Vihreiden vaihtoehtobudjetissa esitellään hallituksen talouspolitiikalle oikeudenmukainen ja tulevaisuuteen katsova vaihtoehto. Esityksemme kaventaa tuloeroja, torjuu köyhyyttä ja vahvistaa tasa-arvoa. Se panostaa voimakkaasti koulutukseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan, uudistaa Suomea ja kantaa globaalia vastuuta. Vaihtoehtobudjettimme on tasapainoinen esitys suhteessa hallituksen talousarvioesitykseen, ja velkaa otetaan jopa hieman hallitusta vähemmän.
Köyhyyden vähentämiseen kohdennetaan kaikkiaan 646 miljoonaa euroa. Kaikkein köyhimmiltä leikkaaminen on arvovalinta, jota ei olisi ollut pakko tehdä. Leikkauslinjalle on olemassa vastuullinen ja inhimillinen vaihtoehto.
Köyhimpien ihmisten tilannetta helpotamme kohdistamalla suurimman osan veronkevennyksistä kaikkein pienituloisimmille, myös etuuksien saajille, sekä sitomalla Kelan maksamat etuudet indeksiin ja peruuttamalla etuuksiin aiemmin tehdyt leikkaukset. Perumme myös asumistukeen tulevat muutokset. Opiskelijat ovat tämän hallituksen suurimmat häviäjät, joten opintotukeen tehdään selvä tasokorotus.
Hallituksen esitykseen verrattuna kokonaisuutemme kaventaa tuloeroja sekä parantaa miesten ja naisten välistä tulonjakoa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa vahvistavat lisäksi perhevapaiden uudistus sekä panostukset varhaiskasvatuksen laatuun ja maksuttoman varhaiskasvatuksen aloittaminen.
Suomen tulevaisuuden menestys nojaa laadukkaaseen koulutukseen ja korkeaan osaamiseen. Hallitus on leikannut kaikilta koulutuksen tasoilta varhaiskasvatuksesta yliopistoihin tavalla, joka romuttaa koulutuksen perustaa ja heikentää koulutuksen tasa-arvoa. Siksi panostamme koulutukseen kaikkiaan puoli miljardia euroa lisää koulutuksen kaikille tasoille. Nuorten syrjäytymistä ja opintojen keskeytymistä ehkäistään uudella tukiopinto-ohjauksella sekä ottamalla ensimmäiset askeleet kohti aidosti maksutonta toista astetta. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun rahoituksessa otetaan käyttöön ns. positiivinen diskriminaatio, jossa rahaa kohdennetaan enemmän sinne, missä lisätuen tarve on suurin.
Rahoitamme koulutusinvestoinnit leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia ja tehottomia yritystukia. Panokset osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin uudistavat talouttamme tehokkaammin. Fossiilisten polttoaineiden alasajon käynnistämistä edellyttää myös ilmastonmuutoksen torjunta.
Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan sokea piste on bioenergian lisääminen tavalla, joka puolittaa metsissämme olevan hiilinielun. Koska hakkuita ei voida nykyisestä kestävällä tavalla kasvattaa, on panostettava enemmän aurinkoon, tuuleen, älykkääseen sähköverkkoon ja energiatehokkuuteen. Vuonna 2018 ovat käynnistymässä uusiutuvan energian tarjouskilpailut, mutta ne on tehtävä suunnitelmia suuremmin.
Liikennettä ohjataan kestävälle uralle, mutta liian hitaasti. Tarvitsemme nopeasti enemmän ratoja, enemmän joukkoliikennettä ja enemmän sähköautoja. Siirtymää sähköiseen henkilöliikenteeseen vauhditamme vapauttamalla sähköautot auto- ja ajoneuvoverosta määräajaksi ja laajentamalla samalla latausverkkoa niin, että ihmiset rohkaistuvat ostamaan sähköautoja koko Suomessa.
Luontomme monimuotoisuus köyhtyy ja suuret hakkuutavoitteet vaikeuttavat monimuotoisuudesta huolehtimista. Luonnonsuojelumme on resursoitava paremmin. Osoitamme siksi lisärahaa mm. luonnonsuojelualueiden hankintaan sekä METSO-ohjelman nopeampaan toimeenpanoon. Metsähallituksen tulostavoitetta alennamme.
Kannamme myös globaalia vastuuta sekä pakolaiskriisistä että maailman köyhistä. Haluamme kasvattaa Suomen pakolaiskiintiötä 2 500 henkilöön ja lisätä pikaisesti varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja. Kehitysyhteistyö on inhimillisin tapa vähentää köyhyyttä ja näköalattomuutta.