Oppimateriaalia valiokunnista

Tälle sivulle on koottu oppimateriaaliksi sopivaa tietoa eduskunnan valiokunnista. Sivulla on perustietoa valiokunnista sekä seuraavien kolmen valiokunnan tarkemmat esittelyt videohaastatteluineen:

• suuri valiokunta SuV
  
• sivistysvaliokunta SiV
• tulevaisuusvaliokunta TuV​

Sivulla on myös videoihin liittyviä tehtäviä.

Valiokunnat käsittelevät lakiesityksiä 

Valiokunta on eri puolueiden kansanedustajista koostuva ryhmä, joka käsittelee sen erityisalueeseen kuuluvat lakiesitykset. Eduskunnassa on 17 valiokuntaa. Niistä 16 on tiettyyn alaan keskittyviä erikoisvaliokuntia. Erikoisvaliokuntia ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta, sivistysvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta ja liikenne- ja viestintävaliokunta. Erikoisvaliokuntien lisäksi eduskunnassa on suuri valiokunta, joka käsittelee erityisesti EU-asioita. 

Kansanedustajat tekevät suurimman osan työstään valiokunnissa. Jokainen kansanedustaja kuuluu yleensä noin kahteen valiokuntaan. Ministerit eivät perustuslain mukaan voi toimia valiokuntien jäseninä. Myöskään eduskunnan puhemies tai varapuhemiehet eivät kuulu valiokuntiin. 

Valiokunta on kansanedustajan tärkein vaikutuskanava​

Valiokunnan toimikausi on vaalikausi eli neljä vuotta. Valiokunnan kokoonpano vastaa eduskuntaryhmien voimasuhteita. Jokaisessa valiokunnassa on siis samanlainen määrä hallituksen ja opposition edustajia kuin eduskunnassa kokonaisuudessaan. 

Valiokunta on kansanedustajan tärkein vaikutuskanava, sillä kaikki eduskunnan päätökset esimerkiksi laeista valmistellaan valiokunnissa. Lakiehdotukset tulevat valiokuntien käsittelyyn yleensä eduskunnan täysistunnosta. Siellä käydään ensin lähetekeskustelu, jonka jälkeen asia lähetetään valiokuntaan, jonka tehtävä on laatia asiasta mietintö. 

Valiokunta kuulee asiantuntijoita

Valiokunta kuulee asiantuntijoita ja muokkaa tarvittaessa lakiehdotusta paremmaksi. Eri alojen asiantuntijoiden kuuleminen onkin tärkeä osa valiokuntien työstä. Asiantuntijoita kuultuaan ja asioista keskusteltuaan valiokunta kirjoittaa lakiehdotuksesta mietinnön, jossa se kertoo, mitä mieltä se on käsiteltävästä asiasta. Eduskunta päättää asiasta täysistunnossa, jossa käsittelyn pohjana on valiokunnan laatima mietintö. Usein eduskunta päättää lakiehdotuksesta sillä tavoin kuin valiokunta on mietinnössään ehdottanut. ​​

​Mies- ja naisvaltaisia valiokuntia 

Kaikissa eduskunnan valiokunnissa on jäseninä sekä naisia että miehiä. Nykyisistä kansanedustajista miehiä on 54,5 prosenttia ja naisia 45,5 prosenttia, mutta valiokunnissa suhdeluvut vaihtelevat ja toista sukupuolta saattaa olla vain reilu neljännes jäsenistä. ​​

Tutustu tarkemmin kolmeen valiokuntaan 

Esittelemme tarkemmin suuren valiokunnan, sivistysvaliokunnan sekä tulevaisuusvaliokunnan ja haastattelemme niiden puheenjohtajia. Haastatteluvideoiden yhteydessä on niihin liittyviä tehtäviä. Videoita ovat olleet tekemässä eduskunta ja Kehittämiskeskus Opinkirjo.​​​