Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja Ville Kaunisto (kok.) puhui tänään Wienissä järjestettävässä Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunnossa Ukrainan suvereniteetin ja vahvemman Etyjin puolesta.
Kauniston mukaan luottamusta monenkeskiseen yhteistyöhön ja Etyjin kaltaisiin järjestöihin koetellaan tällä hetkellä. Monenkeskisen yhteisyön puuttuessa harvojen valta kasvaa. Se on uhka tulevaisuudellemme ja turvallisuudellemme.
”Onko mahdollista, että tämä on viimeinen kerta, kun kokoonnumme tänne yhdessä? Onko Helsingistä 50 vuotta sitten alkanut tie päättymässä Suomen puheenjohtajuuskaudella? Toivon todella, ettei ole” Kaunisto painotti.
Kaunisto peräänkuulutti toimia Etyjin vahvemman tulevaisuuden eteen ja totesi, että jos Etyj ei itse toimi, joku muu toimii. Hän painotti Ukrainan puolustamisen olevan yhteinen asia ja totesi kokemuksen osoittaneen, että myönnytykset johtavat vain suurempaan kärsimykseen. Puheensa lopuksi Kaunisto kuvasi, miten Etyj kestää seuraavat 50 vuotta:
”Vuosien päästä sanottakoon, että me seisoimme periksiantamattomina tyrannian edessä. Ja kirjoitettakoon historiaan, että kun vapaus kutsui, me vastasimme.”
Ukrainan aika on käymässä vähiin
Kaunisto tapasi kokouksen yhteydessä myös Ukrainan valtuuskunnan yhdessä NB8-maiden eli muiden Pohjoismaiden sekä Baltian maiden valtuuskuntien puheenjohtajien kanssa. Tapaamisessa Ukraina kiitti NB8-maita vankkumattomasta tuesta Ukrainalle ja korosti niiden merkitystä tilanteessa, jossa Euroopan on otettava yhä enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.
”Ukrainan aika on käymässä vähiin. Taistelutahto on vahva, mutta taistelijat ovat väsyneitä eivätkä puolustustarvikkeet tällä hetkellä riitä tehokkaaseen puolustukseen. Euroopan on vahvistettava omaa puolustustaan ja tuettava Ukrainaa Euroopan vapauden puolustamisessa”, Kaunisto huomautti.
”Ukrainan vahva viesti meille oli se, että vain pysymällä yhtenäisinä voimme vahvistaa Etyjiä ja sen tärkeää roolia Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa”, Kaunisto totesi tapaamisen jälkeen.
Tapaamisessa käsiteltiin myös Trumpin viimeaikaisia kommentteja Ukrainan vaaleista. Ukrainan perustuslaki ei mahdollista vaalien järjestämistä sotatilan aikana. Vaalien järjestäminen sodassa, jonka seurauksena miljoonat ukrainalaiset elävät pakolaisina ulkomailla, ei ole mahdollista tai edes demokraattista, sillä se rajoittaa ukrainalaisten oikeutta äänestää ja asettua ehdolle.
Kaunisto muistutti, että Ukraina on parlamentaarinen demokratia, joka noudattaa omia lakejaan.
”Ei Britanniassakaan järjestetty vaaleja toisen maailmansodan aikana. Tärkeysjärjestys Ukrainassa on tämä: ensin rauha, sitten vaalit.”
Lue lisää Wienissä 20.–21.2. järjestettävästä Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunnosta: