Kansanedustuslaitosta merkitsevä nykysuomen sana eduskunta on uudissana 1800-luvun puolivälin tienoilta. Suomen kansan tahtoa edustivat tuolloin vielä säätyvaltiopäivät.
Eduskunta-sanan ensimmäinen kirjallinen esiintymä mainitaan Daniel Europaeuksen ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa. Sana vastasi sanakirjassa ruotsin sanaa
representation ja tarkoitti jonkin kansakunnan valittujen edustajien kokousta (församling af en nations representanter).
Eduskunta-sanan alkuosa on ikivanhasta esi-sanasta johdettu
edus ja se liittyy teonsanaan
edustaa: eduskunta on edustajien joukko, edustajisto. Sanan jälkiosa
kunta on arveltu sekä ikivanhaksi omaperäiseksi sanaksi että lainaksi. Sanan
eduskunta yhtenä kantana on ollut myös sana
edusmies.
Eduskuntasanastossa sana
Eduskunta määritellään Suomen kansanedustuslaitokseksi. Suomessa eduskunta kokoontuu
valtiopäiville, joilla tarkoitetaan eduskunnan vuotuista työskentelykautta.
Valtiopäivät-sana voi kuitenkin merkitä myös itse kansanedustuslaitosta eli valtiovaltaa käyttävää valtion ylintä toimielintä, joka edustaa kansaa. Näin oli Suomessakin laita säätyvaltiopäivien aikaan.
Eduskunta-sana otettiin käytäntöön eduskunnanuudistamiskomitean mietinnössä vuonna 1906: VJ 1 §
"Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiville kokoontunut eduskunta neuvottelee ja päättää Suomen kansan nimessä ja sen puolesta". Komitean enemmistö piti tarpeellisena, että suomalaisessa tekstissä jo 1 §:ssä esiintyy sana
eduskunta. Suomen kielessä ei mietinnön mukaan mielellään voi ruotsin kielen tapaan käyttää sanaa
valtiopäivät eduskunnan merkityksessä, koska sana valtiopäivät suomessa on säilyttänyt alkuperäisen merkityksen osoittaen vieläkin varsinaisesti eduskunnan koossaoloaikaa. Eduskunnanuudistamiskomitea hyväksyi siis eduskunta-sanan, mutta ei sen sijaan sen ruotsinkielistä vastinetta
representationen.
Lopullinen muoto
vuoden 1906 Valtiopäiväjärjestyksen 1 §:ssä kuului:
"Suomen
Suuriruhtinaanmaan valtiopäiville kokoontunut eduskunta edustaa Suomen kansaa".
Lisätietoa ja kirjallisuutta
Eduskunnanuudistamiskomitea. Helsinki, 1906. Komiteanmietintö 1906: 12.
─ Komiteanmietintö 1906:12 saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Suomen kansanedustuslaitoksen historia : 5 : Edustuslaitoksen uudistus 1906 / Eduskunnan historiakomitea. ks. s. 123. Helsinki, 1958.
─ Suomen kansanedustuslaitoksen historia 5 -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Käsitteet liikkeessä: Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria. Tampere, 2003.
─
Käsitteet liikkeessä -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. Helsinki, 2004.
─ Häkkisen julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Kotimaisten kielten keskus