Arvoisa puhemies, ärade talman!         

Vaalikausi on jälleen kerran päättymässä. Haluan esittää Teille, herra puhemies kansanedustajien lämpimän tervehdyksen ja kunnioituksen osoituksen. Samalla haluan esittää tämän vaalikauden aikana pitkään puhemiehenä toimineelle kansanedustaja Anu Vehviläiselle kiitokset ajastanne eduskunnan puhemiehenä.

Eduskunnan pääsihteeri ja koko henkilöstö tehtävästä riippumatta ansaitsee mitä suurimmassa määrin kiitokset, jotka heille osoititte. Ilman tuon asiantuntevan, osaavan ja uutteran joukon sitkeyttä eduskunnan olisi ollut vaikeaa selviytyä kohtuudella meille uskotuista tehtävistä tämän vaalikauden haastavissa, hyvin poikkeuksellisissa oloissa.

Riksdagens generalsekreterare och alla anställda, oavsett arbetsuppgift, är i allra högsta grad förtjänta av det beröm som ni riktade till dem. Utan stödet från de här ihärdiga och sakkunniga personerna skulle riksdagen knappast ha klarat av de uppgifter den anförtrotts så väl som den ändå har gjort. Så pass exceptionella och krävande förhållanden är det som vi har ställts inför under den här valperioden.

Erikseen haluan kiittää eduskuntaryhmiä kyvystä sopia ja sopeutua koronapandemian aikaiseen, rajoitettuun työskentelytapaan. Se on varmasti keskeisin syy siihen, että eduskunta säilyi läpi vaikeimpienkin aikojen täysin toimintakykyisenä ja loi perustan Suomen ja suomalaisten sekä suomalaisten yritysten säälliselle selviytymiselle läpi pandemian vaikeimpien aikojen.

Täällä eduskuntayhteisössä opimme myös – pandemian pakottamana – digitaalisen maailman saloja. Etätyö oli pitkään vallitseva tapa virkakunnan ja osin myös edustajien tehdä työtä. Eduskunta teki mittavan digiloikan – muun yhteiskunnan tapaan – pandemian aikana.

Merkillepantavaa oli kuluneella kaudella myös se, että vaikeassa tilanteessa eduskunta kykeni laajalla, yli hallitus- ja oppositiorajat ylittävällä yhteistyöllä tekemään mittavia taloudellisia, mutta myös kansalaisten korkeinta perusoikeutta, oikeutta elää, turvaavia koviakin päätöksiä.

Arvoisa puhemies!

​Tämän vaalikauden alussa tuskin meistä kukaan kykeni näkemään, mitä tuleman pitää. Pandemian jälkeen Venäjän oikeudeton, raaka hyökkäyssota Ukrainaa ja ukrainalaisia kohtaan, sen kollektiiviset ja yksilöiden tekemät sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan ovat järkyttäneet vakavasti meidän suomalaistenkin turvallisuudentunnetta.

I vår närmiljö i Ryssland skedde en snabb förändring mot ett instabilt och oberäkneligt läge. Till följd av det har vi snabbt, ovanligt snabbt, lagt om vår utrikes- och säkerhetspolitiska linje från militär alliansfrihet till att vara militärt allierade. Samtidigt har vi fattat omfattande beslut även i ekonomiska avseenden för att stärka vår egen försvarsförmåga. Och detta med brett stöd från medborgarna och genom beslut av en mycket enig riksdag. 

Lähiympäristössämme Venäjällä tapahtui nopeasti muutos epävakaaseen, arvaamattomaan suuntaa ja sen seurauksena olemme – hyvin nopeasti, poikkeuksellisen nopeasti – muuttaneet ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme linjaa sotilaallisen liittoutumattomuuden linjalta liittoutumisen linjalle. Ja samalla tehneet mittavia – taloudellisessakin mielessä mittavia päätöksiä oman puolustuskyvyn vahvistamiseen.

Laajalla kansalaisten tuella ja hyvin yksituumaisen eduskunnan päätöksillä.

Arvoisa puhemies!

Suomi on jatkuvasti suuremmalla todennäköisyydellä lähiviikkoina pohjois-Atlantin liiton, Naton jäsen. Tulevan eduskunnan tärkeänä tehtävänä on jäsenyyden toteutuessa määritellä, millainen jäsenmaa Suomi on. Se keskustelu on syytä aloittaa nopeasti vaalikauden alkaessa ja vaalien jälkeisen eduskunnan käynnistäessä työtään.

Sota Ukrainassa jatkuu, eikä sen päättymiselle ole näkymää. Suomi on viime vuoden helmikuun jälkeen asemoinut itsensä aktiiviseksi Ukrainan ja ukrainalaisten tukijaksi. Se on luonnollista meille, joka kansakuntana on jotakin vastaavaa toisen maailmansodan yhteydessä kokenut. Se on luonnollista myös siitä syystä, että itsenäisen, suvereenin valtion alueelle on oikeudettomasti, kansainvälisen oikeuden vastaisesti hyökätty. Sotarikosten edessä ei voi eikä saa taipua.

Meillä suomalaisilla on kestävyyttä tukea ukrainalaisia niin kauan kuin tilanne sen vaati. Tämän linjan uskon ja tiedän vaalien jälkeen jatkuvan.

Arvoisa puhemies!

Ulkoa tulevien asioiden rinnalla meillä on kotimaassa paljon asioita, jotka vaativat ripeästi, mutta punnitulla tavalla ratkaisuja.

​Monet viime vuosikymmeninä toisiaan seuranneet shokit ovat olleet poikkeuksellisen raskaita myös julkiselle taloudelle. Menojen ja tulojen välinen epäsuhta on todellinen ja merkittävä. 

Tulevalta, tulevilta eduskunnilta vaaditaan paljon viisautta löytää väestön ikääntyessä, syntyvyyden ollessa ennätysalhaalla ja globaaleiden epävarmuustekijöiden ympäröidessä kestäviä, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Inhimillisesti oikeudenmukaisia ja koko kansakuntaa kannattelevia ratkaisuja.

I en situation där befolkningen åldras, det föds färre barn än någonsin förr och vi omges av globala osäkerhetsfaktorer, krävs det mycket samlad klokhet av nästa riksdag och även framtida riksdagar för att finna lösningar som är hållbara såväl ekonomiskt och socialt som ekologiskt. Lösningar som är mänskligt sett rättvisa och stödjer hela nationen. 

Arvoisa puhemies!

​Muutaman päivän päästä tästä hetkestä kansa valitsee eduskuntavaaleissa Suomen valtiosäännön mukaisesti edustajansa päättämään suomalaisten yhteisistä, yhteiskunnalle päätettäväksi kuuluvista asioista. Haluan sanoa, että riippumatta monista jännitteistä ja suuria tunteita herättävistä erimielisyyden aiheista, tästä vaalikaudesta historiankirjoituksen kautta jää vahva viesti vaikeissa tilanteissa selviävästä ja päätöksiä tekemään kykenevästä kansakunnasta. Siitä kiitos työnsä päättävälle eduskunnalle. 

Hyvät ystävät, arvoisat kollegat!

Perinteitä noudattaen, kohottakaamme kolminkertainen eläköön- huuto isänmaalle. Eläköön, eläköön, eläköön!

31.3.2023 klo 16.00: Teksti korvattu versiolla, jossa myös puheen ruotsinkieliset osat.