Vaikka EU:n toimivalta rajoittuu sosiaalipolitiikassa jäsenvaltioiden toiminnan tukemiseen ja täydentämiseen, sosiaalinen yhteenkuuluvuus on ollut nykyiselle komissiolle selkeä painopistealue, mistä kertoo esimerkiksi se, että yksi Euroopan tulevaisuutta käsittelevää valkoista kirjaa täydentävistä temaattisista pohdinta-asiakirjoista koskee Euroopan sosiaalista ulottuvuutta. Sosiaalisen Euroopan vahvistamiseksi marraskuussa allekirjoitettiin myös EU-toimielinten yhteinen julistus koskien Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria. Osana pilarin täytäntöönpanotoimiaan komissio julkaisi viime viikolla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden paketin, johon sisältyvät Euroopan työviranomaisen perustamista koskeva asetusehdotus, ehdotus neuvoston suositukseksi koskien kaikkien työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien pääsyä sosiaalisen suojelun piiriin sekä sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon seurantaa käsittelevä tiedonanto.
Nyt ehdotetun Euroopan työviranomaisen toimivalta perustuisi tiedon jakamiseen ja neuvontaan jäsenmaiden välillä liikkuvien työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvissä asioissa, kansallisten viranomaisten välisen yhteistyön tukemiseen sekä sovittelijana toimimiseen rajat ylittävissä riita-asioissa. EU:n muita työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavia virastoja huomattavasti vahvemmin resursoidun uuden erillisviraston tehtävänä olisi ennen kaikkea rakentaa luottamusta jäsenvaltioiden viranomaisten välille, mikä on tärkeää muun muassa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen kannalta. Tavoitteena on, että virasto aloittaa vaiheittain toimintansa jo ensi vuonna, mutta viraston sijainnista voidaan vielä joutua neuvottelemaan pitkään, varsinkin kun Euroopan parlamentti ilmaisi EU:n lääkeviraston uudelleensijoittamisesta tehdyn päätöksen yhteydessä edellyttävänsä, että sitä kuullaan jatkossa paremmin virastojen sijoituspäätöksiä tehtäessä.
Kaikkien työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien pääsyä sosiaalisen suojelun piiriin koskeva suositusehdotus on nimensä mukaisesti suositusluontoinen, joten sen vaikuttavuus jää jäsenmaiden sitoutuneisuuden varaan. Komissio pyrkii kuitenkin luomaan painetta tämän ja muiden sosiaalipoliittisten suositusten noudattamiseen hyödyntämällä Euroopan talouspoliittista ohjausjaksoa, jota kaavaillaan sosiaalisten oikeuksien pilarin pääasialliseksi täytäntöönpanovälineeksi. Työllisyys- ja sosiaalikysymysten painotusta eurooppalaisessa ohjausjaksossa lisättiin jo ohjausjakson vuoden 2015 uudistuksessa, ja jatkossa tätä painotusta vahvistaa uuden sosiaali-indikaattorien tulostaulun käyttö ohjausjakson maaraporttien ja niiden pohjalta annettavien maakohtaisten suositusten laadinnassa.
Viime viikon pakettiin sisältyneessä sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon seurantaa käsittelevässä tiedonannossa luetellaan pilarin täytäntöönpanotoimina joukko jo ennen pilarin hyväksymistä annettuja lainsäädäntöehdotuksia. Pilarin voikin osaksi nähdä jo omaksuttua sosiaalipoliittista linjaa vahvistavana elementtinä. Tiedonannossa luetelluista ehdotuksista lähetettyjä työntekijöitä koskevasta direktiiviehdotuksesta saavutettiin viime viikolla toimielinten välinen yhteisymmärrys muutamien pääasiassa itäisten jäsenvaltioiden vastustuksesta huolimatta. Vuonna 2015 ehdotettu esteettömyysdirektiivi on myös nyt siirtynyt toimielinten välisiin neuvotteluihin parlamentin hyväksyttyä kantansa syyskuussa ja neuvoston joulukuussa. Lainsäätäjien käsittelyyn on tullut myös joulukuussa ehdotettu työolojen avoimuutta ja ennustettavuutta koskeva direktiivi, johon sisältyvät ilmoitusvelvoitteet ja uudet säännöt ovat kirvoittaneet työnantajapuolelta vastalauseita.
Viime viikon pakettiin piti sisältyä myös ehdotus työvoiman liikkuvuutta helpottavan eurooppalaisen sosiaaliturvatunnuksen luomisesta. Ehdotuksen valmistelua vaikeuttaneet perustuslailliset haasteet pyritään nyt ratkaisemaan, jotta ehdotus voitaisiin antaa myöhemmin tänä vuonna. Tulossa olevista ehdotuksista myös vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskeva ehdotus vaikuttaa sosiaalisen Euroopan tulevaisuuteen, sillä siinä linjataan sosioekonomisen kehityksen kannalta olennaisen koheesiopolitiikan rahoituksen jatkosta. Komissio toivoo, että kaikki sosiaalista Eurooppaa vahvistavat lainsäädäntöhankkeet saataisiin vietyä loppuun ennen vuoden 2019 eurovaaleja, mitä hankaloittavat jäsenvaltioiden syvälle juurtuneet erilaiset sosiaalipoliittiset lähestymistavat sekä eroavuudet sosioekonomisessa kehityksessä. Lupauksia edistyksestä antaa kuitenkin se, että jäsenvaltiot vahvistivat joulukuussa sitoutuneensa sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon ja pyysivät komissiota ehdottamaan asianmukaisia seurantatoimia.
Sosiaalisten oikeuksien pilarin keskeisimmät lainsäädäntöaloitteet
2.12.2015 Esteettömyysvaatimuksia koskeva direktiiviehdotus
• toimielinten välisissä kolmikantaneuvotteluissa
8.3.2016 Työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskeva direktiiviehdotus
• yhteisymmärrys kolmikantaneuvotteluissa saavutettu 19.3.2018
13.12.2016 Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskeva asetusehdotus
• käsiteltävänä parlamentissa ja neuvostossa
26.4.2017 Työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiiviehdotus
• käsiteltävänä parlamentissa ja neuvostossa
21.12.2017 Avoimia ja ennakoitavia työoloja koskeva direktiiviehdotus
• lähetetty parlamentille ja neuvostolle käsiteltäväksi
13.3.2018 Euroopan työviranomaisen perustamista koskeva asetusehdotus
• lähetetty parlamentille ja neuvostolle käsiteltäväksi
13.3.2018 Ehdotus neuvoston suositukseksi sosiaalisen suojelun saatavuudesta
• lähetetty neuvostolle käsiteltäväksi