Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Tarkastusvaliokunta haluaa kotouttamiseen isoja muutoksia: työelämäyhteyksiä, nopeutta ja velvoittavuutta lisää

Julkaistu 22.1.2019 10.00

Tarkastusvaliokunta haluaa kotouttamiseen isoja muutoksia: työelämäyhteyksiä, nopeutta ja velvoittavuutta lisää

​Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö (TrVM 6/2018 vp─ O 10/2017 vp) kotouttamisen toimivuudesta on valmistunut. Valiokunta edellyttää 11:llä päätösehdotuksella muutoksia nykyiseen kotouttamispolitiikkaan. Kotouttamisen uudistamistarpeista tulee laatia kokonaisvaltainen toimenpideohjelma, joka tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.

Valiokunta on mietinnössään keskittynyt kotouttamistoimenpiteiden toimivuuteen erityisesti maahanmuuttajien työllistymisen edistämisen näkökulmasta, sillä maahanmuuttajien työllistyminen vähentää tukitarvetta sekä lisää verotuloja. 
Valiokunnan mielestä kotouttamispolitiikka ei nykyisellään toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Kotouttamistoimenpiteiden tavoitteena tulee olla riittävien yhteiskunta-, työelämä- ja kielitaitovalmiuksien saavuttaminen, jotka ovat edellytyksiä työllistymiselle.

Kotoutumista on tärkeää nopeuttaa kaikissa vaiheissa siitä lähtien, kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa sen, että maahanmuuttaja on useita vuosia kotouttamistoimenpiteiden piirissä oleskeluvan saamisen jälkeen. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös turvapaikanhakuprosessin kestoon, sillä kotouttamistoimenpiteet alkavat oleskeluluvan saamisesta. Pitkä turvapaikanhakuprosessi hidastaa kotoutumista ja voi jopa heikentää kotouttamistoimenpiteiden toimivuutta.

Valiokunnan mielestä velvoittavuuden lisääminen sekä kotoutumiskoulutuksessa että vastaanottokeskusten opintotoiminnassa on tarpeen kotoutumisen nopeuttamiseksi. Velvoittavuutta tulee lisätä edellyttämällä kokeen suorittamista kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa sekä vastaanottokeskusten opintotoiminnassa. Palveluiden laatuun ja saatavuuteen tulee myös kiinnittää huomiota. Kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavutti vain vajaa 35 % koulutuksen päättäneistä. Valiokunnan mielestä maassa pitkään oleskelleille maahanmuuttajille ei ole perusteltua järjestää julkisin varoin ylimääräisiä tulkkauspalveluita silloin, kun kielikoulutusta on ollut tarjolla.

Vastaanottokeskusten opintotoimintaan osallistumisesta tai kotoutumissuunnitelmien laatimisesta ei ole saatavissa seurantatietoja koko maata koskien. Valiokunta katsoo, että tilastointia ja toiminnan seurantaa koskevat puutteet tulee välittömästi korjata. Valiokunta pitää tärkeänä, että vastaanottokeskuksissa päästään yhtenäiseen ja tulevaa kotoutumista edistävään toimintakulttuuriin.

Kotouttamisessa ja maahanmuuttajille tarjottavissa palveluissa tulee nykyistä paremmin huomioida maahanmuuttajien heterogeenisyys. Valiokunta pitää tärkeänä, että maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen edistämiseen löydetään keinot viipymättä. Työelämään osallistuminen liittää maahanmuuttajataustaisia naisia ja heidän perheitään kiinteämmin ympäröivään yhteiskuntaan. Maahanmuuttajataustaisilla naisilla on riski sosiaaliturvan varaan jäämisestä.  Heidän kotoutumistaan tulee parantaa kotihoidontukea uudistamalla. Maahanmuuttajataustaiset naiset tulee valiokunnan mielestä asettaa kotouttamispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi.

Valiokunnan mielestä työharjoittelun luonteiseen toimintaan tulee luoda paremmat pelisäännöt, jotka mahdollistavat maahanmuuttajille nykyistä nopeamman pääsyn työmarkkinoille. Tämä vaatii asianmukaisia neuvotteluita työmarkkinajärjestöjen kesken.

Valiokunta katsoo, että viranomaisten lisäksi myös kolmannella sektorilla eli järjestöillä ja vapaalla sivistystyöllä on tärkeä asema kotouttamisessa ja kolmannen sektorin osuutta kotouttamisessa tulee lisätä. Esimerkiksi kansanopistot ovat nopeasti ja joustavasti kyenneet tuottamaan kotouttamispalveluita. Valiokunnan mielestä tulee selvittää maahanmuuttajien vastaanoton ja kotouttamisen alueella toimivien vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan kokoamista yhteisen sateenvarjon alle samaan tapaan kuin on tehty kehitysyhteistyössä.

Tarkastusvaliokunta päätti helmikuussa 2016 käynnistää tutkimushankkeen maahanmuuttopolitiikasta ja kotouttamisen vaikuttavuudesta. Hankkeesta valmistui kaksi tutkimusta, jotka on julkaistu vuonna 2018.


Valiokunnan mietintö (TrVM 6/2018 vp) verkossa. Avaa tästä >>

Tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus Kotoutumissuunnitelma ja työllistyminen (2018) sekä Monimenetelmäinen tutkimus kotouttamistoimenpiteiden toimivuudesta (2018) ovat saatavissa sähköisinä julkaisuina verkossa. Avaa tästä >>
 

Valiokunnan mietintöön TrVM 6/2018 sisältyvät kannanottoehdotukset:

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeesta ja toteutettavista uudistuksista. Toimenpideohjelma tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus uudistaa kotoutumislain kokonaisuudessaan ja tarvittavan muun lainsäädännön selonteon eduskuntakäsittelyn pohjalta.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii kotouttamisen merkittävästä nopeuttamisesta siten, että kotoutumisjakso määritellään pääsääntöisesti yhden vuoden pituiseksi. Toimintoja tulee tehostaa nykytilanteeseen verrattuna kaikissa vaiheissa siitä lähtien, kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen.

4. Eduskunta edellyttää, että kotouttamisen toimivuuden parantamiseksi ja nopeuttamiseksi hallitus siirtää kotouttamispalveluiden kokonaisvastuun kunnille sekä selvittää ne keinot, joiden avulla kotouttamispalveluita on riittävästi tarjolla muuallakin kuin kasvukeskuksissa.

5. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että maahanmuuttajien työllistymistä tukevien palvelujärjestelmien ja -rakenteiden toimivuutta parannetaan vastaamaan myös työllistävien yritysten tarpeita.

6. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että työntekijän oleskelulupahakemusten käsittelyaikaa nopeutetaan. Hakemusten käsittely saa kestää enintään kaksi kuukautta.

7. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kotoutumiskoulutuksen kieliopintojen uudelleen järjestämiseksi, jotta opetuksen laatu turvataan ja oppimistulokset paranevat vastaamaan niille asetettuja oppimistavoitteita sekä työelämän kielitaitovaatimuksia.

8. Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan sisältyvän kielikoulutuksen velvoittavuutta siten, että kielikoulutukseen sisältyy kielitaitoa mittaava koe.

9. Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää turvapaikanhakijan vastaanottopalveluihin sisältyvän opintotoiminnan velvoittavuutta. Turvapaikanhakijalta tulee edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Tämän varmistamiseksi tulee olla koe.

10. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viivytyksettä toimiin maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämisen edistämiseksi. Maahanmuuttajanaiset tulee asettaa kotouttamispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi.

11. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii kolmannen sektorin eli järjestöjen ja vapaan sivistystyön osuuden kasvattamisesta kotouttamisessa sekä ryhtyy toimiin viranomaisten ja kolmannen sektorin välisen työnjaon määrittelemiseksi uudelleen.

Aihealueet
Tarkastusvaliokunta