Viimeksi julkaistu 13.12.2024 14.45

Eduskunnan vastaus EV 165/2024 vp HE 147/2024 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä ja siihen liittyviksi laeiksi

HE 147/2024 vp
TaVM 21/2024 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 147/2024 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Talousvaliokunta (TaVM 21/2024 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lausuman: 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää vesilupaprosessia nykyistä sujuvammaksi myös merituulivoiman osalta. 

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

Laki merituulivoimasta talousvyöhykkeellä 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:  
1 luku 
Yleiset säännökset 
1 § 
Soveltamisala 
Tätä lakia sovelletaan tuulienergian hyödyntämiseen ja siihen tähtäävään tutkimukseen Suomen talousvyöhykkeellä. Tuulienergian hyödyntämiseen liittyvien kaapeleiden ja putkien asentamiseen ja käyttöön ja niihin liittyvään, 2 §:ssä tarkoitetun talousvyöhykkeen merituulivoima-alueen ulkopuolella tapahtuvaan tutkimukseen sovelletaan kuitenkin Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004), jäljempänä talousvyöhykelaki, 6 §:ää. 
2 luku 
Kilpailutus 
2 § 
Talousvyöhykkeen merituulivoima-alue 
Valtioneuvosto voi tehdä päätöksen Suomen talousvyöhykkeellä sijaitsevan alueen osoittamisesta tuulienergian hyödyntämistä koskevaan käyttöön (talousvyöhykkeen merituulivoima-alue), sen kilpailuttamisesta ja alueen hyödyntämistä koskevista ehdoista. Talousvyöhykkeen merituulivoima-alueen valinnassa on otettava huomioon yhteiskunnan kokonaisetu. 
3 § 
Tuulienergian hyödyntämisoikeus 
Oikeus hyödyntää talousvyöhykkeen tuulienergiaa ja tehdä siihen tähtäävää tutkimusta edellyttää valtioneuvoston lupaa (hyödyntämislupa). Oikeus hakea hyödyntämislupaa ratkaistaan kilpailutuksella. 
4 § 
Kilpailutuksen järjestäminen 
Talousvyöhykkeen merituulivoima-alueen kilpailutuksen järjestää Energiavirasto. Kilpailutus tulee järjestää tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla. Energiaviraston tulee tiedottaa määräajoista ja muista seikoista, joilla on olennaista merkitystä kilpailutuksessa ja tarjousten tekemisessä.  
Tarkempia säännöksiä kilpailutuksen järjestämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.  
5 § 
Kilpailutusmenettely 
Kilpailutusmenettelyssä Energiavirasto määrittää kilpailutuksen voittajan ja toiseksi sijoittuvan vertaamalla tarjousten hinta-laatusuhdetta siten, että tarjoajat saavat pisteitä sekä tarjoamastaan hyödyntämismaksusta että laadullisista tekijöistä. Laadulliset tekijät voivat koskea tarjoajan taloudellista tilaa, kokemusta, osaamista ja muuta kykyä edistää hanketta, hankkeen ympäristövaikutuksia, hankkeen hyväksyttävyyden edistämistä, energiajärjestelmän joustavuuden edistämistä, turvallisuutta sekä Euroopan unionin lainsäädännössä edellytettäviä seikkoja.  
Jos samanaikaisesti järjestetään yhtä useamman talousvyöhykkeen merituulivoima-alueen kilpailutus, yhteisö, yritys tai niiden ryhmittymä voi voittaa: 
1) vain yhden kilpailutuksen, jos yhteisöllä, yrityksellä tai sen konserniyrityksellä, tai tarjoajan ollessa ryhmittymä, sen muodostavilla yhteisöillä, yrityksillä tai niiden konserniyrityksillä, on yksin tai yhdessä kaksi hyödyntämislupaa sellaisille talousvyöhykkeen merituulivoima-alueille, joilla ei ole otettu tuulivoimapuistoa suunniteltuun käyttöönsä; 
2) korkeintaan kaksi kilpailutusta, jos yhteisöllä, yrityksellä tai sen konserniyrityksellä, tai tarjoajan ollessa ryhmittymä, sen muodostavilla yhteisöillä, yrityksillä tai niiden konserniyrityksillä, on yksi hyödyntämislupa sellaiselle talousvyöhykkeen merituulivoima-alueelle, jolla ei ole otettu tuulivoimapuistoa suunniteltuun käyttöönsä. 
Valtioneuvoston asetuksella voidaan: 
1) säätää esivalintakriteereistä, joilla pisteytettävien tarjousten määrää karsitaan; 
2) säätää tarjottavalle hyödyntämismaksulle minimitaso, jonka alittavalla tarjouksella ei voi voittaa kilpailutusta tai sijoittua siinä toiseksi; 
3) antaa tarkempia säännöksiä kilpailutusmenettelystä, tarjousten arvioinnista, tarjottavasta hyödyntämismaksusta ja valintakriteereistä; 
4) säätää voittajan ja toiseksi sijoittuvan ratkaisutavasta tasatilanteessa. 
Energiaviraston on tehtävä kilpailutuksen tuloksesta kirjallinen päätös.  
6 § 
Tarjous 
Kilpailutukseen osallistumiseksi on toimitettava tarjous Energiavirastolle sähköisesti viimeistään Energiaviraston ilmoittamana määräpäivänä ja sen ilmoittamalla tavalla. Tarjous koostuu tarjotusta hyödyntämismaksusta, laadullisten tekijöiden arvioinnissa tarvittavista tiedoista sekä muista osallistujaa ja sen toimintaa koskevista tiedoista, jotka ovat tarpeen tarjousten arvioinnissa. 
Tarjoaja ei määräpäivän jälkeen saa muuttaa tarjoustaan oma-aloitteisesti eikä peruuttaa tarjoustaan. Jos samanaikaisesti järjestetään yhtä useamman talousvyöhykkeen merituulivoima-alueen kilpailutus ja tarjoaja osallistuu useamman alueen kilpailutukseen kuin tarjoaja 5 §:n 2 momentin rajauksen mukaan voisi voittaa, tarjouksessa on ilmoitettava alueiden ensisijaisuusjärjestys. 
Tarjouksesta ja sen sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.  
7 § 
Kilpailutukseen osallistuminen 
Oikeus osallistua kilpailutukseen on yrityksellä, yhteisöllä ja niiden ryhmittymällä. Osallistujalla on oltava riittävä osaaminen, kokemus, luotettavuus ja taloudelliset valmiudet merituulivoimahankkeen edistämiseen. Kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta konsernista kilpailutukseen saa osallistua yksin tai osana ryhmittymää vain yksi yritys. 
Oikeutta osallistua kilpailutukseen yksin tai osana ryhmittymää ei ole, jos yhteisöllä, yrityksellä tai sen konserniyrityksellä on yksin tai yhdessä vähintään kolme hyödyntämislupaa sellaisille talousvyöhykkeen merituulivoima-alueille, joilla ei ole otettu tuulivoimapuistoa suunniteltuun käyttöönsä, tai jos yhteisö, yritys tai sen konserniyritys on aiemmin voittanut kilpailutuksen, joka koskee suurimmalta osaltaan kilpailutettavana olevaa talousvyöhykkeen merituulivoima-aluetta, mutta ei ole ottanut alueella tuulivoimapuistoa suunniteltuun käyttöönsä. 
Kilpailutuksen osallistujat eivät saa tehdä kilpailutukseen liittyvää kiellettyä yhteistyötä. Kiellettynä yhteistyönä pidetään: 
1) tarjousten sisältöä koskevien sopimusten tekemistä; 
2) tarjousten sisältöä koskevaa tietojen vaihtoa kilpailutuksen aikana tai ennen sitä; 
3) muuta osallistujien välistä toimintaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa kilpailutuksen kulkuun ja lopputulokseen, kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa. 
Tarkempia säännöksiä kilpailutukseen osallistumisen edellytyksistä ja osallistujalta edellytettävistä valmiuksista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
8 § 
Osallistumismaksu 
Kilpailutuksesta aiheutuvien kokonaiskustannusten kattamiseksi kilpailutuksen osallistuja on viimeistään 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuna määräpäivänä velvollinen suorittamaan Energiavirastolle osallistumismaksun, jota ei palauteta. Maksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). 
Osallistumismaksun suuruudesta säädetään työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.  
9 § 
Osallistumisvakuus 
Kilpailutuksen osallistujan on viimeistään 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuna määräpäivänä annettava Energiaviraston hyväksi osallistumisvakuus. Vakuuden määrän on oltava riittävä varmistamaan osallistujan sitoutuminen hankkeen edistämiseen. Jos osallistuja ei ole asettanut vakuutta viimeistään määräpäivänä, Energiaviraston on jätettävä osallistujan tarjous huomiotta.  
Vakuudeksi hyväksytään omavelkainen takaus, pantattu talletus taikka vakuus, jonka Energiavirasto saa käyttöönsä vaatimuksen nojalla. Vakuuden antajan on oltava sellainen luotto- tai vakuutuslaitos tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuuden tulee olla voimassa 12 kuukautta 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä. Kilpailutuksen voittajan vakuuden tulee kuitenkin olla voimassa siihen asti, että 18 §:ssä tarkoitettu edistämisvakuus on asetettu. Jos vakuuden voimassaoloa jatketaan, uusiminen on tehtävä hyvissä ajoin ennen vakuuden voimassaolon päättymistä. 
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vakuuden määrästä ja sen uusimisen määräajasta. 
10 § 
Osallistumisvakuuden vapauttaminen ja realisointi 
Energiaviraston on vapautettava: 
1) muiden kuin voittavan tarjouksen tehneiden osallistujien osallistumisvakuudet kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on tehnyt päätöksen kilpailutuksen tuloksesta; 
2) voittaneen tarjouksen tehneen osallistujan osallistumisvakuus, kun voittajan hanketta koskeva, 18 §:ssä tarkoitettu edistämisvakuus on annettu; 
3) toiseksi sijoittuneen 16 §:n mukaisesti asettama uusi osallistumisvakuus, kun toiseksi sijoittuneen hanketta koskeva, 18 §:ssä tarkoitettu edistämisvakuus on annettu; 
4) kaikkien osallistuneiden osallistumisvakuudet, kun se on tehnyt päätöksen kilpailutuksen keskeyttämisestä. 
Jos kilpailutuksen voittaja tai uuden osallistumisvakuuden asettanut toiseksi sijoittunut on laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia osallistumisvakuutensa voimassaolosta, ei ole hakenut hyödyntämislupaa 16 §:ssä säädetyssä ajassa, ei ole antanut edistämisvakuutta 18 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa tai jos valtioneuvosto on tehnyt kielteisen hyödyntämislupapäätöksen, Energiavirastolla on oikeus ryhtyä osallistumisvakuuden realisointiin.  
11 § 
Poissulkemisperusteet 
Mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016), jäljempänä hankintalaki, 80, 81, 88 ja 171 §:ssä säädetään, sovelletaan myös Energiavirastoon sen järjestäessä kilpailutusta. 
Energiaviraston tulee sulkea osallistuja kilpailutuksen ulkopuolelle, jos sen omistus muuttuu kilpailutuksen aikana siten, ettei se enää täytä kilpailutukseen osallistumisen edellytyksiä. Jos kilpailutukseen osallistuu kirjanpitolain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta konsernista useampi kuin yksi yritys, Energiaviraston tulee sulkea ne kaikki kilpailutuksen ulkopuolelle. 
Energiavirasto voi sulkea osallistujan kilpailutuksen ulkopuolelle, jos se on antanut oleellisesti vääriä tietoja kilpailutuksen kannalta merkityksellisistä seikoista tai tehnyt 7 §:n 3 momentissa tarkoitettua kiellettyä yhteistyötä. 
Poissulkemispäätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. 
12 § 
Velvollisuus ilmoittaa Energiavirastolle muutoksista 
Kilpailutuksen osallistujan on ilmoitettava välittömästi Energiavirastolle sen osakeomistuksessa tapahtuneista vähäistä suuremmista muutoksista, vastaavassa tosiasiallisessa vaikutusvallassa tapahtuneista muutoksista, muutoksista sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistössä tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävissä henkilöissä sekä muista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa kilpailutukseen.  
13 § 
Kilpailutuksen keskeyttäminen 
Energiaviraston on keskeytettävä kilpailutus, jos tarjottavalle hyödyntämismaksulle on säädetty 5 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettu minimitaso eikä se täyty. 
14 § 
Julkisuus 
Tarjousten julkisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999). Asianosaisella ei ole kuitenkaan mainitun lain 11 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen oikeutta toisen tarjoajan tai valtion liikesalaisuutta koskeviin tietoihin. 
Energiavirasto voi salassapitosäännösten estämättä antaa muun kuin viimeisen kilpailutuskierroksen jälkeen tiedon kunkin annetun tarjouksen euromäärästä sekä euromääräiseen tarjoukseen yhdistetyn tiedon siitä, onko tarjouksen antajalle myönnetty talousvyöhykelain 6 §:n mukainen, merituulivoimaa koskeva hyödyntämisoikeus, joka ainakin osin koskee kilpailutettavaa aluetta. 
3 luku 
Hyödyntämislupa 
15 § 
Hyödyntämisluvan myöntäminen 
Valtioneuvoston on myönnettävä hyödyntämislupa kilpailutukseen osallistuneelle, jonka tarjous on voittanut kilpailutuksen, jos: 
1) voittaja on toimittanut lupahakemuksen 16 §:ssä tarkoitetussa ajassa ja 9 §:ssä tarkoitettu osallistumisvakuus on voimassa; 
2) voittaja on toimittanut hakemuksen arvioimiseksi tarvittavat tiedot; 
3) luvan myöntämisen ei arvioida vaarantavan kansallista turvallisuutta; ja 
4) ei ole ilmennyt, että voittaja olisi antanut kilpailutuksessa vääriä tai puutteellisia tietoja kilpailutuksen lopputuloksen kannalta olennaisista seikoista taikka että voittajan kyky toimia kilpailutukseen annetun tarjouksen mukaisesti olisi olennaisesti heikentynyt. 
Hyödyntämislupaa ei kuitenkaan voida myöntää ryhmittymälle. Jos kilpailutuksen voittaja on ryhmittymä, hyödyntämislupa voidaan myöntää pelkästään kaikista ryhmittymän jäsenistä muodostetulle yritykselle tai yhteisölle. 
Hyödyntämislupa voidaan myöntää ehdollisena, vaikka 5 §:n 4 momentissa tarkoitettu päätös kilpailutuksen tuloksesta ei ole lainvoimainen. Hyödyntämislupaa ei voida kuitenkaan myöntää, jos kilpailutuksen tulosta koskevaan päätökseen on vaadittu oikaisua eikä oikaisuvaatimukseen ole annettu päätöstä. 
Mitä tässä pykälässä säädetään kilpailutuksen voittajasta, sovelletaan myös kilpailutuksessa toiseksi sijoittuneeseen, jos sillä on oikeus hakea hyödyntämislupaa 16 §:n mukaisesti. 
16 § 
Hyödyntämislupahakemus 
Kilpailutuksen voittajan on haettava hyödyntämislupaa viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun kilpailutuksen tulosta koskeva päätös on saanut lainvoiman. Hyödyntämislupaa voi hakea, vaikka päätös ei ole lainvoimainen. 
Jos voittaja ei hae lupaa 1 momentissa tarkoitetussa ajassa, työ- ja elinkeinoministeriön tulee ilmoittaa viipymättä kilpailutuksessa toiseksi sijoittuneelle mahdollisuudesta hakea hyödyntämislupaa. Jos toiseksi sijoittunut haluaa hakea hyödyntämislupaa, sen on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen tiedoksisaannista haettava lupaa ja asetettava uusi osallistumisvakuus Energiaviraston hyväksi. Vakuuden tulee olla voimassa siihen asti, että 18 §:ssä tarkoitettu edistämisvakuus on asetettu. Muutoin toiseksi tulleen uuteen osallistumisvakuuteen sovelletaan 9 §:ää. 
Hyödyntämislupahakemus toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön. Hakemuksessa on esitettävä selvitys, joka on tarpeen 15 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisedellytysten täyttymisen varmistamiseksi sekä 17 §:ssä tarkoitettujen lupaehtojen antamista varten.  
Tarkempia säännöksiä hakemuksessa esitettävästä selvityksestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
17 § 
Hyödyntämisluvan ehdot 
Hyödyntämisluvassa on annettava tarpeelliset ehdot: 
1) hakijan kilpailutukseen antamaan tarjoukseen sisältyneen tarjotun hyödyntämismaksun maksamisesta; 
2) hakijan kilpailutukseen antamaan tarjoukseen sisältyneiden laadullisten tekijöiden noudattamisesta; 
3) hankkeessa noudatettavista määräajoista, muista hankkeen edistymisen kannalta tarpeellisista seikoista sekä niistä raportoinnista; 
4) hyödyntämiseen liittyvistä tutkimuksista ja niihin liittyvien tietojen toimittamisesta; 
5) edistämisvakuudesta; 
6) muista seikoista, jotka ovat turvallisuuden tai talousvyöhykelain mukaan valtiolle kuuluvien oikeuksien tai velvollisuuksien kannalta tarpeellisia, kuin 1—5 kohdassa tarkoitetuista seikoista. 
Hyödyntämisluvan nojalla tehtyjen tutkimusten tulokset ja tutkimusaineisto on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle.  
Hyödyntämislupa annetaan määräajaksi. Hyödyntämisluvan voimassaoloa voidaan rajata siten, että hyödyntämislupa koskee tietyn määräajan jälkeen vain aluetta, jolle merituulivoimahanke sijoittuu. Hyödyntämisluvassa voidaan määrätä, että tuotettu energia tai osa siitä on tuotava Suomeen. 
18 § 
Edistämisvakuus 
Hyödyntämisluvan haltijan on kolmen kuukauden kuluessa hyödyntämislupapäätöksen antamisesta annettava Energiaviraston hyväksi vakuus merituulivoimahankkeen aktiivisen kehittämisen ja hyödyntämisluvan laadullisia tekijöitä ja määräaikoja koskevien ehtojen noudattamisen varmistamiseksi. Vakuuden määrän on oltava riittävä varmistamaan luvanhaltijan sitoutuminen hankkeen edistämiseen hyödyntämisluvassa määrätyllä tavalla. 
Vakuudeksi hyväksytään omavelkainen takaus, pantattu talletus taikka vakuus, jonka Energiavirasto saa käyttöönsä vaatimuksen nojalla. Vakuuden antajan on oltava sellainen luotto- tai vakuutuslaitos tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuuden on oltava voimassa siihen asti, että tuulivoimapuisto on otettu suunniteltuun käyttöönsä. Jos vakuuden voimassaoloa jatketaan, uusiminen on tehtävä hyvissä ajoin ennen vakuuden voimassaolon päättymistä. 
Vakuutta tulee kerryttää vuoden välein hyödyntämisluvassa määrättävään ajankohtaan saakka. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vakuuden määrän laskemisesta ja kerryttämisestä sekä vakuuden uusimisen määräajasta. 
19 § 
Edistämisvakuuden vapauttaminen ja realisointi 
Energiaviraston on hakemuksesta vapautettava vakuus, kun tuulivoimapuisto on otettu suunniteltuun käyttöönsä ja hyödyntämisluvan haltija on täyttänyt laadullisia tekijöitä ja määräaikoja koskevat velvoitteensa.  
Energiavirastolla on oikeus ryhtyä vakuuden realisointiin, jos hyödyntämislupa on peruttu tai siitä on luovuttu. Energiavirastolla on lisäksi oikeus ryhtyä vakuuden realisointiin kokonaan tai osittain, jos hankkeessa on rikottu hyödyntämisluvan laadullisia tekijöitä tai määräaikoja koskevia ehtoja eikä luvanhaltija tilanteessa, jossa rikkomus on korjattavissa, kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa määräajassa korjaa menettelyään.  
20 § 
Hyödyntämismaksu 
Hyödyntämisluvan haltija on velvollinen suorittamaan Energiavirastolle hyödyntämismaksun oikeudesta talousvyöhykkeen tuulienergian hyödyntämiseen. Hyödyntämismaksu on luvanhaltijan kilpailutukseen antamaan tarjoukseen sisältynyt tarjottu hyödyntämismaksu. Velvollisuutta hyödyntämismaksun maksamiseen ei kuitenkaan ole, jos luvanhaltijan tarjoukseen sisältyvä tarjottu hyödyntämismaksu on ollut nolla. 
Energiavirasto tulouttaa hyödyntämismaksun valtiolle. 
Jos maksua ei suoriteta viimeistään eräpäivänä, maksamattomalle määrälle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaan. Maksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa. 
21 § 
Hyödyntämisluvan muuttaminen 
Hyödyntämisluvan ehtoja voidaan muuttaa, jos se on tarpeen: 
1) sen varmistamiseksi, ettei kansallinen turvallisuus vaarannu; 
2) luvan myöntämisen jälkeen Euroopan unionin säädöksessä tai kansainvälisessä sopimusvelvoitteessa tapahtuneen muutoksen vuoksi; 
3) luvan myöntämisen jälkeen tapahtuneen toiminnan ulkopuolisten olosuhteiden olennaisen muutoksen vuoksi; 
4) 17 §:n 3 momentissa tarkoitetun alueen rajaamisen vuoksi. 
Hyödyntämisluvan ehtoja voidaan muuttaa myös luvanhaltijan hakemuksesta. Ehtoja, jotka koskevat laadullisten tekijöiden noudattamista, voidaan kuitenkin muuttaa vain 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa erityisestä syystä. Hakemus toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriölle. 
Kansalliseen turvallisuuteen liittyvän tämän pykälän mukaisen päätöksen tekee valtioneuvosto. Muussa tapauksessa päätöksen tekee työ- ja elinkeinoministeriö. 
22 § 
Hyödyntämisluvan siirtäminen 
Valtioneuvosto voi luvanhaltijan hakemuksesta siirtää hyödyntämisluvan toiselle yritykselle tai yhteisölle, jos: 
1) siirron ei arvioida vaarantavan kansallista turvallisuutta; ja 
2) toimintaa voidaan jatkaa lupaehtojen mukaisena eikä valtioneuvostolla ole perusteita epäillä, ettei siirronsaaja kykenisi niitä noudattamaan. 
Luvanhaltija voi pyytää valtioneuvostolta siirtoa koskevan ennakkopäätöksen. Siirto- ja ennakkopäätöshakemus toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriölle. 
Siirtopäätöksellä kaikki hyödyntämislupaan sisältyvät ja tämän lain hyödyntämisluvan haltijaa koskevat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät siirronsaajalle. 
Hyödyntämislupaa ei saa siirtää yritykselle tai yhteisölle, jolla on yksin tai yhdessä konserniyrityksensä kanssa vähintään kolme hyödyntämislupaa sellaisille talousvyöhykkeen merituulivoima-alueille, joilla ei ole otettu tuulivoimapuistoa suunniteltuun käyttöönsä. 
23 § 
Ilmoitus- ja tiedonantovelvollisuus 
Hyödyntämisluvan haltijan on ilmoitettava sen osakeomistuksessa tapahtuneista vähäistä suuremmista muutoksista sekä vastaavassa tosiasiallisessa vaikutusvallassa tapahtuneista muutoksista välittömästi työ- ja elinkeinoministeriölle. Luvanhaltija voi pyytää valtioneuvostolta ennakkopäätöksen osakeomistuksen tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan muutoksen vaikutuksesta lupaan. 
Luvanhaltijan tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot työ- ja elinkeinoministeriölle hyödyntämislupaan liittyvää siirto-, muutos- ja peruutusharkintaa varten ja Energiavirastolle ja Rajavartiolaitokselle lupapäätöksen noudattamisen valvontaa varten. 
24 § 
Hyödyntämisluvan peruuttaminen 
Valtioneuvosto voi peruuttaa hyödyntämisluvan, jos: 
1) luvanhaltija on rikkonut tämän lain säännöksiä tai olennaisesti rikkonut hyödyntämisluvan ehtoja eikä kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa määräajassa korjaa menettelyään; 
2) kansallisen turvallisuuden arvioidaan vaarantuvan; 
3) luvanhaltija on kilpailutuksessa antanut vääriä tai puutteellisia tietoja kilpailutuksen lopputuloksen kannalta olennaisista seikoista; 
4) luvanhaltija siirtää luvan toiselle 22 §:n vastaisesti; 
5) luvan nojalla ei harjoiteta toimintaa. 
Valtioneuvoston on peruutettava hyödyntämislupa, jos luvanhaltija ei aseta edistämisvakuutta tai kerrytä sitä 18 §:ssä säädetyssä ajassa eikä kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa määräajassa korjaa menettelyään. 
25 § 
Hyödyntämisluvasta luopuminen 
Luvanhaltija voi luopua hyödyntämisluvasta ilmoittamalla asiasta työ- ja elinkeinoministeriölle. 
4 luku 
Erinäiset säännökset 
26 § 
Hankintalain soveltaminen 
Sen lisäksi mitä 2 luvussa säädetään, sovelletaan kilpailutusmenettelyssä hankintalain 28, 68, 69 ja 82 §:ää, 92 §:n 2—4 momenttia, 120 ja 121 §:ää sekä 123 §:n 1—2 momenttia.  
Sen lisäksi mitä 3 luvussa säädetään, sovelletaan hyödyntämislupaprosessiin ja hyödyntämislupaan, mitä hankintalain 77 §:n 2 momentissa, 117 ja 120 §:ssä, 129 §:n 1 momentissa sekä 136 ja 137 §:ssä säädetään hankintamenettelystä, hankintasopimuksesta ja käyttöoikeussopimuksesta. 
Energiavirastoon sovelletaan, mitä hankintalain 172 §:n 2 momentissa säädetään. 
27 § 
Valvonta 
Tämän lain mukaisia valvontaviranomaisia ovat Rajavartiolaitos ja Energiavirasto. Hyödyntämisluvan noudattamista talousvyöhykkeellä ja sitä, että hyödyntämislupaa edellyttävällä toiminnalla on hyödyntämislupa, valvoo Rajavartiolaitos. Muilta osin tämän lain noudattamista valvoo Energiavirasto. 
Rajavartioviranomaisella on oikeus määrätä välittömästi lopetettavaksi hyödyntämislupaa edellyttävä toiminta, jota harjoitetaan ilman lupaa. 
Työ- ja elinkeinoministeriön on ilmoitettava valvontaviranomaisille hyödyntämislupapäätöksestä, 21 §:ssä tarkoitetusta muutospäätöksestä, 22 §:ssä tarkoitetusta siirtopäätöksestä, 24 §:ssä tarkoitetusta peruutuksesta ja 25 §:ssä tarkoitetusta luopumisesta. 
28 § 
Valvontaviranomaisten pääsyoikeus aluksille 
Hyödyntämisluvan nojalla harjoitettavaa toimintaa tämän lain tai muun lain nojalla valvovilla viranomaisilla on oikeus päästä hyödyntämisluvan haltijan käyttämille aluksille niiden käydessä valvottavalla kohteella. 
29 § 
Tarkastusoikeus 
Valvontaviranomaisilla on oikeus päästä hyödyntämisluvan haltijan hallinnassa oleviin tiloihin, jos se on tässä laissa tarkoitetun valvonnan kannalta tarpeen, sekä tehdä siellä tarkastuksia ja ryhtyä muihin valvonnan edellyttämiin toimenpiteisiin. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitettuihin tiloihin valvontatoimenpiteet voidaan kuitenkin ulottaa vain, jos on syytä epäillä, että on tehty rikoslain (39/1889) 16 luvun 8 §:ssä tai 33 luvun 1 §:ssä tarkoitettu rikos, ja tarkastus on välttämätön tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi. 
Valvontaviranomaisilla on tarkastusta suorittaessaan oikeus ottaa hyödyntämisluvan haltijan asiakirjat ja muuta aineistoa haltuunsa, jos se on tarkastuksen tavoitteiden toteuttamisen kannalta välttämätöntä. Aineisto tulee palauttaa viipymättä, kun tarkastuksen suorittaminen ei enää edellytä aineiston hallussapitoa. 
Hyödyntämisluvan haltijan tulee avustaa valvontaviranomaisia tarkastuksen suorittamisessa. 
30 § 
Uhkasakko 
Jos hyödyntämisluvan haltija rikkoo luvan ehtoja, Energiavirasto voi velvoittaa luvanhaltijan korjaamaan rikkomuksen. Päätöksen ehtojen noudattamisen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990). 
31 § 
Tiedonsaantioikeus 
Energiavirastolla, työ- ja elinkeinoministeriöllä ja Rajavartiolaitoksella on oikeus pyynnöstä saada salassapitosäännösten estämättä viranomaisilta, julkista tehtävää hoitavilta ja toiminnanharjoittajilta tietoja, jotka ovat välttämättömiä kilpailutukseen annetun tarjouksen arvioimista, hyödyntämisluvan myöntämistä, hyödyntämisluvan ehtojen noudattamisen varmistamista sekä muiden tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten ja jotka lisäksi koskevat kilpailutuksen osallistujaa, hyödyntämisluvan hakijaa, hyödyntämisluvan haltijaa, hyödyntämisluvan siirronsaajaa, näiden omistajia sekä hyödyntämisluvan haltijan mahdollista uutta omistajaa, jota koskien hyödyntämisluvan haltija on pyytänyt ennakkopäätöstä 23 §:n mukaisesti, sekä edellä mainittujen tahojen toimintaa. 
Työ- ja elinkeinoministeriöllä ja valtioneuvostolla on oikeus pyynnöstä saada salassapitosäännösten estämättä viranomaisilta tietoja, jotka ovat välttämättömiä tämän lain mukaista kansallisen turvallisuuden arviointia varten, ja 23 §:n 1 momentin mukaista ennakkopäätöstä varten.  
32 § 
Muutoksenhaku 
Energiaviraston 5 §:n 4 momentissa tarkoitettuun kilpailutuksen tulosta koskevaan päätökseen, 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuun osallistumisvakuuden vapauttamista koskevaan päätökseen, 11 §:ssä tarkoitettuun kilpailutuksen ulkopuolelle sulkemista koskevaan päätökseen ja 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuun edistämisvakuuden vapauttamista koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. 
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen 5 §:n 4 momentissa tarkoitetussa kilpailutuksen tulosta koskevassa asiassa ja 11 §:ssä tarkoitetussa kilpailutuksen ulkopuolelle sulkemista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Asian käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013). 
Markkinaoikeuden päätökseen 2 momentissa tarkoitetussa asiassa saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 
Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. Muutoksenhaussa uhkasakon asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista koskevaan päätökseen sovelletaan kuitenkin, mitä uhkasakkolaissa säädetään. 
33 § 
Vahingonkorvaus 
Joka tämän lain, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisella menettelyllä aiheuttaa tarjoajalle vahinkoa, on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. 
Kun vahingonkorvausvaatimus koskee tarjousmenettelystä aiheutuneita kuluja, korvauksen tuomitsemiseksi riittää, että tarjoaja näyttää toteen 1 momentissa tarkoitetun virheellisen menettelyn ja sen, että virheettömässä menettelyssä hänellä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. 
Vahingonkorvausasioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa tarkoitettu käräjäoikeus. 
34 § 
Rangaistussäännökset 
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta  
1) ryhtyy tämän lain soveltamisalaan 1 §:n mukaisesti kuuluvaan toimintaan ilman 15 §:ssä tarkoitettua valtioneuvoston myöntämää hyödyntämislupaa, 
2) laiminlyö 15 §:ssä tarkoitetun hyödyntämisluvan muun kuin laadullisia tekijöitä tai määräaikoja koskevan lupaehdon noudattamisen tai 
3) laiminlyö 23 §:n 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden, 
on tuomittava talousvyöhykkeen merituulivoimalain rikkomisesta sakkoon. 
Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta teosta ei kuitenkaan tuomita rangaistusta, jos teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. 
35 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) 3 §:n 2 momentti, 6 §:n 4 momentti, 7 §:n 2 ja 3 momentti sekä 7 a, 8—10, 17, 19, 22 ja 23 §, 
sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti laissa 656/2011, 7 a § laissa 687/2014 ja 22 § laissa 897/2015, sekä 
lisätään lakiin uusi 3 a, 5 a ja 15 a—15 d § seuraavasti: 
3 § 
Ympäristönsuojeluun, vesirakentamiseen ja merialuesuunnitteluun sovellettava lainsäädäntö  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Alusten tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä talousvyöhykkeellä säädetään merenkulun ympäristönsuojelulaissa (1672/2009) ja öljyvahinkojen sekä aluskemikaalivahinkojen torjuntaa koskevista toimenpiteistä talousvyöhykkeellä säädetään pelastuslaissa (379/2011). Lisäksi talousvyöhykkeellä sovelletaan jätelakia (646/2011).  
3 a § 
Tekosaariin, laitteisiin ja muihin rakennelmiin sekä niiden toimintaan liittyviin putkiin ja kaapeleihin sovellettava lainsäädäntö 
Sen lisäksi mitä 3 §:ssä säädetään, talousvyöhykkeelle rakennettavien tekosaarten, laitteiden ja muiden rakennelmien sekä niiden toiminnan yhteydessä asennettavien tai käytettävien putkien ja kaapeleiden osalta sovelletaan Suomen ja Euroopan unionin sähkö- ja kaasumarkkinoista annettua lainsäädäntöä, vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettua lakia (390/2005), painelaitelakia (1144/2016), päästökauppalakia (1270/2023) sekä ilmailulain (864/2014) lentoesteitä koskevia säännöksiä. 
Laitteena tai rakennelmana ei pidetä putkea tai kaapelia. 
3 luku 
Talousvyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen ja siihen tähtäävä tutkimus sekä rakentaminen talousvyöhykkeellä 
5 a §  
Luvun soveltaminen 
Tätä lukua ei sovelleta tuulienergian hyödyntämiseen ja siihen tähtäävään tutkimukseen Suomen talousvyöhykkeellä. Tuulienergian hyödyntämiseen liittyvien kaapeleiden ja putkien asentamiseen ja käyttöön ja niihin liittyvään, merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain (  /  ) 2 §:ssä tarkoitetun talousvyöhykkeen merituulivoima-alueen ulkopuolella tapahtuvaan tutkimukseen sovelletaan kuitenkin 6 §:ää. 
6 § 
Hyödyntämisoikeus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Päätöstä voidaan tarkistaa, jos toiminta ei vastaa päätöksessä määrättyjä ehtoja. Toiminta voidaan samoin edellytyksin määrätä keskeytettäväksi. Toiminnan keskeyttämisestä päättää työ- ja elinkeinoministeriö. Päätös voidaan myös peruuttaa, jos toiminnassa rikotaan olennaisesti päätöksessä määrättyjä ehtoja. Valvontaviranomaisen tulee viipymättä ilmoittaa työ- ja elinkeinoministeriölle havaitsemastaan rikkomuksesta. 
7 § 
Rakentaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Suostumuksen saaja on päätöksessä merenkulun turvallisuuden vuoksi velvoitettava poistamaan käytöstä pois jätettävä laite ja rakennelma, jos poistaminen on mahdollista. Suostumuksen saaja on myös velvoitettava ilmoittamaan työ- ja elinkeinoministeriölle sellaisten laitteiden ja rakennelmien sijainti, syvyys ja mitat, joita ei ole poistettu kokonaan. 
Suostumus voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Päätöksessä on määrättävä ehdot, jotka ovat turvallisuuden tai tämän lain mukaan valtiolle kuuluvien oikeuksien turvaamisen kannalta välttämättömiä. Jos toiminta ei vastaa päätöksessä määrättyjä ehtoja tai jos päätöksen antamisen jälkeen olot ovat muuttuneet olennaisesti, päätöksen ehtoja voidaan muuttaa tai suostumus voidaan peruuttaa. Valvontaviranomaisen tulee viipymättä ilmoittaa työ- ja elinkeinoministeriölle havaitsemastaan rikkomuksesta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
7 a §  
Euroopan unionin yhteistä etua koskevat energiahankkeet 
Jos Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista, asetusten (EY) N:o 715/2009, (EU) 2019/942 ja (EU) 2019/943 ja direktiivien 2009/73/EY ja (EU) 2019/944 muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 347/2013 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2022/869 tarkoitettu yhteistä etua koskeva energiahanke edellyttää 6 tai 7 §:n mukaista valtioneuvoston suostumusta, suostumuksen käsittelyyn tutkimusta varten annettavaa suostumusta lukuun ottamatta sovelletaan 6 tai 7 §:n lisäksi mainittua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta sekä Euroopan unionin yhteistä etua koskevien energiahankkeiden lupamenettelystä annettua lakia (684/2014). 
8 § 
Meritieteellinen tutkimus 
Muusta kuin sellaisesta tutkimuksesta, johon sovelletaan 4 tai 6 §:ää, on tehtävä ilmoitus työ- ja elinkeinoministeriölle. Jos työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että meritieteellistä tutkimusta koskevassa ilmoituksessa tarkoitettu tutkimushanke kuuluu 6 tai 7 §:n soveltamisalaan, työ- ja elinkeinoministeriön on ilmoitettava siitä ilmoituksen tekijälle mahdollisimman pian ja viimeistään neljän kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Tutkimushankkeeseen, josta on tehty ilmoitus, voidaan muussa tapauksessa ryhtyä aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta, jollei työ- ja elinkeinoministeriö päätä, että siihen voidaan ryhtyä aikaisemmin. Meritieteellistä tutkimusta koskevan ilmoituksen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
Työ- ja elinkeinoministeriö voi kieltää tutkimushankkeeseen ryhtymisen, jos ilmoituksen tiedot tutkimushankkeesta ovat virheellisiä tai jos tutkimushankkeeseen ryhtyvällä ei arvioida olevan kykyä täyttää tutkimushankkeeseen liittyviä Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (SopS 49—50/1996) 249 artiklan mukaisia velvoitteita sen vuoksi, että tutkimushankkeeseen ryhtyvältä on aiemmin jäänyt täyttämättä vastaavia velvoitteita. Työ- ja elinkeinoministeriön on ilmoitettava kieltopäätöksestään neljän kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. 
9 § 
Meritieteellisen tutkimuksen keskeyttäminen ja lopettaminen 
Työ- ja elinkeinoministeriö voi määrätä 8 §:ssä tarkoitetun tutkimuksen keskeytettäväksi, jos tutkimusta tehdään mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa annetuista tiedoista poiketen tai tutkimusta tekevä ei noudata Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 249 artiklan määräyksiä niistä oikeuksista, joita rantavaltiolla on meritieteelliseen tutkimushankkeeseen. Keskeyttämismääräys on peruutettava heti, kun tutkimusta tekevä antaa tutkimuksesta oikeat tiedot tai täyttää, mitä mainitussa artiklassa määrätään. 
Työ- ja elinkeinoministeriö voi määrätä meritieteellisen tutkimuksen lopetettavaksi kokonaan, jos 8 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa annetuista tiedoista poikkeaminen merkitsee huomattavaa muutosta tutkimushankkeeseen tai -toimintaan taikka jos tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettuja puutteita ei korjata kohtuullisessa ajassa. 
Valvontaviranomaisen tulee viipymättä ilmoittaa työ- ja elinkeinoministeriölle havaitsemastaan rikkomuksesta tai laiminlyönnistä. 
10 § 
Suomen rikosoikeuden soveltaminen talousvyöhykkeellä tehtyyn rikokseen 
Talousvyöhykkeellä olevalla tekosaarella, laitteella tai muulla rakennelmalla tehty tai niihin kohdistuva rikos ja sen rangaistava yritys sekä talousvyöhykkeellä olevan tekosaaren, laitteen tai muun rakennelman toiminnan yhteydessä asennettavaan tai käytettävään, Suomen talousvyöhykkeellä sijaitsevaan kaapeliin tai putkeen kohdistuva rikos ja sen rangaistava yritys katsotaan rikoslain (39/1889) 1 luvun 1 §:n mukaisesti Suomessa tehdyksi. 
Muutoin talousvyöhykkeellä tehty, 11—15, 15 a—15 d ja 16 §:ssä mainittu rikos ja sen rangaistava yritys katsotaan rikoslain 1 luvun 1 §:n mukaisesti Suomessa tehdyksi. 
Jos 2 momentissa tarkoitettu rikos on tehty ulkomaiselta alukselta sen ollessa Suomen talousvyöhykkeellä, rikosasiaa ei saa tutkia Suomessa ilman valtakunnansyyttäjän syytemääräystä, ellei kysymyksessä ole jokin rikoslain 1 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu tapaus. 
15 a § 
Luvaton sähköverkko- ja maakaasuverkkotoiminnan harjoittaminen talousvyöhykkeellä 
Rangaistus talousvyöhykkeellä tehdystä luvattomasta sähköverkkotoiminnan harjoittamisesta tuomitaan sähkömarkkinalain (588/2013) 108 §:n mukaan ja rangaistus talousvyöhykkeellä tehdystä luvattomasta maakaasuverkkotoiminnan harjoittamisesta maakaasumarkkinalain (587/2017) 90 §:n mukaan. 
15 b § 
Terveysrikos, räjähderikos, varomaton käsittely, räjähdesäännösten rikkominen ja painelaiterikkomus talousvyöhykkeellä 
Rangaistus talousvyöhykkeelle sijoittuvaan tekosaareen, laitteeseen tai muuhun rakennelmaan taikka sen toiminnan yhteydessä asennettavaan tai käytettävään putkeen tai kaapeliin liittyvästä, talousvyöhykkeellä tehdystä terveysrikoksesta tuomitaan rikoslain 44 luvun 1 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan, räjähderikoksesta rikoslain 44 luvun 11 §:n 1 ja 3 momentin mukaan, varomattomasta käsittelystä rikoslain 44 luvun 12 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ja räjähdesäännösten rikkomisesta vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 125 §:n mukaan. 
Rangaistus talousvyöhykkeelle sijoittuvaan tekosaareen, laitteeseen tai muuhun rakennelmaan taikka sen toiminnan yhteydessä asennettavaan tai käytettävään putkeen tai kaapeliin liittyvästä, talousvyöhykkeellä tehdystä painelaiterikkomuksesta tuomitaan painelaitelain 104 §:n mukaan. 
15 c § 
Päästökaupparikkomus talousvyöhykkeellä 
Rangaistus talousvyöhykkeellä tehdystä päästökaupparikkomuksesta tuomitaan päästökauppalain 97 §:n mukaan. 
15 d § 
Lentoesteitä koskeva ilmailurikkomus talousvyöhykkeellä 
Rangaistus talousvyöhykkeellä tehdystä lentoesteitä koskevasta ilmailurikkomuksesta tuomitaan ilmailulain 178 §:n 22 kohdan mukaan. 
17 § 
Tekosaarilla, laitteilla ja muilla rakennelmilla sovellettava laki 
Talousvyöhykkeelle rakennetuilla tekosaarilla, laitteilla ja muilla rakennelmilla sovelletaan Suomen lakia samalla tavoin kuin jos rakennelma sijaitsisi sellaisella lähinnä olevalla Suomen alueella, joka ei kuulu Ahvenanmaan alueeseen. 
19 § 
Valvonta ja rajavartioviranomaisen määräykset 
Edellä 6, 7 ja 8 §:ssä tarkoitetun toiminnan harjoittamista valvoo Rajavartiolaitos. Edellä 6, 7, 8 ja 9 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä on päätöksentekijän viipymättä annettava tieto Rajavartiolaitoksen esikunnalle. Työ- ja elinkeinoministeriön on viipymättä annettava tieto Rajavartiolaitoksen esikunnalle myös 8 §:ssä tarkoitetusta ilmoituksesta, jos se ei katso ilmoituksessa tarkoitetun tutkimushankkeen kuuluvan 6 tai 7 §:n soveltamisalaan. Tiedoksianto on samalla saatettava myös ilmoituksentekijän tiedoksi. 
Rajavartioviranomaisella on oikeus määrätä välittömästi lopetettavaksi sellainen 6, 7 ja 8 §:ssä tarkoitettu toiminta, jota harjoitetaan ilman valtioneuvoston suostumusta tai työ- ja elinkeinoministeriölle tehtyä ilmoitusta, sekä toiminta, jota jatketaan vastoin 9 §:ssä tarkoitettua päätöstä. 
22 §  
Muutoksenhaku 
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). 
23 § 
Toimivaltaiset tuomioistuimet 
Tässä laissa ja merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetussa laissa tarkoitetut rikosasiat käsitellään merilain (674/1994) 21 luvun 1 §:ssä mainituissa käräjäoikeuksissa. Toimivaltainen käräjäoikeus on se, jonka tuomiopiiriä lähinnä rikos voidaan katsoa tehdyksi soveltaen, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 4 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Tätä pykälää sovellettaessa näiden käräjäoikeuksien tuomiopiirien rajojen katsotaan jatkuvan aluevesien ulkorajalta suuntaansa muuttamatta talousvyöhykkeen ulkorajaan saakka. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki Energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan Energiavirastosta annetun lain (870/2013) 1 §:n 2 momentin 19 kohta, sellaisena kuin se on laissa 804/2020, ja 
lisätään 1 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 634/2020, 804/2020, 606/2021 ja 500/2023, uusi 20 kohta seuraavasti: 
1 § 
Tehtävät 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Energiavirasto hoitaa tehtävät, jotka sille on annettu: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
19) biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetussa laissa (418/2019); 
20) merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetussa laissa (   /   ). 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain (1207/2010) 6 §:n 1 momentin 37 kohta, sellaisena kuin se on laissa 190/2024, ja 
lisätään 6 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 308/2016, 858/2016, 1159/2016, 1413/2016, 1419/2016, 324/2017, 454/2017, 1112/2017, 404/2018, 414/2018, 722/2019, 1399/2019, 624/2020, 1264/2020, 488/2021, 690/2021, 1134/2021, 495/2022, 713/2022, 1119/2022, 1327/2022, 1340/2022, 1355/2022, 743/2023 ja 190/2024, uusi 38 kohta seuraavasti: 
6 § 
Velvoitteidenhoitoselvityksen käyttötarkoitus 
Velvoitteidenhoitoselvitys laaditaan tukemaan: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
37) varhaiskasvatuslain (540/2018) 43 a §:ssä tarkoitettujen yksityisen varhaiskasvatuksen harjoittamisen yleisten edellytysten täyttymisen selvittämistä ja valvomista; 
38) merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain (   /   ) mukaista kilpailutukseen annetun tarjouksen arvioimista, hyödyntämisluvan myöntämistä ja hyödyntämisluvan ehtojen noudattamisen varmistamista sekä sitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 81 §:n 1 momentissa tarkoitettua harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden olemassaolon tarkistamismahdollisuutta, johon viitataan merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 11 §:n 1 momentissa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 3 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
lisätään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 3 §:n 1 momenttiin uusi 4 a kohta seuraavasti: 
3 § 
Hankinta-asiat 
Markkinaoikeus käsittelee hankinta-asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4 a) merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetussa laissa (   /   ); 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 12.12.2024 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri