Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2019 esitetään kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen 85 miljoona euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa oli valtionosuuteen osoitettu määrärahaa. Valtionosuutta oli supistettu jo vuodesta 2017 vuoteen 2018 149 miljoonaa euroa. Kuntien valtionosuuden vähennykset johtuvat pääosin hallitusohjelmassa päätetyistä kuntien ja valtion kustannustenjaon tarkistuksista sekä vuonna 2015 tehdystä valtionosuusuudistuksesta. Yhteensä hallituskaudella 2016—2019 Kuntaliiton laskelman mukaan indeksijäädytyksistä johtuen peruspalvelujen valtionosuus on 243 miljoonaa euroa alemmalla tasolla kuin mitä se olisi ilman indeksikorotusten jäädyttämistä. Vuoden 2016 talousarviossa peruspalvelujen valtionosuus oli 9 miljardia euroa, kun vuoden 2019 talousarvioehdotuksessa määräraha on 8,4 miljardia euroa. Tästä määrärahasta osoitetaan vielä 30 miljoonaa euro kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän rahoitukseen.
Kilpailukykysopimuksen takia valtionosuutta vähennetään vielä kaksi kertaa 59 miljoonaa euroa ensiksi kuntien alentuneiden kustannuksen vuoksi ja toiseen kertaan valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksesta johtuen. Muutosten yhteisvaikutuksesta suurin osa kunnista menettää valtionosuuksia. Lähes 20 % kunnista menettää valtionosuutta yli 100 euroa/asukas, yli 52 % kunnista menettää valtionosuutta 0—100 euroa/asukas, muutamalla kunnalla valtionosuus pienenee jopa yli 10 %. Valtionosuuden suurimpia menettäjiä ovat väestöltään pienimmät kunnat, joilla on heikoimmat mahdollisuudet sopeuttaa toimintaansa valtionosuuden vähennykseen.
Alle kolmannes kunnista hyötyy valtionosuuden muutoksista. Yli 100 euroa/asukas saavia kuntia on Kuntaliiton laskemassa vain yhdeksän, joten vähennysten kompensointi supistamalla hyödynsaajien etua ei onnistu.
Heikommassa asemassa olevien kuntien taloudellisen tilanteen heikentymisen vuoksi peruspalvelujen valtionosuutta tulee lisätä. Oikeudenmukaisin lisäys on kilpailukykysopimuksen johdosta kahteen kertaan vähennetyn 59 miljoonan euron lisäys peruspalvelujen valtionosuuteen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,