Suomen luonnontieteellisestä kulttuuriperinnöstä vain n. 10 % on sähköisessä, helposti hyödynnettävässä muodossa. Joensuussa on  kehitetty  rakennerahastojen ja Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurirahoituksen avulla massadigitointilaitteistoja ja -menetelmiä sekä sähköistä infrastruktuuria. Tuloksena on Digitarium, Itä-Suomen yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteinen digitointi- ja osaamiskeskus, joka pystyy digitoimaan satojatuhansia luonnontieteellisiä näytteitä vuodessa, esimerkkinä Oslon yliopiston herbaarion eli n. 300 000 näytteen digitointi tilaustyönä. 

Luonnontieteellisen kulttuuriperinnön digitointiin ei ole koskaan osoitettu määrärahoja valtion talousarviossa (vrt. momentti 29.80.55), mikä on hidastanut tieteen digitalisaation edistymistä Suomessa. Digitointikeskus Joensuussa tarvitsee henkilökuntaa operoimaan jo rakennettua infrastruktuuria. Digitarium on vuodesta 2011 alkaen kouluttanut työttömiä akateemisia digitoinnin ammattilaisiksi tavoitteena ehkäistä akateemisen pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Kokoelmien digitalisaatiolla ja avoimella tietojen jakamisella sähköisten palveluiden (laji.fi) kautta pyritään nostamaan Suomen tiedettä sekä avaamaan luonnontieteelliset kansalliskokoelmat kaikille kansalaisille. Nykyisellä digitointitahdilla tämä tavoite täyttyisi arvioiden mukaan vasta sadan vuoden päästä. Digitointiin täytyy voida osoittaa työttömiä henkilöitä.