Suuri valiokunta järjestää syksyn aikana kolme julkista kuulemista pohtiakseen, mitä Euroopan unionin viime aikoina kohtaamat haasteet ja erilaiset kehitysvaihtoehdot merkitsevät Suomen kaltaisten pienten, avoimeen kansainväliseen vuorovaikutukseen ja vahvoihin kansainvälisiin instituutioihin nojanneiden maiden kannalta? Miten kehityksen suuntaan voidaan vaikuttaa?
Ensimmäisen kuulemisen Kilpailevien kansallisvaltioiden vai yhteistyön Eurooppa? asiantuntijoina valiokunnassa vierailivat professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta ja johtaja Teija Tiilikainen Ulkopoliittisesta instituutista.
Kansainvälisessä yhteistyössä menossa historiallinen muutos
Juhana Aunesluoma nosti alustuksessaan esille kansainvälisen paradigman laajan muutoksen. Toisen maailmansodan ja kylmän sodan päättymisen jälkeen vahvistunut yhteistyön korostaminen on korvautumassa kilpailun paradigmalla. Myös EU:n jäsenvaltiot kokevat epäluottamusta yhteistyötä kohtaan ja näkevät sen haittaavan pääsyä omiin tavoitteisiinsa.
Ulkopoliittisen instituutin Teija Tiilikainen piti käynnissä olevaa muutosta niin ikään historiallisena ja maalasi valiokunnalle kolme mahdollista näkymää EU:n tulevaisuudesta.
Jakautuvan EU:n mallissa kansanäänestykset ja erot unionista jatkuvat, jolloin jäljelle jäävä ydin-EU järjestää suhteensa entisiin jäsenmaihin kumppanuussopimuksin. Tiivistyvän EU:n mallissa halukkaat jäsenmaat puolestaan kehittävät unionin liittovaltioksi, jolla on mm. yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
Kolmas mahdollinen näkymä on nykymuotoinen EU, jonka yhtenäisyys tiivistyy Brexitin jälkeen. Ison-Britannian kanssa tehdään kumppanuussopimus, joka ei kuitenkaan ole kaupan muille eroa mahdollisesti suunnitteleville jäsenmaille. EU:n kehitys säilyisi reaktiivisena ja kansainvälisen ympäristön muutoksille alttiina. Mallin etuna on joustavuus ja yhtenäisen politiikan rakentaminen laajalla kokoonpanolla.
Miten Suomi voi vaikuttaa?
Alustusten jälkeen käydyssä keskustelussa pohdittiin tarkemmin, mikä on Suomen etu ja millaisia ovat Suomen vaikuttamismahdollisuudet muuttuvassa tilanteessa.
Teija Tiilikainen totesi, että Suomelle edullinen maailmanjärjestys on joutumassa ahtaalle. Suurten valtioiden vaikutusvalta on kansainvälisesti lisääntymässä, mikä merkitsee mm. etupiiriajattelun yleistymistä. Suomen etu on monenvälinen yhteistyö, jossa säännöt on määritelty etukäteen ja niitä myös noudatetaan.
Juhana Aunesluoman mukaan on historiallisesti todettua, että pienet maat menestyvät parhaiten kansainvälisissä järjestelmissä, joita ohjaavat avoimet ja vahvat kansainväliset instituutiot. Suomi voikin parhaiten vaikuttaa kehityksen suuntaan EU:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden jäseninä, Aunesluoma totesi.
Suuren valiokunnan seuraava kokous on perjantaina 30. syyskuuta klo 13.30.
Seuraava julkinen kuuleminen käsittelee tulevaisuuden EU:n talouspolitiikkaa
Suuren valiokunnan julkiset kuulemiset jatkuvat keskiviikkona 5.10. otsikolla Mitkä oletukset ohjaavat EU:n tulevaisuuden talouspolitiikkaa? Kuultavina ovat Financial Timesin kolumnisti, aiemmin Harvardin ja Columbian yliopistoissa vaikuttanut Martin Sandbu sekä johtaja Jaakko Kiander Ilmariselta.
Huom! Tilaisuuden englanninkielisiä puheenvuoroja ei tulkata verkkolähetykseen, vaan ainoastaan kokouspaikalla.