1.1
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009), jäljempänä rahoituslaki, säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoiman esi- ja perusopetuksen rahoituksesta, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustuntikohtaisesta rahoituksesta, taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisesta rahoituksesta, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoituksesta. Rahoituslaissa säädetään esi- ja perusopetuksen sellaisten toimintojen rahoituksesta, joita ei rahoiteta valtionvarainministeriön ikäluokkapohjaisella valtionosuudella.
Rahoituslain 23 §:n nojalla valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perusteina käytettävät lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräisen yksikköhinnat arvioidun kustannustason mukaiseksi siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 §:n 2 momentissa ja 57 §:ssä säädetään. Lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräiseen yksikköhintaan tehtävästä koulutusmuodoittain lasketusta vähennyksestä säädetään rahoituslain 23 b §:ssä. Lukiota koskeva vähennys muodostuu vuosien 2014 ja 2015 säästöjen lisäksi vuoden 2013, vuoden 2014 arvioidun kustannustason tarkistusten tekemättä jättämisestä ja vuosien 2016 ja 2018 indeksikorotusta vastaavasta säästöstä. Vähennys on lukiokoulutuksen osalta 1 091,22 euroa, ja taiteen perusopetuksen osalta 2,88 euroa. Pykälän 2 momentissa säädetään lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräisten yksikköhintojen vähimmäistasosta.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetulla lailla (374/2017), joka tulee voimaan 1.1.2019, tarkennettiin erityisen koulutustehtävän rahoituksen myöntämistä. Lain 24 §:n 1 momentissa säädetyn mukaisesti lukion yksikköhintoja laskettaessa erityisen koulutustehtävän rahoitukseen varataan yksikköhintalaskennassa erillinen määräraha tekemällä laskennallinen 1,57 prosentin suuruinen vähennys lukion yksikköhintojen laskemiseksi tarkoitettuun kustannuspohjaan. Lain 24 a §:ssä säädetyn mukaisesti lukiokoulutuksen järjestäjille myönnetään erityisen koulutustehtävän lisärahoituksena euromäärä, joka yhteensä vastaa 24 §:n 1 momentissa säädettyä lukiokoulutuksen valtakunnallisista kokonaiskustannuksista vähennettyä osuutta muutettuna kyseisen varainhoitovuoden kustannustasoon.
Rahoituslain 29 §:n 1 momentissa säädetään esi- ja perusopetuksen yksikköhintojen laskemisesta. Momentissa säädetään seuraavien toimintojen yksikköhintojen laskemisesta: perusopetuksen lisäopetus, perusopetukseen valmistava opetus, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien niiden oppilaiden esiopetus, jotka täyttävät viisi vuotta esiopetuksen alkamisvuonna, muiden kuin oppivelvollisten perusopetus, ulkomailla järjestettävä perusopetuslain mukainen opetus, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien vaikeimmin kehitysvammaisten ja muiden pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden esi- ja perusopetuksesta aiheutuvat lisäkustannukset, sisäoppilaitoslisä ja yksityisten opetuksen järjestäjien koulukotikorotus.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoiman esi- ja perusopetuksen yksikköhintojen perusteena on valtiovarainministeriön vahvistama kotikuntakorvauksen perusosa, joka vuonna 2018 on 6 511,92 euroa. Momentissa säädetyn laskentakaavan mukaan kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 236,07euroa, joka muodostuu vuosien 2013—2014 kustannustason muutoksen tekemättä jättämisestä ja vuosien 2016 ja 2018 indeksikorotusta vastaavan suuruisesta säästöstä. Pykälässä 1 momentissa tarkoitettujen toimintojen yksikköhinnat oppilasta, läsnäolokuukautta tai kurssia kohden saadaan, kun kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään edellä mainittu 236,07euroa ja saatu erotus kerrotaan momentin taulukossa asianomaista toimintoa koskevalla kertoimella.
Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnoista ja niiden laskemisesta säädetään rahoituslain 35 ja 35 a §:ssä. Rahoituslain 35 §:n mukaan museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnat lasketaan erikseen kunkin taide- ja kulttuurilaitosmuodon osalta vuosittain jakamalla yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna niiden toiminnasta aiheutuneiden käyttökustannukset asianomaisten kulttuurilaitosten saman kalenterivuoden todellisten henkilötyövuosien yhteismäärällä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää yksikköhinnan varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukaiseksi ja ottaen huomioon valtion toimenpiteistä aiheutuvat toiminnan laajuuden ja laadun muutokset soveltuvin osin siten kuin 23 §:n 1 momentissa säädetään. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintoja laskettaessa niitä alennetaan vuosittain rahoituslain 35 a §:n mukaan seuraavasti: 1) museoiden osalta 16 479 euroa; 2) teattereiden osalta 10 707 euroa; ja 3) orkestereiden osalta 10 612 euroa.
Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintaa ei porrasteta. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusrahoituksessa ei ole lakisääteistä kunnan rahoitusosuutta.
Osana ammatillisen koulutuksen reformia on muutettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ammatillisen koulutuksen rahoituksen osalta vuoden 2018 alusta. Ammatillisen koulutuksen rahoitus perustuu valtion talousarvion määrärahaan.
1.2
Laki vapaasta sivistystyöstä
Vapaan sivistystyön rahoituksesta säädetään vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998). Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtion talousarvion rajoissa valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävien opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien ja opetustuntien määrän.
Valtionosuus muodostuu kaikissa vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoissa siten, että käyttökustannusten valtionosuuden peruste on kunkin oppilaitosmuodon käyttökustannusten pohjalta suoritetta kohti laskettavan yksikköhinnan ja suoritteen tulo. Suorite ja valtionosuusprosentti vaihtelevat oppilaitosmuodoittain. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien ja opetustuntien yksikköhinnat seuraavaa vuotta varten.
Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n 1 momentin mukaan vapaan sivistystyön oppilaitosten yksikköhinnoista vähennetään euromäärä, joka muodostuu vuosien 2013—2014 kustannustason muutoksen tekemättä jättämisestä ja vuosien 2016 ja 2018 indeksikorotusta vastaavasta säästöstä. Momentin mukaisesti vähennetään yksikköhinnasta kansanopiston opiskelijaviikon osalta 11,19 euroa, valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen opiskelijavuorokauden osalta 3,35 euroa, kansalaisopiston opetustunnin osalta 3,18 euroa, kesäyliopiston opetustunnin osalta 5,83euroa ja opintokeskusten opetustunnin osalta 3,87 euroa.
1.3
Nykytilan arviointi
Lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräisiin yksikköhintoihin on kohdistettu koulutusmuodoittain laskettuja vähennyksiä. Lukion osalta vähennys muodostuu vuosien 2014 ja 2015 säästöjen lisäksi vuoden 2013, vuoden 2014 arvioidun kustannustason tarkistusten tekemättä jättämisestä ja vuosien 2016 ja 2018 indeksikorotusta vastaavasta säästöstä. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosasta on vähennetty vuosittain euromäärä, joka on muodostunut vuosien 2013—2014 kustannustason muutoksen tekemättä jättämisestä ja vuosien 2016 ja 2018 indeksikorotusta vastaavasta säästöstä. Vapaan sivistystyön oppilaitosten keskimääräisiin yksikköhintoihin on tehty vuosien 2013 ja 2014 kustannustason muutoksen tarkistuksen tekemättä jättämistä vastaava vähennys ja vuosien 2016 ja 2018 indeksikorotusta vastaava säästö. Lisäksi suoritemääriä on leikattu.
Tehtyjen säästöpäätösten vaikutuksia koulutuksen ja opetuksen järjestäjien sekä oppilaitosten ylläpitäjien toimintaedellytyksiin on vaikea arvioida täysimääräisesti. Esi- ja perusopetuksen ja lukioiden koulutuksen järjestäjät sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjät ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa käytettävissä oleviin resursseihin.
Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin on kohdistettu vuosina 2012—2017 yhteensä 20,86 miljoonan euron säästöt. Säästö muodostuu aiemmissa kehyspäätöksissä sovituista vuosille 2012, 2015, 2016 ja 2017 tehdyistä menosäästöistä, jotka on tehty pysyviksi. Lisäksi vuosille 2014, 2016 ja 2018 on toteutettu indeksikorotuksia vastaava säästö yhteensä noin 2,36 miljoonaa euroa. Säästöt on toteutettu yksikköhintoja alentamalla.
Tehtyjen säästöpäätösten vaikutuksia myös museoiden, teattereiden ja orkestereiden toimintaedellytyksiin on vaikea arvioida täysimääräisesti.