Kansalaisuuslain muuttaminen nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytysten osalta
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa linjataan, että kansalaisuuslakia uudistetaan tiukentamalla kansalaistamisen edellytyksiä. Kansalaistaminen tarkoittaa kansalaisuuden myöntämistä hakemuksesta. Sisäministeriö valmistelee kansalaisuuslain muutoksia kolmessa eri hankkeessa vuosina 2023–2025.
Tämä tietopaketti käsittelee kansalaisuuslain muuttamisen toista hanketta, joka koskee selvitettyä henkilöllisyyttä, nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä, kansallista turvallisuutta sekä kansalaisuuden menettämistä. Yksi uudistuksen lähtökohdista on, että kansalaisuuden saaminen edellyttää onnistunutta kotoutumista. Lisäksi halutaan huomioida turvallisuuteen liittyviä riskejä sekä yhteiskunnan sääntöjen noudattamista.
Sisäministeriössä käynnistettiin 16.10.2023 lainsäädäntöhanke kansalaisuuslain nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytysten muuttamiseksi. Luonnos hallituksen esitykseksi kansalaisuuslain muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi valmistui 21.11.2024.
Kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on henkilöllisyyden luotettava selvittäminen. Hakijan tulee osallistua aktiivisesti henkilöllisyytensä selvittämiseen. Kansalaisuuden voi myös menettää, jos on antanut vääriä tietoja. Nykyisen lainsäädännön mukaan päätöstä kansalaisuuden menettämisestä ei voida tehdä, jos kansalaisuuden saamisesta on kulunut yli viisi vuotta. Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että tämä määräaika nostetaan kymmeneen vuoteen. Jos henkilöllä ei ole muuta kansalaisuutta kuin Suomen kansalaisuus, sitä ei voisi menettää.
Yksi hankkeen tavoitteista on tiukentaa nuhteettomuusedellytyksiä. Nykyisessä laissa nuhteettomuusedellytyksellä tarkoitetaan, että hakija on syyllistynyt enintään rikesakolla rangaistuun tekoon ja ettei hakijaa ole määrätty lähestymiskieltoon. Huomioon otetaan myös se, onko hakija syyllistynyt toistuvasti rangaistaviin tekoihin. Jos hakija on rikkonut yhteiskunnan sääntöjä, hän joutuu odottamaan kansalaistamistaan tietyn ajan. Esimerkiksi ehdottoman vankeusrangaistuksen jälkeen odotusaika on nyt korkeintaan seitsemän vuotta. Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että odotusaikoja pidennetään. Erittäin vakavaan rikokseen, esimerkiksi henkirikokseen, syyllistyneelle ei toistaiseksi myönnettäisi kansalaisuutta.
Lakiluonnoksessa edellytetään myös, että hakijan toimeentulo on turvattu. Jos hakija on viimeisten kahden vuoden aikana saanut kolmen kuukauden ajan työttömyysetuutta tai toimeentulotukea, tämä ehto ei täyty. Tämä ei koskisi alle 18-vuotiaita eikä 65 vuotta täyttäneitä. Lisäksi voitaisiin huomioida esimerkiksi hakijan terveydentilaan liittyviä seikkoja.
Kansalaisuuslakiin halutaan lisätä maininta kansallisesta turvallisuudesta. Hakija ei voi saada kansalaisuutta, jos on perusteltua syytä epäillä, että kansallinen turvallisuus voisi vaarantua. Maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikokseen syyllistynyt voi menettää kansalaisuutensa. Tällä hetkellä rajana ovat rikokset, joista voi saada ankarimmillaan vähintään kahdeksan vuoden ehdottoman vankeustuomion. Vuosirajaa ehdotetaan laskettavaksi kuuteen vuoteen.