti tarpeen on lisäksi parantaa kalanjalostuksen investointimahdollisuuksia. Alan kehityksen edistämiseksi kehitetään uudenlaisia rahoitusvälineitä ja luodaan kannusteita mm. ravinnepäästöjä vähentäville ja kiertotalouteen perustuville ratkaisuille kalankasvatuksessa (kuten kiertovesiviljely).  

Valiokunta toteaa myös, että merialueen ja tiettyjen rehevöityneiden sisävesialueiden kestävää hoitokalastusta fosforin vähentämiseksi tulee edelleen jatkaa. Samoin särkikalojen jalostusta kaupallisesti hyödynnettäviksi tuotteiksi tulee pyrkiä laajentamaan. 

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa Säkylän Pyhäjärven hoitokalastukseen ja siihen liittyvään seurantaan ja 50 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. Lisäksi valiokunta palauttaa momentin päätösosaan maininnan, että määrärahaa saa käyttää Suomen Ammattikalastajaliitto ry:n avustukseen. 

50.Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 8,382 milj. euroa, joka on 891 000 euroa enemmän kuin vuonna 2019.  

Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että määrärahaan sisältyy 1 milj. euron kertalisäys hallin- nonalalla olevien virkistyskäyttöä ja luontomatkailua tukevien rakenteiden ja palveluiden korjausvelkaan, ja korostaa määrärahan työllistävää vaikutusta. Korjausvelan määräksi arvioidaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla kuitenkin yhteensä 9 milj. euroa. Lisäys on siten melko niukka, eikä sillä pystytä vähentämään hallitusti hallinnonalan vastuulla olevien luontokohteiden palveluvarustuksen korjausvelkaa. 

Momentilta rahoitetaan myös Metsähallituksen eräpalvelut. Valiokunta pitää tärkeänä, että nykyisen erävalvonnan taso turvataan ja vastataan tältäkin osin luonnon kasvavaan virkistys- ja matkailukäyttöön.  

Valiokunta lisää momentille yhteensä 310 000 euroa, josta osoitetaan 160 000 euroa erävalvontaan ja 150 000 euroa Rokuan ja Peuranpolun reittien rakenteiden kunnostamiseen. 

02.Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta on tyytyväinen, että kyberturvallisuusvalmiuden parantamiseen osoitetaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti 2 milj. euron lisäys (mom. 31.01.01). Tämän lisäksi Kyberturvallisuuskeskukselle esitetään ensi vuodelle 1,2 milj. euron lisärahoitusta ja vuodesta 2021 alkaen noin 3,6 milj. euron pysyvää lisärahoitusta yhteiskunnan kyberhäiriöhallinnan kehittämiseen.  

Kyberturvallisuuteen liittyvien kriisien välttämiseksi on tärkeää, että sen resurssitarpeita seurataan ja rahoituksen riittävyys varmistetaan myös tulevina vuosina. Mm. teknologian nopea kehitys ja teknologiariippuvuuden kasvu edellyttävät vahvaa osaamista sekä yhä aktiivisempaa otetta uhkien tunnistamisessa ja niiden ennaltaehkäisyssä.  

04.Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ilmatieteen laitoksen toimintaan osoitetaan lisäresursseja säätutkaverkon uusimiseen (1 milj. euroa), siviili-ilmailun globaalin avaruussääkeskuksen kehittämiseen (0,7 milj. euroa) sekä ilmastonmuutoksen tutkimusta edistävään tutkimusinfrastruktuuriin (ACTRIS, 0,6 milj. euroa). Ilmatieteen laitoksen johtama avaruussääkeskus tuottaa ilmatilan käyttäjille avaruussäätiedotteita maailmanlaajuisesti. Helsingissä toimiva kymmenen eri valtion muodostama PECASUS-konsortio on ainoa eurooppalainen avaruusalalla toimiva maailmanlaajuinen operatiivinen organisaatio. ACTRIS tuottaa puolestaan laadukasta mittausaineistoa mm. ilmakehän pienhiukkasista, ja se tarjoaa myös testialustan ilmakehän tutkimiselle ja uusien palvelujen kehittämiselle. Se kasvattaa näin Ilmatieteen laitoksen johtavaa roolia ilmastonmuutoksen alalla.  

Valiokunta pitää näitä panostuksia tärkeinä, sillä ne edistävät korkeatasoista tutkimusta ja osaamista ja kasvattavat myös mahdollisuuksia kansainvälisen rahoituksen ja investointien kasvuun. Valiokunta korostaa myös kattavan säätutkaverkon merkitystä, minkä avulla saadaan mm. lentoliikenteen, teiden talvikunnossapidon ja liikenneturvallisuuden kannalta keskeistä mittaustietoa.  

20.Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Momentin nettomääräraha on 1,4 mrd. euroa, minkä lisäksi radanpidon tulojen arvioidaan olevan noin 50 milj. euroa. Kaikki lisäykset huomioon ottaen määräraha on 344 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Määrärahan nousu johtuu ennen muuta hallitusohjelman mukaisesta tasokorotuksesta, jolla perusväylänpidon rahoitusta on korotettu pysyvästi 300 milj. eurolla. Tämä vastaa myös parlamentaarisen työryhmän ehdotusta.  

Perusväylänpidon rahoitustason nosto on välttämätöntä, sillä korjausvelka on mittava, arvioiden mukaan noin 2,5 mrd. euroa, joka jakaantuu lähes puoliksi tie- ja rataverkolle. Viime vaalikauden lisäpanostukset antoivat mahdollisuuden hillitä korjausvelan kasvua, mutta ilman pysyvää tasokorotusta korjausvelan määrä alkaa nopeasti kasvaa. Kasvua vauhdittavat mm. liikennemäärien ja raskaan liikenteen massojen kasvu sekä sääolosuhteiden tuomat lisähaasteet. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että perusväylänpidon tasokorotusta ohjataan alueellisesti tasapainoisella tavalla ja että siinä otetaan huomioon mm. elinkeinoelämän tarpeet. Huomiota on siten kiinnitettävä mm. tavaraliikenteen pullonkaulojen poistamiseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen sekä väyläverkon päällysteiden sekä siltojen parantamiseen. On niin ikään tärkeää, että korjausvelan vähentämiseen osoitetun lisärahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain.  

Vuosina 2020—2022 perusväylänpidon rahoitusta käytetään myös pieniin, mm. kävelyä ja pyöräilyä sekä liikenneturvallisuutta edistäviin hankkeisiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että näistä hankkeista huolimatta liikenneverkon korjausvelkaa voidaan hallituskaudella vähentää vuosittain. On siten tärkeää, että myös jo etukäteen nimetyt hankkeet vähentävät osaltaan korjausvelkaa ja parantavat kuljetusten sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta.  

Valiokunta pitää hyvänä, että tasokorotuksesta käytetään 20 milj. euroa teiden talvikunnossapidon parantamiseen. Jo viime talvena talvikunnossapitoon osoitettiin lisäresursseja, ja nyt tehty linjaus edistää edelleen talvikunnossapidon tasoa ja pitkäjänteisyyttä. Väyläverkon päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen on välttämätöntä liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä mm. elinkeinoelämän kuljetusten täsmällisyyden ja sitä kautta elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämiseksi. 

Väyläverkon kuntoa on parannettu monin osin viime vaalikauden korjausvelkaohjelman puitteissa, mutta tieverkolla on edelleen runsaasti tieosuuksia, risteyksiä, liittymäjärjestelyjä ym., joiden liikenneturvallisuus on heikentynyt esimerkiksi tien huonon kunnon tai kevyen liikenteen väylien puuttumisen vuoksi. Valiokunta lisää perusväylänpidon rahoitukseen 12 950 000 euroa ja osoittaa sen eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin.  

Hankkeet ja niille valiokunnan osoittamat määrärahat ovat: 

• Mt 110/Mt 181 kiertoliittymän rakentaminen, Paimio: 500 000 euroa 
• Mt 19033 Vuoreslahdentie, Kajaani, soratieosuuden parantaminen välillä Vuoreslahti—Koski: 200 000 euroa 
• Mt 19205 Uvantie, Paltamo, loppuosan muuttaminen soratieksi: 140 000 euroa 
• Mt 19822 Oivantie, Posio, parantaminen soratieksi: 200 000 euroa 
• Mt 13355 Aureentie ja Mt 13355 Karttiperäntie, Parkano, korjaaminen: 300 000 euroa 
• Mt 661, Päntäne—Isojoki, Kauhajoki, tien parantaminen: 760 000 euroa 
• Mt 3864 Sipari—Pulsa, Lappeenranta/Ylämaa, tien parantaminen: 400 000 euroa 
• Mt 7071, Kätkänjoentie, Alavus, perusparannuksen loppuun saattaminen: 200 000 euroa 
• Mt 3441 Hyyryläntie, Ruovesi ja Mt 14359 Ylä-Kolkintie, Virrat, parantaminen: 500 000 euroa 
• Vt 3, Juustoportin risteys, Jalasjärvi, liittymäalueen parantaminen: 150 000 euroa 
• Vt 22 Rokuan tienhaara, Utajärvi, korjaaminen: 400 000 euroa 
• Mt 18409, Juotennivan silta, Haapavesi, korjaaminen: 200 000 euroa 
• Mt 15076, Koirakivenraitti, Pertunmaa, tien parantaminen: 100 000 euroa 
• Mt 967 Tanhua—Värriö—Hihnavaara, Savukoski, pysäkkien lisääminen: 60 000 euroa 
• Vt 2 Humppila, aloittaminen: 400 000 euroa 
• Vt 9, Ylämyllyn kohta, Liperi, liikenneturvallisuuden parantaminen: 400 000 euroa 
• Vt 6 ja kt 74, Repokallio, Joensuu, eritasoliittymän parantaminen: 230 000 euroa 
• Mt 301, Vesilahti, liittymien turvallisuuden parantaminen: 500 000 euroa 
• Martti—Tulppio-tie, Savukoski, perusparantamisen aloittaminen: 500 000 euroa 
• Mt 11243, Estbyvägen, Kirkkonummi: päällysteen korjaaminen: 500 000 euroa 
• Mt 180 Saaristotie, Kurkela—Kuusisto, tien suunnitteleminen: 200 000 euroa 
• Myllypuro Kehä 1:n liittymä, Helsinki, suunnitteleminen: 500 000 euroa 
• Mt 2956, Rantatie, Pyhäniemi—Hollola, kevyen liikenteen väylän rakentaminen: 600 000 euroa 
• Mt 18585, Kamutanmäki ja Jängäntie, Raahe, kevyen liikenteen väylän rakentaminen: 750 000 euroa 
• Mt 16811, Taipaleentie, Äänekoski, kevyen liikenteen väylän rakentaminen: 400 000 euroa 
• Emäjoen kevyenliikenteen silta, Suomussalmi: 600 000 euroa 
• Vt 27, Kokkolantie—Kalliontie, Ylivieska, kevyen liikenteen väylä: 500 000 euroa 
• Mt 6304, Lanneveden taajama, Saarijärvi, kevyen liikenteen väylä: 300 000 euroa 
• Mt 170, Tyysterintie—Ernestantie, Porvoo, kevyen liikenteen väylä: 1 300 000 euroa 
• Mt 1605, Parikiventie—Papinjärventie, Porvoo, kevyen liikenteen väylä: 400 000 euroa 
• Puuppola—Kirri, kevyen liikenteen väylä: 200 000 euroa 
• Eurajoki—Luvia Laitakari, Satakunta, kevyen liikenteen väylä: 500 000 euroa 
• Lentuankoski, Kuhmo, möljän kunnostaminen: 60 000 euroa 

Valiokunta korostaa, että rataverkon kehittämiseen liittyvän hankeyhtiövalmistelun rinnalla on kiinnitettävä huomiota myös sellaisiin pieniin rataverkon toimivuutta parantaviin hankkeisiin, joilla voidaan nopeasti parantaa niin henkilöliikenteen kuin myös tavaraliikenteen sujuvuutta. Esim. rautatieasemien ja liityntäpysäköinnin toimivuus ovat omiaan lisäämään joukkoliikenteen kulkutapaosuutta ja vähentämään yksityisautoilua.  

Myös rataverkon turvallisuutta tulee parantaa ja uudistaa mm. kulunvalvontaan ja liikenteen ohjaukseen liittyvää tekniikkaa, mikä vähentää osaltaan rautatieliikenteen häiriöitä ja lisää sen suosiota. On niin ikään tärkeää, että viime vaalikaudella käynnistetty tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelma jatkuu ja että sille on varattu 22 milj. euron rahoitus vuosille 2020—2021; tästä osoitetaan vuoden 2020 talousarvioon 12 milj. euron määräraha. Tasoristeysten poistaminen on tärkeä yksittäinen toimenpide, jolla voidaan parantaa liikenneturvallisuutta ja edistää raideliikenteen sujuvuutta etenkin vilkkailla rataosilla. 

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Valiokunta pitää hyvänä hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan tarkoituksena on laatia sisävesiliikenteen kehittämisohjelma ottaen huomioon elinkeinoelämän ja vesiensuojelun kannalta parhaat kohteet. Hallitusohjelmassa on eräänä sisävesiliikennettä edistävänä esimerkkinä mainittu Saimaan sulkujen pidentäminen. Tämä antaisi mahdollisuuden alusten suurempaan lastinottokykyyn ja lisäisi potentiaalisten Saimaan liikenteeseen soveltuvien jääluokiteltujen alusten määrää.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että sisävesiliikenteen parempi hyödyntäminen ja sen merkitys liikenteen päästöjen vähentämisessä otetaan huomioon valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa. Etenkin Saimaan kanavan ja Vuoksen vesistöalueella teollisuuden rakenne sekä raaka-aine- ja tuotekuljetukset ovat vesiliikenteeseen sopivia ja vesikuljetus tukisi myös alueen teollisuuden logistista ketjua. Samassa yhteydessä on tarpeen selvittää myös toimenpiteet, joilla edistetään matkailua, retkeilyä ja piensatamatoimintaa. 

31.Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta on tyytyväinen, että edellisellä vaalikaudella käynnistetty kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma jatkuu, ja että ohjelman toimeenpanoon ehdotetaan 14,5 milj. euron valtionavustus. Tämän lisäksi kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on varattu 10 milj. euron määräraha valtion väyläverkolla tehtäviin toimenpiteisiin. 

Hallitusohjelman tavoitteena on, että liikenteessä siirrytään entistä kestävämpään suuntaan ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttamalla, jolloin joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettua matkasuoritetta on edelleen kasvatettava. Tämä edellyttää kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamista sekä toimia niin valtiolta, kunnilta kuin myös muilta toimijoilta. Keskeisiä keinoja ovat mm. infrastruktuurin ja maankäytön suunnittelun kehittäminen, rahoituksen kohdentaminen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä asenteisiin ja liikkumistottumuksiin vaikuttaminen. Kestävien matkaketjujen tarpeet on tärkeä ottaa huomioon myös koko liikennejärjestelmän tarkastelussa ja suunnittelussa, kuten esimerkiksi suurten kaupunkien kanssa tehtävässä MAL-yhteistyössä.  

Kevyenliikenteen väylät ovat myös tärkeitä liikuntapaikkoja ja antavat hyvän mahdollisuuden arkiliikunnan lisäämiseen. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen parantaa näin myös kansanterveyttä ja hillitsee osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua. 

Pyöräilymatkailun edistämiseksi valiokunta lisää momentille 300 000 euroa EuroVelo-reittien ja muiden valtakunnallisten pyörämatkailureittien merkitsemiseen tieliikennelain mukaisilla opasteilla. Reittien käytettävyyden ja markkinoinnin parantamiseksi on hyödynnettävä myös digitalisaation mahdollisuuksia. Pyöräilymatkailun edistämiseksi on tarkoitus perustaa mm. koordinointikeskus, joka vastaisi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa pyöräilymatkailun systemaattisesta edistämisestä.  

Lisäksi valiokunta lisää momentille 100 000 euroa koulumatkapyöräilyn edistämiseen. Ns. Fiksusti kouluun -hankkeen tarkoituksena on mm. parantaa koulujen ja päiväkotien liikenneympäristön turvallisuutta, edistää koulujen liikuntasuunnitelmia sekä Turvalliset ja sujuvat reitit kouluun -toimintamallin laajentamista valtakunnalliseksi. Hankkeen puitteissa on tarkoitus kehittää myös päiväkotien ja koulujen liikunta- ja liikennekasvatusta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.  

Momentin määrärahasta käytetään 20 milj. euroa yksityisteiden avustuksiin, mihin on tehty 3 milj. euron tasokorotus. Korotus on perusteltu ja tärkeä, sillä yksityisteillä on suuri merkitys koko liikennejärjestelmän ja elinkeinoelämän tehokkaalle toiminnalle. Ne ovat välttämättömiä mm. metsä- ja energiateollisuuden sekä elintarviketeollisuuden kuljetuksille. 

77.Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Liikenneverkon investointeihin kohdennetaan talousarviossa yhteensä 499 milj. euroa (momentit 31.10.76, 31.10.77 ja 31.10.79), josta valtaosa käytetään aiempina vuosina päätettyjen hankkeiden rakentamiseen.  

Tässä vaiheessa talousarvioesitykseen sisältyy yksi uusi kehittämishanke, Hanko—Hyvinkää-rataosan sähköistys, jonka sopimusvaltuudeksi esitetään 62 milj. euroa. Tämän lisäksi käynnistetään kahden ratahankkeen suunnittelu: Tampere—Jyväskylä-radan suunnittelu, johon ehdotetaan 18 milj. euron valtuutta sekä Seinäjoki—Vaasa-radan suunnittelu, jonka sopimusvaltuus on 3 milj. euroa. Lisäksi Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnitteluun osoitetaan 0,2 milj. euron määräraha, mutta hankkeen toteuttamisesta päätetään erikseen.  

Uudet ja suunnitteilla olevat hankkeet painottuvat raideliikenteeseen, mikä vastaa hyvin hallitusohjelman linjausta raideinvestointien määrän kasvattamisesta ja kehittämisestä. Kun huomioon otetaan jo kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa käynnistetyt ratahankkeet, on tänä vuonna käynnistymässä merkittävä rataverkon kehittämisvaihe. 

Tässä vaiheessa ei käynnistetä uusia tiehankkeita. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että mahdollisimman pian arvioidaan mahdollisuudet käynnistää ne väylähankkeeet, joita koskevat suunnitelmat ovat pian vanhenemassa. Tällaisia ovat mm. vt 4 Hartola—Oravakivensalmi ja vt 5 Hurus—Hietanen. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: 

Jo käynnissä oleviin tie-, rata- ja vesiväylähankkeisiin osoitetaan 341 milj. euroa. Näiden lisäksi avustetaan joukkoliikennehankkeita, joita ovat Länsimetron jatko Matinkylästä Kivenlahteen, Raide-Jokeri-pikaraitiotie sekä Tampereen raitiotiehanke, joille esitetään yhteensä 138,7 milj. euron määrärahaa (31.10.30).  

Valiokunta pitää tärkeänä, että 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu etenee suunnitellusti siten, että se valmistuu keväällä 2021. Tavoitteena tulee olla pitkäjänteinen suunnitelma rahoituspäätöksineen, joka edistää Suomen kilpailukykyä, ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä alueiden elinvoimaa ja saavutettavuutta. Pitkäjänteinen suunnitelma antaa Suomelle myös aiempaa paremmat mahdollisuudet hakea ja saada EU:n rahoitusta. On myös arvioitava toimenpiteiden vaikuttavuutta, kasautumisvaikutuksia sekä väyläverkon toimivuutta ja kattavuutta kokonaisuutena ja huolehdittava siitä, että elinkeinoelämän ja vientiteollisuuden käyttämät kuljetusketjut ovat kaikilta osiltaan toimivia.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että liikennehankkeiden kannattavuus- ja vaikutusarviointimenetelmiä kehitetään. Saadun selvityksen mukaan väylähankkeiden kannattavuuden arvioinnin työkalua päivitetään parhaillaan, minkä lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö teettää useita liikennehankkeiden laajempien taloudellisten vaikutusten tarkastelumahdollisuuksia arvioivia tutkimushankkeita. Ministeriö kehittää myös liikenteellisen saavutettavuuden tarkastelua ja rakentaa myös uuden valtakunnallisen liikennemallijärjestelmän, jolla voidaan laatia liikenne-ennusteita ja arvioida hankkeiden liikenteellisiä vaikutuksia nykyisiä työkaluja paremmin. 

Valiokunta katsoo, että suunnitelman valmistelutyössä on myös arvioitava olemassa olevan rataverkon sähköistystarpeet. On niin ikään syytä arvioida Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien merkitys mm. aluetalouden ja alueellisen saavutettavuuden turvaamisessa.  

Valiokunta korostaa myös älykkään liikenteen hyödyntämistä, jolloin liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa tieto- ja viestintätekniikan avulla. Älyliikenne eli liikenteen digitalisaatio tehostaa esimerkiksi nykyisen liikenneinfrastruktuurin käyttöä, kun autot voidaan esim. ohjata toiselle reitille liikenneruuhkien aikana. Älykkään liikenteen avulla voidaan myös tehostaa logistiikkaa ja tavaraliikenteen kuljetuksia ja muuttaa liikkumistottumuksia.  

On niin ikään tärkeää panostaa infra-alan osaamiseen ja huolehtia siitä, että yliopistojen ja korkeakoulujen opetus tuottaa alalle mm. uusien teknologioiden ja toimintamallien edellyttämää osaamista. Valiokunta painottaa myös digitalisaation sekä uusien toimintamallien tehokasta hyödyntämistä.  

Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota liikenneasioita hoitavan henkilöstön vähenemiseen ELY-keskuksissa, sillä saadun selvityksen mukaan henkilöstöä ei ole enää riittävästi hallitusohjelman mukaisten linjausten toimeenpanoon. Tämä lisää ulkopuolisten hankintapalveluiden käyttöä, mikä vähentää edelleen väylänpitoon osoitettuja resursseja.  

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 3 000 000 eurolla 140 000 000 eurosta 143 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu Viantienjoki—Maksniemi-yhteyden lisätarpeesta, jota ei nykyisellä valtuudella pystytä toteuttamaan tiesuunnitelman mukaisessa laajuudessa. Lisärahoituksella on tarkoitus toteuttaa kaksi rinnakkaistien siltaa, noin 800 metriä keskikaidetta ja meluesteitä. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa vuonna 2020.  

50.Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ei myönnetä uutta määrärahaa, mutta laajakaistahanke ja verkkojen rakentaminen jatkuvat aiempien myöntövaltuuksien ja päätösten mukaisesti.  

Valiokunta pitää myönteisenä hallitusohjelman linjausta laajakaistaohjelman jatkamisesta ja tuen ohjaamisesta alueille, joille ei ole tulossa kaupallista laajakaistaa ennen vuotta 2025. Laajakaistayhteydet eivät ole edelleenkään kaikin osin kunnossa, ja esim. haja-asutusalueilla sekä myös taajamissa on alueita, joilla kuiturakentaminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. On myös tärkeää, että eri teknologioita hyödynnetään tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla.  

51.Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v)

Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen esitetään 9,1 milj. euroa, mikä vastaa aiempien vuosien rahoitusta. Määrärahan taustalla on ajoneuvojen liikennevakuutuksista kerättävä liikenneturvallisuusmaksu, joka on 1 prosentti kertymästä. Tämän maksun perusteella arvioidaan ensi vuonna kertyvän n. 7,7 milj. euroa, jolloin puuttuva rahoitus katetaan budjettivaroilla.  

Vakuutuskertymä on jäänyt viime vuosina aiottua pienemmäksi, mutta liikenneturvallisuustyön tärkeyden vuoksi valtionavustuksia on rahoitettu osin talousarviovaroista. Määrärahasta valtaosa myönnetään yleisavustuksina, jotka osoitetaan mm. Liikenneturvalle, minkä lisäksi mm. kunnille ja kuntayhtymille myönnetään hankeavustuksia alueelliseen liikenneturvallisuustyöhön.  

Valiokunta pitää perusteltuna, että liikenneturvallisuustyön jatkuvuus ja sen nykyinen taso turvataan, sillä määräraha on tärkeä niin valtakunnallisen kuin myös kuntien ja alueiden liikenneturvallisuustyön kehittämisessä. Jatkossa on tarpeen arvioida ratkaisuja, joilla rahoitustaso varmistetaan pitkäjänteisesti kestävällä tavalla.  

55.Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on noin 108 milj. euroa, johon sisältyy 20 milj. euron pysyvä tasokorotus ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin. Tämän korotuksen käyttötarkoitusta ei ole vielä tarkemmin määritelty.  

Momentin määräraha vastaa muutoin aiempien vuosien tasoa. Koska valtion rahoitus ei ole juurikaan muuttunut, ovat kuntien rahoitusosuudet kasvaneet. Saadun selvityksen mukaan kunnat rahoittavat merkittäviltä osin ELY-keskusten tilaamaa liikennettä ja esim. keskisuurten kaupunkiseutujen oma rahoitus joukkoliikenteeseen on kasvanut noin 23 prosenttia vuosien 2015 ja 2017 välillä.  

Ilmastoperusteisiin toimiin tarkoitettu korotus on myönteinen lisäys, mutta sen taso on vielä vaatimaton tarpeisiin nähden. Esim. Liikenne- ja viestintävirasto on hiljattain valmistuneessa selvityksessään (Traficom julkaisuja 25/2019) arvioinut, että joukkoliikenteen suoritteen tulisi kasvaa 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jotta ilmastotavoitteiden mukainen joukkoliikenteen kulkutapaosuus saavutettaisiin vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen arvioidaan tarkoittavan 240 miljoonaa uutta joukkoliikennematkaa vuoteen 2030 mennessä, minkä saavuttaminen edellyttäisi sekä valtion että kuntien rahoituksen merkittävää lisäämistä. Ilmastotavoitteiden kannalta olisi perusteltua lisätä liikkumisen ohjauksen valtionavustusta ja edistää näin kestävään liikkumiseen kannustavia hankkeita. Nyt avustus vähenee 0,3 milj. eurolla.  

Julkinen joukkoliikenne on heikentynyt merkittävästi maaseudulla ja haja-asutusalueilla, mikä vaikeuttaa etenkin sellaisten henkilöiden (mm. nuoret) päivittäistä liikkumista, joilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttämiseen. Näiden alueiden joukkoliikennepalveluja tulisi kehittää mm. erilaisin kutsupalvelujärjestelyin sekä muin toimin, jotka luovat yksityisautoilulle vaihtoehtoisia ja täydentäviä kulkumuotoja. Valiokunta painottaa myös matkaketjujen toimivuutta ja yhteistä maksu- ja lippujärjestelmää edistäviä ratkaisuja, minkä ohella myös helppokäyttöiset ja ajantasaiset aikataulu- ja reittitiedot parantavat joukkoliikenteen käytettävyyttä ja houkuttelevuutta. Taksilain uudistamistyössä on niin ikään edistettävä ratkaisuja, jotka parantavat taksiliikenteen tarjontaa ja kattavuutta alueilla, joilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä. 

Valiokunta pitää myös hyvänä hallitusohjelman kirjausta siitä, että maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimusmenettelyä laajennetaan uusille yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduille. MAL-sopimuksista on saatu hyviä kokemuksia, sillä ne ovat olleet suurimmilla kaupunkiseuduilla vaikuttavia valtion ja kuntien sopimuksellisen yhteistyön välineitä. Niiden kautta on toteutettu maankäyttöä tukevia joukkoliikennehankkeita ja vauhditettu asuntotuotantoa.  

Valiokunta nostaa esille myös liikennekäytävien toimivuutta ja niiden kokonaisvaltaista kehittämistä edistävät toimenpiteet. MAL-sopimusmenettely on edellä kerrotuin tavoin toimiva väline kaupunkiseuduille, mutta sen rinnalle on syytä luoda uudenlaista sopimuksellista yhteistyötä, joka edistää myös ylimaakunnallisten liikennekäytävien kehittämistä ja mm. kasvukeskusten välistä joukkoliikennettä. 

03.Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin nettomäärärahaksi esitetään 196,6 milj. euroa, joka on 25 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.  

Valiokunta pitää tärkeänä TE-toimistojen toimintamenojen lisäystä, jolla parannetaan yksilöllisiä palveluja ja yhteistyötä työnantajien kanssa. Saadun selvityksen mukaan tihennetyillä asiakaskontakteilla ja henkilökohtaisella palvelulla on saatu aikaan positiivisia työllisyysvaikutuksia.  

Työttömien määräaikaisilla haastatteluilla pyritään nopeuttamaan työllistymistä ja ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä. Tänä vuonna valmistuneen Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan selvityksenhttp://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161431/26_2019_VNTAES_Tyottomien%20maaraaikaishaastattelujen%20arviointi_netti.pdf mukaan määräaikaishaastattelut tehostavat työnhakijapalveluihin ohjautumista, edistävät aktivoitumista ja työllistymistä. Valiokunta katsoo selvityksen johtopäätöksen mukaisesti, että haastatteluja tulisi kohdentaa nykyistä tarkemmin asiakkaan palvelutarve huomioiden. 

Hallituksen tavoitteena on käynnistää keväällä 2020 työllisyyden kuntakokeilut, joissa kunnan tai kuntien yhdessä on tarkoitus vastata työnhakijoiden palveluista. Kokeilun tarkoitus on parantaa työnhakijoiden palveluja sekä nykyistä paremmin tunnistaa työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet. Kokeiluihin ohjataan ne työttömät, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan sekä kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja maahanmuuttajat. 

Kokeilussa työllisyyspalvelut organisoidaan uudelleen valtiolta kunnille eikä kokeiluille ole varattu erillistä rahoitusta. Valiokunta korostaa, että kokeilun onnistuminen edellyttää valtion ja kuntien sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja tiivistä yhteistyötä kokeilukuntien ja TE-palvelujen välillä. Valiokunta katsoo, että kokeilulle tulee varmistaa riittävät henkilöstöresurssit. Erityisen tärkeää on, että työnjako kuntien ja TE-hallinnon välillä on selkeä, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä. Lisäksi tulee ottaa käyttöön aiemmasta kuntakokeilusta saadut hyvät käytännöt ja kokemukset. 

Valiokunta painottaa, että myös kuntakokeiluissa tulisi löytää ratkaisuja työvoiman saatavuusongelmiin. Tämän vuoksi työnantajille tarjottavat työvoimapalvelut ja yrittäjyyspalvelut tulee pitää hyvällä tasolla.  

05.Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään nettomäärärahaksi 99,5 milj. euroa. 

Valiokunta nostaa esiin ulkomaisten investointien tärkeyden kasvun edistäjänä. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamista. Erityisesti pk-yritysten yhteistyötä ja kansainvälistymistä on syytä tukea. Positiivista on, että yhteistyön vahvistaminen ulkoasiainhallinnon edustustojen ja Team Finland -verkoston välillä on parantanut palvelukykyä maailmalla. Resurssien riittävyyttä on seurattava huolella. 

06.Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kuluttajansuojaviranomaisten eräitä toimivaltuuksia ym. koskeva hallituksen esitys (HE 54/2019 vp) liittyy vuoden 2020 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitystä (HE 54/2019 vp) ei ehditä käsitellä eduskunnassa talousarvioesityksen vaatimassa aikataulussa, joten momentilta vähennetään muutoksen toimeenpanoa varten varattu Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintameno 650 000 euroa. 

40.Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa, josta osoitetaan 

• Viexpon vientihankkeiden edistämiseen 150 000 euroa 
• suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin Ruotsiin suuntautuvan viennin edistämiseen 150 000 euroa. 

49.Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 97,3 milj. euroa.  

Valiokunta pitää hyvänä, että julkista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta kohdennetaan aikaisempaa enemmän teollisuutta palvelevan soveltavan tutkimuksen rahoitukseen. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n harjoittamalla soveltavalla tutkimuksella on keskeinen rooli tutkimuksen ja teknologian siirtämisessä yksilöiden, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan hyödyksi. Valiokunta tukee määrärahan kohdentamista muun muassa Suomen elinkeinorakennetta uudistavien alojen sekä kansainvälisesti merkittävien innovaatioekosysteemien kehittämiseen. 

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa kvanttitietokoneen rahoituksen hankintaan. 

40.Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Momentille esitetään määrärahaksi 298,3 milj. euroa. Määrärahoja kohdistetaan erityisesti Business Finlandin kautta jaettavaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen, joka kasvaa arviolta 49 milj. eurolla vuoteen 2019 verrattuna. 

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on yhdessä korkean osaamisen kanssa Suomen tärkein kasvun ja hyvinvoinnin lähde. Hallitusohjelman tavoite Suomen tk-panostusten nostamisesta neljään prosenttiin BKT:stä on kannatettava ja tärkeä, vaikka tavoitteen saavuttaminen näyttää erittäin haasteelliselta. Valiokunnan saamissa selvityksissä on tuotu esiin näkökohtia tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemiseen liittyen. Julkisen rahoituksen vaikuttavuutta esitetään lisättäväksi tukijärjestelmän arvioinnilla tieteellisiin koeasetelmiin perustuenEiniö, E. ja Hyytinen, A. (2019). ”Yritystukien vaikuttavuuden arviointi satunnaistettujen vertailukokeiden avulla.” Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:45. Arviointitulosten pohjalta tukiohjelmaa voitaisiin suunnata uudelleen ja muuttaa vaikuttavampaan suuntaan. Toiseksi on suositeltu, että julkisen sektorin tuet tulisi suunnata erityisesti sellaisiin toimiin, jotka lisäävät myös yksityisen sektorin tk-panostuksia. Vipuvaikutuksen avulla tk-panostukset kasvaisivat merkittävästi. Kolmanneksi on esitetty, että julkista tukea tulisi kohdentaa sellaiseen tki-toimintaan, jota yritykset eivät toteuttaisi ilman tukea.  

Valiokunta pitää hyvänä, että uudistumista ja elinkeinoelämän monipuolistumista tuetaan vahvistamalla kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatiokeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Näissä innovaatioekosysteemeissä on tärkeää olla mukana eri kokoisia ja eri kasvuvaiheessa olevia yrityksiä, korkeakouluja sekä tutkimuslaitoksia. Innovaatioekosysteemien yksi merkittävä arvo on myös koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön tiivistämisessä. Verkostoyhteistyö mahdollistaa myös pk-yritysten osaamisen kehittämisen ja pääsyn innovaatiotoiminnan piiriin. 

Valiokunta tuo esiin, että innovaatiotoimintaa tulisi edistää ruohonjuuritasolta lähtien, ja pitää hyvänä Keksintösäätiön ponnisteluja koota hajallaan olevat alkuvaiheen neuvontapalvelut yhteen palvelemaan keksijöitä. 

43.Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään määrärahaa 87,6 milj. euroa. Hallitus esittää talousarviota täydentävässä esityksessä, että määrärahaa saa käyttää myös eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC-supertietokoneen hankinnan kansalliseen rahoitusosuuteen. 

Valiokunta on tyytyväinen, että määrärahalla mahdollistetaan Suomen osallistuminen eurooppalaisen suurteholaskennan yhteisyrityksen (EuroHPC Joint Undertaking) kautta toteutettavaan supertietokoneen hankintaan CSC — Tieteen tietotekniikan keskuksen Kajaanin datakeskukseen. 

47.Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään määrärahaksi 8 milj. euroa. Valiokunta pitää tärkeänä biokaasuohjelman tukemista. Sillä luodaan uusia tulevaisuuden mahdollisuuksia biokaasun käytölle. Biokaasuohjelman määrärahaa tullaan käyttämään biokaasutankkausasemaverkoston laajentamiseen sekä biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseen. 

51.Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahaksi esitetään 273,0 milj. euroa, joka on 29 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. 

Osaavan työvoiman saatavuus on muodostunut kasvun esteeksi. Yrityksillä on työvoiman saatavuudessa ongelmia kaikkialla Suomessa. Kainuussa lähestytään jo tilannetta, että puolella työvoimaa hakeneista on vaikeuksia löytää tekijöitä. Osaamisen puute on ollut yritysten suurin este löytää sopivaa työvoimaa. Valiokunta katsoo, että Suomessa olisi kyettävä nostamaan koulutus- ja osaamistasoa ja saatava käyttöön koko työvoima. 

Työvoimakoulutuksen haasteena on koulutustarpeen ennakointi, työvoimatarpeiden tunnistaminen sekä kokonaiskuvan muodostaminen. Valiokunta tukee resurssien suuntaamista toimenpiteisiin, joilla kehitetään koulutuksia yrityslähtöiseen suuntaan. Yhteishankintakoulutuksien on havaittu olevan tehokkaita työllistyvyyden kannalta.  

Valiokunta näkee oppisopimusjärjestelmän tehokkaammassa käytössä mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja työllisyyden parantamiseen. Oppisopimusjärjestelmä mahdollistaa opiskelun työsuhteessa, ja myös työnantajalle voidaan myöntää samanaikaisesti palkkatukea. Valiokunta katsoo, että järjestelmään tulisi lisätä tukea ja joustoja opiskelijalle, jotta se nykyistä paremmin palvelisi myös nuorten tarpeita, koska nykyisin vain yksi viidestä oppisopimusopiskelijasta on alle 25-vuotias.  

Valiokunta katsoo, että työperäisellä maahanmuutolla on kasvava merkitys työvoiman saatavuudelle. Suomessa työikäisten määrä vähenee ja väestönlisäys tapahtuu yksinomaan maahanmuuton kautta. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomi tarvitsisi 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa.  

Valiokunta näkee suurena ongelmana, että Suomen korkeakouluista valmistuneilla ulkomaalaisilla maistereilla ja Suomessa syntyneillä, ulkomaalaistaustaisilla nuorilla on tutkimusten mukaan vaikeuksia työllistyä. Työllistymisen esteitä ovat kotimaisten kielten taidon ja ammatillisten verkostojen puute sekä työelämässä vallitsevat asenteet. Valiokunta painottaa, että ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat korkeasti koulutettua työvoimaa, joiden osaaminen tulisi ottaa Suomessa käyttöön. Valiokunta kannattaa toimenpiteitä, joilla opiskelijoiden kotimaisten kielten taitoa parannettaisiin jo opiskelun aikana sekä luotaisiin kontakteja työelämään. Erityisesti tulisi myös muuttaa asenteita ja vahvistaa yritysten ja työnantajien valmiuksia vastaanottaa kansainvälistä työvoimaa. 

Valiokunta pitää hyvänä hallituksen käynnistämää työntekijöiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuton edistämisohjelmaa (Talent Boost), jonka painopisteinä ovat osaajat samoin kuin työvoimapulasta kärsivät alat. Lisäksi valiokunta kannattaa resurssien suuntaamista toimenpiteisiin, jotka helpottavat työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamista.  

Työperäistä maahanmuuttoa vaikeuttaa tällä hetkellä oleskelulupaprosessin hitaus ja monimutkaisuus. Työlupa-asioiden käsittelyn resursseja tulisi vahvistaa sekä prosessia sujuvoittaa. Valiokunta on huolissaan Maahanmuuttoviraston käsittelyaikojen ylittämisestä ja määrärahojen riittävyydestä. Oleskelulupaprosessin nopeuttamiseksi työperäisen maahanmuuton koordinaatiota vahvistetaan sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä. Valiokunta tukee kaikkia ponnisteluja työperäisen maahanmuuton nopeuttamiseksi.  

Hallituksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä sekä uudistaa nykyistä kolmannen sektorin palkkatukea. Palkkatuen määrärahoja lisätään 10 milj. eurolla vuonna 2020.  

Palkkatuen käyttöä on vaikeuttanut tuen maksatusongelmat, joten valiokunta pitää hyvänä, että määrärahaa on kohdennettu palkkatuen maksatustehtäviin ja maksatusprosessien digitalisointiin.  

Valiokunnan saamissa selvityksissä asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota palkkatuen tehokkuuteen liittyviin epävarmuustekijöihin. Tutkimusten mukaan palkkatuki yksityisellä sektorilla lisää työllistyvyyttä ja ansiotuloja, mutta vaikutukset ovat pieniä. Julkisen ja kolmannen sektorin palkkatuen työllisyysvaikutukset ovat vähäisiä, mutta valiokunta tuo esiin, että tuella on muita positiivisia, mutta vähemmän mitattuja vaikutuksia. Valiokunta pitää hyvänä, että palkkatuen uudistamista jatketaan ja korostaa, että palkkatukeen osoitetut määrärahat tulee jatkossa saada tehokkaampaan käyttöön sekä että tuen vaikutuksista tarvittaisiin laajemmin tietoa.  

Valiokunta katsoo, että epätoivottavien vaikutusten ehkäisemiseksi palkkatuella tulisi työllistää henkilöitä, jotka eivät oletettavasti työllistyisi ilman tukea. Näin ollen valiokunta pitää hyvänä, että palkkatukea on tarkoitus kohdentaa pitkään työttömänä olleille, osatyökykyisille ja ikääntyneille. Kannatettavaa on myös, että jatkossa selvitetään paremmin tuensaajan osaamistarpeita ja kytketään muita palveluja tiiviimmäksi osaksi palkkatukea, jotta palkkatukijakson jälkeen työllistyttäisiin nykyistä paremmin. 

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ikääntyneiden, 55—64-vuotiaiden työllisyysaste Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin. Valiokunta pitää tärkeänä, että tähän ongelmaan etsitään ratkaisuja. Ruotsin mallinSTM & VM (2019). Ikääntyneiden työllisyyden edistämiskeinoja valmistelevan työryhmän loppuraportti mukaan on esitetty, että Suomessa tarvitaan edelleen varhaisten poistumisreittien vähentämistä, sillä se edesauttaa työllisyysasteen nostoa. Valiokunta tuo esiin, että positiivisia vaikutuksia olisi toimenpiteillä, joilla vähennetään työnantajan kokemia, ikääntyneiden rekrytointiin liittyviä kuluriskejä. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkejärjestelmää kehittämällä voitaisiin vähentää kielteisiä vaikutuksia, joita järjestelmän maksuluokkamallilla on havaittu olevan ikääntyneiden rekrytointeihin. Työllisyyden koheneminen yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä vaatii myös koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä työkyvyn ylläpitoa. 

Osatyökykyisten työttömien määrä on laskenut kolmena peräkkäisenä vuonna. Valiokunta pitää hyvänä tehtyä, systemaattista kehittämistyötä osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymisen parantamiseksi. Valiokunta kannattaa uusia panostuksia osatyökykyisten työllisyyttä edistävään työkykyohjelmaan. Saadun selvityksen perusteella työpaikolle tulisi viedä konkreettista tukea ja ohjausta, koska osatyökykyisten työllistyminen edellyttää joustoja, työtehtävien räätälöimistä ja työllistämisen tukea. Valiokunta pitää myönteisenä palkkatuen suuntaamista erityisesti osatyökykyisiin ja työkykykoordinaattoreiden määrän lisäämistä TE-toimistoissa. Kannatettavaa on myös tiedottaa mahdollisuuksista, joilla julkisissa hankinnoissa voidaan edistää osatyökykyisten henkilöiden palkkaamista. 

03.Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen ehdotetaan 12,5 milj. euroa, joka on 11 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.  

Valiokunta katsoo, että jo maassa olevien maahanmuuttajien työllistymiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, koska työvoiman tarve jatkuu Suomessa suurena. Nykyisin maahanmuuttajien aikaisempaa osaamista ei ole täysimääräisesti kyetty hyödyntämään työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien osaaminen olisi tarpeen tunnistaa aikaisessa vaiheessa. Toiseksi tulisi lisätä ja helpottaa yhteistyötä yrityksien ja oppilaitosten välillä työllistymispolkujen luomiseksi. Valiokunta tukee kuntien moniammatillisen osaamiskeskustoiminnan laajentamista, jonka avulla kotoutumista on pystytty merkittävästi nopeuttamaan ja tehostamaan. 

Kielitaidolla on suuri merkitys maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Kotimaisten kielten taidon puute koetaan työllistymisen pääasialliseksi esteeksi. Valiokunta katsoo kotoutumiskoulutuksen olevan avainasemassa kielitaidon oppimisessa ja työllisyyden edistämisessä. Saadun selvityksen perusteella kielikoulutus olisi hyödyllistä aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi valiokunta painottaa kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuuden selvittämistä ja seuraamista. 

01.Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Istanbulin sopimuksen 10 artikla edellyttää yhteensovittamiselintä, joka vastaa kaikkien sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tarkoitettujen toimien yhteensovittamisesta, täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Suomessa yhteensovittamiselimenä toimii Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta (NAPE). Sen toimintaan ei ole kuitenkaan osoitettu erillistä rahoitusta, minkä vuoksi se ei kykene tehokkaasti koordinoimaan ja implementoimaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa.  

Euroopan neuvoston arviointielin GREVIO teki Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta Suomessa maa-arvion 2018—2019. Tämän vuoden syyskuussa julkaistussa valvontaraportissa Suomea kehotetaan antamaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanon koordinointi vakiintuneelle yhteisölle, jolla on selvä toimeksianto, valtuudet ja toimivalta, sekä osoittamaan siihen tarvittavat resurssit.  

Valiokunta katsoo, että yhteensovittamiselimen asema on saatettava Istanbulin sopimuksen mukaiselle tasolle ja sen toimintaan on osoitettava sellaiset resurssit, että se kykenee huolehtimaan sopimuksen edellyttämistä tehtävistään.  

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa yhteensovittamiselimen toimintaan. 

25.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahaa (9,9 milj. euroa) käytetään mm. Kanta-palvelujen kehittämiseen sekä soten digitalisaatiohankkeiden ohjaukseen ja digitalisaatiokehityksen seurantaan ja arviointiin.  

Valiokunta korostaa Kanta-palvelun ylläpidon ja kehittämistyön riittävää resursointia. Kanta-palvelu on keskeinen tietojärjestelmä, jota käyttää julkisen terveydenhuollon ja apteekkien ohella myös merkittävä osa yksityisen terveydenhuollon palvelujen tarjoajista. Se muodostaa pohjan kaikille asiakas- ja potilastietojärjestelmähankkeille yhtenäistämällä mm. toimintakäytäntöjä. Kanta-palvelu on parantanut palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä hillinnyt osaltaan kustannusten kasvua, mutta järjestelmän toimivuus edellyttää jatkuvaa kehittämistyötä.  

Valiokunta painottaa muutoinkin tietojärjestelmien kehittämistarpeita, sillä digitaalisten palveluiden toimivuudella on jatkossa yhä keskeisempi merkitys, kun väestön palvelutarve kasvaa. Sähköisten palvelujen kautta on mahdollista vähentää fyysisten palveluiden tarvetta, jolloin henkilöstöresursseja voidaan kohdentaa niille kansalaisille, jotka eivät pysty sähköisiä palveluita käyttämään. Tämä edellyttää, että tietojärjestelmät ovat toimivia, helppokäyttöisiä ja käyttäjälähtöisiä.  

Erityisen tärkeää on varmistaa, että sote-uudistuksen tukena ovat toimivat tietojärjestelmät, kattava tietopohja sekä riittävä raportointi ja seuranta. On myös varmistettava alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmien riittävä yhteentoimivuus valtakunnallisten ratkaisujen kanssa ja huolehdittava siitä, että ne tuottavat vertailukelpoista tietoa palveluista ja niiden kustannuksista. Laadukas ja ajantasainen tieto antaa hyvän pohjan kohdentaa resursseja mahdollisimman vaikuttavasti ja edistää näin tietoon perustuvaa johtamista sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että myös momentin 28.70.05 määrärahaa (n. 203 milj. euroa) on hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti käytettävissä mm. tietojärjestelmien yhteensovittamiseen, tuottavuutta edistäviin toimenpiteisiin sekä muuhun sote- ja pelastustoimen kehittämistyön rahoitukseen. 

05.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valvontaviranomaisille tehdyt ilmoitukset vanhuspalvelujen puutteista ja epäkohdista ovat kasvaneet, ja myös palvelujen tuottajien määrä on lisääntynyt, mikä on lisännyt valvontaviranomaisten työtä tuntuvasti. Valvontaviranomaisten resursseja lisättiin vuoden 2019 ensimmäisessä lisätalousarviossa (HE 323/2018 vp), jolloin vanhusten ja vammaisten palvelujen ohjauksen ja valvonnan voimavaroja vahvistettiin.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että valvontaresurssien riittävyyttä seurataan ja arvioidaan, sillä valvottavien yksiköiden määrä on lisääntynyt, kuten myös ilmoitusten ja esille tulleiden epäkohtien määrä. Vanhuspalvelujen riittävyyttä, laatua ja omavalvontaa on voitava valvoa systemaattisesti sekä palveluasumisen että kotihoidon osalta.  

04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Eduskunta on myöntänyt vuosina 2017 ja 2018 THL:lle lisämäärärahaa terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotointia varten. Vuosille 2018—2020 ajoittuvan pilottihankkeen päätavoite on selvittää, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin organisoida, rahoittaa ja ylläpitää.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että laaturekistereiden kehittäminen varmistetaan pysyvällä ja pitkäjänteisellä resursoinnilla, sillä niiden avulla voidaan edistää valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämistä, hoidon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Laaturekisteritietoa voidaan hyödyntää myös kansallisessa ja alueellisessa tieto-ohjauksessa sekä uudistusten vaikutusten arvioinnissa ja järjestäjätahojen vertailussa.  

Valiokunta viittaa myös 1.5.2019 voimaan tulleeseen sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä koskevaan lainsäädäntöön, jonka yhteydessä THL:n uudeksi tehtäväksi säädettiin alan laaturekistereiden ylläpito. THL sai myös laajat mahdollisuudet mm. seurata, yhdistellä, analysoida ja raportoida sosiaali- ja terveydenhuollon laatutietoa yhteneväisesti kansallisella tasolla. Myös hallitusohjelmassa todetaan, että Suomeen luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon laatua kuvaavia rekistereitä. 

Momentin määrärahasta on tarkoitus käyttää 396 000 euroa avustukseen Hoitotyön tutkimussäätiölle (Hotus). Saadun selvityksen mukaan Hotus huolehtii mm. hoitosuositusten kääntämisestä ruotsin kielelle, mutta käännöskustannuksiin ei ole osoitettu erillistä rahoitusta. Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa ruotsinkielisen materiaalin tuottamiseen ja toteaa, että ajantasaiset ruotsinkieliset käännökset tukevat hoitotyötä ja perusterveydenhuoltoa.  

63.Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Eduskunta on jo useina vuosina osoittanut lisäresursseja ruoka-aputoimintaan, jota järjestetään jo yli 160 paikkakunnalla. Saadun selvityksen mukaan ruoka-apu on muotoutunut vakiintuneeksi toiminnaksi, jonka kautta arviolta 20 000—25 000 henkilöä hankkii viikoittain ruokaa. Ruoka-avun piirissä olevat ovat pääasiassa perusturvaetuuksien varassa eläviä ja huonossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Ruoka-avun jakajien arvion mukaan avun tarvitsijoiden määrä on kuitenkin lisääntynyt ja laajentunut koskemaan myös niitä henkilöitä, joilla on esim. äkillisen työttömyyden aiheuttamia taloudellisia ongelmia.  

Valiokunta pitää toiminnan jatkamista tarpeellisena ja lisää momentille 1 200 000 euroa ruoka-aputoiminnan järjestämiseen. Jatkossa ruoka-aputoiminnan rahoitus on kuitenkin saatava kestävälle pohjalle siten, ettei se ole eduskunnan vuosittain myöntämän lisärahoituksen varassa. Toimintaa tulee kehittää esim. parantamalla tukijärjestelmien toimivuutta ja niveltämällä toiminta paikallisiin sosiaalipalveluihin. 

Talousarvioesitykseen sisältyy 1,5 milj. euron kertaluonteinen määräraha päihteitä käyttävien äitien palveluihin. Valiokunta lisää määrärahaan 200 000 euroa.  

60.Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Keliaakikkojen ruokavaliokorvaus poistettiin vuoden 2016 alusta lukien. Sitä aiemmin keliakiaa sairastavat olivat voineet vuodesta 2002 lähtien hakea korvausta gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että mahdollisuudet ruokavaliokorvauksen palauttamiseen selvitetään ja kiirehtii asiaa koskevan selvityksen laatimista.  

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: 

50.Rintamalisät (arviomääräraha)

Momentin määrärahaan on tehty talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä 4,7 milj. euron korotus, koska rintamalisää on päätetty korottaa nykyisestä noin 50 eurosta 125 euroon kuukaudessa. Muutos astuu voimaan 1.4.2020 (StVM 16/2019 vp – LA 36/2019 vp). 

Tämä eduskuntaryhmien aloitteeseen pohjautuva korotus on merkittävä ja tuo helpotusta pienituloisten veteraanien välttämättömiin arjen menoihin, kuten asumis- ja lääkekuluihin. 

53.Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen liittyvään haitta-asterajaan. Valtioneuvoston asetuksen (1251/2018) mukaan sotainvalidin haitta-asteen on oltava vähintään 50 prosenttia, jotta hänen puolisonsa pääsee kuntoutukseen. Jos kysymyksessä on leski, hänellä on mahdollisuus kuntoutukseen, jos edesmenneen sotainvalidin vähimmäishaitta-asteraja on 30 prosenttia.  

Valiokunta pitää perusteltuna, että ensi vuotta koskevassa asetuksessa haitta-asterajat yhtenäistetään. Saadun selvityksen mukaan muutos toisi kuntoutuksen piiriin enintään 180 puolisoa ja muutoksen kustannusvaikutus olisi noin 326 000 euroa.  

58.Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (arviomääräraha)

Veteraanien kotiin vietävät palvelut muuttuivat maksuttomiksi 1.11.2019 lukien, kun laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta (54/2019) tuli voimaan. Lainmuutoksen jälkeen rintamaveteraanien ja sotainvalidien kotipalvelut ovat sisällöltään ja laajuudeltaan samanlaiset. 

Palvelujen laajentaminen on lisännyt määrärahatarvetta, mikä otettiin huomioon jo kuluvan vuoden neljännessä lisätalousarviossa, jossa kotona asumista tukeviin palveluihin osoitettiin lähes 30 milj. euroa. Rahoituksen riittävyyttä on arvioitu ensi vuoden osalta vielä uudelleen, ja siksi talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä kotiin vietävien palveluiden määrärahaa on korotettu 110 milj. eurolla. Näin vuonna 2020 kotiin vietäviin palveluihin on käytettävissä noin 180 milj. euroa. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahatarvetta seurataan, sillä tässä vaiheessa on vaikea arvioida uudistuksen todellisia kustannuksia.  

Myös palvelutarpeen arviointi on tehtävä huolella ja kiinnitettävä huomiota siihen, että kotiin vietävät palvelut ovat vaikuttavia ja tukevat nimenomaan kotona asumista. On myös tärkeää varmistaa palvelujen laadukkuus ja alueellinen yhdenvertaisuus, sillä kuntakohtaiset erot ovat aiemmin olleet merkittäviä eivätkä kaikki veteraanit ole välttämättä saaneet heille kuuluvia palveluja. Palvelujen laadun lisäksi kuntien on huolehdittava myös siitä, että palvelut järjestetään kokonaistaloudellisesti järkevästi.  

32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Momentille ehdotetaan 25 milj. euron määrärahaa. Siitä on vähennetty eduskunnan viime vuonna tekemä kertaluonteinen määrärahalisäys (2,8 milj. euroa), mutta perustasoa on toisaalta korotettu 4 milj. eurolla. Näin momentin loppusumma on edellä mainittu 25 milj. euroa.  

Määrärahasta on tarkoitus kohdentaa osa (4 milj. euroa) sosiaalialan tutkimukseen, minkä tarpeellisuutta myös valtiovarainvaliokunta on useita kertoja korostanut. Rahoitus on tärkeä, koska sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkimukseen ei ole ollut terveyden tutkimuksen kaltaista valtion korvaukseen perustuvaa rahoitusjärjestelmää.  

Valiokunta pitää kuitenkin valitettavana, että kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoitus (ns. VTR-rahoitus) on edelleen varsin matala. VTR-rahoituksen taso on viimeisten 20 vuoden aikana laskenut tuntuvasti, vaikka yliopistotasoinen terveyden tutkimus on erittäin vaikuttavaa kliinisen lääketieteen ja terveystieteiden osaamisen vahvistamisessa. Sen avulla on saatu merkittäviä hoidon laatua parantavia ja kustannuksia vähentäviä tuloksia. Saadun selvityksen mukaan mm. teknologiset mahdollisuudet sekä biolääketieteen ja biopankkitoiminnan käynnistyminen avaavat edelleen uusia mahdollisuuksia tutkimuksille, jotka edistävät hoidon kehittymistä. Myös potilasturvallisuuden edistäminen tarvitsee tuekseen tieteellistä tutkimusnäyttöä.  

Valtion rahoituksen niukkuudesta johtuen osa erva-alueista rahoittaa VTR-tutkimusta myös kuntien rahoituksella, mutta sote-uudistuksen yhteydessä tämä mahdollisuus päättyy, kun vastuu sote-palveluista siirtyy maakunnille.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että terveystieteellisen tutkimusrahoituksen jatkuvuus turvataan myös tulevassa sote-rakenteessa. On siksi ratkaistava, miten valtion myöntämä tutkimusrahoitus on tarkoituksenmukaista kanavoida maakunnille ja onko nykyistä monikanavaista rahoitusta tarpeen selkeyttää. Valiokunnan mielestä tutkimusrahoitus ei voi olla osa yleiskatteellista rahoitusta, vaan tutkimusresurssit ja niiden riittävä taso tulee turvata ja varmistaa näin tutkimustyön pitkäjänteisyys ja rahoituksen ennakoitavuus. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: 

Valiokunta korostaa myös hoitotyön tutkimusta, johon se on osoittanut lisäresursseja useina vuosina. Hoitotyön tutkimuksella voidaan korvata tehottomat käytännöt tutkimukseen perustuvilla käytännöillä, mikä edistää laatu- ja potilasturvallisuusvaatimusten mukaista hoitoa ja hillitsee osaltaan kustannusten kasvua. Tutkimukseen perustuvilla suosituksilla voidaan yhtenäistää perusteettomasti vaihtelevia käytäntöjä ja varmistaa näin tasalaatuinen ja turvallinen hoito hoitopaikasta ja hoitotyöntekijästä riippumatta. Valiokunta lisää hoitotyön tutkimusresursseja 100 000 eurolla, joka on tarkoitettu erityisesti hoitosuositusten ruotsinkielisen materiaalin tuottamiseen (mom. 33.03.04).  

Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kannalta on tärkeää, että talousarvioesitykseen sisältyy 7 milj. euron määräraha sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian tukemiseen (33.03.25). Toimenpiteillä tuetaan kansallisten osaamiskeskittymien (mm. kansallinen syöpäkeskus ja genomikeskus, biopankit, lääkekehityskeskus) perustamista ja toiminnan kehittämistä.  

35.Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)

YTHS:n palvelut laajennetaan ammattikorkeakouluopiskelijoille vuoden 2021 alusta ja sen vuoksi ensi vuonna käynnistetään mm. rekrytoinnit ja uusien toimipisteiden vuokraaminen ja kunnostus.  

Investointikuluihin on vuoden 2018 talousarviossa myönnetty 250 000 euroa ja vuoden 2019 ensimmäisessä lisätalousarviossa 2-vuotisena siirtomäärärahana 3 000 000 euroa. Tuolloin päätettiin, että asiaan palataan myöhemmin valmistelun edetessä ja kustannusten tarkentuessa, sillä YTHS valmisteli samanaikaisesti oman toiminnan kehittämistä ja investointikulujen arviointiin sisältyi siksi epävarmuutta.  

Saadun selvityksen mukaan laajentumisen investointirahoituksesta puuttuu vielä noin 1,4 milj. euroa.  

Valiokunta lisää momentin talousarvioon ja osoittaa sille 1 400 000 euroa uudistuksen loppuunsaattamiseen.  

39.Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan 96,9 milj. euron määrärahaa, jolla edistetään hallitusohjelman mukaisia tavoitteita mm. peruspalvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta ja vaikuttavuudesta. Näin pyritään parantamaan palvelujärjestelmän toimivuutta siten, että se edistää myöhemmin toteutettavan maakuntiin pohjautuvan rakenneuudistuksen toimeenpanoa. Kehittämistoiminnalla on myös tarkoitus vahvistaa kansalaisten luottamusta julkisesti järjestettyihin sote-palveluihin.  

Määrärahasta käytetään 60 milj. euroa peruspalveluiden saatavuuden turvaamiseen. Uudistuksen keskiössä on Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, jonka tavoitteena on mm. parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja yhteentoimivuutta sekä lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa. Ohjelman alle on koottu mm. kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen, lapsi- ja perhepalveluiden uudistamiseen sekä poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian ja ikäohjelman laatimiseen liittyvät toimet. Tarkoitus on säätää myös ns. seitsemän päivän hoitotakuusta eli pääsystä terveydenhuollon ammattihenkilölle perusterveydenhuollossa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan käytetään myös momentin 33.03.31 määrärahaa, jolloin käytettävissä on 70 milj. euron määräraha.  

Valiokunta pitää tätä ohjelmakokonaisuutta kannatettavana ja painottaa erityisesti perustason palveluiden vahvistamista ja moniammatillisen yhteistyön kehittämistä. Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä sekä sähköisten palveluiden hyödyntämistä, joilla parannetaan palvelujen laatua ja tuottavuutta.  

On erittäin tärkeää kehittää ikäihmisten hoitoa ja hoivaa, sillä väestön ikääntyessä vanhusten määrä, palvelutarve sekä niihin liittyvät kustannukset kasvavat voimakkaasti. THL:n arvion mukaan nykytilanteen ja vuoden 2017 hintatason perusteella sote-menot kasvavat pääosin väestön ikääntymisen vuoksi noin 17 prosenttia vuosina 2017—2030. Vuoteen 2040 mennessä kasvu on jo yli 29 prosenttia. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. toiminnan vaikuttavuuteen sekä oikea-aikaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen. Valiokunta korostaa myös panostuksia muistisairautta ennaltaehkäiseviin toimiin, sillä saadun selvityksen mukaan muistisairaudet ovat vanhuspalveluissa suurin palvelun tarvetta aiheuttava tekijä; ympärivuorokautinen hoito kohdentuu lähes kokonaan muistisairaille ja kotihoidostakin merkittävä osa.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös hoitohenkilökunnan riittävyyteen, joka on vanhuspalveluiden keskeinen haaste tulevaisuudessa. Tehostetun palveluasumisen henkilömitoituksesta (0,7) on tarkoitus säätää lain tasolla, mutta tämän lisäksi tarvitaan lisäresursseja myös muuhun hoitotyöhön sekä kotiin vietäviin palveluihin. Erityisen tärkeää on panostaa hoiva- ja hoitotyön johtamiseen ja varmistaa, että henkilöstömitoituksen nosto vahvistaa asiakaslähtöistä toimintatapaa. Osaavan ja riittävän henkilöstön rinnalla tarvitaan myös uusia toimintatapoja, teknologian hyväksikäyttämistä ym. apukeinoja. Myös vanhuspalvelujen laadun valtakunnallisen seurannan kehittämistarpeita on arvioitava.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla hoito- ja hoivatyöhön on vaikea saada ruotsinkielentaitoista henkilökuntaa. On siksi tärkeä tehostaa koulutusta ja muita toimia, joilla varmistetaan hoito- ja hoivahenkilöstön riittävä ruotsin kielen osaaminen. Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa hoiva-alalla työskentelevien ruotsin kielen taidon vahvistamiseen pääkaupunkiseudulla. On myös myönteistä, että talousarvioesitykseen sisältyy 1 milj. euron määräraha palvelurakenteen kehittämiseksi toisen kotimaisen kielen turvaamiseksi. 

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan sisältyy myös omaishoidon kehittämishanke, jonka painopisteenä on hyvien käytäntöjen levittäminen koko maahan ja omaishoitoa tukevien palvelujen kehittäminen. Omaishoito hillitsee palvelujen kustannusten kasvua korvaamalla kalliimpia hoitomuotoja. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2020—2023 arvioidaan, että omais- ja perhehoidon kehittämisellä saatava säästö on kokonaisuudessaan 220 milj. euroa vuoden 2020 tasossa. Omaishoidon kustannustietojen puuttuessa todellisen säästön arvioiminen on kuitenkin vaikeaa.  

Valiokunta nostaa esille myös mielenterveyspalveluiden kehittämistarpeet, sillä mielenterveyshäiriöt ovat yleisin pysyvän työkyvyttömyyden syy. Niistä aiheutuvat kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat mittavat, OECD:n arvion mukaan vuositasolla jopa noin 11 mrd. euroa.  

Saadun selvityksen mukaan kaikkien ikäryhmien mielenterveyspalveluiden kehittämistarpeet liittyvät palvelujärjestelmän hajanaisuuteen, perustasolla toteutuvan hoidon vähäisyyteen sekä lähipalveluiden riittämättömyyteen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esille etenkin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden rakenteellinen ja toiminnallinen pirstaleisuus. Palvelujen saantia vaikeuttaa myös se, että vain terveyskeskuksilla on lakisääteinen mielenterveyden häiriöiden hoitamisen velvoite, kun taas muiden toimijoiden (mm. neuvola- ja kouluterveydenhuolto) tehtävänä on pelkästään tukea ja edistää mielenterveyttä. Saadun selvityksen mukaan esim. kouluissa tehtävän mielenterveystyön tilastointi on puutteellista, mikä vaikeuttaa lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoitokokonaisuuksien kehittämistä ja laadun seurantaa.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että momentin määrärahasta käytetään 10 milj. euroa kansallisen poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian laatimiseen osana peruspalvelujen kehittämistä. Tässä yhteydessä on välttämätöntä vahvistaa nimenomaan perustason palveluja niin, että ne vastaavat aidosti lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- sekä myös päihdeongelmiin liittyviin palvelutarpeisiin ja varmistavat riittävän nopeasti avun piiriin pääsemisen. On myös tärkeää parantaa ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja sekä kouluterveydenhuollon roolia lasten ja nuorten mielenterveyden lievien oireiden ja häiriöiden hoidossa. Valiokunta painottaa myös koko perheen tilanteen huomioon ottamista ja riittävän avun ja tuen tarjoamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.  

Valiokunta toteaa tässä yhteydessä, että myös lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen ja muutosohjelman jatkoon on varattu talousarvioesityksessä 10 milj. euroa (mom. 33.03.31). Valiokunta pitää tärkeänä, että lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkuvuus varmistetaan hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. On myös huolehdittava LAPE-kehittämistyön yhteensovittamisesta muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen kanssa.  

Lääkehuollon kehittäminen 

Hallitusohjelman mukaisesti lääkehuollon kokonaisuutta uudistetaan pitkäjänteisesti sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin (2019:5) sisältyvän tiekartan suuntaviivojen mukaisesti. Lääkealan kehittämistyön tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääketurvallisuus ja -neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus.  

Saadun selvityksen mukaan lääkealan kehittäminen aloitetaan sote-uudistuksen ja monikanavarahoituksen selvittämisen rinnalla. Kehittämistyö jakaantuu osakokonaisuuksiin: 1) lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen, 2) tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittäminen ja 3) apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittäminen.  

Lääkehuollon kehittämisen kokonaisuus on laaja ja vaatii pitkäjänteistä ylivaalikautista työtä, jonka rahoitustarpeen arvioidaan olevan 18—30 milj. euroa. Parhaillaan on käynnissä selvityshankkeita, jotka tukevat tiekartan toimeenpanon käynnistämistä. Talousarvioesityksessä ei kohdenneta lisäresursseja asian valmisteluun, vaan jatkovalmistelu on käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimana olemassa olevilla henkilöresursseilla.  

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa lääkehuollon tiekarttaan liittyvien selvitysten laatimiseen.  

52.Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Turvakotitoiminta siirtyi valtion vastuulle vuonna 2015, minkä jälkeen määrärahatasoa on nostettu tasaisesti 8 milj. eurosta ensi vuoden 21,6 milj. euroon. Kehyskauden aikana määräraha nousee edelleen 24,6 milj. euroon. Turvakotien määrä on tänä aikana kasvanut 19 turvakodista 28:een ja turvakotien perhepaikkoja on lisätty 114 perhepaikasta 202:aan. Edellä mainitun rahoituksen myötä paikkojen arvioidaan nousevan edelleen noin 250 perhepaikkaan.  

Vuonna 2015 Suomessa voimaan tullut naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (ns. Istanbulin sopimus) edellyttää, että tarjolla on riittävästi turvakotipaikkoja. Euroopan Neuvoston asukaslukuun perustuvan suosituksen mukaisesti Suomessa tulisi olla 500 turvakotien perhepaikkaa. Kyseessä on kuitenkin laskennallinen suositus, jossa ei huomioida maan väkivaltatilannetta ja muita erityispiirteitä.  

Vaikka turvakotipaikkojen määrä on kasvanut, niitä ei saadun selvityksen mukaan ole vieläkään riittävästi. Turvakotiverkoston maantieteellistä kattavuutta tulee siksi parantaa ja lisätä niiden alueiden turvakotien kapasiteettia, missä alueen paikkamäärä ei ole edelleenkään riittävä.  

Saatujen kokemusten pohjalta on myös perusteltua selvittää, mikä olisi turvakotien ja turvakotipaikkojen todellinen tarve Suomessa. Tämä edistäisi toiminnan ja sen vaatimien resurssien pitkäjänteistä suunnittelua.  

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa turvakotitoiminnan kehittämiseen.  

63.Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentin määräraha on 2,75 milj. euroa, mikä on 200 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Hallituksen esityksessä todetaan (Y50), että sosiaalialan osaamiskeskusten määrärahaan tehdään 0,5 milj. euron tasokorotus vuosina 2020—2022 ja että momentin määräraha nousee näin 2,75 milj. euroon. Tämä kirjaus viittaa budjettiriihen yhteydessä tehtyyn korotukseen suhteessa valtiovarainministeriön ehdotukseen, mutta käytännössä määräraha siis alenee aiempiin, mm. vuosiin 2018 ja 2019 nähden.  

Hallitusohjelmaan sisältyy runsaasti vaativia tehtäviä sosiaalialan kehittämiseksi, ja siksi sosiaalialan osaamiskeskusten asemaa on perusteltua vahvistaa. Etenkin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa on varmistettava sosiaalihuollon ja sosiaalityön osaaminen ja huolehdittava sosiaalityön ydinprosessin vahvistamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteen toimivuudesta. Myös sosiaalihuollon palvelujen digitalisaatiossa ja tiedonhallinnan yhtenäistämisessä on edelleen paljon työtä.  

Valiokunta viittaa myös hallitusohjelmaan, jonka mukaan sosiaalialan tutkimuksen ja kehittämisen voimavarat turvataan pitkäjänteisesti.  

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa. 

01.Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ympäristöministeriön toimintamenoiksi esitetään 34,972 milj. euroa, joka on 8,745 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.  

Valiokunta korostaa erityisesti momentilta rahoitettavan selvitys- ja tutkimustoiminnan tarpeellisuutta. Päätöksenteon ja tehokkaimpien toimien valitsemisen tueksi tarvitaan korkealaatuista ja riittävää tietopohjaa.  

Esitetyillä määrärahalisäyksillä rahoitetaan mm. kiertotalouden edistämiseen tähtäävää jätetiedon raportointijärjestelmää ja jätteiden sähköistä markkinapaikkaa, joilla palvellaan kiertotalouden toimijoita Suomessa. Vuonna 2020 laaditaan myös poikkihallinnollinen strateginen kiertotalouden edistämisohjelma mittareineen ja koordinoidaan ja toteutetaan kansallisen muovitiekartan toimia. Hallitusohjelman mukaisesti Suomen roolia vahvistetaan siten edelleen kiertotalouden edelläkävijänä.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vaikka ympäristöministeriön hallinnon rahoitusta ja henkilöstöä on lisätty, hallitusohjelmassa linjattujen uusien laajentuvien tehtävien toimeenpanoon tarvitaan lisävoimavaroja. Osaamisen vahvistamista tarvitaan erityisesti ympäristöekonomiaan (nielupolitiikka, skenaariot, rakentamisen elinkaarilaskenta, hiilijalanjälkilaskenta), erilaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntämiseen, hankintaosaamiseen sekä ICT-hankkeiden koordinointiin. Valiokunta korostaa, että hallituksen tulee huolehtia ministeriön riittävästä henkilöstömäärästä tehtävien lisääntyessä. 

Valiokunta on myös huolissaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ympäristö-vastuualueen henkilöstön riittävyydestä (momentti 32.01.02) ja pitää tärkeänä, että ympäristönsuojelun valvonnan laatu ja tehokkuus pystytään turvaamaan.  

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa ulkoilua ja luonnon virkistyskäyttöä edistävän strategian laatimiseen. 

65.Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 2,130 milj. euroa, joka on 200 000 euroa enemmän kuin vuonna 2019. Määrärahalla avustetaan laaja-alaisesti valtakunnallisia luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjä sekä asunto- ja rakennusalan järjestöjä. Momentilta tuetaan myös saariston ympäristönhoitoa, saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa sekä kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista ja muita ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviä hankkeita.  

Valiokunta on tyytyväinen, että hallitus korotti momentin määrärahaa täydentäessään talousar-vioesitystä (21.11.2019). Avustus on tasoonsa nähden hyvin vaikuttava ja sillä toteutetaan laaja-alaista toimintaa kansalaisten ilmasto- ja ympäristötietoisuuden lisäämiseksi sekä erilaisten luonto-, ympäristö-, rakennus- ja asuntoalan toimien toteuttamiseksi. Järjestöt ja niiden hankkeet tavoittavat kansalaisia usein paremmin kuin viranomaistoiminta. Ne voivat myös osaltaan vauhdittaa asetettujen päästötavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavaa mittavaa kansalaisten kulutus- ja liikkumistottumusten muutosta. 

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa Metsästäjäliitto ry:lle ja korostaa samalla järjestön roolia mm. kosteikkojen rakentamisessa. 

20.Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)

Suomen aluevesillä on noin tuhat vanhaa hylkyä, joista noin 20:llä arvioidaan olevan korkea riski meriympäristölle niiden sisältämän öljyn vuoksi. Momentille esitetään 3 milj. euroa 1—2 hylyn tyhjentämiseen öljystä ja työhön tarvittavan osaamisen vahvistamiseen. Toteutuksesta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhdessä Rajavartiolaitoksen ja merivoimien kanssa osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.  

Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esiin myös aiemmin antamansa lausuman (VaVM 5/2017 vp) kaivosten sulkemiseen liittyvistä vastuista ja jälkihoidosta. Valiokunta pitää edelleen tärkeänä, että hallitus varmistaa, etteivät vastuut jää valtion kannettavaksi, ja arvioi kaivostoiminnalle asetettavien vakuuksien optimaalista tasoa. Näin ollen on myönteistä, että ympäristöministeriö jatkaa työskentelyä ympäristövahinkojen toissijaisten vastuujärjestelmien (TOVA) kehittämiseksi.  

22.Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 20,235 milj. euroa, joka on 2,060 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019.  

Määrärahaan sisältyy 6,890 milj. euroa Itämeren ja vesien suojelun edistämiseen, jolla toteutetaan valtioneuvoston hyväksymien vesien- ja merenhoitosuunnitelmien mukaisia toimia. Suunnitelmien toimeenpano tähtää vesien ja Itämeren hyvän tilan saavuttamiseen ja ylläpitämiseen. Toimenpiteillä vähennetään rehevöitymistä, haitallisten aineiden päästöjä sekä edistetään pohjavesien ja vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua.  

Määrärahalla jatketaan myös Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toteutusta ja Ravinteiden kierrätys (RAKI) -hanketta. RAKI-hankkeessa on jo vuosia tehty kokeiluperusteista työtä ja luotu pohjaa systeemiselle muutokselle. Ravinteiden kierrätys parantaa sekä ilmaston että vesien suojelua ja vahvistaa kiertotaloutta. 

Momentille esitetään lisäksi 3 milj. euroa vesiensuojelun tehostamisohjelmaan mm. maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen ja vesitalouden hallintaan. Ohjelman tarkoituksena on Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseen tähtäävien toimien tehostaminen. Arvio ohjelman kokonaiskustannuksista on 54 milj. euroa vuosille 2020—2023, josta 15 milj. euroa esitetään vuodelle 2020 (3 milj. euroa momentti 35.10.20 ja 9 milj. euroa momentti 35.10.61).  

Valiokunta toteaa, että talousarvioesitys (erityisesti momentit 35.10.22 ja 35.10.61) luo hyvät edellytykset sisävesien ja Itämeren tilan parantamiselle käytännön toimien kautta ja korostaa myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä tehokkaimpien ratkaisujen löytämiseksi. Ratkaisujen toimivuus tulee varmistaa vesistöjen tilan luotettavalla seurannalla.  

Valiokunta painottaa puhtaan veden kasvavaa merkitystä ja nostaa tässä yhteydessä esiin tarpeen tehostaa kaupunkien jäte-, hule- ja kuivatusvesien hallintaa. Lisää tietoa tarvitaan myös haitallisten aineiden, kuten hormonivalmisteiden ja lääkeaineiden esiintymisestä vesiympäristössä ja pohjavesissä sekä muovien ja mikromuovien hallinnasta.  

Momentin rahoitusta esitetään lisäksi suunnattavaksi pilaantuneiden alueiden kunnostukseen ja maaperäsuojeluun (1,35 milj. euroa). Pilaantuneita alueita koskevan perustyön lisäksi ympäristöministeriössä toteutetaan valtakunnallista pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelmaa (1,521 milj. euroa momentilla 35.10.61). Ympäristöministeriön mukaan kaivannaisjätealueiden tutkimuksiin olisi tarvetta enemmän kuin niitä pystytään esitetyllä määrärahalla toteuttamaan. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kaisuun on varattu 1 milj. euroa vauhdittamaan kuntien ja alueiden ilmastotyötä. Konkreettiset ilmastotoimet toteutetaan usein nimenomaan kuntatasolla. Tarkoituksena on koordinoida ja levittää kuntien kehittämiä parhaita ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ja kuntalaisten vähähiilisten toimien lisäämiseksi.  

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on lisäksi keskeistä vahvistaa Ilmastolain (609/2015) ohjausvaikutusta. Lakiin lisätään hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 sekä päivitetään vuoden 2050 tavoite. Siihen sisällytetään uutena myös hallitusohjelman mukaisesti käynnistettävän maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman linjaukset. Ilmastopolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa tukevia selvityksiä varten momentille on varattu 160 000 euroa.  

Valiokunta korostaa lisäksi erityisesti Ilmastopaneelin merkitystä tieteellisenä ja riippumattomana asiantuntijaelimenä ja pitää tarpeellisena, että sen roolia vahvistetaan. Toiminnan tukitaso kaksinkertaistetaan ja työhön esitetään 750 000 euroa. 

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa pilaantuneiden maiden kunnostukseen. 

52.Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 57,922 milj. euroa, joka on 22,553 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Valiokunta pitää myönteisenä, että Metsähallituksen Luontopalvelut voi panostaa huomattavasti aiempaa enemmän valtion hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden hoitoon ja luonnontilan ennallistamiseen (Helmi-ohjelma), ja siten se on osaltaan pysäyttämässä luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä.  

Valiokunta toteaa, että luonnonsuojelualueiden kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti. Alueiden kestävyys ja luontoarvojen turvaaminen edellyttävät, että kävijöiden ohjaaminen, reitit ja retkeilyä palvelevat rakenteet ovat kunnossa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Metsähallitus pystyy kehyskaudelle suunnitelluilla lisäyksillä purkamaan hallinnonalan retkeilykohteisiin syntyneen korjausvelan. Vuonna 2020 tarkoitukseen esitetään 19,2 milj. euron tulevaisuusinvestointia, jossa priorisoidaan kulutuskestävyyden kannalta herkkiä luontokohteita ja vilkkaassa käytössä olevia alueita. Näin parannetaan myös luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön edellytyksiä ja samalla paikallistaloutta. Keskeistä on myös edelleen panostaa alueiden käyttöä edistäviin digihankkeisiin.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Metsähallitukselle esitetty merkittävä tasokorotus ei kuitenkaan riitä hoitamaan valtion arvokkaan rakennusperinnön ja arkeologisten kohteiden mittavaa korjausvelkaa (70 milj. euroa). Tähän tulee hakea ratkaisua laajapohjaisen yhteistyön kautta, esimerkiksi valtion kiinteistöstrategian päivityksen yhteydessä. 

Valiokunta lisää momentille yhteensä 3 400 000 euroa, josta osoitetaan 

• 1 300 000 euroa sisävesireiteille satamiin, nuotiopaikkoihin, veneilyyn, matkailuun, melontaan ja retkeilyyn muun muassa Suur-Saimaan kanavareiteillä ja Järvi-Suomessa. Koloveden kansallispuistoon kulkeva Heinäveden kanavareitti kunnostetaan. Tämä pitää sisällään retkisatamien ylläpidon (laiturit, nuotiopaikat ja käymälät) ja myös kunnostuksen Palokissa, Martinsaaressa, Paimensaaressa ja Kermanrannassa sekä Karjalansaaren retkisataman palauttamisen.  
• 1 050 000 euroa Korvatunturin opastuskeskuksen toiminnan kehittämiseen (200 000 euroa), Etelä-Konneveden (200 000 euroa), Helvetinjärven (100 000 euroa) ja Leivonmäen (100 000 euroa) kansallispuistojen infran ja palvelutarjonnan kehittämiseen, Nuuksion kansallispuiston ja Suomen luontokeskus Haltian resursseihin (200 000 euroa), luontomatkailuun ja ulkoilureittien (pitkospuut, laavut yms.) kunnossapitoon (200 000 euroa) sekä Kuhmossa sijaitsevan Ystävyyden puiston luontopalveluihin (50 000 euroa). 
• 900 000 euroa kulttuurikohteiden korjausvelan hoitamiseen kiireellisimmissä kohteissa. 
• 150 000 euroa Kolin kansallispuiston pysäköintialueen ratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen. 

61.Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 18,542 milj. euroa, joka on 2,520 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019.  

Momentilta rahoitetaan konkreettisia vesien- ja merenhoidon hankkeita, jotka toteuttavat edellä (momentin 35.10.22 kohdalla) mainittujen vesiensuojelun tehostamisohjelman (9 milj. euroa) ja vesien- ja merenhoitosuunnitelmien mukaisia toimia (1,5 milj. euroa). 

Valiokunta korostaa pitkäjänteisen työn merkitystä vesiensuojelussa, koska tulokset näkyvät hitaasti. Tärkeää on, että hankkeissa toteutetaan paikallisia vesiensuojelutoimenpiteitä yhdessä kuntien, asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Näillä toimenpiteillä vähennetään ulkoista kuormitusta ja toteutetaan kunnostustoimenpiteitä valuma-alueilla ja vesistöissä.  

Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että momentilta jatketaan puurakentamisen edistämistä 2,0 milj. euron määrärahalla. Ohjelma tähtää rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen lisäämällä puun käyttöä julkisessa rakentamisessa, vahvistamalla alueellista osaamista sekä kehittämällä puurakentamisen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä. Lisäksi tavoitteena on lisätä puurakentamisen vientiedellytyksiä hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus esittää myös muita toimia puurakentamisen kaksinkertaistamiseksi hallituskauden aikana (esimerkiksi momentilla 35.20.60). 

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa Haapavedelle Haapajärven ekologisen tilan tutkimukseen ja sen parantamiseen sekä tulosten hyödyntämiseen vesistöjen kunnostuksessa. 

63.Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 48,630 milj. euroa, joka on 21,8 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Määrärahasta on varattu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutukseen 25 milj. euroa.  

Valiokunta toteaa tyytyväisenä, että korotetun kehystason myötä saavutetaan METSO-ohjelmalle asetettu 96 000 hehtaarin suojelutavoite vuoteen 2025 mennessä ympäristöministeriön osalta. Jotta määrärahat saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti ja käytettyä mahdollisimman laadukkaisiin kohteisiin, tulee myös ELY-keskuksilla olla tarvittavat resurssit ohjelman toteuttamiseen ja markkinointiin. 

04.Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja alustan luominen (siirtomääräraha 3 v)

Momentti on uusi ja sille esitetään 7,3 milj. euroa. Määrärahalla luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit jatkossa tukeutuvat. Tiedon yhteensopivuudella ja digitaalisuudella tavoitellaan mittavia tuottavuussäästöjä, ja ne myös mahdollistavat erilaisten palveluiden kehittämisen sekä tekoälyn hyödyntämisen. 

Valiokunta pitää digitaalisen rekisterin ja alustan luomista merkittävänä. Näin päästään kiinni rakennusten elinkaaren aikaisiin päästöihin, ulottuen rakennustuotteiden valmistuksesta ja rakentamisesta käytönaikaisiin päästöihin ja lopulta purkamiseen, rakennusjätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen. Tavoitteena on, että rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä vuoteen 2025 mennessä. Valiokunta painottaa, että työssä on tärkeää ottaa huomioon myös kunnissa jo tehty työ rakennetun ympäristön digitalisaation edistämiseksi. 

52.Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 5,5 milj. euroa, joka on 4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Valiokunta pitää avustusta tarpeellisena ja vaikuttavana keinona edistää sähköistä liikennettä ja samalla asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Keskeistä on huolehtia kattavasta valtakunnallisesta tiedotuksesta hakuun liittyen, mikä edesauttaa myös avustuksen tasapuolisista alueellista jakautumista.  

55.Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 4,9 milj. euroa, jonka lisäksi Valtion asuntorahastosta saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksiin (lain 1087/2016 mukaisesti) 23,6 milj. euroa (yhteensä 28,5 milj. euroa). Käytettävissä on myös arviolta 8 milj. euroa vuodelta 2019 siirtyvää määrärahaa. Avustuksia myönnetään iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen kuntotutkimuksiin, korjaussuunnitelmiin sekä korjaamiseen, kuten hissien jälkiasentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen.  

Avustus on valiokunnan mielestä erittäin tärkeä ja kustannustehokas, koska sen avulla voidaan parantaa kotona asumisen mahdollisuuksia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitetyn määrärahan arvioidaan riittävän vuoden 2020 tarpeeseen. Valiokunta pitää perusteltuna avustaa edelleen myös olemassa olevien hissien esteettömyyskorjauksia ja pitää hyvänä, että korjaustarpeesta on käynnistetty selvitys. Selvityksen valmistuttua esteettömyysavustusta koskevaa ohjetta tarkennetaan. 

60.Siirto Valtion asuntorahastoon

Valtion asuntorahastosta hyväksyttävien korkotukilainojen enimmäismääräksi esitetään 1,41 mrd. euroa.  

Valiokunta toteaa, että vuonna 2019 vastaavalla valtuudella rakennetaan noin 7 500 asuntoa. Valtuus ei siten näyttäisi riittävän arvioidun 8 900 asunnon rakentamiseen. Hallitusohjelman mukainen vuosittainen tavoite on puolestaan 10 000 uutta korkotuettua vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi korkotukilainavaltuutta tulee näin ollen korottaa.  

Talousarvioesitys sisältää myös 285 milj. euron takauslainavaltuuden vuokratalojen rakentamiseen. Tämä mahdollistaa 2 000 takauslainoitetun uuden vuokra-asunnon tuotannon.  

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksiin esitettävää takauslainavaltuutta (100 milj. euroa) ei ole hyödynnetty. Järjestelmä on siten tarpeellista uudistaa toimivaksi tukimalliksi hallitusohjelman mukaisesti. Syytä on kuitenkin muistaa, ettei valtion takausta voida jatkossakaan myöntää hankkeisiin, jotka eivät ole elinkelpoisia. 

Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena, että asuntojen purkuavustusten määrä korotetaan 8 milj. euroon ja purku ja -rajoitusakordit 10 milj. euroon vuonna 2020. Näin ennalta ehkäistään suurempien luottotappioiden ja riskien toteutumista erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla. Tarpeen on myös vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämiseen myönnettävä 2,6 milj. euron avustus.  

Hallitusohjelmassa on tunnistettu hyvin asuntomarkkinoiden alueellinen eriytyminen ja siihen liittyvät ongelmat. Asiaa koskeva keskeinen toimenpide on kahdeksanvuotisen asuntopoliittisen kehittämisohjelman laatiminen. Sen yhteydessä selvitetään mm. laaja-alaisesti, kuinka taantuvien alueiden asumisen ongelmia voidaan ennalta ehkäistä ja huolehtia siitä, että asuinolot parantuvat tasapuolisesti koko maassa. Hallituskaudella on muutenkin tarkoitus etsiä ratkaisuja helpottamaan ihmisten tilannetta liittyen arvoaan menettävään asuntokantaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan keskeistä on myös lisätä ongelmien taustalla olevaa objektiivista tietopohjaa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimusmenettelyä voidaan jatkaa Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla nykyisen kauden päätyttyä kuluvan vuoden lopussa. Sopimusmenettely on osoittautunut erittäin toimivaksi. Sen avulla voidaan lisätä asuntotuotantoa, edistää hiilineutraalien kaupunkiseutujen kehittymistä ja liikkumisen kestävää kehitystä. Samalla voidaan puuttua myös segregaatiokehitykseen turvaamalla asuinalueiden monimuotoisuus. Menettelyä on tärkeää laajentaa käynnissä olevien selvitysten mukaisesti uusille kaupunkialueille (Jyväskylä, Kuopio ja Lahti). 

Vuonna 2020 MAL-sopimusten toteutumista tuetaan Valtion asuntorahastosta osoitettavilla määräaikaisilla käynnistysavustuksilla, joiden suuruus on yhteensä enintään 30 milj. euroa (20 milj. euroa vuonna 2019). Käynnistysavustuksien käyttö laajennetaan Helsingin seudulta myös muille MAL-alueille. Alueille myönnetään kunnallistekniikka-avustuksia yhteensä 15 milj. euroa, ja ne saavat myös suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea sekä avustuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta. Lisäksi MAL-alueilla voidaan hyödyntää vuonna 2020 käynnistettävää poikkihallinnollista lähiohjelmaa (5 milj. euroa vuonna 2020) ja ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaa sekä valmistelussa olevaa asunnottomuuden poistamisohjelmaa.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että MAL-alueilla edistetään myös puurakentamista myöntämällä käynnistysavustus 20 prosenttia korkeampana puurunkoisille valtion tukemille vuokra-asunnoille. Tärkeää on kuitenkin samalla seurata, ettei avustus nosta puurakentamisen hintaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puurakentamisen yleistyessä sen tulisi olla hinnaltaan kilpailukykyistä betonirakentamiseen verrattuna ilman avustuksiakin. 

Valiokunta on hallituksen tavoin huolestunut asuinalueiden välisestä eriarvoistumisen lisääntymisestäValtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2018, Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti.. Käynnistyvä lähiöohjelma ehkäisee osaltaan segregaatiokehitystä edistämällä lähi- öiden asuinympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä asukkaiden osallistumista oman asuinympäristönsä kehittämiseen ja alueen hiilineutraalisuuden tavoitteluun. Keskeistä on toteuttaa ohjelmaa yhdessä kuntien kanssa. Lisäksi on tärkeää huolehtia asuntokannan monipuolisuudesta sekä muista eriytymiskehityksen perussyistä, kuten koulutuksesta ja työllisyydestä. 

Yksi keskeinen keino asumisen hinnan alentamiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen on energiatehokkuusremonttien tukeminen 20 milj. eurolla vuonna 2020. Valiokunta korostaa, että uutta avustusta tulee myöntää laaja-alaisesti energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiakulutukseen tähtääviin toimenpiteisiin. Avustus edesauttaa myös öljylämmityksestä luopumista. Suomessa on runsaasti ikääntynyttä asuntokantaa, jonka korjaaminen nykystandardeihin säästää merkittävästi lämmitysenergiaa.  

Valtion asuntorahaston varoista esitetään myönnettäväksi enintään 90 milj. euroa investointiavustusta erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparannuksiin. Valtuus on 13 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2019 johtuen kysynnän vähenemisestä. Avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille tarkoitetut asuntohankkeet. Tällaisia ryhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyspotilaat ja muistisairaat ikääntyneet. Asumiseen liittyvän tuen ja palveluiden tarve korostuu näiden ryhmien kohdalla, josta seuraa erityisvaatimuksia asuntojen tila-, varuste- ja rakenteellisille ratkaisuille. 

Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli 4 882 yksinelävää asunnotonta, joista maahanmuuttajataustaisia oli 1 159. Asunnottomia perheitä oli 159. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen (ARA) ei ole enää kuitenkaan tullut uusia pitkäaikaisasunnottomien tai muiden asunnottomien asuntohankkeita koskevia avustushakemuksia.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että asunnottomien asumisen painopiste on siirtynyt hajautettuun asumiseen ja tavallisen asuntokannan käyttämiseen. Tähän tähtää myös keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa käynnistettävä asunnottomuuden poistamisen yhteistyöohjelma. Ohjelman toteuttamiseen ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittämiseen esitetään 3,3 milj. euroa (uusi momentti 35.20.32). Tarkoitus on mm. parantaa asumisneuvonnan saatavuutta sekä vahvistaa asunnottomuustyötä ja siihen liittyvää osaamista kuntien peruspalveluissa. Erityisen tärkeänä valiokunta pitää nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdistettavia toimenpiteitä, jotka osaltaan ennaltaehkäisevät myös syrjäytymistä, ja korostaa, että asumisneuvonta tulee vakiinnuttaa ja toteuttaa matalan kynnyksen palveluna kuten nykyisinkin. 

Valtioneuvosto teki vuonna 2012 periaatepäätöksen, jonka mukaan jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen henkilö ei asu laitoksessa. Vuoden 2018 lopussa laitoshoidossa oli kuitenkin vielä yli 530 asiakasta. Kehitysvammaisten asuntojen investointiavustukselle on siten edelleen suuri tarve, joka kohdistuu erityisesti ryhmämuotoiseen asumiseen, jossa on kattavat tukipalvelut.  

Ikääntyneiden palveluasumiseen kohdistetut avustukset muodostavat yli puolet koko avustusmäärästä. Avustus kohdistui pitkään muistisairaille tarkoitettuun tehostetun palveluasumisen uustuotantoon (korkein III tukiluokka). Viime vuosina painopiste on siirtynyt yhteisölliseen senioriasumiseen ja välimuotoisiin asumisratkaisuihin (II tukiluokka). ARA avustaa mm. palvelukortteliratkaisuja sekä hybriditaloja, joissa on erilaisia asumismuotoja ikääntyneille. Vaikka ikääntyneiden palveluasumisen tarve kasvaa, siirtymisen alemman tukiluokan rakentamiseen arvioidaan alentavan investointituen kokonaistarvetta.  

Valiokunta pitää avustusta edelleen hyvin tarpeellisena ja painottaa erityisesti esteettömien yhteisöllisten asumisympäristöjen ja asuntojen lisäämisen tarvetta ja niiden huomioimista myös kaavoituksessa. Lisäksi jatkossa on tarpeen ottaa huomioon valmistelussa oleva ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma, jonka yhtenä painopistealueena on asumisen ratkaisujen ja tarjonnan kehittäminen.  

Myönteistä on myös, että vuonna 2020 otetaan käyttöön 5 milj. euron korjausavustus ARA-vuokratalojen korjaamiseen ikääntyneille sopiviksi väestöltään vähenevissä kunnissa. Näin vastataan palveluasuntotarjonnan kysyntään ja vähennetään samalla tyhjillään olevien asuntojen määrää.  

Valiokunta pitää tarpeellisena seurata kuntakohtaisesti sekä valtion tukeman että vapaarahoitteisen palveluasumisen paikkatarjontaa ja käyttöastetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vapaarahoitteisissa kohteissa on tyhjillään yli 3 000 paikkaa, mikä ei ole kansantalouden kannalta kenenkään etu. 

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että esitetty erityisryhmien investointiavustuksen enimmäismäärä on riittävä. Valtuuden käyttöä tulee kuitenkin seurata tarkasti ja valtuutta korottaa tarvittaessa. Erityisesti opiskelija- ja nuorisoasuntokohteiden investointiavustuksen noston 10 prosentista 15 prosenttiin arvioidaan lisäävän avustusten määrää. Tätä kompensoi kuitenkin ikääntyneiden palveluasumisen painottuminen alemman tukiluokan rakentamiseen.  

Valiokunta korostaa, että investointiavustukset tulee suunnata edelleen pitkäkestoisen tarpeen perusteella. Myöntämisessä on otettava huomioon paikkakuntakohtainen asuntotarve ja tulevat palvelurakenteen muutokset sekä mahdollisuudet tavallisten asuin- ja muiden rakennusten peruskorjaamiseen erityisryhmien käyttöön. 

01.Nettolainanotto ja velanhallinta

Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 39 350 000 euroa nimellisarvoiseen nettolainanottoon, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto on 2 248 374 000 euroa. 

Lisäys johtuu valiokunnan menomomenteille ehdottamista muutoksista.