Hallitusohjelmassa on sovittu, että tällä hallituskaudella otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Sillä pyritään parantamaan palveluja, tukemaan innovaatioita sekä vahvistamaan ja tukemaan yrittäjyyttä ja alueellista ja paikallista päätöksentekoa. Kokeiluja on tarkoitus toteuttaa kokeiluohjelman ja systemaattisen kokeilutoiminnan kautta. Kokeilukulttuuri nopeuttaa reagointia ja ennakointia yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuissa ja edistää hallituksen strategisia tavoitteita. 

Kokeilukulttuurille on tarvetta, ja kokeiluja on saatava liikkeelle nopeasti ja rohkeasti konkreettisilla toimilla. Kokeiluluontoisten hankkeiden kautta saadaan luotettavaa tietoa esimerkiksi lakimuutosten vaikutuksista sellaisella tavalla ja tarkkuudella, johon etukäteisellä vaikutusarvioinnilla ei välttämättä pystytä.  

Kokeilutoiminnassa tulisi ripeästi edetä esimerkiksi normitalkoissa kerättyjen ajatusten pohjalta. Yritystoimintaa epätarkoituksenmukaisella tavalla rajoittavien sääntöjen keventämisellä suotuisia talousvaikutuksia olisi saavutettavissa nopeastikin. Yksi selkeä työvoimavaltaisiin aloihin ja pienyrittäjyyteen liittyvä kokonaisuus on alkoholisääntely. Sen keventämisessä eteneminen harkitusti ja valikoiden kokeilujen kautta antaisi käytännön tietoa hallitusti tapahtuvan vapauttamisen vaikutuksista ja synnyttäisi kokemusperäistä ja luotettavaa tietopohjaa sääntelyn myöhempien kehittämistarpeiden hahmottamiseksi.  

Lähinnä pienkauppaa, matkailu- ja ravintola-alaa sekä pienpanimoalaa koskeva alkoholisääntelyä keventävän kokeilulain säätäminen sopisi hallitusohjelman vahvaan kokeiluhenkeen. Oletettavasti alojen liiketoimintamahdollisuuksien vahvistaminen osaltaan tukisi näiden alojen investointi- ja työllisyyskehitystä. Tämä olisi erityisen tärkeää harvaan asuttujen alueiden kaupan palveluiden säilymiselle. 

Kokeilulaki olisi voimassa vuosina 2016—2017 ja sisältäisi mm. laajennuksia oluen ja muiden enintään 4,7-prosenttisten alkoholijuomien myyntiaikoihin alle 400 m2:n suuruisissa kaupoissa, valmistustaparajoituksen poiston sekä alkoholiluvan yhdistämisen elintarvikelupaan. Ravintola- ja matkailualalla kokeilu sisältäisi esimerkiksi anniskelutiloja, -alueita ja henkilökuntaa koskevien säädösten ja määräysten yksinkertaistamisen sekä ravintoloiden aukiolon vapauttamisen ilman tarvetta ns. jatkoaikaluville. Anniskelutoimintaa koskevat yksityiskohtaiset kiellot ja määräykset, esimerkiksi tuplien myyntikielto, joiden kumoamiseen oli valmius jo viime vaalikaudella, kuuluisivat itsestään selvästi mukaan kokonaisuuteen. Pienpanimoille annettaisiin kokeilun ajaksi ulosmyyntioikeus kaikkiin omiin tuotteisiinsa. Tässä esimerkkeinä mainittujen toimien lisäksi hallitus voisi ottaa samaan kokeiluun muitakin toimia esimerkiksi alojen työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä kuultuaan. 

Kokeilujakson aikana seurattaisiin mm. muutosten vaikutuksia terveyteen ja kulutuskäyttäytymiseen, mahdollisia järjestyshäiriöitä ja turvallisuusvaikutuksia sekä alojen työllisyyskehitystä ja vaikutuksia investointeihin. Vaikutukset arvioitaisiin ja niistä koottaisiin johtopäätökset vuoden 2018 aikana.