Suuri valiokunta antoi tänään lausuntonsa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta, josta Euroopan komissio esitteli näkemyksensä syyskuussa. Suuri valiokunta käsitteli komission tiedonantoa valtioneuvoston selvityksen E 125/2020 pohjalta ja sai asiasta lausunnot ulkoasiainvaliokunnalta (UaVL 8/2020) ja hallintovaliokunnalta (HaVL 25/2020). Komission antamiin lainsäädäntöehdotuksiin eduskunta ottaa kantaa erikseen myöhemmin.
Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan korostaen lausunnossa esittämiään näkökohtia. Valiokunta hyväksyi lausunnon äänestysten jälkeen. Lausunnon SuVL 9/2020 ja siihen jätetyt eriävät mielipiteet voi lukea eduskunnan sivuilla.
Tavoitteena muuttoliikkeen tuloksellinen, humaani ja eurooppalaisten arvojen mukainen hallinta
Komissio tarkastelee tiedonannossaan muuttoliikettä kokonaisvaltaisesti. Se kattaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen, paluupolitiikan, yhteistyön kolmansien maiden kanssa sekä laillisten maahantulon väylien kehittämisen. Suuri valiokunta pitää laaja-alaista näkökulmaa perusteltuna ja tukee muuttoliikekysymyksen tarkastelua useiden eri politiikka-alojen kokonaisuutena.
Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämiseksi haetaan EU-tason ratkaisua. Valiokunta edellyttää, että Suomi toimii neuvotteluissa aktiivisesti ja ratkaisukeskeisesti kestävän ja tasapainoisen yhteisen järjestelmän luomiseksi.
Suuri valiokunta tukee komission tavoitetta luoda kehys, joka mahdollistaa muuttoliikkeen tuloksellisen, humaanin ja eurooppalaisten arvojen mukaisen hallinnan. Valiokunta korostaa, että kaikessa toiminnassa on kunnioitettava ja ylläpidettävä kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia. Ulkoasianvaliokunnan tavoin valiokunta yhtyy tavoitteeseen taata humanitaaristen toimijoiden toimintamahdollisuudet maalla ja merellä sekä estää humanitaarisen toiminnan kriminalisointi.
Toimivan ja yhdenmukaisen järjestelmän luominen normaalitilanteisiin on tehokkain tapa varautua kriiseihin ja ennaltaehkäistä niitä
Komissio esittää mm. turvapaikkahaun kanavoimista seulontamenettelyn kautta joko tavanomaiseen turvapaikkamenettelyyn tai rajamenettelyyn sekä palauttamismenettelyyn tämän jälkeen. Kokonaisuuteen kuuluisivat alkuvaiheen tarkastukset ja rekisteröinnit sekä tietyin reunaehdoin pakollinen rajamenettely sellaisille henkilöille, joiden mahdollisuudet saada kansainvälistä suojelua ovat vähäiset.
Pyrkimys tasapuoliseen vastuun- ja taakanjakoon jäsenvaltioiden kesken on hankkeen yksi keskeisiä elementtejä. Vastuu muuttoliikkeen hyvästä hallinnasta olisi aiempaa selvemmin EU:n yhteinen ja paineen kohteeksi joutuvan maan tukeminen olisi pakollista. Jäsenvaltiot voisivat paine- ja kriisitilanteessa valita, osoittavatko ne tukea vastaanottamalla sisäisiä siirtoja vai ottamalla vastuun tietyn henkilömäärän palauttamisesta.
Suuri valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston neuvottelutavoitetta varmistaa sujuvat ja laadukkaat turvapaikkamenettelyt alkuvaiheen seulonnasta lähtien siten, että hakija voi luottaa asiansa oikeudenmukaiseen käsittelyyn ja että ratkaisu tehdään kohtuullisessa ajassa prosessin kaikissa vaiheissa. Valiokunta toteaa, että toimivan ja eri jäsenvaltioissa yhdenmukaisesti sovellettavan järjestelmän luominen normaalitilanteisiin on tehokkain tapa varautua kriiseihin ja ennaltaehkäistä niitä.
Suuri valiokunta katsoo, että turvapaikkajärjestelmän ja vastuunjaon EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista on oltava oikeudenmukainen, kestävä ja tosiasiallisesti toimiva siten, että normaalitilanteessa kaikki jäsenvaltiot pystyvät suoriutumaan velvoitteistaan. On myös luotava lainsäädännöllisesti selkeä ja käytännössä toimiva järjestely korkean muuttoliikepaineen tilanteisiin ja erilaisiin kriiseihin. Suomelle ulkorajavaltiona on tärkeää, että EU:ssa olisi yhteinen solidaarisuusmekanismi korkean paineen alla olevan jäsenmaan riittäväksi tukemiseksi, suuri valiokunta toteaa hallintovaliokunnan tavoin.
Suuri valiokunta arvioi, että esitykseen liittyy yhteisvastuun toteuttamisen osalta epäselvyyksiä, jotka edellyttävät lisäselvityksiä niiden tosiasiallisesta toimivuudesta ja merkityksestä Suomen kannalta. Myös ehdotuksien muita vaikutuksia ja merkitystä tulisi kartoittaa edelleen valmistelun edetessä. Suuri valiokunta viittaa asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, että ehdotuksiin liittyy tietty jännite sinänsä oikeutetun maahanmuuton hallinnan ja kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden aseman välillä.
EU:n muuttoliikkeen hallinnan keskeinen puute on, että vain noin kolmannes palaamaan määrätyistä henkilöistä poistuu jäsenvaltioista. Tämä heikentää järjestelmän uskottavuutta ja luotettavuutta kansalaisten näkökulmasta sekä avaa mahdollisuuksia laittomalle maahanmuutolle, jolloin jäsenmaihin voi jäädä pysyvästi ihmisiä, joilla on kohonnut riski syrjäytymiseen ja hyväksikäytön uhriksi joutumiseen. Tosiasiallisesti toimivien ja toisiaan täydentävien palautusjärjestelmien aikaansaaminen on siksi tärkeä osa kokonaisratkaisua.
Muuttoliike pysyy keskeisenä ilmiönä ja maailmanlaajuisena haasteena myös tulevina vuosina.
Väestörakenteen ja talouden kehityssuuntaukset, poliittinen epävakaus ja konfliktit sekä ilmastonmuutos merkitsevät, että muuttoliike pysyy keskeisenä ilmiönä ja maailmanlaajuisena haasteena myös tulevina vuosina. Tämä edellyttää muuttoliikekysymysten huomioimista kaikissa ulkoisen ulottuvuuden politiikkatoimissa, kuten kauppapolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. Olosuhteet lähtömaissa ovat avainkysymys sekä kehitystavoitteiden että muuttoliikkeen hallinnan kannalta.
Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU ja jäsenvaltiot rakentavat ja solmivat tasaveroisia ja kestäviä kumppanuuksia muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Yhteistyö on välttämätöntä mm. EU:hun suuntautuvien laillisten ja turvallisten väylien tukemiseksi ja niiden saavutettavuuden lisäämiseksi, ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi sekä takaisinottoyhteistyön parantamiseksi.