​Aloitteet eduskuntakäsittelyn käynnistäjinä 1962–1963

Kouluohjelmakomitean mietintö ei johtanut hallituksen toimiin koulu-uudistuksessa, vaikka koululaitoksen uudistaminen oli kirjattu Ahti Karjalaisen hallituksen ohjelmassakin.  Eduskuntakäsittely käynnistyi vasta, kun vuosina 1962 ja 1963 kansanedustajien jättämät aloitteet otettiin eduskunnan sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi helmikuussa 1963. 

Kansanedustajien aloitteet ja valiokunnan mietintö

Edustaja Lahtela ym.: Peruskoulun uudistamisesta. Toivomusaloite 190/1963
Edustaja Ryömä ym.: Periaateratkaisun koulujärjestelmäkysymyksessä. Toivomusaloite 397/1962
Edustaja Rosnell ym.: Koulujärjestelmän uudistamisesta yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti. Toivomusaloite 398/1962
Edustaja Sundell ym.: Yhdeksänvuotisen yleisen peruskoulun asteittaisesta toteuttamisesta. Toivomusaloite 499/1962

Sivistysvaliokunta jätti mietintönsä lokakuussa 1963 (SiVM 9/1963), ja sitä käsiteltiin täysistunnossa 20.11.1963 ja 22.11.1963. 

Valiokunta ehdotti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen (ponnen):
”että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin peruskoulumme uudistamiseksi yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti ottaen huomioon kouluohjelmakomitean vuonna 1959 valmistuneen mietinnön ja sen jälkeen suoritettujen kokeilujen tulokset, sekä antaisi välittömästi koulunuudistusta koskevat lakiesitykset eduskunnalle.”

Täysistuntokeskustelu

Opetusministeri Armi Hosia (Suomen kansanpuolue) käytti 20.11.1963 ensimmäisenä puheenvuoron, jossa hän toivoo kansanedustajien asiaan perehtymistä, ilman ennakkokäsityksiä. ”Eräänlainen doktrinääri, asenteellisuus, mielipiteiden kangistuminen, hyökkääminen ja puolustaminen on jo liian paljon hallinnut koulukeskusteluamme ja suorastaan estänyt uutta luovaa, vapaata ajattelua tässä asiassa.”

Hosia muistutti, että asiantuntijoilla ja kouluviranomaisilla ei ole laajaa yksimielisyyttä yhtenäiskoulujärjestelmästä, ja viittasi mm. kouluohjelmakomitean mietinnön lukuisiin eriäviin mielipiteisiin. Hän luettelee useita mahdollisuuksia parantaa rinnakkaiskoulujärjestelmää, mm. kansakoulun yhdeksännen vapaaehtoisen luokan, kielten opetuksen kansa- ja kansalaiskouluissa. Hosia perää myös tuloksia koulukokeiluista ja tietoja koulujärjestelmän muutoksen seurauksista, mm. yksityisten oppilaitosten asemasta.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Anna-Liisa Tiekso (SKDL) perustelee puheenvuorossaan kansanedustajien aloitteiden käsittelyä valiokunnassa sillä, ”ettei hallituksessa ollut ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin periaateratkaisun aikaansaamiseksi koulujärjestelmäämme koskevassa kysymyksessä eikä myöskään valmisteltu lähiajan välttämättömiä koulupoliittisia ratkaisuja.” Tiekso viittaa kouluohjelmakomitean KM 1959:11 ehdotuksiin, joiden käsittely ei ollut hallituksessa edennyt. 

Kaikki puolueet periaatteessa kannattivat koulujärjestelmän uudistamista, mutta toteuttamistavoista ei ollut yksimielisyyttä. Uutta koulujärjestelmää kannattivat selvimmin vasemmistopuolueet SDP ja SKDL perusteluina sosiaalinen tasavertaisuus ja alueellinen oikeudenmukaisuus. Koulu-uudistuksen etenemiselle oli tärkeää, että Maalaisliitto siirtyi uudistuksen kannattajaksi. Sen tavoitteena oli koulutuksen alueellinen tasa-arvoisuus. Kokoomus kannatti oppikoulujärjestelmän säilyttävää rinnakkaiskoulujärjestelmää ja sen epäkohtien korjaamista. Ruotsalaisessa kansanpuolueessa ja Suomen kansanpuolueessa oli sekä uuden koulujärjestelmän että oppikoulujärjestelmän kannattajia.

Eduskunta äänesti sivistysvaliokunnan toivomuksesta (ponnesta) 22.11.1963, ja se hyväksyttiin äänin 123 jaa- ja 68 ei-ääntä. Mietinnön perusteluihin lisättiin äänestyksen jälkeen vielä edustaja Erkki Ryömän (Maalaisliitto) lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että uutta koulujärjestelmää toteutettaessa syrjäisten ja vähävaraisten seutujen oppilaitosten tarve tyydytetään ensisijaisesti ja että nykyistä oppikoululaitosta uuteen koulujärjestelmään nivellettäessä sen toimintamahdollisuudet käytetään hyväksi.”

Eduskuntakäsittelyn lopputulokseksi syntyi eduskunnan toivomus koulujärjestelmän uudistamisesta. Eduskunta otti näin selvän kannan peruskoulun puolesta.

Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta -tietopaketti | Riittääkö rinnakkaiskoulujärjestelmä | Yhtenäiskoulun perusta kouluohjelmakomiteassa 1956–1959 | Aloitteet eduskuntakäsittelyn käynnistäjinä 1962–1963 | Peruskoulukomiteat 1964–1967 | Peruskoulun puitelaki hyväksytään 1968 | Lähteet ja oheismateriaalia