Kasvipohjaiseen ruokavalioon siirtyminen globaalisti on tehokkaimpia keinoja hillitä metsäkatoa ja ruuantuotannon päästöjä sekä lopettaa eläinten tehotuottamiseen perustuva ruokajärjestelmä. Kasvipohjaiset proteiinit ja proteiinijalosteet ovat murroksen keskiössä. Suomessa on jo esimerkiksi härkäpavun tuotantoa ja jalostamista, kaurapohjaisia tuotteita ja kasvipohjaisia lihankorvikkeita. Potentiaalit myös vientiin ovat valtavat, sillä Pohjola, EU ja viime kädessä koko maailma ovat muutoksen edessä ennemmin tai myöhemmin. 

Uutta alaa on tuettava. TKl-rahoitus on oikea tapa kohdentaa rahoitusta tuotekehitykseen ja ar- voketjun kehittämiseen raaka-aineen tuotannosta elintarviketeollisuuden jalostamaksi tuotteeksi. Parhaimmillaan voidaan mahdollistaa kasviproteiiniklustereiden syntyminen. Esimerkiksi Kana-dassa ja Tanskassa tuetaan investointiohjelman kautta kasviproteiinien kehitystä. Suomessa olisi perusteltua näiden esimerkkien valossa panostaa kasviproteiiniarvoketjuun 200 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä.