​​Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö eläinten hyvinvointilaista on valmistunut. Valiokunta puoltaa lakiesityksen hyväksymistä, mutta ehdottaa siihen eräitä muutoksia muun muassa perustuslakivaliokunnan lausunnossa esiin nostetun uskonnon harjoittamisen vapauden turvaamiseksi. Mietintöön sisältyy vastalause.

Valiokunta toteaa, että nykyinen eläinsuojelulaki ja sen nojalla annetut lukuisat asetukset ovat monelta osin vanhentuneet ja yhteiskunnallinen käsitys eläinten asemasta ja suojelutarpeesta muuttunut, kun lisääntynyt tutkimustieto on antanut mahdollisuuksia ottaa eläinten lajikohtaisia erityispiirteitä entistä paremmin huomioon. Valiokunta pitääkin erittäin tärkeänä, että eläinsuojelulaki päivitetään nyt vastaamaan paremmin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana saatua tieteellistä tutkimustietoa eläimille keskeisistä käyttäytymistarpeista.

Uudessa lainsäädännössä otetaan askel kohti kokonaisvaltaisempaa eläinten hyvinvoinnin edistämistä muuttamalla laki eläinten hyvinvointilaiksi. Valiokunnan mukaan lain tarkoitukseksi asetettava eläinten kunnioituksen lisääminen ja hyvinvoinnin edistäminen ovat erittäin tärkeitä tavoitteita. Eläimet ovat tuntevia olentoja, joilla on fyysisiä ja psyykkisiä tarpeita sekä kyky tuntea positiivisia ja negatiivisia tuntemuksia. Eläin on arvokas sinällään riippumatta sen välinearvosta ihmiselle. 

Eläinten hyvinvoinnin valvontaa tehostetaan

Eläinten hyvinvoinnissa tapahtuu lakimuutosten myötä parannuksia niin tuotantoeläinten kuin lemmikkieläinten kohdalla, ja lisäksi myös luonnonvaraisten eläinten hoitoon kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Eläintenhoidossa huomioidaan entistä paremmin lajille olennaiset käyttäytymistarpeet, ja kaikissa kivuliaissa toimenpiteissä tulee huolehtia kivunlievityksestä. Tarkoituksena on myös tehostaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa.

Tuotantoeläinten hyvinvointia parannettaessa valiokunta muistuttaa, että huomioon tulee ottaa Suomen kotieläintuotannon toimintaedellytykset ja ruokaturva eikä vaatimusten kiristyminen saa johtaa siihen, että Suomeen tuodaan enemmän eläinperäisiä elintarvikkeita maista, joissa eläinten kohtelulle on alhaisemmat vaatimukset.

Kissoja koskevan kansalaisaloitteen tavoitteet toteutuvat uuden lain myötä

Valiokunta yhdisti lakiesityksen käsittelyyn useita laki- ja toimenpidealoitteita sekä kansalaisaloitteen Kissakriisi hallintaan. Valiokunta katsoo, että kansalaisaloitteessa ehdotetut lainsäädännön muutokset ovat perusteltuja ja kannatettavia ja tulevat nyt käsittelyssä olevan eläinten hyvinvointilain ja eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain nojalla annettavan kissoja koskevan asetuksen myötä toteutumaan.​

Uuden lain keskeiset muutokset

• Uusia parsinavettoja ei saa enää rakentaa, ja investointitukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on laidun tai jaloittelutarha.
• Uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kielletään.
• Porsaiden kirurgisesta kastraatiosta on tarkoitus luopua siirtymäajan jälkeen kokonaan vuonna 2035. Vaihtoehtoisia toimenpiteitä kartoitettiin maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa erillisessä selvityksessä. Selvityksessä otettiin kantaa myös siihen, millaista kivunlievitystä kastraatiossa tulisi käyttää siirtymäaikana. Kastraatiota koskevat säännökset on sisällytetty lakiehdotukseen.
• Lintujen ja nisäkkäiden pysyvissä pitopaikoissa tulee jatkuvasti tarjota juomavettä.
• Koirien ja kissojen pentutehtailuun ja -kauppaan puututaan muun muassa kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä pentu eteenpäin seuraavan kahden kuukauden kuluessa.
• Eläinlääkärit velvoitetaan ilmoittamaan sellaisista toimenpiteistä, joita he ovat tehneet koirille perinnöllisten vikojen vuoksi.
• Saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.