Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin ulkoinen tarkastaja, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa sekä valvoo finanssipolitiikkaa ja vaali- ja puoluerahoitusta. Riippumattomalla tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi ja että finanssipolitiikkaa hoidetaan kestävällä tavalla.
Vaalirahoituslain (273/2009) mukaan vaalirahoituksella tarkoitetaan rahoitusta, jolla katetaan ehdokkaan vaalikampanjan ne kulut, jotka ovat aiheutuneet aikavälillä kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen, riippumatta siitä, milloin nämä kulut maksetaan. Ehdokkaan vaalirahoitus voi koostua: ehdokkaan omista varoista ja ehdokkaan ottamista lainoista, ehdokkaan, ehdokkaan tukiryhmän tai muun yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimivan yhteisön saamasta tuesta ja muusta tuesta.
Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo, että kaikki ilmoitusvelvolliset ovat tehneet vaalirahoituslain mukaiset ilmoitukset ja julkaisee kaikki saapuneet ilmoitukset. Kun ilmoitukset on tarkistettu, ilmoitusvelvollisia kehotetaan tarpeen mukaan tekemään uusi ilmoitus, täydentämään jo tehtyä ilmoitusta taikka selvittämään ilmoituksen oikeellisuutta ja riittävyyttä.
Varsinaisen vaalirahoitusilmoituksen tekevät vaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen sekä kansanedustajiksi valitut että varaedustajaksi määrätyt. Vaalirahoitusilmoitus toimitetaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle kahden kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta.
Valtiontalouden tarkastusvirasto ylläpitää vaalirahoituksen ilmoitusrekisteriä, johon tallennetaan vaalirahoitusilmoituksiin ja ennakkoilmoituksiin sisältyvät tiedot.
Vaalitarkkailu on siviilikriisinhallinnan toimi, jolla pyritään varmistamaan tarkkailtavan maan poliittista vakautta tukemalla vaalien järjestämistä siten, että ne täyttävät vapaille vaaleille asetetut vaatimukset. Vaalitarkkailu koostuu kenttätyöstä vaalipaikoilla, havaintojen rekisteröimisestä ja raportoinnista vaalitarkkailun johdolle. Johto kokoaa tarkkailun tulokset ja antaa vaalitarkkailusta kokonaisuutena julkisen lausunnon, mikä sisältää yleisen arvion vaalijärjestelyjen onnistumisesta vaalitarkkailussa hyväksyttyjen kriteerien mukaan.
Merkittävimmät vaalitarkkailua järjestävät kansainväliset toimijat ovat Yhdistyneet kansakunnat (YK), Euroopan unioni (EU) ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ). Vaalitarkkailun käytäntöjä ja normeja luovien kansainvälisten järjestöjen lisäksi vaalitarkkailua suorittavat myös hallituksista riippumattomat järjestöt. Vaalit.fi – Vaalitarkkailu
Suomessa vaalitarkkailua järjestettiin ETYJin osalta ensimmäistä kertaa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. (Vaalit.fi – ETYJ:in vaalitarkkailijoiden raportti Suomen eduskuntavaaleista valmistunut, 21.7.2011)
Suomi osallistuu kansainvälisiin vaalitarkkailutehtäviin. Kansainväliset vaalitarkkailutehtävät siirtyivät vuoden 2022 alusta lähtien ulkoministeriöstä Kriisinhallintakeskukseen.
Kevään 2019 eduskuntavaaleja varten tehdyistä vaalikoneista suurimmat ja kattavimmat ovat suurten mediatalojen Yle:n, MTV:n, Helsingin Sanomien ja Hufvudstadsbladetin vaalikoneet. Joillakin maakuntalehdillä on omat vaalikoneensa, tosin monen maakuntalehden vaalikoneessa on käytetty samaa viiden kysymyksen kokoelmaa, esimerkkinä Keskisuomalaisen vaalikone. Järjestöjen vaalikoneet keskittyvät järjestön edustamiin asioihin kuten Nuorten vaalikone nuorten asioihin.
Vaalikoneessa ehdokkaat ja äänestäjät vastaavat tiettyihin kysymyksiin. Vastausten perusteella vaalikone etsii äänestäjälle sen ehdokkaan, jonka vastaukset ovat lähinnä äänestäjän vastauksia. Näin toimivat useimmat vaalikoneet. Helsingin Sanomien vaalikone toimii toisin, sillä ehdokkaan sijaan vaalikone suosittaakin ensisijaisesti puoluetta. Puolueen ensisijaisuutta perustellaan sillä, että Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa ja että vaaleissa henkilölle annettu ääni menee aina myös puolueelle.
Sopivaa ehdokasta etsiessään äänestäjä voi käyttää useita ja erityyppisiä vaalikoneita, sillä eri vaalikoneissa kysymysten aiheita, kysymysasettelua ja vastausvaihtoehtoja painotetaan eri tavoin. Usean vaalikoneen käyttäminen saattaa tuottaa tulokseksi yhtä monta ehdokasta ja puoluetta kuin on käyttänyt vaalikoneitakin.