Koronaepidemian aikana ne euroalueen maat, jotka olivat jo valmiiksi taloudellisesti heikommassa asemassa, ovat ajautuneet entistäkin vaikeampaan tilaan. Perussuomalaisia ei ole yllättänyt, että koronakriisin varjolla yritetään nyt runnoa läpi ohjelmia ja hankkeita, jotka ovat euroalueen yhteisvastuuta ja sisäisiä tulonsiirtoja lisääviä. 

Perussuomalaiset uskovat, että hallitus on ajautunut uuteen eurokriisiin lähes yhtä heikosti valmistautuneena kuin Vanhasen ja Kataisen hallitukset. Jos hallituksella ei ole omia selkeitä tavoitteita ja itsenäisesti toteutettavissa olevaa uskottavaa varasuunnitelmaa, hallitus päätyy myöntymään muiden maiden ajamaan etupolitiikkaan ja Suomi maksumieheksi. 

Hallituksen esitykseen liittyy merkittävät takausvastuut. Euroopan investointipankin yhteyteen perustettavan rahaston osalta takausmäärä on 372 miljoonaa euroa. Eurooppalaisen työttömyysvakuutusrahaston valtiontakaus on 432 miljoonaa euroa, joka on 25 %:a koko laskennallisesta vastuusta, loput tulevat monivuotisen kehyksen omien varojen liikkumavarasta. Koska MFF:n omien varojen liikkumavara on tällä hetkellä liian pieni tarvittavaan 75 miljardin euron osuuteen nähden, niin on luultavaa, että omia varoja pyritään keräämään tulevalla kehyskaudella lisää esimerkiksi muoviveron, päästökaupan, hiilitullien, yhtenäisen yhteisöveropohjan, rahoitusmarkkinaveron tai alv-pohjaan perustuvan maksuosuuden kasvattamisella. Perussuomalaiset luonnollisesti vastustavat yhteisvastuun kasvattamista. 

Koronakriisin aikana on selvinnyt muun muassa, että Suomen maksujärjestemän huoltovalmiustila on heikko. Paikallinen varamaksujärjestelmä on eräs kriittinen korjaustarve. Varamaksujärjestelmä voitaisiin luoda kansallisten pankkien välille tai hyödyntäen Valtiokonttoria, Kelaa tai Verohallintoa. Samalla kannattaisi luoda esimerkiksi lohkoketjuteknologiaan pohjautuva järjestelmä, jolla voidaan netottaa saadut etuisuudet ja tulot automaattisesti. 

Omistajaohjausyksikön osakehankintojen määrärahojen lisäys on sinällään perusteltua yleistä varautumista, mutta myös pääasiallisesti Finnairin pääomittamista. Myönnettäessä suuria määrärahoja pitää mandaatin olla selkeä ja eduskunnan tiedonsaanti on turvattava. Omistajaohjausyksiköstä ei saa tulla "mustaa laatikkoa", jonka tila ja toiminnot ovat eduskunnalle tuntemattomia. 

Kuntien taloustilanne on vaikea, ja on todennäköistä, että tähän asti tehdyillä toimilla ei ole riittävää vaikutusta tilanteen oikaisemiseksi. Hallituksen tulisikin priorisoida ja karsia kunnille määrättyjä velvoitteita sekä pidättäytyä uusien, ei-välttämättömien velvoitteiden luomisesta. 

Perussuomalaiset tukevat hallituksen epidemian vastaista taistelua ja pyrkimyksiä talouden toimintaedellytysten säilyttämiseksi. Ymmärrämme, että yksikään hallitus ei mielellään hylkää ohjelmaansa sekä poliittisia tavoitteitaan. Se on nyt kuitenkin tehtävä pakon edessä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 1  

Vastalauseen lausumaehdotus 2  

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Hallituksen vuoden 2020 kolmas lisätalousarvio keskittyy koronaviruksen akuutin vaiheen ta-loudellisten ongelmien korjaamiseen ja on pääpiirteissään perusteltu. Hallituksen esitykseen jää kuitenkin merkittäviä puutteita, jotka on ehdottomasti korjattava. Kokoomus esittää kahta keskeistä muutosta lisätalousarvioon. Esitämme ravitsemisyrittäjien tuen jakoperusteiden muuttamista niin, että tuen määrä sekä jakoperiaate vastaa riittävällä tavalla perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan vaatimukseen riittävästä kompensaatiosta elinkeinon harjoittamisen rajoittamisesta.  

Suomen koronatoimet ovat tähän mennessä purreet. Kontaktien vähentäminen on hillinnyt tartuntojen määrää. Kokoomus on tukenut keskeisiä hallituksen linjauksia, ja tuemme niitä jatkossakin, mikäli eduskunnalla on riittävät tiedot päätösten tekemiseksi ja toimet ovat perusteltuja sekä oikein mitoitettuja.  

Rajoitusten seurauksena tähän saakka yli 200 000 ihmistä on joko lomautettuna tai työttömänä ja kymmenettuhannet yritykset ovat konkurssin partaalla. Hallituksen yritystukien valmistelu on ollut puutteellista, ja ne tulevat kohdentumaan epätarkoituksenmukaisesti. Hallitus on siten vaikeuttanut yritysten jo valmiiksi poikkeuksellisen haastavaa tilannetta. Kokoomus kantaa myös huolta hallituksen rajoitustoimenpiteiden aiheuttamista toimintaedellytysten sekä toimeentulon merkittävästä heikkenemisestä luovilla aloilla sekä liikunnan ja urheilun toimialalla. Järjestöjen merkitys monien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina on keskeinen. Koronakriisistä selviämisessä ja kriisin jälkihoidossa matalan kynnyksen palvelut ovat keskeisessä asemassa ja järjestöjen osaamiselle ja niiden tarjoamille palveluille on tarvetta. Järjestöjen toimintaedellytykset ovat kuitenkin heikentyneet koronakriisin seurauksena. Järjestöjen tuottamien palveluiden jatkuvuus on turvattava huolehtimalla sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytyksistä. 

Yhteiskunnan sulku maksaa Suomelle yli miljardin joka viikko. Koronakriisistä pitää päästä ulos niin nopeasti kuin mahdollista, mutta vaiheittain ja hallitusti. Odotamme edelleen hallitukselta tarkkaa suunnitelmaa siitä, miten testausta, jäljitystä, eristämistä ja suojavarusteita hyödyntämällä voidaan asteittain purkaa rajoitukset. Olemme valmiita tukemaan ulospääsyn edellyttämiä budjettilisäyksiä. 

Hallituksen on syytä ottaa vakavasti Suomen huippuekonomistien laatima laaja ja perusteellinen "Talouspolitiikan strategia koronakriisissä" -raportti. Suomen kyky tarjota Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluita uhkaa heiketä pysyvästi. Kokoomus edellyttää, että Suomelle laaditaan uskottava polku kohti kestävää julkistaloutta. Osana Suomen uudelleenrakennusta tarvitaan uskottava suunnitelma siitä, miten Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osuus nostetaan neljään prosenttiin BKT:sta. Julkistaloutta sopeuttavat ja aidosti työllisyyttä lisäävät reformit eivät voi enää odottaa. Sitä enemmän on varaa elvyttää, mitä lujempi on usko julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä.  

Ravintoloille perustuslakivaliokunnan edellyttämä riittävä korvaus 

Kokoomus ei kannata Marinin hallituksen esittämää riittämätöntä ja sekavaa tukimallia ravintoloiden ja kahviloiden tukemiseksi. Se on syntyessään myöhässä ja lisäksi hidas, monimutkainen ja kilpailua vääristävä. Esitetty tuki ei vastaa perustuslakivaliokunnan edellyttämää riittävää korvausta elinkeinon harjoittamisen rajoittamisesta. Kokoomus esittää tukimallin muuttamista sekä kompensaation nostamista tasolle, joka kohtuullisesti kattaa ravintoloiden kiinteät kustannukset. Kokonaistuen määräksi muodostuu 300 miljoonaa euroa. 

Hallituksen esittämällä mallilla odotettavissa voi olla jopa tuhansia konkursseja ja kymmeniätuhansia uusia työttömiä. Määrärahaa onkin lisättävä merkittävästi, jotta edes osa vahingoista voidaan välttää. Ravintolat ovat erottamaton osa suomalaista kulttuuria, merkittävä osa ruoan arvoketjussa sekä kasvava ja merkittävä työllistäjä. Perustuslakivaliokunta ja eduskunta ovat yksimielisesti edellyttäneet ravintola- ja kahvila-alalle riittävää erityistukea, ja kokoomus pitää tästä lupauksesta kiinni. Tuen tulee korvata kohtuullisesti alan menetykset ja turvata myös kahviloiden ja ravintoloiden selviäminen yli koronakriisin. 

Marinin hallituksen tekemä tukimalli ei ole vastaus ongelmiin, joita alalle on aiheutunut hallituksen päätösten vuoksi. Ravitsemisliikkeiden myynti oli edellisvuonna vastaavaan aikaan noin miljardi euroa. Hallituksen esittämä tuki on tästä vain noin 12 %. Arvonlisä-, alkoholijuoma- ja palkkaveroina ravintolat maksavat tavanomaisesti noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Elinkeinon harjoittaminen on erikseen kielletty. Tätä perusoikeuksien merkittävää rajoittamista on edellytetty korvattavaksi niin talousvaliokunnan, perustuslakivaliokunnan kuin eduskunnan vaatimuksesta. Marinin hallituksen esittämää tukea ei voi pitää kohtuullisena. 

Lentoyhteydet koko maahan turvattava 

Lentoasemat ja lentoyhteydet ovat välttämättömiä kansainväliselle liiketoiminnalle, tutkimukselle ja korkeakoulutukselle eri puolilla Suomea. Kokoomus edellyttää, että hallitus turvaa lentoreittien säilymisen, tarvittaessa väliaikaisella ostopalvelusopimuksella. Mahdollisuus toimia globaaleissa verkostoissa täytyy olla kaikkialla Suomessa. Hyvät lentoyhteydet vahvistavat alueensa ja koko Suomen kilpailukykyä. Hallituksen on turvattava yhteydet Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi-Tornioon ja Kokkola-Pietarsaareen.  

Hyvät lentoyhteydet ovat avaintekijä globaalin liiketoiminnan mahdollistajana ja siihen tarvitaan alueelliset lentoasemat. Hyvä saavutettavuus on tärkeää kansainvälisille asiakkaille sekä yritysten myynti-, hankinta- ja huoltotoiminnoille. Esimerkiksi Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman vaikutusalueella useiden yritysten viennin osuus on yli 90 % ja vientitulot ovat 3—4 miljardia euroa. Kemi-Tornion alueella teollisuuden viennin arvo on suuruusluokkaa 4—5 miljardia euroa vuodessa. Samoin kansainvälisistä yhteyksistä riippuvaisia vientiyrityksiä on Joensuussa, Jyväskylässä ja Kajaanissa. Mikäli teollisuuden elintila kapenee, riskinä Suomelle on, että tuotanto sijoittuu johonkin muuhun maahan. Teollisuusyritysten omistus on yhä enemmän ulkomailla.  

Tutkimus ja kehitys on Suomen kansainvälinen menestystekijä. Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sijaitsevat eri puolilla maata. Esimerkiksi Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistoille lentoyhteydet ovat erittäin merkittäviä. Ne tarvitsevat kansainvälisiä yhteyksiä, ja sen takia alueelliset lentoyhteydet tarvitaan riippumatta siitä, missä päin Suomea toiminta sijaitsee. 

Matkailu on vientiteollisuuteen verrattava toimiala. Suomeen kansainvälisten matkailijoiden jättämät tulot olivat noin 4,9 miljardia euroa vuonna 2018. Tarvitsemme hyvät lentoyhteydet matkailukohteisiin eri puolille maata. Matkailijoiden Suomessa viettämä aika on lyhyt, joten lähelle kohdetta on päästävä nopeasti. Muutoin valitaan jokin muu kohde, joka ei välttämättä ole Suomessa. 

Rokotteen kehittämisen voimavaroja lisättävä rohkeasti ja etupainoisesti 

COVID-19-viruksen aiheuttama pandemiatilanne haastaa koko yhteiskuntaa. Rajoitustoimilla viruksen leviämistä väestössä voidaan estää. Hallitus on ilmoittanut, että tautitilanteen ollessa vakaa rajoitustoimia voidaan hallitusti purkaa. Yhteiskuntaa voitaneen kuitenkin täysimääräisesti avata vasta, kun virukseen on löydetty toimiva ja turvallinen rokote. Tällä hetkellä koronaan ei ole saatavilla rokotetta tai tehokasta lääkehoitoa ja rajoitusten avaaminen johtaa vääjäämättä tautitapausten lisääntymiseen väestössä, jos riittäviä muita infektion hallinnan työkaluja ei ole käytössä. Rokotteen kehittämisessä tarvitaan sekä kansallista että kansainvälistä tutkimusta, kehittämistä ja yhteistyötä. 

Suomen Akatemian määrärahat kohdistuvat kilpailluimpaan huippututkimukseen, jonka tukeminen vallitsevissa olosuhteissa on ensiarvoisen tärkeää. Koska pandemiatilanteen kestoa on hankalaa arvioida, on rokotekehitys myös kansallisesti tärkeä panostettava kohde. Suomen Akatemian kautta rahoituksen kanavoimista rokote- ja lääkekehitystutkimukseen voidaan pitää kannatettavana, koska arviointikriteereissä korostuvat laajat vertaisarvioinnit ja tutkimustyön laatu. 

Hallitus on korottanut Suomen Akatemian valtuutta 10 miljoonalla eurolla, mistä aiheutuu 3 miljoonan euron määrärahatason nosto tälle vuodelle. Rahoitustasoa voidaan kuitenkin edelleen pitää verrattain pienenä huomioiden tutkimuksen tarpeet toimivien ja turvallisten rokotteiden sekä lääkkeiden löytämiseksi.  

Määrärahan lisäyksellä pyritään vahvistamaan niitä voimavaroja, joilla kansallista rokotetutkimusta COVID-19-rokote- ja lääkekehitystutkimukseen varataan. Määrärahan lisäysesitys mahdollistaa Suomen Akatemian valtuuden kaksinkertaistamisen 10 miljoonasta 20 miljoonaan euroon. On lisäksi huomioitava, että tulevissa lisätalousarvioesityksissä tutkimusrahoitusta voitaisiin kohdistaa suoraan yliopistojen määrärahoihin, jolloin varmistetaan tutkimushankkeiden jatkuvuus ja vähennettäisiin ylimääräistä kuluja aiheuttavaa byrokratiaa. 

Korkeakoulujen aloituspaikat 

Hallituksen on varattava riittävät määrärahat sille, että korkeakoulut voivat nostaa sisäänottopaikkamääriä jo tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä näin ei ole. Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota myös opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäälliköt.  

Viime vaalikaudella yhteistyössä korkeakoulukentän kanssa laadittu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 edellyttää, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet ikäluokasta saisi korkeakoulututkinnon. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö sopi yliopistojen kanssa merkittävästä varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien lisäämisestä. Useilla alueilla on huutava pula kasvatuksen ammattilaisista, ja heidän koulutusmääriään on nostettava määrätietoisesti myös korkeakoulujen seuraavalla tulossopimuskaudella.  

Mikäli hallitus aikoo toteuttaa suunnittelemansa aloituspaikkojen merkittävän kasvattamisen ilman lisärahoitusta, on kyse leikkauksesta. Tosiasiallisesti aloituspaikkoihin ei ole tulossa erillistä lisärahoitusta, mikä johtaa rahoituksen laskuun tutkintoa kohden. Tämä heikentää niin koulutuksen kuin tutkimuksen laatua, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä. 

Opiskelijat ovat olleet tänä keväänä kovien paineiden alla. Kaikilla koulutusasteilla siirryttiin etäopetukseen, ylioppilaskirjoituksia aikaistettiin, epävarmuus valmistumisesta kasvoi. Tämän lisäksi korkeakoulut päättivät kesken kevään opiskelijavalintaprosessin muuttaa valintakriteereitä, vaikka yhteishaku koulutuksiin oli jo ehtinyt päättyä. Tämä uhkaa opiskelijoiden oikeusturvan toteutumista. Aloituspaikkamääriä lisäämällä voidaan myös vähentää kevään opiskelijavalinnoista aiheutuvia ongelmia hakijoille. 

Maatilojen toiminta ja kannattavuus on turvattava kriisissä 

Maatilojen osalta on varauduttava taloustilanteen heikkenemiseen, koska kriisi ajaa maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintoja alas ja maatiloille on tullut uusia kustannustekijöitä. Tämän takia hallituksen on valmisteltava seuraavaan lisätalousarvioon esitys viljelijöille maksettavasta kertaluontoisesta kasvukausituesta sellaisille tiloille, joilla on ollut myyntituloja vuonna 2019. 

Lähes kaikki päätoimiset Suomen maa- ja puutarhatalouden yrittäjät ovat turvautuneet pitkään ulkomailta saapuvaan kausityövoimaan. Meneillään oleva pandemia on asettanut haasteita kausityövoiman saatavuudelle. Toisaalta tilannetta on vaikeuttanut myös hallituksen hitaus tuoda tarvittavia esityksiä ongelman ratkaisemiseksi. Tilanne olisi voitu hoitaa onnistuneesti, jos eduskunnalle olisi tehty tarvittavat lakimuutokset viimeistään huhtikuun alussa.  

Euroopan komissio kehotti maaliskuussa EU-maita sallimaan maataloustyöntekijöiden maahantulo pandemian aiheuttamista rajoituksista huolimatta. Norja ottikin käyttöön tehostetun menettelyn ulkomaisen sesonkityöntekijöiden saatavuuden turvaamiseksi. Suomi sen sijaan asetti alimitoitetun 1 500 kausityöntekijän kiintiön, vaikka tiedossa oli hyvin, että Suomeen on saapunut vuosittain jopa 16 000 ulkomaista kausityöntekijää. Tuosta kiintiöstä on tähän mennessä saapunut vajaat 900 henkilöä. 

Eduskunta hyväksyi 9.4. lakimuutoksen, jolla joustavoitettiin ulkomaisen kausityövoiman maahantulon ja oleskelun edellytyksiä. Tuolloin hallitus ja perussuomalaiset äänestivät yhdessä kokoomuksen lausumaehdotusta vastaan, jossa vaadittiin, että hallitus ryhtyisi viipymättä toimenpiteisiin, joilla ulkomaisen työvoiman saatavuus turvattaisiin työvoimapula-aloilla koronakriisin aikana. 

Kokoomus esitti myös, että lomautetun henkilön on voitava työskennellä ainakin kuukauden maatiloilla siten, että hän ei menettäisi lomautuskorvausta kokonaan. Lisäksi työttömän on saatava tehdä alasta riippumatta töitä kokopäiväisesti niin, että tienatun palkan ansiosidonnaista pienentävä vaikutus puolitettaisiin. Ulkomailta tulevan henkilöstön osalta tilojen pitää sitoutua järjestämään työntekijöiden karanteeni. Sen aikana työntekijät voisivat tehdä valmistavia töitä, mutta eivät saisi liikkua tilan ulkopuolella. Tuomme samat ratkaisuehdotukset jälleen hallituksen puntaroitavaksi. Meillä ei ole enää hetkeäkään hukattavissa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Vastalauseen lausumaehdotus 5 

Vastalauseen lausumaehdotus 6 

Vastalauseen lausumaehdotus 7 

Vastalauseen lausumaehdotus 8 

Vastalauseen lausumaehdotus 9 

Vastalauseen lausumaehdotus 10 

Vastalauseen lausumaehdotus 11 

Vastalauseen lausumaehdotus 12 

Vastalauseen lausumaehdotus 13 

Vastalauseen lausumaehdotus 14 

Vastalauseen lausumaehdotus 15 

Vastalauseen lausumaehdotus 16 

Vastalauseen lausumaehdotus 17 

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA  

30. Työllisyys ja yrittäjyys 

31. Ravitsemisyrittäjien tukeminen (arviomääräraha) 

Kokoomus ei kannata Marinin hallituksen esittämää riittämätöntä ja sekavaa tukimallia ravintoloiden ja kahviloiden tukemiseksi. Se on syntyessään myöhässä ja lisäksi hidas, monimutkainen ja kilpailua vääristävä. Esitetty tuki ei vastaa perustuslakivaliokunnan edellyttämää riittävää korvausta elinkeinon harjoittamisen rajoittamisesta. Kokoomus esittää tukimallin muuttamista sekä kokonaistuen korottamista 300 miljoonaan euroon. 

Hallituksen esittämällä mallilla odotettavissa voi olla jopa tuhansia konkursseja ja kymmeniätuhansia uusia työttömiä. Määrärahaa onkin lisättävä merkittävästi, jotta edes osa vahingoista voidaan välttää. Ravintolat ovat erottamaton osa suomalaista kulttuuria, merkittävä osa ruoan arvoketjussa sekä kasvava ja merkittävä työllistäjä. Perustuslakivaliokunta ja eduskunta ovat yksimielisesti edellyttäneet ravintola- ja kahvila-alalle riittävää erityistukea, ja kokoomus pitää tästä lupauksesta kiinni. Tuen tulee korvata kohtuullisesti alan menetykset ja turvata myös kahviloiden ja ravintoloiden selviäminen yli koronakriisin. 

Marinin hallituksen tekemä tukimalli ei ole vastaus ongelmiin, joita alalle on aiheutunut hallituksen päätösten vuoksi. Ravitsemisliikkeiden myynti oli edellisvuonna vastaavaan aikaan noin miljardi euroa. Hallituksen esittämä tuki on tästä vain noin 12 %. Arvonlisä-, alkoholijuoma- ja palkkaveroina ravintolat maksavat tavanomaisesti noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Elinkeinon harjoittaminen on erikseen kielletty. Tätä perusoikeuksien merkittävää rajoittamista on edellytetty korvattavaksi niin talousvaliokunnan, perustuslakivaliokunnan kuin eduskunnan vaatimuksesta. Marinin hallituksen esittämää tukea ei voi pitää kohtuullisena. 

Tuki kattaisi vain murto-osan hallituksen aiheuttamista vahingoista. Työvoimavaltaisella alalla voitto on keskimäärin vain prosentteja. On odotettavissa, että ihmisten luottamus ja kuluttaminen palaa kriisiä edeltävälle tasolle hitaasti. Yritykset eivät halua hyödyntää lainaa kriisin hoitoon epävarmassa tilanteessa. Alan omien arvioiden mukaan riittävä tuen tarve on vähintään 150—200 miljoonaa euroa jokaista elinkeinon harjoittamista rajoittavaa kuukautta kohden. On täysin selvää, että Marinin hallituksen esittämä tuki on riittämätön. Lisäksi tuen valmistelun myöhästyminen ja valmistelun hidastelu pahentavat ongelmia. Hallitus on sysännyt sisäiset erimielisyydet ja ongelmat eduskunnan ratkaistavaksi. Yrittäjät ovat joutuneet käyttämään akuuttiin kassakriisiin saatavilla olevia keinoja. Jos tuen valmistelu olisi aloitettu samaan aikaan rajoitusten valmistelun kanssa, olisi alan tilanne merkittävästi parempi. Samanaikaisesti valmistelussa olevasta yleistuesta ei ole vielä tietoa, eikä nyt päätettävää ravintoloille kohdennettua tukimallia voida vertailla sen kanssa. Kohtuullisuuden arviointi jää tältä osin vajaaksi. Marinin hallituksen sekava ja hidas tukipolitiikka pahentaa alan jo valmiiksi katastrofaalista tilannetta. 

Liikevaihto sen sijaan laskentaperusteena huomioi jo aiheutuneen vahingon kullekin ravintolalle oikeudenmukaisesti. Kun perustuslaillista oikeutta elinkeinon harjoittamiseen on rajoitettu, ei yrityksen koko voi olla peruste hyvityksen pienentämiselle. Ravintolaliiketoiminnassa kustannukset kasvavat ravintolan koon kanssa lähes samassa suhteessa. Rajoitusten vaikutukset ovat samat riippumatta yrityksen koosta. Marinin hallitus osoittaa huonoa lainvalmistelutyötä ja heikkoa ymmärrystä toimialasta sekä yritystoiminnasta. 

Kokoomuksen mielestä tuen on oltava yksinkertainen yleistuki ja sen on kohdeltava yrityksiä yhdenvertaisesti. Elinkeinon harjoittamisen kieltämisestä korvauksena maksettavaa tukea ei tule keinotekoisesti liittää yrityksen henkilöstön lukumäärään. Työvoimavaltaisena alana ravintolat työllistävät, jos vain yritykset selviävät kriisistä. Henkilöstömäärän sijaan tuki perustuisi kunkin ravintolan myynnin vähenemiseen ja koko toimialan myynnin vähenemiseen. Näin ravintoloilla säilyisi kannustin ponnistella myynnin lisäämiseksi, mutta pahiten kärsineet ravintolat saavat silti enemmän korvausta.  

Kokoomus esittää, että hyvitettävää osuutta menetetystä liikevaihdosta suurennetaan. Tuki on laskettava yrityksen valinnan mukaan joko edellisen tilikauden, kriisiä edeltäneen kuuden kuukauden tai vuoden 2019 vastaavan ajanjakson myynnin mukaan. Mikäli ravintola on perustettu laskentajakson aikana tai sen jälkeen, otetaan laskentaperusteeksi kriisiä edeltävien kuukausien keskimyynti. Hyvityksen osuus menetetystä liikevaihdosta on oltava saman suuruinen kaikille yrityksille liikevaihtoon katsomatta ja hyvityksen enimmäismäärästä on luovuttava. 

Yrityksen jo saamat esiselvitys- ja kehittämistuet (Business Finlandin ja ELY-keskusten jakamat tuet) eivät voi vähentää elinkeinotoiminnan rajoittamisesta myönnettyä hyvitystä. Esiselvitysrahoitus on tarkoitettu uusien liiketoimintojen, korvaavien alihankintaketjujen ja tuotannon organisoimisen selvittämiseen ja suunnitteluun. Kehittämisrahoitus puolestaan on tarkoitettu kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen. Molemmat tuet on tarkoitettu aivan muuhun kuin mihin eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan edellytys kohtuullisesta korvauksesta on tarkoitettu. Tämän takia muiden tukien vaikutuksesta uuteen ravintola- ja kahvilatuen määrään tulee luopua. 

Kokoomuksen esittämällä tavalla tukimalli korjataan toimivaksi ja määräraha korotetaan kohtuulliselle tasolle. Tukimalli on korvauksena riittävä suhteessa Marinin hallituksen aiheuttamiin haittoihin ja kohtuullinen suhteessa ravintoloille kokonaisuutena ohjautuviin tukiin. Se on myös nopea, yksinkertainen ja kilpailuneutraali.  

Kokoomus on lisäksi esittänyt lukuisia muita keinoja toimialan tukemiseksi. Kokoomus katsoo, että rajoitteita voitaisiin purkaa alueellisesti eriaikaisesti epidemiatilanteen niin salliessa, asiantuntijoita kuunnellen. Rajoitusten jatkamiselle ei ole perusteita niissä osissa Suomea, joissa epidemiatilanne on jo helpottanut. 

Kokoomus on antanut tuen myös esitykselle ravintola- ja matkailualan arvonlisäveron laskemiseksi väliaikaisesti 10 prosenttiin ja tehnyt aloitteen korkeamman alkoholitilavuusprosentin alkoholituotteiden ulosmyynnin sallimiseksi ravintoloille, jotta erikoisoluiden ja viinien ulosmyynti olisi mahdollista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 18 

Hallituksen kolmannessa lisätalousarviossa vuodelle 2020 merkittävimmät esitykset liittyvät Finnairin pääomittamiseen, Suomen osallistumiseen EU:n tukivälineisiin sekä ravitsemisyrittäjien tukemiseen.  

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää Finnairin pääomittamista tärkeänä. Tarvitsemme elinvoimaista kansallista lentoyhtiötä tulevaisuudessa turvaamaan kotimainen lentoliikenne ja toimivat lentoyhteydet ulkomaailmaan. Finnairin pääomittamisen lisäksi valtion tulee omistajaohjauksessaan ottaa huomioon maakuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän tarpeiden kannalta tärkeiden maakuntien lentoyhteyksien turvaaminen. 

Toisin kuin hallitus on tuonut esille Suomen ei ole tarpeellista osallistua Euroopan investointipankin (EIP) yhteyteen perustettavaan EU Covid-19 -takuurahastoon eikä myöskään työttömyysriskien lieventämisen tilapäiseen tukivälineeseen (SURE). Kolmannessa lisätalousarviossa valtiovarainministeriön hallinnonalan pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin enintään 432 milj. euron suuruisen valtiontakauksen eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) puitteissa myönnettävien lainojen vakuudeksi ja enintään 372 milj. euron suuruisen valtiontakuun Euroopan investointipankille pankin yhteyteen perustettavasta yleiseurooppalaisesta EU Covid-19 -takuurahastosta mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta. 

Kaiken kaikkiaan on huomioitava, että koronakriisi lisää Suomen valtion luottovastuutapahtumia voimakkaasti. Suomessa valtiontakausten kanta (vuoden 2019 lopussa 60,2 mrd.) on selvästi EU-maiden suurin suhteessa BKT:hen. Talouspolitiikan Arviointineuvosto on raportissaan nostanut esille suuressa takauskannassa piilevän riskin valtiontaloudelle. Kokonaisarvion puuttuminen kasvavista taloudellisista vastuista — sekä kansallisista että EU-jäsenyyteen kytkeytyvistä — vaikuttaa siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä edes pitää perustuslain mukaisina vaarantamatta valtion taloutta. Perustuslakivaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että valtiontakausten antaminen EU-asetuksen toteuttamiseen ei ole asia, josta voidaan oikeudellisesti sitovasti unionin oikeudessa määrätä. 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että valtio tukee ravitsemisyrittäjiä koronakriisistä ja hallituksen rajoitustoimista johtuvien taloudellisten menetysten johdosta. Esitetty tukisumma on kuitenkin liian pieni tarpeeseen nähden. Eduskuntakäsittelyssä on ilmennyt, että ravitsemisyrittäjien tuen tasoa pitää nostaa yhteensä vähintään 300 milj. euroon ja myöntämisperusteita tulee laajentaa niin, että niissä huomioidaan paremmin erilaiset yritykset.  

Hallituksen esityksessä ravitsemisyrityksille maksetaan hyvitystä rajoitusten alaisilta kuukausilta myynnin muutoksiin perustuen ravitsemisalan yrityksille, joiden huhtikuun 2020 myynti on ollut pienempi kuin tammi-helmikuun 2020 keskimyynti. Suomessa on lukuisia kausiravintoloita ja pitopalveluyrityksiä, joilla ei juurikaan ole myyntiä alkuvuodesta ja jotka ovat menettäneet kevään myynnin. Samalla näkymät kesän osalta ovat todella heikot. Eduskunta täydensi hallituksen esitystä siten, että tukea voidaan jakaa alkuvuoden keskimyynnin lisäksi viime vuoden vastaavan ajankohdan keskimyynnin perusteella. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tätä eduskunnan parannusta hallituksen esitykseen erittäin tärkeänä. 

Koronavirus on epidemian aikana levinnyt hyvin epätasaisesti Suomen sisällä. Suurin osa todetuista tartuntatapauksista on Helsingissä ja muualla Uudellamaalla. Terveydenhuollon tarve on samoin keskittynyt Uudellemaalle. Kun koronaviruksen leviämisen estämiseksi asetettuja rajoituksia ruvetaan purkamaan, tulee taudin leviäminen huomioida. Alueilla, joilla ei juurikaan ole ollut tartuntoja, voidaan rajoituksia harkita purettaviksi nopeammassa tahdissa. 

Edellä olevan perusteella ehdotan hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 1  

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Vastalauseen lausumaehdotus 5