Digitaalisten sisämarkkinoiden luominen on yksi nykyisen komission painopisteistä, johon liittyen komissio on tehnyt kautensa aikana 43 aloitetta, joista lainsäädäntöaloitteita on ollut 24. Näistä 24 aloitteesta vasta kuusi on saatettu lainsäädännöksi, mistä syystä komission puheenjohtaja korosti viime viikolla Tallinnassa järjestetyssä digitaalihuippukokouksessa pitämässään puheessa tarvetta kiirehtiä lopuista aloitteista käytäviä neuvotteluja sekä myös jo säädettyjen lakien toimeenpanoa. Toivoa edistymisestä antaa se, että neuvostoa ensi vuoden loppuun asti johtava puheenjohtajakolmikko Viro, Bulgaria ja Itävalta on nostanut digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisen yhdeksi yhteisen ohjelmansa keskeisimmistä prioriteeteista.
Vaikka digitaaliteknologia yhä suuremmissa määrin muodostaa Euroopan talouden selkärangan, tuo se myös mukanaan uusia rajat ylittäviä digitaalisia uhkia. Vastatakseen lisääntyvään kyberrikollisuuteen komissio teki syyskuussa useita kyberturvallisuuteen liittyviä ehdotuksia, jotka koskivat kyberturvallisuusviraston perustamista eli käytännössä nykyisen Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) mandaatin laajentamista, EU:n kyberturvallisuusvalmiuksien parantamista sekä kyberrikollisuuteen sovellettavan tehokkaan rikosoikeudellisen vastauksen luomista. Turvallisuuteen liittyen komissio julkaisi syyskuussa myös verkkoalustoille suunnatun ohjeistuksen laittoman verkkosisällön torjumiseksi. EU-tason ohjeistusta on odotettu, sillä jäsenvaltioiden käytännöt eroavat toisistaan suuresti. Ohjeistusta on tuoreeltaan kritisoitu muun muassa automaattisen poistamisen sallimisesta ja verkkoalustoille annetusta mahdollisuudesta itse määritellä periaatteensa ja sääntönsä. Komissio seuraa ohjeistuksen vaikutuksia ja tarvittaessa ehdottaa sitovaa lainsäädäntöä ensi vuoden toukokuuhun mennessä.
EU:n sisämarkkinoiden viidenneksi vapaudeksikin luonnehditun datan vapaan liikkuvuuden edistäminen on osoittautunut hankalaksi hankkeeksi. Asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen laatimisprosessissa jouduttiin hakemaan vastauksia hankaliin kysymyksiin liittyen muun muassa mahdolliseen ristiriitaan yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa sekä siihen, missä määrin tiedon liikkuvuutta voi rajoittaa sisäisen turvallisuuden nimissä. Pitkän odotuksen jälkeen komissio antoi syyskuussa ehdotuksensa muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden puitteiden luomisesta. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot eivät voi enää vaatia organisaatioita varastoimaan ja käsittelemään dataa maan rajojen sisällä ja viranomaisilla on oikeus päästä dataan riippumatta siitä, missä päin EU:ta data varastoidaan tai käsitellään. Ehdotukseen jätettiin kuitenkin mahdollisuus rajoittaa datan liikkuvuutta, jos yleinen turvallisuus ja järjestys sitä vaativat.
Komissio antoi syyskuussa tiedonannon myös liittyen verotuskysymyksiin digitaalitaloudessa. Tiedonannon taustalla on havainto siitä, että pääosin verkossa toimivat yritykset maksavat huomattavasti keskimääräistä vähemmän veroja, mikä on saanut eräät tahot vaatimaan, että digitaalialan yhtiöt maksaisivat veronsa rekisteröintimaansa sijaan siellä, missä liikevaihto on tuotettu. Komissio suunnittelee antavansa myöhemmässä vaiheessa aiheesta myös lainsäädäntöehdotuksen, jonka käsittelystä ei kuitenkaan tule yksinkertaista. Osa jäsenmaista haluaa ratkaista verotuskysymyksen mieluummin globaalilla tasolla, minkä lisäksi ongelmia synnyttää epäselvyys esimerkiksi digitaalialan yhtiön määritelmästä lainsäädännön näkökulmasta. Verotusta koskevassa EU-päätöksenteossa edellytettävää jäsenmaiden yksimielisyyttä saattaa myös olla hankala saavuttaa, sillä osa jäsenvaltioista on pyrkinyt erottautumaan muista veropolitiikallaan.
Komissio on useissa yhteyksissä vedonnut neuvostoon ja parlamenttiin, jotta sen vireille laittamat lainsäädäntöehdotukset saataisiin vietyä loppuun. Muutamat ehdotuksista ovatkin viime aikoina ottaneet harppauksia eteenpäin. Esimerkiksi verkkokaupan maarajoituksia ja audiovisuaalisia mediapalveluja koskevat ehdotukset ovat hiljattain siirtyneet parlamentin, neuvoston ja komission välisiin kolmikantaneuvotteluihin. Myös tekijänoikeutta digitaalisilla sisämarkkinoilla koskeva ehdotus on etenemässä, kun molemmat lainsäätäjät pyrkivät priorisoimaan kolmikantaneuvottelukantojensa lukkoon lyömistä. Kaikkien näiden ehdotusten lopullinen hyväksyminen olisi tärkeää digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisen näkökulmasta, mutta saattaa viedä turhauttavan paljon aikaa, kuten roaming-maksujen poistamisen kaltaisten aiempien merkittävien digisisämarkkinahankkeiden yhteydessä on huomattu.