Vuoden 2020 seitsemäs lisätalousarvio keskittyy koronaviruksen aiheuttamien suorien kustannusten sekä sen aiheuttaman talouskriisin hoitamiseen ja on siten pääpiirteissään kannatettava. Kokoomus katsoo, että valtion on hyväksyttävää käyttää käytettävissä olevia keinoja ihmisten ja yritysten kantamiseen kriisin yli. Julkisen talouden velanottokykyä tulee käyttää, mutta resurssit on ohjattava harkiten ja kohdennetusti estämään ihmisille ja yrityksille aiheutuvia pysyviä vaurioita. Kokoomuksen kasvava kritiikki ja huoli kohdistuukin ennen muuta siihen, että pääministeri Sanna Marinin hallitus ei ole kyennyt tekemään juuri lainkaan rakenteellisia toimia, jotka vahvistaisivat työllisyyttä nyt ja pidemmällä aikajänteellä.
Hallitus tekee valtion yhden vuoden velanotossa Suomen ennätyksen. Valtiovarainministeriön mukaan Marinin vasemmistohallituksen aikana julkinen velka kasvaa lähes 60 miljardia euroa. Julkisen talouden velkasuhde kasvaa pahimmillaan jopa yli 20 prosenttiyksiköllä 80 prosenttiin — historian korkeimmalle tasolle. Finanssikriisin synkimpänä vuonna 2009 bruttokansantuote supistui -8,1 prosenttia ja kuntien, valtion ja eläkeyhtiöiden velanotto oli noin 11,7 miljardia. Vuonna 2020 bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan noin -4,5 prosenttia, mutta pelkästään valtion velanotto on lähes 20 miljardia euroa. Samaan aikaan kun julkisen talouden velanottokykyä käytetään kriisin hoitamiseen, on tehtävä päättäväinen suunnitelma velkaantumisen taittamiseen. Jos julkisen talouden asemaa ei saada korjattua, hyvinvointiyhteiskunnan kyky kestää tulevia kriisejä heikkenee ratkaisevasti. Vesa Vihriälän talouspolitiikan strategiassa annetaan Suomelle vakava varoitus: hyvinvointipalveluiden rahoitus uhkaa murentua pysyvästi.
Keskipitkän ajan velkakestävyyden hoitamiseen hallituksella ei ole uskottavaa suunnitelmaa. Hallituksen julkistamassa julkisen talouden kestävyystiekartassa tavoitteeksi on asetettu julkisen velkasuhteen tasaaminen vuosikymmenen loppuun, mutta tasoa ei ole edes määritelty. Tavoite tarkoittaa, että julkinen talous on alijäämäinen vielä kymmenen vuotta, vaikka rakenteellisen alijäämän hoitaminen käytännössä edellyttäisi jopa ylijäämää. Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on kymmenen miljardin tasolla, ja ennusteiden mukaan velkasuhteemme jatkaa rajua kasvua kriisin jälkeenkin.
Suomessa kriisin aika ja kevyet rahoitukselliset olot tulisikin käyttää päättäväisesti hyödyksi ja toteuttaa uudistukset talouden tuotantopotentiaalin ja työllisyyden kasvattamiseksi sekä julkisten menojen kasvun hillitsemiseksi. Velanoton hyödyntämistä kriisin hoitoon keskipitkän aikavälin velkakestävyys huomioiden ovat suositelleet niin Vesa Vihriälän talouspolitiikan strategiaa laatinut huippuekonomistien työryhmä kuin kansainväliset instituutiot. Luottoluokitusyhtiö Fitch varoitti, että mikäli Suomi ei kykene saamaan velkaa laskevalle uralle, uhkaa luottoluokituksemme heiketä.
Hallituksen piti päättää budjettiriihessä omien lupausten mukaisesti toimista, joilla työllisyys vahvistuisi 30 000 työllisellä. Tosiasiallisesti hallitus pystyi päättämään budjettiriihessä työllisyyttä valtiovarainministeriön arvion mukaan vain noin 15 000 hengellä vahvistavista toimista. Hallituksen aiemmat toimet mukaan lukien Rinteen ja Marinin hallitusten työllisyystoimien vaikutus ovat olleet jopa negatiivisia eli työttömyyttä lisääviä. Nyt päätettyjen keinojen vaikutusta julkiseen talouteen kokonaisuutena ei ole laskettu, ja useat keinoista lisäävät voimakkaasti menoja etupainoisesti. Hallitus luopui samalla tavoitteestaan vahvistaa työllisyyttä 60 000 hengellä vuoteen 2024 mennessä suhteessa perusuraan. Hallitus myös luopui edellytyksestä, että tulevien työllisyystoimien vaikutukselle olisi valtiovarainministeriön ennakkoarvio. Käytännössä hallitus luovutti keskeisimmästä talouspolitiikan tavoitteestaan sekä lupauksestaan sitoutua tietopohjaiseen päätöksentekoon.
Työllisyystavoitteeksi tulisi asettaa 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2025 mennessä. Kokoomus on esittänyt uudistuksia, joiden yhteenlaskettu työllisyysvaikutus olisi noin 120 000 henkeä keskipitkällä aikavälillä. Kokoomus uudistaisi työmarkkinoitamme samalla tavoin kuin keskeiset kilpailijamaamme ovat niitä uudistaneet jo vuosikymmeniä sitten. Työllisyyden lisääminen on välttämätöntä, jos haluamme säilyttää Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut edes nykyisen laajuisena tuleville sukupolville.
Lisätalousarviossa esitetään kustannustuen korjausta sekä lisämäärärahoja korvaamaan yritysten kiinteitä kuluja kriisiaikana. Kokoomus pitää tärkeänä, että Kokoomuksen jo keväällä ehdottamaa tukimallia jatketaan, sillä taloudellinen kriisi koettelee yrityksiä edelleen erittäin voimakkaasti. Samalla Kokoomus huomauttaa, että parasta tukea yrityksille olisi mahdollisimman nopea paluu normaaliin liiketoimintaan. Hallituksen sekava viestintä ja erityisesti matkailuelinkeinoa rasittava poukkoileva ja ylikireä sääntely uhkaa tarpeettomasti kaataa elinkeinoja, joiden harjoittamisella ei ole ollut yhteyttä viruksen leviämiseen. Hallituksella ei ole enää varaa olla ottamatta huomioon vaikutuksia yrityksiin kriisitoimia suunniteltaessa.
Lisätalousarviossa osoitetaan varoja korvaamaan Veikkaukselta normaalioloissa tuloutettavien ja kolmannen sektorin toimijoille osoitettujen varojen osittaista korvaamista. Kokoomus katsoo, että toimenpide on oikea tapa väliaikaisesti turvata tärkeän järjestötyön jatkuvuus kriisin yli. Tulevaisuudessa järjestöjen rahoitukseen on löydettävä eduskunnan kanssa yhteistyössä pysyviä ratkaisuja. Järjestöt tekevät Suomessa tärkeää työtä niin ihmisten hyvinvoinnin, nuorisotyön kuin liikunnan ja urheilun sekä lukuisien muiden elämänalojen eteen.
Kokoomus tukee Pietarsaaren, Varkauden ja Iisalmen istuntopaikkojen säilyttämistä. Pietarsaaressa ei ole käräjäoikeuden kansliaa aiemmin ollut, kuten Iisalmessa ja Varkaudessa. Kokoomus katsoo, että Iisalmessa ja Varkaudessa tulee säilyttää kansliat pysyvästi. Ratkaisu tukee ihmisten pääsyä oikeuteen.
Hallitus on päättänyt Valtion kehitysyhtiön purkamisesta ja esittää sen käytössä olleen varallisuuden siirtämistä suoraan uuteen Ilmastorahasto Oy:öön. Lisäksi hallitus on päättänyt lisävelanotolla pääomittaa ilmastorahastoa 300 miljoonalla eurolla. Kokoomus kannattaa valtion omistajaohjauksen vahvistamista ja osakeomistuksen siirtoa omistajaohjauksen alaisuuteen. Kokoomus ei sen sijaan kannata uuden organisaation perustamista, vaan Kokoomus ohjaisi kyseisen varallisuuden Teollisuussijoituksen kautta käytettäväksi ilmastorahaston tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisesti ja kokonaistaloudellisesti tehokkaalla tavalla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii uskottavan suunnitelman, jolla ensin velkasuhde tasataan 75 prosenttiin, jonka jälkeen julkinen talous tasapainottuu ja velkasuhde kääntyy laskuun.
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee päätökset 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisesta keinoilla, jotka valtiovarainministeriön arvion mukaan kasvattavat työllisyyttä julkista taloutta vahvistavalla tavalla.
Vastalauseen lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kestäviä ratkaisuja kolmannen sektorin toimintaedellytysten turvaamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnan päätettäväksi toimenpiteet, joilla turvataan koronaturvallinen matkailu- ja tapahtuma-alan toiminta koko maassa.
Vastalauseen lausumaehdotus 5
Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee ratkaisut Lapin matkailusesongin pelastamiseksi välittömästi. Matkailuala esitteli jo elokuussa Lapin turvallisen matkailun ratkaisut, joiden avulla mm. ulkomailta matkustaminen Suomeen on toteutettavissa koronaturvallisesti. Eduskunta edellyttää, että hallitus päättää esityksestä viipymättä.
Vastalauseen lausumaehdotus 6
Eduskunta edellyttää Pietarsaaren, Varkauden ja Iisalmen istuntopaikkojen säilyttämistä. Pietarsaaressa ei ole käräjäoikeuden kansliaa aiemmin ollut, kuten Iisalmessa ja Varkaudessa. Eduskunta edellyttää, että Iisalmessa ja Varkaudessa säilytetään kansliat pysyvästi. Ratkaisu tukee ihmisten pääsyä oikeuteen.