Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan unionin ja Myanmarin välisen investointisuojasopimuksen neuvottelemisesta (Myanmarin kanssa tehtävä investointisuojasopimus) (U 20/2017 vp): Asia on saapunut ulkoasiainvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle.
Valiokunta on kuullut:
Valtioneuvoston kirjelmässä todetaan, että Euroopan unioni käynnisti vapaakauppasopimusneuvottelut Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön (ASEAN) kanssa vuonna 2007 alueelliselta pohjalta. Komission neuvottelumandaatti ei kattanut Myanmaria, jonka kanssa päädyttiin neuvottelemaan ainoastaan investointisuojasopimuksesta erillisellä mandaatilla. Neuvottelujen käynnistämisestä Myanmarin kanssa päätettiin maaliskuussa 2014, ja kolme ensimmäistä neuvottelukierrosta käytiin keväällä 2015. Neuvottelut ovat edenneet ennakoitua nopeammin, ja viides neuvottelukierros on tarkoitus käydä maaliskuussa 2017.
Myanmarin kanssa käytävissä neuvotteluissa on tavoiteltu samankaltaisia sopimusmääräyksiä kuin mitä jo päättyneissä EU:n ja Vietnamin välisissä vapaakauppasopimusneuvotteluissa on investointien osalta sovittu.
Myanmar käynnisti demokratisoitumisprosessin vuonna 2011. EU:n ja Myanmarin väliset suhteet ovat kehittyneet asteittain vuodesta 2011 lähtien. Investointisuojasopimusneuvottelut voidaan nähdä osana tätä kehityskulkua, jolla tuetaan Myanmarin integroitumista osaksi maailmantaloutta.
EU:n ja Myanmarin välinen kauppa vuonna 2015 ylsi 1,2 miljardiin euroon. EU on Myanmarin kuudenneksi tärkein kauppakumppani. EU:n tuonti oli vuonna 2015 jonkin verran suurempaa kuin vienti. Suomen ja Myanmarin kauppavaihto on edelleen vaatimattomalla tasolla. Suomen tavarakaupan vienti Myanmariin on viime vuosina ollut parin miljoonan euron suuruusluokkaa, vuonna 2015 vienti oli 1,7 miljoonaa euroa ja tuonti vastaavasti 3,4 miljoonaa euroa.
EU:n ja Myanmarin investointisuojasopimuksen vaikutuksista ei voida neuvottelujen ollessa kesken esittää yksityiskohtaisia arvioita. Sopimuksen odotetaan tuovan taloudellisia hyötyjä parantamalla EU-maista tulevien yritysten markkinoillepääsy- ja toimintamahdollisuuksia sekä oikeudellista toimintavarmuutta Myanmarissa.
Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että EU tukee Myanmarin vuonna 2011 käynnistynyttä demokratisoitumisprosessia. Valiokunta korostaa, että Myanmarin ihmisoikeustilanne on edelleen huolestuttava varsinkin eräisiin etnisiin ryhmiin kohdistuvan väkivallan ja väärinkäytösten takia. Valiokunnan mielestä Suomen tulee jatkoneuvottelujen yhteydessä kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeuksiin liittyvien tavoitteiden toteutumiseen.
Myanmarin bruttokansantuote on kasvanut viime vuosina ripeästi, ja kasvun arvioidaan pysyttelevän 7—9 prosentin tuntumassa. Kasvusta huolimatta Myanmar lukeutuu edelleen vähiten kehittyneiden maiden joukkoon, ja maan asevoimilla on yhä vahva asema maan poliittisessa järjestelmässä. Edellä sanotuin perustein valiokunta pitää komission painottamaa kehitysnäkökulmaa oikeana painotuksena.
Ulkoasiainvaliokunta on käsitellyt säännönmukaisesti Suomen kahdenvälisiä ja EU:n investointisuojasopimuksia osana Suomen sopimus- ja kauppapolitiikkaa. Valiokunnan johdonmukainen kanta on ollut, että sopimuksilla tulee ja niillä voidaan vähentää sijoituksiin kohdistuvan mielivaltaisen kohtelun mahdollisuuksia ja lisätä sijoitusympäristön ennakoitavuutta ja yritysten sijoitushalukkuutta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämänhetkinen neuvotteluteksti huomioi osapuolten lainsäädäntöoikeuden, edistää riitojenratkaisun avoimuutta ja kulujen oikeudenmukaista jakautumista. Sijoittajan ja sopimusvaltion välisen riitojenratkaisumenettelyn osalta EU:n tavoitteena on saada hyväksytyksi investointituomioistuinjärjestelmä, johon sisältyy muutoksenhakumahdollisuus. Tällainen mekanismi hyväksyttiin EU:n ja Kanadan väliseen CETA-sopimukseen (Comprehensive Economic and Trade Agreement). Valiokunta toteaa, että EU:n tavoitteena on sisällyttää investointituomioistuinjärjestelmä myös kaikkiin tuleviin vapaakauppasopimuksiin.
Valiokunta pitää tärkeänä, että neuvoteltavalla sopimuksella pystytään edistämään investointien myötävaikutusta kestävän kehityksen toteutumiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että EU:n tavoitteena on vahvistaa Myanmarin sitoutumista ihmisoikeuksiin sekä ympäristöä ja työelämää koskevien kansainvälisten sopimusstandardien noudattamiseen ja toimeenpanoon. Valiokunta pitää tärkeänä, että neuvoteltavalla sopimuksella ei estetä osapuolia kehittämästä syrjimätöntä lainsäädäntöä ja mahdollisuutta ajaa syrjimättömiä politiikkatavoitteita.
Ulkoasiainvaliokunta ilmoittaa,
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut