Valiokunta yhtyy 4.10. valmistuneessa lausunnossaan valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan Suomi kannattaa EU:n esitystä Itämeren kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodelle 2025 (YmVL 12/2024, E 52/2024). Kannan mukaan kalakantoja on hyödynnettävä kestävää enimmäistuottoa koskevan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Valiokunnan lausuntoon sisältyy vihreän eduskuntaryhmän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän edustajien yhteinen eriävä mielipide.
Suuri valiokunta päättää eduskunnan kannan neuvotteluihin kalastuskiintiöistä todennäköisesti 18. lokakuuta. Suuri valiokunta muodostaa kantansa erikoisvaliokunnilta saamiensa lausuntojen pohjalta. EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston on tarkoitus päättää kiintiöistä kokouksessaan 21.–22. lokakuuta.
Itämeren huono tila vaikuttaa kalakantoihin
Valiokunta korostaa samalla huolta Itämeren huonon tilan vaikutuksista monin tavoin ravintoverkon eri osiin. Elinympäristöjen ja lajien tilaa heikentävät rehevöitymisen ohella ruoppaukset, vesirakentaminen, vieraslajit, roskaantuminen ja vedenalainen melu sekä kumulatiivisesti lisääntyvät paineet eri toiminnoista.
Kasvava paine merialueiden hyödyntämiseen uusiutuvan energian tarpeisiin voi vaikuttaa tärkeisiin kutualueisiin ja yleisemmin merialueen luonnon monimuotoisuuteen, jonka heikentyminen puolestaan heijastuu kalakantoihin. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että Itämeren tilaan ja odotettavissa oleviin hyödyntämispaineisiin kiinnitetään ajoissa riittävästi huomiota ehkäisten tehokkaasti peruuttamattomien vahinkojen syntymistä.
Valiokunta korostaa lähtökohtaisesti vakiintuneeseen tapaansa, että ICES:n tieteellinen neuvo muodostaa ainoan kestävän pohjan kalastusmahdollisuuksien vahvistamiselle. Tämän vuoksi on tärkeää jatkaa johdonmukaisesti tukeutumista siihen ja korostaa kestävää enimmäistuottoa (Maximum Sustainable Yield, MSY). Valiokunta muistuttaa myös, että parempi tutkimustieto ekosysteemien tilasta edistäisi myös onnistumista johdonmukaisessa kalastuksen säätelyssä.
Lohen kalastuskiintiöön merkittävä lasku, silakkakiintiötä voitaisiin nostaa
Ympäristövaliokunta korostaa valtioneuvoston tavoin, että Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikantojen vahvistaminen on Suomelle prioriteetti ja kannattaa ehdotettua ennätyksellisen pientä 34 787 lohen kiintiötä, josta Suomen osuus on 8 989 lohta (kun on vähennetty vapaa-ajankalastuksen saalis, ilmoittamatta jäävien ja hylkeiden vahingoittamien, alamittaisina vapautettujen ja kuolleiden lohien osuus).
Suomen lohikiintiö pienenisi melkein 50 % vuoden 2024 toteutuneesta kiintiöstä. Esitetty kiintiö olisi noin 2 500 lohta vähemmän kuin vuoden 2024 saalis. Mikäli koko kiintiö saataisiin pyydettyä vuonna 2025, saalis pienenisi noin 20 % vuodesta 2024.
Valiokunta tukee valtioneuvoston kantaa kalastuskiintiön vahvistamisesta Pohjanlahden silakkakannalle Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) neuvon mukaisesti, jolloin kiintiö olisi 66 446—74 515 tonnia vuodelle 2025. Silakkakannan vahvistuminen osoittaa, että Suomen kanta ja neuvoston ratkaisu silakan kalastuksen jatkamisesta tieteellisen neuvon perusteella vuonna 2024 oli perusteltu. Näin vuoden 2024 ennätyksellisen pientä 55 000 tonnin kiintiötä nostettaisiin 21—36 prosentilla vuodelle 2025.
Lue lausunto kokonaisuudessaan