​Niinistön raportti EU:n siviili- ja puolustusvarautumisen parantamisesta

Komission vuosittainen tilannekatsaus EU:n laajentumisesta

Muut nostot viime viikolta

• Kiinalaisten sähköautojen tuontitullit voimaan
• Euroopan innovaationeuvoston työohjelma 2025
• Pääomamarkkinaunioni: koonti Draghin, Lettan ja Noyerin suosituksista
  

Alkavalla viikolla​

Eduskunnan EU-sihteeristö raportoi viikoittain Brysselistä kansanedustajille ja eduskunnan virkakunnalle ajankohtaisista EU-aiheista. Aiheet keskittyvät tuoreisiin EU-lainsäädäntöesityksiin, EU-toimielinten tapahtumiin ja muihin huomionarvoisiin EU:n kehityskulkuihin.

Niinistön raportti EU:n siviili- ja puolustusvarautumisen parantamisesta

Presidentti Sauli Niinistö esitteli raporttinsa EU:n siviili- ja puolustusvarautumisen parantamisesta keskiviikkona 30. lokakuuta (pääsivusto, yleiskuva, tiivistelmä, koko raportti). Raportin alkusanoissa Niinistö näkee EU:lla olevan nykyisessä heikkenevässä turvallisuusympäristössä kaksi erityisen selkeää vajetta: 1) puuttuu suunnitelma, mitä EU tekisi, jos jäsenmaa joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi ja 2) puuttuu kokonaisvaltainen kyvykkyys tuoda kaikki EU:n resurssit yhteen koordinoidulla tavalla monialaisiin kriiseihin vastaamiseksi. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan varautumista, hallinnon ja yhteiskuntien läpäisevää kykyä ennakoida, ennaltaehkäistä, pitää puoliaan ja vastata EU-maita koskeviin uhkiin, raportissa esitetään.

Vajaa 170-sivuinen raportti sisältää kaikkiaan noin 80 suositusta jakautuen yhdeksään pääkohtaan. Suosituksiin kuuluvat ehdotukset etenemisestä vähitellen EU-jäsenmaiden täysimittaiseen tiedusteluyhteistyöhön strategisen kompassin luoman perustan pohjalta, yhteiset standardit ja pitkän aikavälin tavoitteet asettavan varautumista koskevan säädöksen esittämisen harkitseminen (Preparedness Law), varautumisnäkökohtien huomioiminen kaikessa EU-säädössuunnittelussa (preparedness-by-design), kokonaisvaltaisen kriittisten tarvikkeiden varastointistrategian esittäminen sekä jäsenmaiden toimintaa tukevan sabotaasin vastaisen verkoston perustaminen.

Lisäksi sotilas- ja siviilikäytön yhdistävää kaksikäyttöisyyttä tulisi edistää selvittämällä sovellusmahdollisuuksia kaikilla alueilla, harmonisoida määritelmiä eri EU-rahoitusvälineissä sekä tiivistää puolustusteollisuuden ja muiden strategisten teollisuudenalojen yhteistyötä.

Tarvitaan kiireellisesti investointeja varautumisen vahvistamiseen, raportti peräänkuuluttaa. Varautuminen tulisi huomioida EU:n budjetoinnissa kautta linjan: vähintään 20 % EU-talousarviosta tulisi tukea varautumista tavalla tai toisella.  Varautumisen vahvistamiseksi ehdotetaan harkittavaksi uutta varautumis- ja valmiusinvestointikehystä (European Preparedness and Readiness Investment Framework) jakautuen puolustusteollisuutta vahvistavaan Defending Europe -välineeseen ja Securing Europe -välineeseen, jonka alle yhdistettäisiin kaikki EU:n siviilivarautumiseen liittyvät välineet ja ohjelmat. Lisäksi tulisi tarkastella muita rahoitusmahdollisuuksia myös yhdessä Euroopan investointipankin kanssa.

Julkaisutilaisuuden yhteydessä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi raportin valmistelutyön jo ohjanneen heinäkuisia poliittisia suuntaviivojaan ja syyskuisia komissaarien tehtäväkirjeitä. Raportti tulee jatkossa ohjaamaan koko komission työtä tulevina vuosina, von der Leyenin kertoi ja lupasi uuden komission esittävän varautumisunionia koskevan strategian.

Komission vuosittainen tilannekatsaus EU:n laajentumisesta

Komissio julkaisi keskiviikkona vuosittaisen tilannekatsauksensa EU:n laajentumisesta sisältäen arviot ja suosituksia Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Montenegron, Pohjois-Makedonian, Serbian, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Turkin tilanteista. Katsauksen mukaan laajentumisprosessi on saanut uutta vauhtia vuosina 2023 ja 2024.

Länsi-Balkan. Oikeusvaltio- ja muiden perusasioiden temaattinen kokonaisuus avattiin Albanian kanssa tämän vuoden lokakuussa. Oikeusvaltioperiaatteen välitavoitteet saavuttanut Montenegro on parhaillaan sulkemassa alustavasti uusia neuvotteluosioita. Tämän vuoden maaliskuussa Eurooppa-neuvosto päätti aloittaa liittymisneuvottelut Bosnia ja Hertsegovinan kanssa. Jäsenyysneuvotteluja valmisteleva seulontaprosessi saatiin päätökseen sekä Albanian että Pohjois-Makedonian kanssa viime vuoden lopussa. Kosovon joulukuussa 2022 jätetty jäsenyyshakemus on EU:n neuvoston käsittelyssä. Yleisesti ottaen komissio toteaa, että hyvät naapuruussuhteet ja alueellinen yhteistyö ovat keskeisessä roolissa jäsenyyshankkeiden edistymisessä Länsi-Balkanilla.

Itäiset maat. Jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa aloitettiin tämän vuoden kesäkuussa 2024. Komissio toivoo voivansa aloittaa temaattisia kokonaisuuksia koskevat neuvottelut maiden kanssa ensi vuonna edellyttäen, että maat täyttävät kaikki vaaditut ehdot. Ukrainan tulisi keskittyä korruption kitkemiseen, vahvistaa oikeuslaitosta ja panostaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Moldovan tulisi panostaa julkishallinnon ja keskeisten valtiotoimielinten toiminnan kehittämiseen. Joulukuussa 2023 Eurooppa-neuvosto myönsi ehdokasaseman Georgialle. Maan jäsenyysprosessi on ollut tosiasiallisesti pysähdyksissä tämän vuoden keväästä lähtien johtuen Georgian hallituksen toimenpiteistä, raportissa todetaan.

Turkki. Ehdokasmaa Turkin osalta liittymisneuvottelut ovat olleet pysähdyksissä vuodesta 2018 lähtien. Samaan aikaan työn todetaan etenevän EU:n ja Turkin suhteiden parantamiseksi viime vuoden lopun suositusten ja Euroopa-neuvoston huhtikuun ohjeistusten pohjalta.

Laajentumisprosessi pohjautuu tosiasialliseen edistymiseen jäsenyyskriteerien täyttämisessä, katsauksessa muistutetaan. EU-oikeuskehyksen pysyvän toimeenpanon ohella katsauksessa korostetaan mukautumisen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan olevan nykytilanteessa erityisen keskeinen signaali yhteisistä arvoista ja strategisesta suuntautumisesta. Liittyminen EU:hun koostuu yhdeksästä vaiheesta sisältäen neuvotteluja 33 osiosta (chapters) kuuden temaattisen kokonaisuuden (clusters) alla: 1) perusperiaatteet mukaan lukien oikeusvaltiokysymykset, 2) sisämarkkinat, 3) kilpailukyky ja kasvu, 4) vihreä kehitys, 5) talousarvio, maatalous ja koheesio sekä 6) ulkosuhteet.

Muut nostot viime viikolta

Kiinalaisten sähköautojen tuontitullit voimaan. Komissio päätti tiistaina 29. lokakuuta ottaa käyttöön tasoitustullit Kiinasta tulevien täyssähköautojen tuonnissa viiden vuoden ajaksi. Päätöksen pohjana olevassa tutkimuksessa havaittiin, että täyssähköautojen arvoketju Kiinassa hyötyy epäreilusta tuesta aiheuttaen taloudellisen vahingon uhkan EU:n täyssähköautojen tuottajille. Tullien suuruudet ovat: BYD 17,0 %, Geely 18,8 %, SAIC 35,3 %, Tesla 7,8 %, muut komission kanssa yhteistyössä toimineet yritykset 20,7 % ja muut yhteistyöstä kieltäytyneet yritykset 35,3 %. Samaan aikaan EU ja Kiina pyrkivät komission mukaan edelleen löytämään vaihtoehtoisia, WTO:n sääntöjen mukaisia ratkaisuja.

Euroopan innovaationeuvoston työohjelma 2025. Horisontti Eurooppa -ohjelmaan kuuluva Euroopan innovaationeuvoston EIC:n työohjelma vuodelle 2025 julkaistiin. 1,4 miljardin euron rahoitus keskittyy edistyneimpiin teknologioihin ja lupaavimpiin startup-yrityksiin. Työohjelmaan sisältyy strategisten innovaatioiden rahoitusalustan (STEP) 300 miljoonan euron suuruinen kokonaisuus.

Pääomamarkkinaunioni: koonti Draghin, Lettan ja Noyerin suosituksista. Euroopan parlamentin talousasioihin keskittyvä EGOV-asiantuntijayksikkö julkaisi viikolla koonnin Draghin, Lettan ja Noyerin raporttien pääomamarkkinaunionin kehittämistä koskevista suosituksista. Koonnin mukaan niin Mario Draghin syyskuinen kuin huhtikuiset Enrico Lettan ja Ranskan keskuspankin entisen pääjohtajan Noyerin raportit näkevät arvopaperistamisen, markkinavalvonnan, markkinainfrastruktuurin sekä säästö- ja eläkejärjestelmät keskeisiksi kehittämiskohteiksi. Lisäksi yrityslainsäädännön​ harmonisointi on keskeinen teema sekä Draghilla että Lettalla. Kolmen raportin painotukset ja tarkemmat suositukset kuitenkin osin poikkeavat.

Alkavalla viikolla

Euroopan parlamentissa käynnistyvät komissaarien kuulemiset (aikataulu, tietosivusto). Kuulemiset jatkuvat ensi viikon tiistaille 12. marraskuuta, jolloin viimeisenä vuorossa ovat varapuheenjohtajaehdokkaat mukaan lukien Suomen Henna Virkkunen. Euroopan parlamentin tiedotuksen koonti viikon aiheista.

EU:n neuvostoissa kokoontuu talous ja raha-asioiden neuvosto (tiistaina). Lisäksi kokoontuu euroryhmä (maanantaina). Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri.

Eurooppa-neuvoston epävirallinen kokous järjestetään perjantaina Budapestissä.

Euroopan poliittinen yhteisö kokoontuu viidettä kertaa. Budapestissä järjestettävän kokouksen pääteemoiksi odotetaan muuttoliikettä ja talouden turvallisuutta.

Lisäksi suuren valiokunnan valtuuskunta vierailee Brysselissä EU-toimielimissä maanantaista tiistaihin.

Viikkokirjeiden arkisto löytyy eduskunnan verkkosivuilta. Viikkokirjeen verkkolinkit johtavat eduskunnan tai EU:n toimielinten sivuille, ellei toisin mainita.