Mietinnön täysistuntokäsittely alkaa keskiviikkona 14. joulukuuta, ja tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy valtion talousarvion 2023 lopullisesti keskiviikkona 21. joulukuuta.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on noin 81,3 mrd. euroa, joka on noin 16,4 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Talousarvion kasvu aiheutuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, jonka seurauksena valtion budjettitalouden menojen taso nousee koko vuoden tasolla noin 14 mrd. eurolla. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi päätetyt toimet lisäävät valtion menoja runsaalla 2 mrd. eurolla vuonna 2023.

Valtiovarainvaliokunta on lisännyt talousarvion menoja 50 milj. eurolla, joka kohdistetaan mm. liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, osaamiseen, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen, kulttuuriin sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Lisäksi valiokunta on poistanut eduskunnassa vielä käsiteltävänä olevien talousarvioesitykseen liittyvien lakiehdotusten (13 kappaletta) budjettivaikutukset, jotka ovat yhteensä 49,1 milj. euroa.

Valiokunta toteaa, että julkisen talouden merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen talouskehitykseen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneiden hintapaineiden vaikutukset heijastuvat julkiseen talouteen paitsi yleisen talouskehityksen, myös tilanteen vaatiman varautumisen ja kansalaisille osoitettujen kompensaatioiden kautta. Yleiseen talouskehitykseen liittyy poikkeuksellisen paljon myös muita riskejä, kuten koronapandemian uudet aallot sekä palkkojen ja korkojen nousun vaikutukset.

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus on jatkanut aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, ja näkee energian hintojen nousun kompensoimista kansalaisille tarpeellisena. Mahdollisissa jatkotoimenpiteissä on kuitenkin huolehdittava siitä, että tuet kohdentuisivat selkeästi hintojen noususta eniten kärsiville pieni- ja keskituloisille sekä siitä, että tuet eivät pienennä kannustinta säästää energiaa.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kohosi korkealle tasolle koronapandemian aikana, eikä se ole palautunut kriisiä edeltäneelle tasolle. Velkasuhteen kasvu kuitenkin taittui hetkellisesti vuonna 2021, mikä aiheutui vahvasta talous- ja työllisyyskehityksestä sekä koronapandemiaan liittyneiden tukitoimien vähenemisestä. Vuodesta 2023 lähtien velkasuhde alkaa kuitenkin kasvaa uudelleen ja ilman lisätoimenpiteitä sen arvioidaan olevan 76 prosenttia vuonna 2026.

Valiokunta on huolissaan julkisen talouden heikkenemisestä sekä menojen ja tulojen rakenteellisesta epätasapainosta pidemmällä aikavälillä. Väestön ikääntymisen lisäksi julkiseen talouteen kohdistuu myös monia muita paineita, jotka johtuvat esimerkiksi varautumisesta heikentyneeseen turvallisuusympäristöön, ilmastonmuutoksesta ja ns. vihreän siirtymän investoinneista sekä julkisen infrastruktuurin uusimis- ja korjaustarpeesta.

Kestävän kasvun kannalta on tärkeää, että Suomen T&K-rahoituksen pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus paranevat ja että rahoitus saadaan kasvu-uralle. Valiokunta pitää tärkeänä, että vuonna 2023 astuu voimaan laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030, joka velvoittaa lisäämään valtion T&K-toiminnan määrärahoja ja valtuuksia vuosittain siten, että niiden määrä on 1,2 prosenttia BKT:sta vuonna 2030. Näin valtion T&K-rahoituksen arvioidaan kasvavan 1,8 mrd. eurolla vuoteen 2023 verrattuna, ja olevan yhteensä 4,2 mrd. Lisäksi vuodesta 2023 alkaen verotuksessa otetaan käyttöön tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys T&K-investointien tukemiseksi. Valiokunta peräänkuuluttaa myös monipuolisia toimia työvoimapulan lieventämiseksi sekä työkyvyttömyyden vähentämiseksi.

Vaalikaudella on perustelluista syistä poikettu useampaan kertaan hallitusohjelmassa sovitusta menokehyksestä. Valiokunta katsoo kuitenkin, että valtionhallinnon vaalikaudeksi asetettavien menokehysten tulee edelleen olla keskeinen osa hallituksen finanssipoliittista päätöksentekoa. Kehysjärjestelmän kokonaisuutta on syytä kehittää siten, että järjestelmä olisi nykyistä ymmärrettävämpi, hallittavampi ja mahdollistaisi vahvemman poliittisen sitoutumisen. Tarpeen on harkita mm. pidemmän aikavälin velkakestävyyden ottamista talouspolitiikan lähtökohdaksi, tulosäännön käyttöön ottamisen hyötyjä ja ongelmia sekä poikkeusmekanismin ja sen kriteerien uudistamista vastaamaan paremmin erilaisiin poikkeustilanteisiin.

Valiokunta painottaa, että julkisen talouden velkaantumiskehitys on pysäytettävä ja velkakestävyyttä on vahvistettava, koska velkasuhteen kasvu ja kohoavat korkomenot merkitsevät pienentynyttä finanssipolitiikan liikkumavaraa ja heikentyneitä mahdollisuuksia vastata uuteen taantumaan. Seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi näin ollen sisältyä uskottava, monivuotinen julkisen sektorin vakauttamisohjelma. Julkista taloutta on vahvistettava monipuolisin toimin mahdollisimman hyvään tietopohjaan nojautuen.