Suuri valiokunta sai 22. maaliskuuta pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) selvityksen Rooman julistuksen valmistelusta ja sisällöstä.
Julistuksen on tarkoitus vahvistaa 27 EU-maan yhteiset tavoitteet Brexitin jälkeen ja pohjustaa unionin tulevaisuudesta käytävää keskustelua. Jäsenmaiden päämiehet antavat julistuksen Rooman sopimusten 60-vuotispäivänä 25. maaliskuuta Roomassa.
Rooman julistuksen pohjana on EU-päämiesten kokouksissaan käymä tulevaisuuskeskustelu viime kesästä lähtien, pääministeri Sipilä kertoi.
Julistusluonnoksessa päämiehet sitoutuvat edistämään unionia, joka on turvallinen, vauras ja kestävä, sosiaalisesti vastuullinen sekä kyvykäs toimimaan merkittävässä roolissa maailmassa.
Sipilä: Rooman julistus heijastaa Suomen näkemyksiä
Sipilä kertoi julistusluonnoksen heijastavan hyvin Suomen näkemyksiä. Suomi korostaa EU:n yhtenäisyyden ensisijaisuutta. Suomi on painottanut julistuksen valmistelussa unionin vahvistamista mm. yhteisten sääntöjen noudattamisen kautta. Lisäksi Suomen näkemysten mukaisesti korostuvat mm. sisämarkkinat, vapaakauppa, kasvun ja työpaikkojen luomisen edellytykset sekä ulkoinen turvallisuus ja puolustus.
Valiokunnan keskustelussa pääministeriltä pyydettiin arviota julistuksen merkityksestä. Sipilä muistutti tulevaisuuskeskustelun lähtötilanteesta: hajanaisuudesta Yhdistyneen kuningaskunnan päätettyä erota unionista. Keskustelut ovat Sipilän mukaan osoittaneet, että 27 EU-maan päämiehet ovat löytäneet yhtenäisen näkemyksen unionin saavutuksista, arvopohjasta, nykyisistä haasteista ja suunnan, johon edetä.
Keskustelua käytiin valiokunnassa myös siitä, tuleeko EU:n kehityksestä jatkossa eritahtista eri maiden välillä. Sipilä kertoi olevansa tyytyväinen julistusluonnoksen kirjauksiin, jotka toteavat mahdollisuuden eritahtiseen etenemiseen tarvittaessa, kuitenkin samaan suuntaan ja siten, että kaikkien on mahdollista liittyä mukaan yhteistyöhön myöhemmin.
Koska Rooman julistuksen hyväksymisessä ei ole kyse virallisesta EU-päätösasiasta, suuri valiokunta päätti äänestyksen jälkeen olla antamatta lausumaa selvityksestä. Äänestyksessä hävinneet lausumaehdotukset esittivät edustajat Tuppurainen (sd.), Arhinmäki (vas.) ja Biaudet (r.). Lausumaehdotukset voi lukea kokouksen pöytäkirjasta eduskunnan verkkopalvelussa.
Suuren valiokunnan seuraava kokous on perjantaina 24. maaliskuuta, jolloin valiokunta saa selvityksen tulevasta oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksesta, jonka aiheena on mm. muuttoliike.
Rooman sopimuksilla 1957 perustettiin Euroopan talousyhteisö, joka yhdisti kuusi maata (Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat), joiden tavoitteena oli kaupan avulla yhdentyä ja lisätä talouskasvua. Sopimuksella perustettiin yhteismarkkinat, joiden perustana oli tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus.