Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi suorituskykyisiä Puolustusvoimia, maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhuoltoa tai hyvää joukkoliikennettä. Olemme huolissamme hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta ja yhteiskuntamme kriisinsietokyvystä. Mitä kauemmin uudistuksissa viivytellään, sitä heikommaksi taloutemme rapautuu ja sitä kapeammaksi muuttuu taloudellinen liikkumavaramme. Suomeen tarvitaan muutos. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita on uudistettava muiden Pohjoismaiden esimerkin mukaisesti asettamalla työ ensisijaiseen asemaan. Suomi voidaan uudistaa vain työllä, yritteliäisyydellä sekä tiedolla ja teknologialla. Samalla on vahvistettava ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa vastuullisella ja välittävällä asenteella.
Venäjän tuhoamissota Ukrainassa muuttaa Euroopan turvallisuustilannetta nopeasti ja voimakkaasti. Sota ja poikkeuksellisen laajat Venäjälle asetetut pakotteet tulevat aiheuttamaan talouteen negatiivisen shokin. Suomen Venäjällle kohdistuva kauppa on vähentynyt vuodesta 2014 asti huomattavasti, mikä rajaa lyhyen aikavälin suoraa vaikutusta. Epävakaa turvallisuustilanne Suomessa voi heikentää kykyämme houkutella investointeja, jolla voi olla merkittävä pitkän aikavälin vaikutus. Julkisen talouden hoitoon hyökkäyssodalla tulee olla kaksi välitöntä seurausta. Yhteiskunnan kokonaisvarautumista on vahvistettava pikaisesti vastaamaan muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta. Tarpeelliset toimenpiteet on kartoitettava välittömästi ja välttämättömän varautumisen vaatimat kustannukset on katettava. Toisaalta julkisen talouden kriisinsietokyvyn merkitys korostuu entistä voimakkaammin. Julkista taloutta ja yhteiskunnan resilienssiä vahvistavien uudistuksien lykkäämiseen ei enää ole varaa. Kevään julkisen talouden kehyspäätöksessä hallituksen on välttämätöntä sitoutua julkisen talouden merkittävään vahvistamiseen niin maltillisella menopolitiikalla kuin merkittävillä työllisyysreformeilla samaan aikaan, kun yhteiskunnan kokonaisvarautumista vahvistetaan.
Hallitusohjelman keskeiset talouspolitiikan tavoitteet olivat luonteeltaan rakenteellisia. Hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi julkisen talouden rakenteellista alijäämää haluttiin pienentää. Uusimpien arvioiden mukaan hallituskauden jälkeen julkinen talous tulee kuitenkin olemaan rakenteellisesti heikommassa kunnossa kuin vuonna 2019. Se tarkoittaa, että Suomi on vaalikauden jälkeen entistäkin heikommin varautunut ikääntymisen asettamaan haasteeseen, heikommilla eväillä ratkaisemassa ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia ja heikompi suojaamaan kansalaisia uusilta kriiseiltä.
Kokoomuksen mielestä työllisyysasteen nostamisen tulee edelleen olla keskeinen keino julkisen talouden vahvistamisessa. Hallitus ei ole toteuttamassa lupaamiaan työllisyysreformeja. Esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvoston vuoden 2021 talouspolitiikkaa arvioivassa raportissa todetaan: "Hallituksen työllisyystoimet eivät ole vahvistamassa julkista taloutta sen itse asettamien tavoitteiden mukaisesti." Hallituksen reformit ovat heikentäneet työnteon kannustimia, sillä ne ovat nostaneet työllistymisveroasteita sekä efektiivisiä marginaaliveroasteita. Kokoomuksen mielestä Suomessa tulee toteuttaa laajat reformit työmarkkinoiden joustavuuden parantamiseksi, kannustinloukkujen purkamiseksi sekä työkyvyn parantamiseksi. Työmarkkinoilla vastuiden ja velvoitteiden tasapaino tulee viedä pohjoismaiselle tasolle. Työmarkkinoille tarvitaan lisää liikettä, riittävää muutosturvaa ja parempia kannustimia.
Lisätalousarvion muutokset keskittyvät koronapandemiaan
Ensimmäinen lisätalousarvioesitys sekä tätä täydentävä esitys lisäävät velanoton tarvetta 0,6 miljardilla eurolla nostaen koko vuoden velanoton tarpeen 7,6 miljardiin euroon. Useimmat lisäyksistä ovat koronavirustilanteeseen liittyviä. Suomi on selvinnyt koronakriisin aiheuttamasta taloudellisesta kuopasta pahimpia skenaarioita paremmin. Etlan tuoreen arvion mukaan bruttokansantuotteen maltillinen pudotus johtui pitkälti elinkeinorakenteestamme. Esimerkiksi palvelualat ja turismi edustavat verrattain pientä osaa kansantaloudestamme. Ennusteiden mukaan vaimea tuottavuuskehitys sekä pienenevät työikäiset ikäluokat kuitenkin hidastavat talouden kasvupotentiaalia jo lähivuosista alkaen.
Useimmat menolisäykset liittyvät koronaepidemian välittömien kustannusten hoitamiseen. Epidemia ei ole vielä kokonaan ohi, mutta terveysturvallisuuden varmistaminen aiheuttaa yhä kustannuksia. Kokoomus kannattaa suoraan koronavirukseen liittyvien menojen kattamista. Hallitus rajoittaa koronatilanteen vuoksi elinkeinovapautta edelleen. Yrityksille aiheutuvien kulujen kattamiseksi hallitus esittää muutoksia yritysten kustannustukeen ja sulkemiskorvaukseen, jota varten lisätalousarviossa varataan 200 miljoonaa euroa. Kokoomus huomauttaa, että koronaviruksesta on tullut osa normaalia toimintaympäristöä, minkä vuoksi perustelut yleisille korvauksille heikkenevät. On kuitenkin oikeudenmukaista, että yrityksille korvataan riittävällä tavalla vahingot, joita hallituksen päätökset elinkeinovapauden rajoittamisesta aiheuttavat.
Kokoomus huomauttaa, että hallituksen toiminta on ennakoimatonta ja reaktiivista edelleen, vaikka pandemiaa on kestänyt lähes kaksi vuotta. Yritysten on ollut mahdotonta seurata voimassa olevaa sääntelyä, ja hallituksen päätökset ovat ennakoimattomia. Kansalaisten on ollut vaikea havaita perusteluja voimassa oleville rajoituksille tai niiden purkamiselle. Esimerkiksi ravintoloiden on ollut mahdotonta suunnitella työvuoroja, varastojen hankintoja tai investointeja. Tapahtuma-alalla tarvitaan näkymää tulevaisuuteen sekä selkeää kriteeristöä rajoituksille. Epäselvä viestintä ja perusteettomat rajoitukset eivät herätä luottamusta. Vaikka rajoituksia tällä hetkellä perustellusti puretaan, on epäselvää, miten hallitus toimisi, jos pandemia kiihtyisi uudelleen esimerkiksi uuden variantin seurauksena.
Aluehallintouudistus ja rahoitus
Kunnilta on tarkoitus siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu uusille hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Uuden hallinnon tason toiminnan käynnistymisen onnistuminen on äärimmäisen tärkeää niin palveluiden laadun ja saavutettavuuden kuin julkisen talouden kestävyydenkin kannalta. Jo nyt monilta alueilta on kuultu huolestuttavaa viestiä, jonka mukaan aikataulu on kiristetty äärimmilleen. Organisaatiot, strategiat ja ICT-järjestelmät rakennetaan samanaikaisesti tyhjästä erittäin nopeasti. Uhkana on, että terveydenhoidon ongelmat syvenevät hallituksen heikon toiminnan vaikutuksesta. Lisätalousarviossa hallitus lisää ICT-menoihin 155,7 miljoonaa euroa, josta 96 miljoonaa euroa tehdään ajoitusmuutoksena ja huomioidaan vuoden 2023 rahoituksessa. Samaan aikaan on käynnissä koko rahoitusjärjestelmän korjaamista koskeva työ. Äärimmilleen kiristetyn aikataulun vuoksi aluehallintojen on käytännössä mahdotonta kehittää järjestelmiä. Jotta ylipäänsä toiminta saadaan käynnistymään järjestämisvastuun siirtämisen hetkellä, on tyydyttävä nykyisten toimintamallien ylläpitoon. Keskeinen tavoite sote-uudistuksella on nimenomaan palveluiden tehokkuuden ja laadun kehittäminen. Kiireellinen aikataulu ja keskeneräinen valmistelu saattavat nyt jopa uhata palveluiden järjestämistä vastuun siirtämisen hetkellä.
Ruoantuotanto ja huoltovarmuus turvattava
Venäjän aloittamalla tuhoamissodalla on todennäköisesti suuri vaikutus maailman ruoantuotantoon. Venäjä ja Ukraina vastaavat yhdessä merkittävästä osasta esimerkiksi maailman vilja-, auringonkukkaöljy- ja lannoitetuotannosta. Kotimaisen ruoantuotannon kriisi on edennyt vääjäämättä ilman hallituksen mainittavaa puuttumista asiaan. Kohonneet energian ja välipanosten hinnat uhkaavat kiristää alkutuotannon toiminnan kokonaan kannattamattomaksi. Viljafutuurien hinnat ovat jo nousseet merkittävästi Euroopassa, ja hintojen nousun odotetaan jatkuvan, mikäli Venäjän tuhoamissota pitkittyy. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen tulee viimein aktivoitua tilanteen ratkaisemiseksi. Lukuisilla tiloilla on tehty toiminnan kehittämiseen merkittäviä investointeja, jotka nyt uhkaavat vaarantaa toiminnan jatkuvuuden väliaikaisten likviditeettiongelmien vuoksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa Suomen riittävän taloudellisen, humanitaarisen ja materiaalisen tuen Ukrainalle.
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti vahvistaa Puolustusvoimien resursseja, jotta uskottava maanpuolustus, reaktiovalmius ja puolustusmateriaalihankinnat vastaavat muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta.
Vastalauseen lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo talouskasvun vauhdittamiseksi uskottavan suunnitelman, joka sisältää konkreettiset keinot työllisyysasteen nostamiseksi, elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseksi, tuottavuuden kasvattamiseksi ja työmarkkinoiden tehostamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että hallitus sitoutuu julkisen talouden suunnitelmassa julkisen talouden sopeuttamiseen 0,4 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata ja kestävyysvaje taittaa.
Vastalauseen lausumaehdotus 5
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esitykset, joilla valtiovarainministeriön arvion mukaan saavutetaan hallituksen itselleen asettama työllisyystavoite 80 000 työllisestä siten, että julkinen talous vahvistuu 2 000 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman pysyvät menolisäykset luvattiin kattaa työllisyyttä vahvistamalla.
Vastalauseen lausumaehdotus 6
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo osana työllisyyspäätösten kokonaisuutta esityksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseksi niin, että etuustaso on korkeampi työttömyysjakson alussa ja laskee tasaisesti työttömyyden keston mukaan.
Vastalauseen lausumaehdotus 7
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo osana työllisyyspäätösten kokonaisuutta esitykset etuusjärjestelmän kannustinloukkujen purkamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 8
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen reilun paikallisen sopimisen edistämiseksi kaikissa yrityksissä.
Vastalauseen lausumaehdotus 9
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen terapiatakuun toteuttamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 10
Eduskunta edellyttää, että tapahtuma-alan rajoituksissa/rajoitustoimenpiteissä valtioneuvosto käyttää jatkossa painavampaa harkintaa toimialan erityispiirteet ja moninaisuus sekä riittävä ennakointi huomioiden.
Vastalauseen lausumaehdotus 11
Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa toimintaansa kehittäneiden tilojen selviytymisen maksuvalmiusongelmista, jotka ovat muodostuneet verrattain lyhyessä ajassa esimerkiksi viime kauden huonosta sadosta ja kohonneista tuotantopanoskustannuksista johtuen.