1.1  Tausta

Voimassa oleva laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista Covid-19 epidemian leviämisen rajoittamiseksi (290/2020, voimassa oleva väliaikainen laki) säädettiin kevään 2020 yhtiökokousten ja yhteisöjen osakkaiden ja jäsenten muiden kokousten järjestämisen helpottamiseksi siten, että samalla otetaan huomioon osakkaiden ja jäsenten yhteisölainsäädäntöön perustuvat oikeudet perustuslain omaisuudensuojan noudattamiseksi riittävällä tavalla.  

Hallituksen esityksen laiksi väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista Covid-19 epidemian leviämisen rajoittamiseksi (voimassa olevaa väliaikaista lakia koskeva hallituksen esitys, HE 45/2020 vp) perusteluiden (jakso 9 Voimaantulo) mukaan laissa säädettyjen osallistumiskeinojen voimassaoloa voidaan tarvittaessa jatkaa lakia muuttamalla, kun koronaviruksen leviämisen estämiseksi tarvittavien muiden keinojen voimassaolon mahdollisesta jatkamisesta saadaan riittävät tiedot. Lakiehdotusta koskevassa lausunnossaan eduskunnan lakivaliokunta edellytti, että poikkeusten jatkamistarpeen arviointi epidemiatilanteen valossa tehdään riittävän ajoissa, jotta tilanne poikkeusten jatkon osalta on selkeä yhdistysten kannalta (LaVL 2/2020, s. 4).  

Väliaikaisen lain voimassaoloajan päättymisen lähestyessä on ilmennyt tarve jatkaa laissa säädettyjen asiamiehen käyttämisen ja etäosallistumisen helpotusten käyttämiseen myös syksyn 2020 ja kevään 2021 kokouksissa sekä pörssiyhtiöissä pelkästään etäosallistumiseen perustuvien yhtiökokousten pitomahdollisuuden jatkamiseen kevätkauden 2021 loppuun asti.  

1.2  Valmistelu

Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä. Valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat osallistuneet valmisteluun oman toimialansa lainsäädännön osalta.  

Oikeusministeriö on selvittänyt yhteisöjen kokouskäytäntöjä maalis–elokuussa 2020. Selvityksen perusteella väliaikaisen lain mahdollistamat kokousjärjestelyt ovat olleet toimivia eikä tiedossa ole väliaikaisesta lainsäädännöstä aiheutuneita ongelmia osakkeenomistajien ja jäsenten kokousosallistumisen suhteen (Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 2020:17 - http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-894-3 ).  

Esityksen kiireellisyyden vuoksi on tarpeen poiketa kuulemista säädösvalmistelussa koskevista ohjeista eikä esityksestä ole järjestetty tavanomaista kuulemiskierrosta. Ehdotuksen kommentointimahdollisuus varattiin 20-26.8.2020 seuraaville: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Perussuomalaiset, Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen Kristillisdemokraatit, Liike Nyt, Akava, Suomen Nuorisyhteistyö Allianssi, Arvopaperimarkkinayhdistys, Directors Institute Finland, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Eläkesäätiöyhdistys, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Euroclear Finland, Finanssiala, Finanssivalvonta, Nasdaq Helsinki, Inderes, Isännöintiliitto, Kansalaisareena, Kuntaliitto, MTK ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto, OP Ryhmä, Osakesäästäjien Keskusliitto, Patentti- ja rekisterihallitus, Pellervo, POP-Pankki, Pörssisäätiö, sosiaali- ja terveysministeriö, SOSTE, SAK, Tradeka, Asianajajaliitto, Kiinteistöliitto, Olympiakomitea, SOK, S-Ryhmä, Sydänliitto, Suomen Tilintarkastajat, Suomen Yrittäjät, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta, Taloushallintoliitto, STTK, työ- ja elinkeinoministeriö, Vakuutuskassat ry, valtiovarainministeriö, Verohallinto, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikkö, Heikki Halila ja Lauri Tarasti.  

2.1  Yhteisölainsäädäntö, yhtiöjärjestys- ja sääntökäytännöt ja kokouskäytännöt

Yhteisölainsäädännön sekä yhtiöjärjestys-, sääntö- ja kokouskäytännön osalta nykytila on kuvattu kattavasti voimassa olevaa väliaikaista lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 45/2020 vp) jaksossa 2 Nykytila ja sen arviointi sekä eduskunnan lakivaliokunnan lausunnossa LaVL 2/2020 vp ja talousvaliokunnan mietinnössä TaVM 8/2020 vp. 

Käytännössä osakeyhtiöllä, osuuskunnalla, yhdistyksellä ja muulla väliaikaisen lain 6 §:ssä tarkoitetulla yhteisöllä on yleensä osakkeenomistajien tai jäsenten varsinainen kokous maalis–kesäkuussa. Covid-19–epidemia vaikutti terveysoloihin niin, että kevätkokouksia jouduttiin siirtämään, peruuttamaan ja yhdistämään syyskokouksiin ja lisäksi kokousjärjestelyissä oli tarpeen ottaa huomioon kokoontumisrajoitukset ja osallistujien terveyden suojelemiseksi oli muutenkin tarpeen sallia aiempaa laajemmin asiamiehen käyttäminen ja etäosallistuminen ja pörssiyhtiöissä tietyin edellytyksin yhtiökokouksen järjestäminen etäosallistumiseen perustuen.  

Kevät- ja syyskokousten yhdistämisen lainmukaisuus riippuu kokonaisarvioinnista, joka on tehtävä yhteisökohtaisesti. Siirtojen mahdollisuuteen vaikuttaa yhteisön hallituksen huolellisuusvelvoitteensa mukaisesti tekemä kokonaisarviointi muun muassa siitä, mitä yhteisön yhtiöjärjestys tai säännöt mahdollistavat, minkälaisia asioita on päätettävänä, mitkä ovat terveydensuojelulliset tarpeet yhteisön osakkeenomistaja- tai jäsenkunta huomioon ottaen, sekä arvioon siitä, että siirrosta ei aiheudu vahinkoa yhteisölle eikä sen osakkeenomistajille tai jäsenille (ks. LaVL 2/2020 vp, s. 4). 

Yhteisöjen kevään ja kesän kokouskäytännöistä laaditun selvityksen perusteella pörssiyhtiöiden ja First North –listan (FN-lista) yhtiöiden yhtiökokoukset pidettiin osakeyhtiölain (624/2006, OYL) ja väliaikaisen lain perusteella on 156:sta suomalaisesta pörssi- ja FN-yhtiöstä, 9 yhtiötä oli päätynyt hyödyntämään väliaikaisen lain mahdollisuutta pitää yhtiökokouksensa 30.6. jälkeen. Näistä yhtiöistä 25 järjesti kokouksensa hyödyntäen väliaikaisen lain mukaisia menettelyjä ja 104 yhtiötä järjesti kokouksensa keväällä ja kesällä osakeyhtiölakia soveltaen, mutta pyrkien minimoimaan fyysisen osallistumisen (keskitetty asiamiespalvelu, kokouksen striimaus, ennakkoäänestys ja –kyselyoikeus ja muita vastaavia järjestelyitä – Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 2020:17, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-894-3). Selvityksen perusteella kokousjärjestelyissä ei ole ollut olennaisia ongelmia yhtiöiden eikä osakkeenomistajien kannalta. Poikkeusolot vaikuttivat olennaisesti enemmän yhtiökokoukseen osallistuvien osakkeenomistajien lukumäärään kuin osallistuvien osakkeiden yhteenlaskettuun lukumäärään. Osassa erityisesti suurista pörssiyhtiöistä poikkeusjärjestelyt lisäsivät merkittävästi kokoukseen osallistuvien osakkeiden osuutta verrattuna vuoden 2019 yhtiökokoukseen.  

Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Isännöintiliiton kyselyiden ja arvioiden mukaan asunto-osakeyhtiöiden kevään 2020 varsinaisista yhtiökokouksista huomattava osa varsinkin suurempien taloyhtiöiden kokouksista on edelleen pitämättä. Yleisimmät lykkäyksen syyt ovat olleet kiireellisten asioiden puuttuminen ja taloyhtiön hallituksen hankalana pidetty etäosallistumisen järjestäminen. Joissakin taloyhtiöissä hallitus ei ole suostunut etäosallistumismahdollisuuden järjestämiseen osakkaiden pyynnöistä huolimatta. Asunto-osakeyhtiölain säännökset etäosallistumisesta vastaavat säännöksiä, joita sovelletaan muihin kuin noteerattuihin osakeyhtiöihin, joiden osalta ei ole tiedossa vastaavia ongelmia. On mahdollista, että kieltäytymiseen voivat vaikuttaa yhtiön sisäiset ennestään jännitteiset välit.  

Pellervo-seuralta saadun selvityksen mukaan ainakin isoimmat osuuskunnat ovat pitäneet kokouksensa kevään ja kesän aikana eikä epidemia ole juurikaan vaikuttanut kokousjärjestelyihin. Pienemmistä osuuskunnista ei ollut selvityksessä tietoja, eikä ole tietoa siitä, että ovatko ne mahdollisesti lykänneet kokouksiaan. OP-ryhmältä saadun selvityksen mukaan valtaosa osuuspankeista lykkäsi kokoustaan keväällä ja heinä-syyskuussa kokouksen pitää 60 pankkia. Etäosallistumismahdollisuutta on käytetty edustajiston kokouksissa, mutta ei teknisten ratkaisujen puuttuessa käytetty osuuskunnan kokouksissa sopivien teknisten ratkaisujen puuttumisen vuoksi. Osuuskuntien osalta ei ole tiedossa etäosallistumismahdollisuuden kieltämisiä. 

Oikeusministeriön yhdistyksille ja järjestöille teettämään kyselyyn (93 vastaajaa) vastanneista ¾:n mukaan kevätkokousta oli lykätty. Kesäkuun alussa toteutetun kyselyn mukaan moni oli kuitenkin pitämässä kevätkokouksensa kesäkuun loppuun mennessä tai yhdistänyt kevätkokouksen syyskokoukseen. Vastanneiden yhdistyksissä oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä etäosallistumismahdollisuuksien laajentamiseen yhdistysten kokouksissa ja etäkokousten nähtiin sujuneen hyvin. Yhdistysten ja järjestöjen osalta ei ole tiedossa etäosallistumismahdollisuuden kieltämisiä. 

Säästöpankkiliitosta saadun selvityksen mukaan säästöpankkien etäkokoukset ovat sujuneet hyvin, vain 6 pankkia oli lykännyt kevätkokoustaan. Säästöpankkien toiveena on, että väliaikaisen lain voimassaoloa jatketaan, jotta syyskokoukset saadaan järjestettyä.  

Laki hypoteekkiyhdistyksestä vastaa etäosallistumisen osalta säästöpankkilaista ja ennakkoilmoittautumisen osalta yhdistyslaista HE 45/2020 vp esitettyä. Hypoteekkiyhdistyksen kevätkokous 2019 pidettiin ennen kokoontumisrajoituksia. 

2.2  Nykytilan arviointi

Covid-19-epidemian kehitystä ja vaikutusta yhteisöjen kokousten järjestämiseen syksyllä 2020 on vaikea ennakoida, mutta kevään 2020 kaltaisiin terveysoloihin on tarpeen varautua myös syksyn 2020 ja kesän 2021 välillä järjestettävien kokousten osalta ajoissa, ottaen huomioon myös kokouskutsuajat ja muut kokouksen järjestämiseen liittyvät tarpeet, jotta yhteisöjen päätöksenteon häiriöttömyys voidaan turvata terveysolojen mahdollisesti heikentyessä. Yhteisöjen, niiden osakkeenomistajien ja jäsenten kannalta on myös tarpeen saada riittävän ajoissa tieto poikkeusjärjestelyiden mahdollisuudesta. Niin sanottu kahden vuosikokouksen malli on yleinen varsinkin osuuskunnissa, yhdistyksissä ja voimassa olevan väliaikaisen lain 6 §:ssä tarkoitetuissa rahoitusalan yrityksissä. Nämä yhteisöt joutuvat järjestämään myös loka-joulukuussa 2020 kokouksia, joiden järjestämistä syyskuun loppuun voimassa olevat väliaikaisen lain poikkeusmahdollisuudet helpottaisivat.  

Väliaikaisen lain ja yhteisölainsäädännön soveltamisesta kevään ja kesän kokouksissa saadun selvityksen perusteella poikkeusjärjestelyt eivät käytännössä heikentäneet osakkaiden ja jäsenten oikeuksia. Käytännössä osassa yhteisöistä kokousosallistuminen ja kokousaktiivisuus on jopa lisääntynyt verrattuna vuoteen 2019 verrattuna. Covid-19-epidemia onkin edistänyt verkon käyttöä niihin yhteisöjen kuin niiden osakkeenomistajien ja jäsenten keskuudessa yhteisölliseen päätöksentekoon osallistumisessa.  

Käytännössä varsinkin osakkeenomistaja- ja jäsenmäärältään suurissa yhteisöissä kokouksen valmistelu- ja järjestäminen edellyttää usein hyvin pitkäjänteistä suunnittelua ja valmistelua ja myös kokouskutsuajat voivat olla kuukausien mittaisia. Sama koskee tytäryhteisöjen tai jäsenyhteisöjen lukumäärässä mitattuna suuria konserneja, muita yritysryhmiä ja järjestöjä. Näistä syistä on tarpeen pidentää yhtiökokouksen, osuuskunnan kokouksen, yhdistyksen kokouksen ja vastaavien kokousten järjestämistä ja kokoukseen osallistumista helpottavan voimassa olevan väliaikaisen lain poikkeussääntelyn voimassaoloa niin, että sekä syksyn 2020 kokoukset että kevään 2021 kokousten järjestämisessä voidaan hyödyntää etäosallistumiseen ja asiamiehen käyttämiseen liittyviä helpotuksia, joiden soveltamiskäytännössä ei ole havaittu merkittäviä puutteita eikä ongelmia.  

Suuria pörssiyhtiöitä edustavan listayhtiöiden neuvottelukunnan taholta on toivottu pörssiyhtiön yhtiökokouksen järjestämistä ja kokoukseen osallistumista helpottavien väliaikaisen lain poikkeusmahdollisuuksien voimassa olon jatkamista kevään 2021 yhtiökokouskauden päättymiseen asti. Oikeusministeriön yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020 –työryhmän jäsenten ja asiantuntijoiden arvion mukaan huomattava osa kokouksista on pitämättä ja on tarpeen jatkaa etäosallistumista ja asiamiehen käyttämistä koskevien poikkeusten soveltamisaikaa. 

Toisaalta ei ole perusteita kevään 2020 varsinaisten yhtiökokousten, osuuskunnan kokousten, yhdistyksen kokousten ja väliaikaisen lain 6 §:ssä tarkoitettujen kokousten pitämisen määräajan jatkamiseen syyskuun 2020 jälkeen. Kevätkokouksen pidemmälle menevän lykkäämisen tai kevät- ja syyskokousten yhdistämisen lainmukaisuus riippuu kunkin yhteisön kohdalla sen hallituksen tekemästä kokonaisarvioinnista (ks. 2.1 kohta). 

Väliaikaisen lain soveltamisajan jatkaminen mahdollistaa myös etäosallistumista ja asiamiehen käyttöä helpottavan pysyvän lainsäädännön valmistelua. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Yleistä  

Osakeyhtiöiden, osuuskuntien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen erilaisuuden ja erilaisten tarpeiden vuoksi ehdotetaan kunkin yhteisömuodon osalta voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavasti erilaisia keinoja osakkeenomistajien ja jäsenten kokousten järjestämiseen terveydensuojelutarpeiden mukaisesti, jotta kokousjärjestelyissä ei tarvitse tarpeettomasti poiketa aiemmin ja kevään ja kesän 2020 poikkeusoloissa toimiviksi havaituista järjestelyistä ja yhteisölle uusien keinojen käyttäminen vaikuttaisi mahdollisimman vähän osakkeenomistajien ja jäsenten oikeuksiin sekä yhteisön sisäisiin suhteisiin.  

Voimassa olevasta väliaikaisesta laista poiketen ei ehdoteta mahdollisuutta lakiin, yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin perustuvan kokouksen lykkäämiseen.  

Pörssiyhtiöt ja FN-yhtiöt  

OYL 5 luvun 6 §:n 1 momentista ja 8 §:n 1 momentista poiketen ehdotetaan voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavasti, että viimeistään 30.6.2021 pidettävä pörssiyhtiön yhtiökokous voidaan järjestää niin, että osakkeenomistaja voi käyttää oikeuksiaan fyysisessä yhtiökokouksessa ainoastaan nimeämänsä asiamiehen välityksellä. Voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavasti asiamiehen käytön helpottamiseksi yhtiön hallituksen on nimettävä osakkeenomistajien käytettäväksi asiamies, joka ei kuulu OYL 1 luvun 11 ja 12 §:n mukaiseen yhtiön lähipiiriin.  

OYL 5 luvun 6 §:n 1 momentista ja 16 §:n 2 momentista poiketen ehdotetaan voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavasti, että viimeistään 30.6.2021 pidettävä pörssiyhtiön yhtiökokous voidaan järjestää niin, että osakas voi käyttää oikeuttaan fyysisessä yhtiökokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä ainoastaan 6 luvun 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.  

Kumpaakin keinoa käytettäessä järjestettäisiin OYL:ssa tarkoitettu fyysinen yhtiökokous, koska OYL:ssa ja muussa lainsäädännössä on useita säännöksiä, joiden soveltaminen on sidottu yhtiökokouksen pitoajankohtaan.  

Lisäksi ehdotetaan osakkeenomistajan äänioikeuden käytön turvaamiseksi voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavia säännöksiä osakkeenomistajan äänestysvaihtoehdoista, kyselyoikeudesta ja ehdotusten teko-oikeudesta ennen pörssiyhtiön yhtiökokousta ja kysymysten ja ehdotusten saattamisesta muiden osakkeenomistajien tietoon sekä osakkeenomistajien päätösehdotusten ottamisesta mukaan äänestykseen. Valtuutus- ja etäosallistumismenettelyn on oltava sellainen, että kaikkia äänestykseen otettavia päätösehdotuksia voi kannattaa tai vastustaa. Lisäksi ehdotetaan voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaten, että voitonjaon osalta vaihtoehtona on myös OYL:n mukainen vähimmäisosinko, jos hallitus ehdottaa sitä pienempää määrää.  

Osuuskunnat  

Osuuskuntalain 5 luvun 9 §:n 1 momentista ja säännöistä poiketen ehdotetaan voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavasti, että asiamies voi aina edustaa kolmea jäsentä 30.6.2021 mennessä pidettävässä osuuskunnan kokouksessa. Säännöissä tai hallituksen päätöksellä voidaan sallia useamman jäsenen edustaminen. Lisäksi on edelleen tarpeen tilapäisesti sallia myös se, että edustajistonkin jäsen voi antaa valtakirjan. Valtakirjojen keräämiseen liittyvien ongelmien välttämiseksi yhden asiamiehen edustamien jäsenten yhteenlaskettu äänimäärä on rajoitettava 10%:iin tällaisessa kokouksessa edustettujen jäsenten äänimäärästä, jollei säännöissä sallita suurempaa ääniosuutta. Etäosallistumisen osalta ehdotetaan, että 30.6.2021 asti hallitus voi sallia etäosallistumisen myös sellaisessa osuuskunnan tai edustajiston kokouksessa, jonka osalta etäosallistuminen on kielletty säännöissä. Hallitus voi myös päättää valtuutuksen sallimiseksi tai etäosallistumisen järjestämiseksi tarpeellisesta ennakkoilmoittautumisesta kesäkuun 2021 loppuun mennessä järjestettävään kokoukseen.  

Yhdistykset  

Yhdistyslain 21 §:sta ja 25 §:n 1 momentista ja mahdollisista yhdistyksen sääntömääräyksistä poiketen ehdotetaan voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavasti, että hallitus voi päättää, että asiamies voi edustaa yhtä tai useampaa jäsentä ja valtuutettu voi edustaa yhtä tai useampaa valtuutettua 30.6.2021 mennessä pidettävässä yhdistyksen ja valtuutettujen kokouksessa. Hallitus voi joko sallia valtuutetun käytön tai olla sitä sallimatta. Näin ollen hallitus voi käytännössä myös asettaa sellaisia perusteltuja edellytyksiä, jotka ovat yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisia. Yhdistyksen tarkoitukseen ja toimintaan perustuen esimerkiksi puolueyhdistyksen hallitus voi edellyttää, että puoluekokouksessa asiamiehen on oltava puolueen perusjärjestön jäsen (ks. LaVL 2/2020 vp, s. 5). Valtakirjojen keräämiseen liittyvien ongelmien välttämiseksi yhden asiamiehen edustamien jäsenten yhteenlaskettu äänimäärä on rajoitettava 10%:iin kokouksessa edustettujen jäsenten äänimäärästä, jollei säännöissä sallita suurempaa ääniosuutta.  

Yhdistyslain 17 §:n 2 momentin ensimmäisestä virkkeestä poiketen ehdotetaan voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavasti, että yhdistyksen hallitus voi sallia mainitussa lainkohdassa tarkoitetun etäosallistumisen viimeistään 30.6.2021 pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, vaikka tällaista järjestelyä ei ole sallittu säännöissä eikä yhdistys ole hyväksynyt tätä varten laissa tarkoitettua äänestys- ja vaalijärjestystä. Jos jäsenellä ei ole valmiuksia etäosallistumisvälineen käyttämiseen, voi käytännössä esiintyä tilanteita, joissa hänellä on tekninen "digiavustaja" kokouksessa, vaikka yhdistyslaki ei sitä nimenomaan sallikaan, koska rajoituksen noudattamista ei käytännössä voi valvoa etäosallistumisessa. Osallistumistapojen valinnassa ja kokousten käytännön toteuttamisessa on syytä huomioida, että etäosallistumisessa ei välttämättä voida todeta varmasti, ketkä kaikki kokoukseen tosiasiassa osallistuvat jäsenten ja mahdollisten asiamiesten lisäksi. On tärkeätä, että yhdistyksen hallitus antaa riittävät menettelyohjeet etäosallistumisen osalta äänestykset mukaan lukien. Yhdistyksen johdon huolellisuusvelvoitteen mukaista on valita ja valmistella etäosallistumiskeinot niin, että jäsenillä on riittävä mahdollisuus osallistua yhdistyksen kokouksen päätöksentekoon. Mallia voidaan ottaa esimerkiksi äänestys- ja vaalijärjestyskäytännöistä. Sama koskee etäosallistumista valtuutettujen kokoukseen. Varsinaista yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettua äänestys- ja vaalijärjestystä ei voida hallituksen toimesta hyväksyä (ks. LaVL 2/2020 vp, s. 6). 

Muu yhteisölainsäädäntö  

Mitä edellä on esitetty osuuskuntien osalta, soveltuu osuuspankkeihin ja muihin osuuskuntamuotoisiin luottolaitoksiin voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavasti. Säästöpankkilainsäädäntöön tehdään isäntien kokousta koskevat poikkeukset osuuskunnan kokousta vastaavasti. Säästöpankin isäntä voisi kuitenkin käyttää asiamiehenä vain toista isäntää.  

Mitä edellä on sanottu yleisesti ja erityisesti yhdistyksistä, soveltuu voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavasti pääosin myös vakuutusyhdistyksiin, vakuutuskassoihin ja työttömyyskassoihin. Voimassa olevan vakuutusyhteisölainsäädännön asiamiehen äänioikeuden määrällisiin rajoituksiin ei kuitenkaan ehdoteta poikkeuksia. Sen sijaan vakuutuskassan edustajiston jäsenelle on tarpeen sallia voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavasti asiamiehen käyttäminen sekä mahdollisuus järjestää vakuutuskassan edustajiston kokous tarkoituksenmukaisella tavalla postin, teknisen tietoliikenneyhteyden tai samanaikaiseen kokoukseen osallistuvien jakamisen avulla eri tiloihin tai näiden yhdistelmien avulla. Hypoteekkiyhdistysten osalta tarvitaan etäosallistumisen osalta vastaavaa poikkeusta kuin säästöpankkien osalta ja ennakkoilmoittautumisen osalta vastaavaa poikkeusta kuin yhdistysten osalta. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Esityksellä pyritään voimassa olevaa väliaikaista lakia koskevan hallituksen esityksen 6.2 kohdassa mainittujen koronaviruspandemian haittojen estämiseen ja rajoittamiseen siten, että osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten osakkeenomistajien ja jäsenten kokoukset myös syksyllä 2020 ja keväällä 2021 voidaan järjestää kullekin yhteisöllä sopivalla tavalla kokonaan tai pääosin etäkokouksina, joissa otetaan huomioon epidemiaan liittyvät terveydensuojeluvaatimukset. Kevään ja kesän 2020 kokouksista saadun selvityksen perusteella ehdotus ei vaikuta merkittävästi osakkeenomistajien ja jäsenten oikeuksiin, osakkeiden ja osuuksien arvoon eikä yhtäältä osakkeenomistajien tai jäsenten välisiin suhteisiin eikä näiden ja yhteisön hallituksen välisiin suhteisiin.  

Epidemian aikana ehdotus ja voimassa olevan yhteisölainsäädännön jo sallimat menettelyt ovat merkittävästi lisänneet erilaisten sähköisten etäosallistumispalveluiden ja yhteisöjen verkkoviestinnän kehittämistä ja käyttöä.  

Ehdotus ei vaikuta yhteisöjen hallitusten päätöksentekoon, joka voidaan nykyisinkin järjestää kokonaan etäyhteyksiin perustuen ilman perinteistä fyysistä kokousta.  

Poikkeusolojen kokouskäytännön perusteella etäosallistumisen ja asiamiehen käytön helpottaminen lisäävät jäsenten ja näiden vaaleilla valittujen edustajien osallistumismahdollisuuksia osuuskunnissa, yhdistyksissä ja rahoitus- ja vakuutusalan erityisissä yhteisömuodoissa. Kevään ja kesän 2020 kokouskäytännöistä saadun selvityksen perusteella esityksen vaikutukset vastaavat voimassa olevaa väliaikaista lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 45/2020 vp) jaksossa 6.2 Pääasialliset vaikutukset esitettyä.