Eduskunta aloitti tänään EU:n omien varojen päätöksen hyväksymistä koskevan hallituksen esityksen (HE 260/2020) käsittelyn.
Hallituksen esityksen käsittelytiedot eduskunnan sivuilla
Omien varojen päätöksellä päätetään EU:n rahoituskauden tulojen perusteista. Päätöksen on tehnyt jäsenmaita edustava EU:n neuvosto yksimielisesti ja nyt päätös on erikseen hyväksyttävä kaikissa jäsenmaissa. Suomessa päätöksen hyväksymisestä tekee eduskunta hallituksen esityksen pohjalta.
EU:n rahoituskehyskautta 2021–27 koskevaan päätökseen sisältyy Euroopan komissiolle myönnettävä valtuus ottaa lainaa 750 miljardia euroa. Lainalla on tarkoitus rahoittaa EU:n elpymisväline.
Vanhanen: Yhteistyön hyödyt avoimien sisämarkkinoiden ja turvallisuuden kautta ovat arvoltaan mittaamattomia
Lähetekeskustelun puheenvuoroissa käsiteltiin ennen kaikkea EU:n elpymisvälineen rahoitusta ja ratkaisun vaikutuksia Suomelle. Keskustelua käytiin myös EU:n uusista omista varoista, Brexitin heijastumisesta rahoituskehykseen ja EU:n yleisestä kehityssuunnasta.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitteli hallituksen kantaa avauspuheenvuorossaan. Hallitus esittää, että eduskunta hyväksyy omien varojen päätöksen.
Vanhanen huomautti, ettei Suomen asema EU:n nettomaksajana ole uusi asia, vaan ollut tiedossa jäsenyyden alusta saakka. "Jos haluamme käydä keskustelua tästä perusperiaatteesta, kannattaa silloin pohtia ylipäätään jäsenyyttämme Euroopan unionissa", hän sanoi. Vanhanen totesi myös, että Suomen maksuosuus on pieni moniin muihin nettomaksajiin verrattuna.
Vanhanen perusteli Suomen osallistumista EU:n yhteiseen elvytykseen hyödyillä, jotka Suomi saa kuulumalla unioniin. "Pienelle, vientivetoiselle maalle yhteistyön hyödyt avoimien sisämarkkinoiden ja turvallisuuden kautta ovat arvoltaan mittaamattomia", hän totesi. Elvytys on valtiovarainministerin mukaan järkevää tehdä yhdessä ja koordinoidusti. Taloudelliset vaikutukset kotimaahan ovat sitä voimakkaammat, mitä nopeammin ja paremmin Eurooppa Suomen viennin päämarkkinana toipuu, Vanhanen sanoi.
Vanhanen painotti elpymisvälineen olevan vain osa seitsemän vuoden rahoitusratkaisua. Kokonaisuuteen kuuluvat myös mm. aluekehitys- ja maatalousrahoitus, joiden osalta neuvottelutulokset ovat valtiovarainministerin mukaan Suomelle suotuisia.
Oppositio arvosteli hallituksen toimintaa ja neuvottelutulosta
Oppositioryhmien kansanedustajat arvostelivat hallituksen toimintaa rahoituskehystä ja elvytysvälinettä koskevissa neuvotteluissa. Arvostelu kohdistui mm. elvytysvälineen kautta jäsenmaille myönnettäviin avustuksiin, rahoituksen ehdollisuuteen sekä Suomen maksuosuuteen ja saamiin osuuksiin. Erimielisyyttä hallitus- ja oppositioryhmien välillä oli myös elvytysvälineen kertaluontoisuudesta ja tarkkarajaisuudesta.
Keskustelu laajeni käsittelemään myös EU:n tulevaa kehitystä. Useissa oppositioedustajien puheenvuoroissa arvioitiin, että EU on kehittymässä liittovaltiomaiseen suuntaan, "tulonsiirtounioniksi" ja "velkaunioniksi", jolla on myös verotusoikeus.
Täysistunnon pöytäkirja keskustelusta
Videotallenne täysistunnon keskustelusta
Eduskunta on käsitellyt EU:n rahoituskehystä ja elpymisvälinettä säännöllisesti
Eduskunnan valiokunnat ovat käsitelleet EU:n rahoituskehystä vuosille 2021–27 säännöllisesti vuodesta 2018 alkaen. EU:n elpymisvälineen käsittely alkoi eduskunnassa kesäkuussa 2020. Eduskunnan kannan asiasta EU:ssa käytyihin neuvotteluihin on päättänyt suuri valiokunta.
Lisätietoa rahoituskehyksen ja elpymisvälineen käsittelystä eduskunnassa
Lähetekeskustelun jälkeen hallituksen esityksen käsittely jatkuu valiokunnissa. Valtiovarainvaliokunta tekee asiasta mietinnön saatuaan lausunnot talousvaliokunnalta ja perustuslakivaliokunnalta.
Jos perustuslakivaliokunta katsoo, että omien varojen päätös merkitsee Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, päätös on perustuslain mukaan hyväksyttävä täysistunnossa vähintään 2/3 kannatuksella.
Kolme oppositioryhmää jätti välikysymyksen Suomen osallistumisesta elpymispakettiin
Aiemmin päivällä perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nyt -eduskuntaryhmät jättivät hallitukselle välikysymyksen koskien Suomen osallistumista EU:n elpymispakettiin.
Välikysymyksen käsittelytiedot eduskunnan sivuilla