Eduskunta hyväksyi täysistunnossa 8. syyskuuta kansalaisaloitteeseen KAA 2/2020 vp sisältyvän ehdotuksen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön mukaisena. Eduskunta edellyttää, valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, jolla varmistetaan kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa.
Eduskunta hyväksyi lisäksi valiokunnan mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen. Sen mukaan eduskunta edellyttää, että valmisteltaessa kansalaisaloitteessa tarkoitettua sääntelyä osana vesihuoltolainsäädännön uudistusta hallitus selvittää laajasti eri sääntelyvaihtoehtoja ja kiinnittää erityistä huomiota sääntelyn suhteeseen kunnalliseen itsehallintoon sekä perus- ja ihmisoikeuksista seuraaviin vaatimuksiin ja antaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvityksen vesihuoltolainsäädännön uudistuksen etenemisestä vuoden 2022 loppuun mennessä.
Kansalaisaloitteen ”Vesi on meidän - kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen” estämiseksi on allekirjoittanut lähes 90 000 henkilöä ja aloite luovutettiin eduskunnalle maaliskuussa 2020. Kansalaisaloitteessa on kyse kansalaisaloitelain (12/2012) 4 §:ssä tarkoitetusta perustellusta ehdotuksesta lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloite ei siten sisällä valmista lakiehdotusta, vaan siinä ehdotetaan lainvalmistelun käynnistämistä yksilöimättä tarkemmin lainvalmistelun kohteena olevaa säädöskokonaisuutta. Aloitteen tavoitteena on ollut estää julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille ja nykyinen julkisen sektorin omistajuus säilytetään sen hallussa.
Kansalaisaloitetta koskevassa yksimielisessä mietinnössä maa- ja metsätalousvaliokunta lausui, että vesihuolto on yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeinen toiminto. Terveysvaatimukset täyttävän talousveden saannin turvaaminen sekä jätevesien asianmukainen käsittely on elintärkeää niin väestölle ja elinkeinoelämälle kuin terveydenhuollolle ja maanpuolustuksellekin.
Valiokunta totesi, että julkisen sektorin vahvuudet palveluiden tuottamisessa liittyvät erityisesti tilanteisiin, joissa voiton tavoittelu ei tuota optimaalista tulosta esimerkiksi kilpailun puutteen tai sen takia, että toiminnassa on syytä huomioida sellaisia yhteiskunnallisesti tärkeitä tavoitteita, jotka ovat ristiriidassa voiton maksimoimisen kanssa. Vesihuoltoverkosto muodostaa luonnollisen monopolin, mistä seuraa, että toiminta voidaan tehokkaimmin järjestää yhden toimijan tuottamana. Vesihuolto on yhteiskunnan välttämättömyyspalvelu, johon liittyy terveydensuojelun, yhdyskuntakehityksen ja ympäristönsuojelun näkökulmia. Lisäksi vesihuolto on osa kriittistä infrastruktuuria, joten siihen liittyy myös kansallisen huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen turvallisuuspoliittinen näkökulma. Näiden vesihuollon ominaispiirteiden vuoksi myös valiokunta katsoi, että vesihuoltolaitosten ja vesihuoltoinfrastruktuurin tulee olla ensisijaisesti julkisessa omistuksessa.
Eduskunta on käsittelyssään hyväksynyt yhteensä neljä kansalaisaloitetta. Aiemmin hyväksytyt ovat KAA 1/2019; Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen, 3/2016 vp; äitiyslaki (hyväksytty muutettuna) ja M 10/2013; laki avioliittolain muuttamisesta (hyväksytty muutettuna).
Tiedotetta korjattu 9.9.2021. Eduskunnan hyväksymiä kansalaisaloitteita koskeviin tietoihin on lisätty KAA 1/2019; Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen. Eduskunta on käsittelyssään hyväksynyt yhteensä neljä kansalaisaloitetta (aiemmin tiedotteessa ollut tieto oli, että käsittelyssä hyväksyttyjä kansalaisaloitteita olisi yhteensä kolme).