Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Eduskunnassa on kaksisataa kansanedustajaa, jotka valitaan vaaleilla kerran neljässä vuodessa. Eduskunnassa edustajat kuuluvat eduskuntaryhmiin.
Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Vaalipiirijaon avulla varmistetaan, että myös harvaan asutut alueet ovat edustettuina eduskunnassa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleihin verrattuna vaalipiirien edustajapaikkojen määriin tuli vuoden 2023 eduskuntavaaleissa muutoksia. Helsingin, Uudenmaan ja Pirkanmaan vaalipiirit saivat nyt kukin yhden edustajapaikan lisää. Kaakkois-Suomen vaalipiiri menetti kaksi paikkaa ja Lapin vaalipiiri yhden paikan.
Kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä suhteessa kaikkien Suomessa asuvien Suomen kansalaisten lukumäärään kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa. Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja.
Kansanedustaja on lainsäätäjä, yhteiskunnallinen vaikuttaja, alueensa edusmies ja kansainvälinen toimija. Vaikka iso osa kansanedustajan viikosta kuluu valiokunnissa ja täysistunnoissa, Eduskuntatalo ei ole kansanedustajalle ainoa paikka tehdä työtä. Kansanedustaja edustaa puolueensa lisäksi vaalipiiriään ja hänen odotetaan olevan hyvin perillä oman alueensa asioista.
Täysistunto on kansanedustajan eduskuntatyön näkyvin osa. Eduskunnan täysistunto on lainsäädäntötyön ja ajankohtaisen poliittisen keskustelun keskeinen areena. Kevät- ja syysistuntokaudella täysistuntoja on neljä kertaa viikossa tiistaista perjantaihin.
Täysistunnossa edustaja pitää puheenvuoronsa istuntosalin puhujakorokkeelta. Paikaltaan kansanedustaja saa käyttää enintään kahden minuutin pituisen puheenvuoron. Kansanedustajat saavat puheenvuoron täysistunnossa siinä järjestyksessä kuin puheenvuoro on pyydetty. Istunnon aikana varatut puheenvuorot pidetään etukäteen varattujen puheenvuorojen jälkeen.
Valiokunta on kansanedustajan tärkein vaikutuskanava, sillä kaikki eduskunnan päätökset valmistellaan valiokunnissa. Täysistunnossa käydyn lähetekeskustelun jälkeen hallituksen esitys lähetetään siihen valiokuntaan, jonka erityisalaa asia on. Esimerkiksi kouluja koskevat lait käsitellään sivistysvaliokunnassa ja verolait valtiovarainvaliokunnassa.
Valiokunnissa kansanedustajilla on mahdollisuus kuulla asiantuntijoita, jotka kertovat, mitä vaikutuksia lain säätämisellä on. Asiantuntijat voivat olla esimerkiksi kansalais- ja etujärjestöjen edustajia, yliopistotutkijoita sekä ministeriöiden tai virastojen virkamiehiä. Kansanedustajat pystyvät kysymyksiä esittämällä perehtymään lain sisältöön hyvinkin yksityiskohtaisesti, ja siten tarvittaessa tarkentamaan pykälien sisältöjä. Useimmat kansanedustajat työskentelevät kahdessa eri valiokunnassa.
Vaikka eduskunnan työ keskittyykin hallituksen lakiehdotusten käsittelyyn, yksittäinen kansanedustajakin voi panna asian vireille lakialoitteella, talousarvioaloitteella ja toimenpidealoitteella. Kansanedustaja voi myös esittää valtioneuvostolle suullisia ja kirjallisia kysymyksiä sekä tehdä muiden kansanedustajien kanssa yhteistyössä hallitukselle välikysymyksiä.
Lakialoite voi koskea uuden lain säätämistä tai voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Lakialoitteet käsitellään eduskunnassa samassa järjestyksessä kuin hallituksen esityksellä vireille pannut lakiehdotukset. Talousarvioaloite sisältää joka ehdotuksen valtion talousarvioon lisättävästä tai siitä poistettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä. Toimenpidealoite sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun tai muuhun toimenpiteeseen ryhtymisestä.
Eduskunnan kyselytunnilla kansanedustajat voivat kysellä ministereiltä hallituksen toimista ja arvostella hallituksen politiikkaa. Eduskunta ei tee päätöstä kyselytunnilla käsitellyistä asioista.
Kansanedustaja voi myös esittää valtioneuvostolle kirjallisen kysymyksen. Se osoitetaan sille ministerille, jonka toimialaan asia kuuluu. Ministerin on annettava vastauksensa kirjallisesti 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on saapunut valtioneuvoston kansliaan.
Vähintään 20 opposition kansanedustajaa voi tehdä hallitukselle välikysymyksen. Välikysymyksellä mitataan hallituksen tai yksittäisen ministerin eduskunnassa nauttima luottamus. Hallituksen on vastattava välikysymykseen täysistunnossa 15 päivän kuluessa. Saatuaan vastauksen välikysymykseen eduskunta keskustelee asiasta, minkä jälkeen äänestetään valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta.
Melkein kaikilla kansanedustajilla on eduskuntatyöhön liittyviä tehtäviä, jotka edellyttävät työmatkoja ulkomaille. Eduskunta valitsee keskuudestaan Suomen edustajat kansainvälisiin järjestöihin kuten Pohjoismaiden neuvostoon, Euroopan neuvostoon sekä Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen. Valiokunnat perehtyvät oman alansa lainsäädäntöön muissa maissa. Myös kansainväliset järjestöt lähettävät kansanedustajia tarkkailemaan muiden maiden vaaleja.
Nykyisin sähköpostien lukeminen ja niihin vastaaminen ovat tärkeä osa edustajien työtä. Pitääkseen yhteyttä äänestäjiin kansanedustajat kiertävät vaalipiiriään tai tapaavat vieraita heidän saapuessa Helsinkiin eduskuntavierailulle. Useat kansanedustajat toimivat myös kotikuntansa kunnallispolitiikassa.
Kansanedustajan vaihtuminen alkaa tehtävästään luopuvan kansanedustajan vapautuspyynnöllä. Vapautuspyyntö käsitellään ensin puhemiesneuvostossa ja sen jälkeen täysistunnossa. Perustuslain mukaan eduskunta voi myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos vapautukseen on hyväksyttävä syy. Käytännössä hyväksyttäväksi syyksi on katsottu merkittävään virkaan tai toimeen siirtyminen.
Kun täysistunto on myöntänyt vapautuksen edustajantoimesta, eduskunnan pääsihteeri ilmoittaa asiasta asianomaiselle vaalipiirilautakunnalle. Vaalipiirilautakunta antaa valtakirjan uudelle kansanedustajalle.
Eduskunnan pääsihteeri tarkastaa uuden kansanedustajan valtakirjan. Ennen kuin edustaja ryhtyy hoitamaan edustajantointaan, hänen on esitettävä tarkastettu valtakirja puhemiehelle, joka ilmoittaa tästä täysistunnossa.
Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Edustajantointa hoitaa tänä aikana hänen varaedustajansa.
Euroopan parlamentin jäseneksi valitun edustajan tulee ilmoittaa puhemiehelle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimiiko hän jäsenenä Euroopan parlamentissa. Jos hän toimii jäsenenä Euroopan parlamentissa, hänen edustajantoimensa hoitaminen keskeytyy silloin, kun hänen varaedustajansa valtakirja on tarkastettu.
Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy myös asevelvollisuuden suorittamisen ajaksi.