Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Pian K.-A. Fagerholmin II hallituksen nimittämisen jälkeen valtioneuvosto asetti 28.3.1956 komitean ”laatimaan lähiajan koulupoliittista ohjelmaa silmällä pitäen eri koulualoilla vireillä olevan uudistustyön koordinoimista ja koulujärjestelmän jatkuvia kehittämismahdollisuuksia”. Puheenjohtajaksi kutsuttiin kouluhallituksen pääjohtaja R. H. Oittinen.
Komitea totesi, että demokraattisen yhteiskunnan perusperiaatteen mukaisesti kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet ”sivistystarpeidensa tyydyttämiseen taipumustensa ja harrastustensa mukaan”. Tämän vuoksi peruskasvatusta antavan koulun tulee olla kaikille lapsille yhtä pitkä, yhdeksänvuotinen koulu. Peruskasvatuksen laadullisen ja määrällisen parantumisen lisäksi komitean mielestä kaikille yhteisen kouluajan pidentämisellä saavutetaan myös sosiaalisia etuja, ”joista tärkeimpiä ovat nuorten pysyminen entistä kauemmin koulun suojelevassa piirissä sekä heidän siirtymisensä ansiotyöhön henkisesti ja ruumiillisesti entistä kehittyneempinä”.
Komitean ehdottamassa kunnallisessa yhdeksänluokkaisessa yhtenäiskoulussa on nelivuotinen ala-aste, kaksivuotinen ryhmäjakoinen väliaste ja kolmivuotinen linjajakoinen yläaste. Yläasteen linjat olivat käytännöllinen linja, yhden kielen linja ja kahden kielen linja. Kaksi ensiksi mainittua vastasivat lähinnä kansalaiskoulua, kolmas keskikoulua. Peruskoulutus annettaisiin yhteiskunnan kustantamana. Komitealla oli myös lähiajan tavoitteita, mm. uusien yksityisten ja kunnallisten keskikoulujen perustamiseksi ja koulutoimen keskushallinnon uudelleen organisoimiseksi.
Komitean sisälle muodostui voimakas oppositio, ja mietintöön jätettiin useita eriäviä mielipiteitä. Puheenjohtajan äänen varassa saatiin komitean enemmistö ehdotusten kannalle. Kouluohjelmakomitean mietintö (KM 1959:11) valmistui 5.6.1959.
Kouluohjelmakomitean mietintö (KM 1959:11): Kuvaus koululaitoksen silloisesta rakenteesta: Suomen koululaitos ja sen piirissä esiintyviä puutteita ja epäkohtia
Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta -tietopaketti | Riittääkö rinnakkaiskoulujärjestelmä | Yhtenäiskoulun perusta kouluohjelmakomiteassa 1956–1959 | Aloitteet eduskuntakäsittelyn käynnistäjinä 1962–1963 | Peruskoulukomiteat 1964–1967 | Peruskoulun puitelaki hyväksytään 1968 | Lähteet ja oheismateriaalia