Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomesta, Ruotsista ja Itävallasta tuli 1.1.1995 Euroopan unionin jäseniä. Eduskunta oli 18.11.1994 hyväksynyt Suomen liittymisen äänestystuloksella Jaa 152, Ei 45, Tyhjiä 1, Poissa 1. Liittymisprosessi Euroopan unioniin kesti useita vuosia. Tätä edelsi ja osittain eteni samaan aikaankin Euroopan yhteisöjen jäsenmaiden ja EFTA-maiden välinen ETA-prosessi, jossa neuvoteltiin sopimus Euroopan talousalueesta.
Suomen läntiseen integraatioon liittymistä koskeviin asenteisiin vaikutti mm. Neuvostoliitto-kaupan romahdus 1980-luvun lopulla. Clearing-kauppa ei enää toiminut entiseen tapaan ja joulukuussa 1990 se lopetettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisellä sopimuksella.
Integraatioon liittymistä koskeviin asenteisiin vaikutti myös vuodesta 1991 alkaen Suomen talouselämän lama. Marraskuussa 1991 suoritettiin 14 prosentin devalvaatio ja syyskuussa 1992 markka laskettiin kellumaan. Asennemuutos EY:n jäsenhakemusta kohtaan tapahtui loppukesällä 1991. Sen saivat aikaan Suomen talouden syöksyn alkaminen, Ruotsin jättämä jäsenhakemus 1.7.1991 sekä Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen epäonnistuminen elokuussa 1991 ja siitä alkanut Neuvostoliiton luhistuminen. Suurvaltapoliittisessa järjestelmässä lakkasi olemasta ensin Varsovan liitto ja joulukuussa Neuvostoliitto. Venäjä tunnustettiin Neuvostoliiton seuraajaksi aivan joulukuun lopussa 1991.
Taustalla vaikuttivat myös idänsuhteisiin perustunut ulkopolitiikka, YYA-sopimus ja Suomen puolueettomuus. Sopimus Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisten suhteiden perusteista tehtiin 20.1.1992 ja samalla sovittiin YYA-sopimuksen lopettamisesta Suomen ja Venäjän välillä.
Suomi jätti EY-jäsenyyshakemuksen 18.3.1992. Myöhemmin 25.11.1992 Norja jätti EY-hakemuksen. Itävalta oli jättänyt EY-jäsenhakemuksensa jo 17.7.1989. Myös Sveitsi jätti jäsenyyshakemuksen 20.5.1992, mutta käsittely keskeytettiin jo puolen vuoden kuluttua, koska ETA-sopimus tuli hylätyksi kansanäänestyksessä.
Tietopakettiin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin on koottu EU-jäsenyysprosessin vaiheet jäsenyyden hakemisesta EU-jäsenyyden lopulliseen käsittelyyn eduskunnassa. Kronologisen etenemisen tueksi on lisätty aineistoa eduskuntakäsittelyistä, säädöksiä, EU-aineistoja, kirjallisuutta sekä muita verkkoaineistoja mm. Ylen Elävän arkiston aineistoista.
Teksti: Kristiina Hakala, joulukuu 2014, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Brysselin päiväkirjat 1990–1994 / Erkki Liikanen & Eila Nevalainen. 1995.– Liikasen ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Finland’s journey to the European Union / Antti Kuosmanen.. et al. 2001.– Kuosmasen ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Vapaakaupan tiellä : Suomen kauppa- ja integraatiopolitiikka maailmansodista EU-aikaan / Juhana Aunesluoma. 2011.– Aunesluoman julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa