4.2.1.1
Vaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan
Muutokset pienentäisivät niiden yleistä asumistukea saavien kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, joilla on nettovarallisuutta enemmän kuin laissa määriteltävät rajat. Muutoksen suuruus riippuu kotitalouden koosta, asuinpaikasta, tulotasosta, asumismenoista sekä omaisuuden määrästä. Niissä kuntaryhmästä toiseen siirrettävissä kunnissa asuvilla ruokakunnilla, joiden asumismenot ylittävät kolmannessa kuntaryhmässä hyväksyttävät enimmäisasumismenot, asumistuen määrä pienenee ja kotitalouden käytettävissä olevat tulot pienenevät.
Koska yleinen asumistuki myönnetään ruokakuntakohtaisesti, vaikutusarvioissa esitetyt luokittelut koskevat koko ruokakuntaa. Esimerkiksi opiskelijaruokakunnaksi on määritelty ruokakunta, jossa ainakin yksi henkilö saa opintotukea. Esitetyt luvut eivät siis suoraan kerro useamman henkilön ruokakunnissa kaikkien ruokakunnan jäsenten elämäntilanteesta.
Varallisuusharkinnan palauttaminen
Varallisuusharkinnan palauttaminen pienentäisi niiden ruokakuntien asumistukea ja käytettävissä olevia tuloja, joiden nettovarallisuus ylittää 10 000 euroa tai 20 000 euroa, jos ruokakunnassa on vähintään kaksi aikuista. Varoista vähennetään velat ja näin saatavan nettovarallisuuden määrän perusteella muihin ruokakunnan bruttotuloihin lisätään laskennallista tuloa.
Varallisuusharkinnan arviot on tehty SISU-mikrosimulointimallilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Varallisuudesta ei löydy suoraan sellaisia rekisteritietoja, joiden perusteella asumistukiarviot olisi mahdollista tuottaa. THL on arvioissaan laskenut henkilöiden bruttovarallisuuden pääomatulojen perusteella olettaen pääomatuotoksi kolme prosenttia
Varallisuus on laskettu jakamalla pääomatulot oletetulla kolmen prosentin tuotolla. Esimerkiksi 1 000 euron pääomatulot antavat bruttovarallisuuden arvioksi 33 333 euroa (= 1 000 e/0,03).
.
Bruttovarallisuudesta on vähennetty kaikki velat oman kodin asuntolainoja lukuun ottamatta. Asuntolainan suuruus on arvioitu jakamalla korot keskimääräisellä asuntolainan korolla vuonna 2021 (0,8 % Suomen Pankin mukaan). Tämän jälkeen asuntolaina on vähennetty muista veloista.
Varallisuuden arviointimenetelmään liittyy huomattavaa epävarmuutta johtuen tuotto- ja korko-oletuksista sekä siitä, että kaikkia mahdollisia varallisuusmuotoja ei ole pystytty otettua huomioon. Käytetyssä tavassa varallisuus sisältää vain sellaisia varallisuuseriä, jotka ovat vuoden aikana tuottaneet tuloja. Varallisuuserät, jotka eivät ole tuottaneet tuloja (esim. kesämökki, metsäomistus) eivät tule arvioitua laskelmissa. Lisäksi SISU-aineistossa ei ole tietoa maksetuista lähdeveroista, joten pankkitalletukset jäävät myös varallisuusarvion ulkopuolelle. Toiseksi pääomatuloista tehtävät vähennykset (esim. rahoitusvastikkeiden vähentäminen vuokratuloista) saattaa aiheuttaa harhaa laskelmiin. Näiden seikkojen vuoksi varallisuusarvio on syytä nähdä suuntaa antavana arviona.
Nettovarallisuuden keskiarvoksi koko väestössä saadaan noin 227 000 €/kotitalous ja mediaaniksi 37 €/kotitalous. Nettovarallisuudessa ei ole huomioitu alle 18-vuotiaiden varallisuutta ja heidän varallisuutensa huomioiminen nostaisi keskimääräistä nettovarallisuusarvoa noin 3 000 eurolla/kotitalous ja mediaania 34 eurolla. Taulukossa 2 on esitetty tarkemmin nettovarallisuuden jakaantuminen koko väestössä ja lähtötilanteessa simuloitua yleistä asumistukea saavien keskuudessa. Taulukossa 2 on tarkoituksella käytetty luokitteluun simuloitua yleistä asumistukea saavia, koska vuoden 2021 aineiston asumistuen saajien joukossa on mukana myös opiskelijat. Taulukon 2 mukaan asumistukien saajien joukossa varallisuuden määrä on selvästi pienempi kuin koko väestössä. Asumistukien saajista 86 prosentilla ei ole laskennallisesti ollenkaan nettovarallisuutta, kun taas koko väestön tasolla luku on 49 prosenttia.
Taulukko 2.
Nettovarallisuuden jakauma koko väestössä ja lähtötilanteessa simuloidun yleisen asumistuen saajien keskuudessa. Lähde: THL, SISU-laskelmat
Varallisuus, e/kotitalous | Nettovarallisuus |
Koko väestö | Asumistuensaajat (lähtötilanne, simuloitu) |
| Kotitaloudet | Osuus % | Kotitaloudet | Osuus % |
0 | 1 431 757 | 49 % | 184 418 | 86 % |
0–200 | 135 372 | 5 % | 8 150 | 4 % |
200–1 000 | 195 095 | 7 % | 8 377 | 4 % |
1 000–5 000 | 227 654 | 8 % | 4 782 | 2 % |
5 000–10 000 | 139 607 | 5 % | 2 081 | 1 % |
10 000–100 000 | 440 576 | 15 % | 4 869 | 2 % |
100 000+ | 370 763 | 13 % | 960 | 0 % |
Yhteensä | 2 940 825 | 100 % | 213 636 | 100 % |
Varallisuusarvioiden lisäksi yleisen asumistuen simuloinnin tarkkuus SISU-mallissa aiheuttaa laskelmiin epävarmuutta. Asumistuen simuloinnissa käytettävät kotitalouden jäsenten tulotiedot perustuvat vuodenaikaiseen keskiarvoon ja kuukausittaisia tulotietoja ei ole saatavilla. Tämä tarkoittaa sitä, että SISU-malli ei huomioi tilanteita, joissa ruokakunta on ollut oikeutettu yleiseen asumistukeen vain osan vuodesta. SISU-malli ei myöskään huomioi asumistuen tarkistukseen liittyvää lainsäädäntöä. Tosiasiassa yleisen asumistuen taso tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, eli muuttuneet olosuhteet huomioidaan viiveellä. Tuensaajalla on myös velvoite ilmoittaa olosuhdemuutoksista, jos esimerkiksi tulot muuttuvat tiettyjen rajojen yli. SISU-malli ei kuitenkaan huomioi näitä rajoja, vaan yleinen asumistuki simuloidaan vuodenaikaisten keskiarvotulojen perusteella. SISU-malli jonkin verran aliarvioi yleisen asumistuen saajamääriä, jolloin voi olla, että tässä esitetyt varallisuusharkinnan vaikutukset tulevat myös aliarvioiduiksi.
Oheiset arviot varallisuusharkinnasta on tehty vuoden 2026 tilanteessa, jossa opiskelijat on siirretty opintotuen asumislisän piiriin. Opiskelijoiden osalta muutos vaikuttaa vain osittain vuonna 2025 ja tätä arvioidaan erikseen myöhemmin. Lisäksi arvioissa on otettu huomioon tässä esityksessä ehdotettu kuuden kunnan siirtäminen kuntaryhmä III:een.
Yleisen asumistuen varallisuusharkinta alentaa yleisen asumistuen menoja arviolta noin 8 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2026 tilanteeseen. Koska varallisuusharkinta kohdistuu kotitalouksiin, joilla on omaisuutta vaikutukset toimeentulotukeen ovat vähäiset. Asumistuki on veroton etuus, joten verovaikutuksia ei synny.
Yleisen asumistuen varallisuusharkinnan takia arviolta noin 3 700 kotitaloudella tuki pienenee, joista vajaalla 2 200 kotitaloudella tuki lakkaa kokonaan. Henkilötasolla mitattuna tuki pienenee vajaalla 6 900 henkilöllä ja lakkaa kokonaan reilulla 4 000 henkilöllä.
Keskimääräinen asumistuki pienenisi noin 3,20 euroa kotitaloutta kohden. Niissä kotitalouksissa, joissa varallisuusharkinta vaikuttaisi asumistuen määrään tuki pienenisi keskimäärin noin 181 euroa kotitaloutta kohden (noin 97 euroa kotitalouksissa asuvia henkilöitä kohden).
Taulukon 3 perusteella yleinen asumistuki pienenee 1,3–2,4 prosentilla kotitalouksista, riippuen kotitaloustyypistä. Keskimääräinen leikkaus (heillä, joilla varallisuusharkinnalla on vaikutusta) kotitaloustasolla on 157 (lapsettomat parit) ja 266 euron (yksinhuoltajat) välillä, mikä vastaa 58–75 prosenttia alkuperäisestä asumistuesta. Vaikutus on euromääräisesti suurempi isommissa kotitalouksissa. Kun otetaan huomioon erot kotitalouksien koossa, yksinhuoltajilla on euroissa ja suhteellisesti mitattuna suurin henkilötason muutos (92 euroa/kk, -76 %).
Taulukko 3.
Varallisuusharkinnan muutokset kotitaloustyypeittäin. Taulukon luvuista puuttuvat ”muut kotitaloudet”-luokka. Lähde: THL, SISU-laskelmat
| Kotitaloudet, joihin vaikuttaa | Keskimääräinen muutos, €/kk |
Kotitaloustyyppi | Lkm. | Osuus | €/kotitalous | % | €/henkilö | % |
Yksinasuvat | 2 154 | 1,6 % | -157 | -72 % | -157 | -72 % |
Lapsettomat parit | 260 | 2,4 % | -140 | -58 % | -70 | -58 % |
Lapsiperheet yhteensä | 940 | 1,6 % | -252 | -72 % | -70 | -72 % |
Yksinhuoltajat | 547 | 1,3 % | -266 | -75 % | -92 | -76 % |
Pariskunnat, joilla lapsia | 393 | 2,2 % | -234 | -68 % | -51 | -70 % |
Taulukko 4 esittää varallisuusharkinnan vaikutukset iän ja sukupuolen mukaan. Ikä ja sukupuoli ovat henkilötason muuttujia, mutta yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen etuus. Tämän vuoksi sama kotitalous voi esiintyä useammassa kohtaa taulukkoa. Taulukon 3 perusteella varallisuusharkinta pienentää tukea suhteellisen samalla tavalla eri ryhmien välillä. Niillä, joilla asumistuki muuttuu, muutos on kotitaloustasolla suurinta kotitalouksissa, joissa on lapsia. Suhteutettuna asumistuen määrään muutos on suurinta 65–74-vuotiaissa, 35–44-vuotiaissa sekä lapsiperheissä. Suhteellinen vaikutus ei muutu tarkasteltaessa muutoksia henkilötasolla, mutta absoluuttisesti mitattuna per henkilö muutokset ovat pienimpiä lapsiperheissä verrattuna muihin ryhmiin. Tämä on loogista, koska lapsiperheissä on enemmän jäseniä kuin muissa perheissä, mikä kasvattaa kotitalouden saamaa etuuden määrää, mutta ei lineaarisesti. Lisäksi yksinasuvien osuus vaihtelee ryhmittäin jonkin verran, mikä osaltaan selittää ryhmien välisiä eroja kotitalous- ja henkilötasojen välillä.
Taulukko 4.
Varallisuusharkinnan vaikutus iän ja sukupuolen mukaan. Huom. sama kotitalous voi kuulua monelle riville, luvut eivät ole yhteenlaskettavissa. Lähde: THL, SISU-laskelmat
| Kotitaloudet, joihin vaikuttaa | Keskimääräinen muutos, €/kk |
| Lkm | Osuus | €/kotitalous | % | €/henkilö | % |
Naiset (aikuiset) | 2 328 | 1,8 % | -190 | -69 % | -87 | -70 % |
Miehet (aikuiset) | 2 554 | 1,9 % | -176 | -69 % | -106 | -70 % |
Alle 10-vuotiaat | 1 194 | 1,7 % | -302 | -73 % | -72 | -73 % |
10–17 v. | 874 | 1,7 % | -294 | -73 % | -68 | -73 % |
18–24 v. | 1 014 | 1,8 % | -161 | -61 % | -103 | -61 % |
25–34 v. | 1 220 | 1,5 % | -168 | -67 % | -113 | -67 % |
35–44 v. | 1 260 | 2,1 % | -224 | -76 % | -100 | -76 % |
45–54 v. | 707 | 1,9 % | -198 | -73 % | -119 | -73 % |
55–64 v. | 600 | 2,3 % | -153 | -66 % | -115 | -66 % |
65–74 v. | 60 | 4,1 % | -147 | -78 % | -113 | -78 % |
Taulukossa 5 on esitetty varallisuusharkinnan vaikutukset maakunnittain. Taulukko ei sisällä tietoja Keski-Pohjanmaalta eikä Kainuusta, koska näissä maakunnissa muutoksen kokeneita on SISU-aineistossa paljastumisriskin kannalta lukumääräisesti liian vähän. Simulointien mukaan lukumäärällisesti kotitalouksia, joihin varallisuusharkinta vaikuttaa on eniten Uudellamaalla, mutta osuus kotitalouksista on suurin Ahvenanmaalla. Osuus on pienin Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa.
Taulukko 5.
Varallisuusharkinnan muutokset maakunnittain. Lähde: THL, SISU-laskelmat
Maakunta | Kotitaloudet, joihin vaikuttaa | Keskimääräinen muutos, €/kk |
| Lkm | Osuus | €/kotitalous | % | €/henkilö | % |
Uusimaa | 1 761 | 2,2 % | -203 | -71 % | -107 | -72 % |
Varsinais-Suomi | 340 | 2,0 % | -129 | -65 % | -102 | -64 % |
Satakunta | 47 | 0,8 % | -141 | -61 % | -66 | -55 % |
Kanta-Häme | 60 | 1,2 % | -191 | -53 % | -90 | -59 % |
Pirkanmaa | 340 | 1,6 % | -169 | -70 % | -112 | -71 % |
Päijät-Häme | 153 | 1,8 % | -191 | -80 % | -96 | -75 % |
Kymenlaakso | 40 | 0,7 % | -104 | -62 % | -39 | -59 % |
Etelä-Karjala | 47 | 1,1 % | -70 | -35 % | -38 | -27 % |
Etelä-Savo | 93 | 2,3 % | -167 | -74 % | -75 | -67 % |
Pohjois-Savo | 140 | 1,6 % | -150 | -61 % | -95 | -64 % |
Pohjois-Karjala | 107 | 1,7 % | -122 | -61 % | -58 | -50 % |
Keski-Suomi | 87 | 0,8 % | -189 | -98 % | -137 | -97 % |
Etelä-Pohjanmaa | 73 | 1,6 % | -131 | -64 % | -56 | -79 % |
Pohjanmaa | 67 | 1,5 % | -143 | -64 % | -120 | -60 % |
Pohjois-Pohjanmaa | 180 | 1,2 % | -200 | -78 % | -74 | -77 % |
Lappi | 93 | 1,7 % | -261 | -76 % | -99 | -79 % |
Ahvenanmaa | 40 | 5,4 % | -180 | -77 % | -108 | -62 % |
Kuntaryhmäluokituksen tarkistaminen
Siirrettävissä kuudessa kunnassa tukea maksettiin huhtikuussa 2024 yhteensä 32 529 ruokakunnalle. Opiskelijaruokakuntia näistä oli 15 443 (47 %). Arviot kuntaryhmämuutoksen vaikutuksista on tehty Kelassa. Arviot ovat vuoden 2026 tasossa ja niissä on huomioitu opiskelijoiden siirto opintotuen asumislisän piiriin.
Kuntaryhmässä II yhden hengen ruokakunnan enimmäisasumismeno on 447 euroa kuukaudessa ja kuntaryhmässä III vastaavasti 394 euroa kuukaudessa. Jos tukea saavan todelliset asumismenot ovat yli 447 euroa kuukaudessa ja hän saa tulojen puolesta täyttä asumistukea, tuki pienenee nykyisestä 312,9 eurosta 275,8 euroon kuukaudessa. Muutoksen suuruus riippuu ruokakunnan koosta, tuloista ja asumismenoista.
Keskimäärin enimmäisasumismenot laskevat 13 prosenttia ja asumistuet pienenevät 28 euroa kuukaudessa. Opiskelijoiden siirron jälkeen muutos pienentää asumistukea noin 11 700 ruokakunnalla. Noin 700 ruokakunnan tuki lakkaa kokonaan. Taulukossa 6 on esitetty kunnittain ruokakuntien määrä vuoden 2026 tilanteessa, niiden ruokakuntien määrä, joihin muutos vaikuttaa ja keskimääräinen asumistuen muutos. Muutos koskee kunnasta riippuen 68–80 prosenttia asumistukea saavia ruokakuntia.
Kuntaryhmämuutos aiheuttaa jonkin verran lisää toimeentulotukitarvetta. Arvion mukaan noin 5 500 jo ennestään toimeentulotukea saavan ruokakunnan toimeentulotuki kasvaa asumistuen alenemista vastaavasti ja muutoksen myötä uusia toimeentulotukea saavia ruokakuntia tulee noin 200.
Taulukko 6.
Kuntaryhmämuutoksen vaikutukset kunnittain. Lähde: Kela
Kunta | Ruokakuntia | Ruokakuntia, joilla tuki pienenee | Keskimuutos, €/ruokakunta |
Kajaani | 1 400 | 1 100 | -29 |
Kouvola | 2 800 | 1 900 | -25 |
Lappeenranta | 2 900 | 2 300 | -31 |
Mikkeli | 2 000 | 1 600 | -34 |
Pori | 3 700 | 2 600 | -25 |
Vaasa | 2 900 | 2 200 | -29 |
Taulukossa 7 on esitetty muutokset ruokakunnan elämäntilanteen mukaan. Elämäntilanteen mukaan tarkasteluna suurin muutos keskimääräisessä asumistuessa on eläkkeensaajaruokakunnilla, mutta näitä on lukumäärällisesti vähiten. Keskimääräistä suuremmat muutokset ovat myös työssä olevilla ruokakunnilla. Keskimäärin pienimmät muutokset ovat työttömillä ja ”muilla ruokakunnilla”.
Taulukko 7.
Kuntaryhmämuutoksen vaikutukset ruokakunnan elämäntilanteen mukaan. Lähde: Kela
Ruokakunnan elämäntilanne | Ruokakuntia | Ruokakuntia, joilla tuki pienenee | Keskimuutos, €/ruokakunta |
Työttömät ruokakunnat | 8 100 | 6 200 | -27 |
Opiskelijaruokakunnat* | 2 200 | 1 700 | -29 |
Eläkkeensaajaruokakunnat | 350 | 250 | -34 |
Työssä olevat ruokakunnat | 3 000 | 2 200 | -32 |
Muut ruokakunnat | 2 000 | 1 500 | -27 |
*Lapsiperheitä, joissa opiskelija
Ruokakuntatyypin mukaan tarkasteluna (taulukko 8) muutos vaikuttaa useimmin yksinasuviin ja yhden huoltajan ruokakuntiin. Pienin keskimääräinen vaikutus on kahden huoltajan ruokakunnilla.
Taulukko 8.
Kuntaryhmämuutoksen vaikutukset ruokakuntatyypin mukaan. Lähde: Kela
Ruokakuntatyyppi | Ruokakuntia | Ruokakuntia, joilla tuki pienenee | Keskimuutos, €/ruokakunta |
Yksin asuvat | 10 200 | 8 500 | -27 |
Lapsettomat parit | 400 | 300 | -33 |
Kahden huoltajan perheet | 1 100 | 400 | -17 |
Yhden huoltajan perheet | 3 700 | 2 500 | -34 |
Muut | 200 | 150 | -33 |
THL:n SISU-simulointien perusteella varallisuusharkinta vaikuttaa näissä kuudessa kunnassa yhteensä noin 130 ruokakunnan asumistukeen (noin 0,9 % asumistukea saavista ruokakunnista näissä kunnissa). Keskimääräinen varallisuusharkinnan vaikutus kotitalouskohtaiseen asumistukeen on noin 107 euroa (keskimäärin 71 % asumistuesta) ja noin 61 euroa (keskimäärin 72 % asumistuesta) kotitalouksissa asuvaa henkilöä kohden.
Yrittäjän tulojen arviointia koskevan säännöksen tarkentaminen
Yrittäjän tulojen arviointi yksittäistapauksissa kokonaisharkintana pienentää kyseisen tukea saavan ruokakunnan asumistukea. Koska arvio on tapauskohtainen ja muutos riippuu ruokakunnan muista tuloista, ruokakunnan kokoonpanosta, asumismenoista ja asuinpaikasta, ei muutoksen suuruutta voida tarkemmin arvioida.
Yrittäjän tulojen arviointia koskevalla muutoksella on tarkoitus mahdollistaa räikeisiin yksittäistapauksiin puuttuminen, joten sen arvioidaan koskevan varsin pientä joukkoa tukea saavia yrittäjiä.
Vaikutukset opiskelijoihin vuonna 2025
Opiskelijat (lapsettomat opiskelijaruokakunnat) on päätetty siirtää yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle. Muutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan 1.8.2025 ja sitä käsitellään toisessa hallituksen esityksessä. Tämän esityksen vaikutukset tulevat täysimääräisesti voimaan vasta 2026 jolloin opiskelijat eivät enää ole yleisen asumistuen piirissä.
Muutokset voivat kuitenkin koskea niitä opiskelijoita, joille asumistuen tarkistus osuus aikavälille 1.1.2025–31.7.2025. Kelan arvion mukaan noin puolelle lapsettomista opiskelijaruokakunnista osuu tuen tarkistus tälle aika välille. Kunnissa, joita kuntaryhmämuutos koskee, on tällä hetkellä noin 12 000 lapsetonta opiskelijaruokakuntaa. Karkeasti arvioiden siis noin 6 000 lapsettomalla opiskelijaruokakunnalle kuntaryhmämuutos voisi vaikuttaa keskimäärin muutaman kuukauden ajan ennen siirtoa asumislisään, jos ruokakunnan asumismenot ylittäisivät kuntaryhmän III enimmäisasumismenot.
Myös varallisuusharkinta vaikuttaisi keskimäärin muutaman kuukauden ajan noin puoleen niistä lapsettomista ruokakunnista, joilla on omaisuutta niin paljon, että se pienentää asumistuen määrää ja joilla tuen tarkistus osuu aikavälille 1.1.2025–31.7.2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SISU-laskelmien mukaan opiskelijoita, jotka siirtyisivät yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisän piiriin ja joilla olisi varallisuusharkinnassa huomioitavaa omaisuutta olisi noin 3 700. Keskimääräinen varallisuusharkinnasta johtuva asumistuen muutos saajaa kohden tässä ryhmässä olisi noin 114 euroa kuukaudessa. Edellä mainittua Kelan arviota käyttäen joka toiselle näistä opiskelijoista, eli noin 1 900 henkilölle, tulisi siis asumistuen tarkistus, joka ehtisi vaikuttaa tuen tasoon 1–7 kuukautta.
Lapsivaikutukset
Yleisen asumistuen varallisuusharkinta ja kuntaryhmämuutokset kohdistuvat myös lapsiperheisiin.
Varallisuusharkinnan vaikutuksia kotitalouksiin, joilla on lapsia, on kuvattu edellä taulukossa 8. Simulointien perusteella kotitalouksia, joihin varallisuusharkinta vaikuttaa ja joissa on jäsenenä alle kymmenenvuotias lapsi, on noin 1 200. Vastaavasti kotitalouksia, joihin kuuluu 10–17-vuotias lapsi on noin 900. Luvut ovat osin päällekkäisiä eikä niitä voi laskea yhteen. Näissä kotitalouksissa ruokakuntakohtainen asumistuki pienenee noin 300 euroa ja ruokakunnan jäsentä kohden laskettu tuki noin 70 euroa. Nämä muutokset vastaavat noin 73 prosenttia asumistuen määrästä.
Kuntaryhmämuutoksen arvioidaan kohdistuvan noin kahteen kolmasosaan kyseisten kuntien yksinhuoltajaperheistä, eli noin 2 500 ruokakuntaan. Keskimäärin asumistuki laskee yksinhuoltajaruokakunnissa noin 34 euroa kuukaudessa. Kahden huoltajan perheistä muutos kohdistuu reiluun kolmasosaan eli noin 400 ruokakuntaan. Keskimääräinen muutos asumistuessa kahden huoltajan perheillä on noin 17 euroa.
Sukupuolivaikutukset
Esitetyt yleisen asumistuen muutokset kohdistuvat ruokakuntien saamaan tukeen ja vaikuttavat samalla tavalla riippumatta ruokakunnan jäsenten sukupuolesta. Leikkausten ja varallisuusharkinnan kohdentumisessa voi kuitenkin olla eroja sukupuolten välillä riippuen keskimääräisistä varallisuuksista ja muista tuen suuruuteen vaikuttavista tekijöistä.
Keskimäärin varallisuusharkinnan arvioidaan simulointien mukaan kohdistuvan hieman useampaan ruokakuntaan, jossa on mies, kuin ruokakuntaan, jossa on nainen. Keskimääräinen asumistuen euromääräinen muutos on suurempi ruokakunnissa, joissa on nainen. Tämä selittyy keskimääräisen tuen erolla lähtötilanteessa – varallisuusharkinnan suhteelliset vaikutukset asumistuen määrään ovat yhtä suuret (69 %, ks. Taulukko 4) molempien sukupuolien ruokakunnissa.
Myös kuntaryhmämuutoksen arvioidaan kohdistuvan lähes yhtä useaan ruokakuntaan, jossa on mies kuin jossa on nainen. Keskimääräinen asumistuen muutos on suurempi naisruokakunnissa johtuen näiden ruokakuntien suuremmasta asumistuesta lähtötilanteessa.