​Jos viime vuonna EU:ssa valmistauduttiin viemään viimeiset nykyisen komission kymmenen painopisteen lainsäädäntöhankkeista päätökseen, tänä syksynä työtahdin tulisi todenteolla kiihtyä, sillä komission suunnittelemista yli 500:sta lainsäädäntöaloitteesta lähes kaksisataa on edelleen hyväksymättä. Näistä noin sata jäänee hyväksymättä ennen ensi toukokuun vaaleja, sillä marraskuussa käynnistyvät vaalikampanjat hidastanevat neuvotteluita merkittävästi viimeistään tammi-helmikuussa. Vaikeimmat ehdotukset liittyvät turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen, digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan sääntelyyn sekä Euroopan talous- ja rahaliittoa koskeviin uudistuksiin. Samaan aikaan EU:ssa neuvotellaan rahoituskehysesityksistä, joiden keskeisistä osista tuskin ehditään saamaan yhteisymmärrystä ennen vaaleja.

EU-vaalit olivat näkyvästi esillä myös komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin viimeisessä linjapuheessa paitsi konkreettisina ehdotuksina vaaleihin kohdistuviin vaikutusyrityksiin puuttumiseksi, myös vetoomuksena vahvemman ja yhtenäisemmän unionin puolesta. Eräänlaisesta kampanjoinnista kertoi sekin, että Juncker painotti puheessaan EU:n kykenevän toimimaan kansalaistensa edun hyväksi ja aloilla, joilla sillä on merkitystä. Konkreettisina ehdotuksina Juncker ehdotti muun muassa kesäajasta luopumista, raja- ja merivartioston sekä turvapaikkaviraston vahvistamista ja syyttäjänviraston toimivallan laajentamista koskemaan terrorismirikoksia. Muuttoliikkeen hallintaan ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset näkyvät myös Itävallan puheenjohtajakauden painotuksina. Syksyllä jatketaan muun muassa kesäkuussa linjattujen alueellisten maihinnousupisteiden mallien kehittämistä.

Lähestyvät vaalit voivat näkyä Euroopan syksyssä myös yllättävinä linjanmuutoksina. Tästä saatiin viitteitä tällä viikolla täysistunnossa kun aiemmin Unkarin pääministeri Viktor Orbániin kohdistuvissa syytöksissä sovittelevaan sävyyn esiintynyt EPP:n puheenjohtaja, ja toistaiseksi ainoa europarlamenttivaaleihin kärkiehdokkaaksi ilmoittautunut ehdokas, Malfred Weber, äänesti yli sadan ryhmänsä jäsenen tavoin Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, jonka mukaan on riski, että Unkari rikkoo EU:n perussopimuksissa mainittuja perusarvoja. Vaikka varsinaisiin artiklan mukaisiin kurinpidollisiin toimenpiteisiin on vielä pitkä matka, kuten käynnissä oleva Puolan tapaus on osoittanut, äänestyksen on arveltu kertovan vaaleissa näkyvästä ryhmittäytymisestä Euroopan integraatioon myönteisesti suhtautuviin ja sitä vastustaviin liittoumiin. Vaikka Fidesz-puolueen irtautumista EPP-ryhmästä on vielä liian ennenaikaista arvioida, on mahdollista, että puolueen tulevaisuutta EPP-ryhmässä punnitaan ryhmän kokouksessa ensi viikolla.

Syksystä odotetaan kiireellistä myös siksi, että Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) ja EU:n välinen erosopimus pitäisi saada valmiiksi marraskuuhun mennessä, jotta se ehdittäisiin ratifioimaan kansallisissa parlamenteissa ennen varsinaista eropäivää ensi vuoden maaliskuussa. Neuvotteluiden tilannetta puidaan jälleen ensi viikolla Salzburgissa epävirallisessa EU-johtajien kokouksessa, jossa EU:n on povattu tarjoavan sisäisten jännitteidensä kanssa kamppailevalle Mayn hallitukselle jonkinasteisia myönnytyksiä. Juncker toisti kuitenkin jälleen tällä viikolla, että sisämarkkinoiden jakamattomuudesta pidetään kiinni, eikä kovan rajan syntymistä Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille voida hyväksyä. Kompromissihalukkuutta voi kuitenkin lisätä se, että sopimukseton Brexit merkitsisi samalla EU:n pitkän aikavälin talousarvion uudelleen arvioimista, sillä siirtymäkaudelle kaavaillut UK:n maksuerät jäisivät tässä tapauksessa saamatta. 

Kansainvälisesti EU neuvottelee Yhdysvaltain kanssa heinäkuussa sovitun yhteistyöjulistuksen toimeenpanemisesta, johon sisältyy muun muassa aikeet maailman kauppajärjestön (WTO) uudistamisesta ja yhdysvaltalaisen naudanlihan tuontia koskeneen riidan ratkaisemisesta. Myös kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden voidaan odottaa nousevan poliittiselle asialistalle viimeistään joulukuussa, kun YK:n seuraava ilmastokonferenssi (COP24) kokoontuu Puolaan, jossa on määrä hyväksyä suuntaviivat Pariisin ilmastosopimukselle. Samoihin aikoihin komissio laatii EU:lle pitkän aikavälin strategian kasvihuonekaasujen vähentämiseksi kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuussa julkaistavan raportin pohjalta.

Aikajana EU:n syksyn 2018 keskeisistä tapahtumista