Arvoisa puhemies! Tässä jatketaan nyt niiden toimivaltuuksien käyttöä, joiden kautta niin yksityiset kuin julkiset työnantajat voivat puuttua merkittävällä tavalla työntekijöiden oikeuksiin: taukoihin, lepoaikoihin, lomiin ja jopa irtisanoutumisiin. Moni näillä aloilla on jo valmiiksi kuormittunut, ja siksi onkin todella tärkeää tietysti, että tässä toimitaan huolellisesti ja kaikki keinot käytetään, jotta saadaan taattua työntekijöiden oikeuksien toteutuminen.
Valmiuslain toimivaltuuksia ei tulekaan ottaa käyttöön kevein perustein eikä varmuuden vuoksi, mutta toisaalta, kuten edustaja Essayahkin toi esiin, ennakointi on ihan välttämätön osa valmiuslakia, ja tämä on nyt huomattu varsinkin työntekijöihin liittyvien toimivaltuuksien käyttöönotossa, koska luonnollisesti väistämättä siinä menee hetki, kun huolellisesti kartoitetaan ensinnäkin, ketkä ovat käytettävissä, käydään läpi kaikki mahdolliset keinot ennen kuin joudutaan puuttumaan näihin työntekijöiden keskeisiin oikeuksiin ja sitten tämän tilannekuvan pohjalta suunnitellaan työvuorot toivottavasti pitkälle eteenpäin, koska näissä poikkeusoloissa esimerkiksi lastenhoidon järjestäminen työvuoron ajaksi voi osoittautua hyvinkin haastavaksi. Siten ennakointi on aivan keskeinen osa varsinkin, kun puhutaan tällaisista työntekoon ja keskeisiin ammattiryhmiin liittyvistä toimivaltuuksista.
Toisaalta meillä on se edellytys, että liikaa ei saa ennakoida, eli tämä vaatii melkoista tasapainottelua sen kanssa, kuinka aikaisin, kuinka laajasti on hyväksyttävää valmiuslain käyttöönotossa ja soveltamisessa ennakoida varsinkin, kun tässä todella annetaan merkittävästi valtaa myös yksityisille työnantajille julkisen vallan taholta.
Tässä todellakin nyt kehitetään aivan uudenlaista tulkintaa siitä, kuinka ajoissa ja millaisiin arvioihin nojaten voidaan ennakoida, ja sen tähden olisikin aina hyvä valiokunnan saada mahdollisimman tarkka tilannetieto kentältä siitä, kuinka paljon ollaan saatu ihmisiä töihin jo ihan tavallisten toimivaltuuksien, tavallisten menettelyjen nojalla ja kuinka todennäköistä on, että ihmisiä joudutaan velvoittamaan töihin, mitkä ovat niitä olosuhteita, jotka johtaisivat siihen, että ihmisten lomiin, lepoaikoihin ja muihin oikeuksiin joudutaan puuttumaan.
Tänään onkin jo toisen asetuksen yhteydessä nähty varsin perusteellinen ja hyvä perustelumuistio siinä kohtaa, kun puhuttiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rajaamisesta, ja nyt olisikin hienoa nähdä, että näissä perustelumuistioissa yleisesti ottaen mentäisiin sellaiseen suuntaan, että aina käydään läpi mahdollisimman tarkasti tilannekuvaa, annetaan mahdollisimman tarkka ennakkoarvio siitä, minne ollaan menossa, ja sitten käydään läpi myös ne haittavaikutukset, ja tämän pohjalta voidaan sitten tehdä sitä ennakointia, sitä oikeudellista punnintaa, mikä on näissä poikkeusoloissa välttämätöntä.
Eli nyt meillä on jo varsin hyviä malleja siitä, miltä näyttää sellainen perustelumuistio, jonka pohjalta on niin helppoa kuin mahdollista päättää, että toimivaltuuksia voidaan poikkeuksellisesti lisätä esimerkiksi työnantajille, ja nyt olisikin hyvä, että mahdollisimman laajasti edettäisiin kohti näitä hyviä käytäntöjä. Näin onkin varsin lyhyessä ajassa tapahtunut, ja siitä on tietysti syytä valtioneuvostoa kiittää. Mutta kehittämisen varaa edelleen on, kuten mietinnössä tuodaan esiin, ja nyt olisi syytä jatkaa sitä hyvää kehittämistyötä, jotta saadaan taattua ihmisten perusoikeudet mahdollisimman kattavasti ja perusteellisesti. Tässä kuitenkin luodaan ennakkokäytäntöä sen suhteen, miltä näyttää valmiuslain soveltaminen, ja on tärkeää myös sen tähden toimia todella huolellisesti.