Suomi 100-vuotta ansaitsee keskustelun kulttuurimme merkityksestä, kehitystrendeistä ja muuttuvasta toimintaympäristöstä.  

Kulttuurilla on merkittävä yhteiskunnallinen asema ihmisiä yhdistävänä tekijänä. Kulttuuri luo yhteisöllisyyttä, merkityksellisyyttä ja hyvinvointia. Kulttuuri on itseisarvo, joka heijastelee historiallista kerroksellisuutta ja ihmisyyden syvintä olemusta. Globalisaation, maahanmuuton sekä viestinnän uusien muotojen vaikutuksesta kulttuuriympäristömme on muuttumassa mosaiikkimaisemmaksi.  

Kulttuurin monimuotoisuus auttaa parhaimmillaan lisäämään vuorovaikutusta ja suvaitsevaisuutta. Kulttuurin eri muodot tarjoavat mahdollisuuden virkistäytymiseen ja palautumiseen. Kulttuuri luo tilaisuuksia kokea ja tuntea asioita yhdessä. Se vähentää yksinäisyydentunnetta, irrallisuutta ja merkityksettömyyttä ehkäisten syrjäytymistä.  

Kulttuurin terveydelle myönteiset vaikutukset ovat tieteellisesti todistettuja. On tärkeää, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus päästä osallisiksi kulttuurin monipuolisesta tarjonnasta ja harjoittaa luovuutta itselleen luonnikkaalla tavalla. Kulttuurin kirjo ja tarjonta on ymmärrettävä laajasti taiteen eri muotojen, kirjallisuuden ja myös liikunnan osa-alueilla unohtamatta kulttuuri- ja asuinympäristöä. 

Kulttuurilla ja luovalla taloudella on huomattavat taloudelliset vaikutukset. Kulttuuria ja luovuutta löytyy kaikilta talouden osa-alueilta. Yritys- ja työllistämispotentiaalia on runsaasti käyttämättä. On tärkeää, ettemme jää jälkeen muista länsimaista luovien alojen bruttokansantuotteen kehityksessä. Luovien alojen koulutuksen ja kulttuurin rahoituspohja on turvattava kansantaloudellisesti kestävällä ja johdonmukaisella tavalla. 

Kirjoitus- ja lukutaito mahdollistavat osaltaan ajassa elävän kulttuurin kehittymisen. Digitalisoituminen ja sosiaalinen media ovat muuttamassa kirjoitus- ja lukutaidon olemusta. Muutokset näkyvät esimerkiksi mediassa lisääntyvänä viihteellistymisenä, nopeatempoisuutena sekä kärkevämpänä keskustelukulttuurina. Merkkejä luku- ja kirjoitustaidon heikentymisestä on nähtävissä.  

Sisäisen turvallisuuden strategian (Sisäministeriön julkaisu 15/2017) mukaan kulttuuri vaikuttaa myös siihen, miten hyvin yhteiskuntamme kestää vastakkainasettelua ja informaatiovaikuttamista. Kulttuurilla laajasti ymmärrettynä on myös turvallisuusnäkökulma hyvinvointinäkökulman lisäksi.