1.1  Tausta

Esityksen taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma ja muun muassa hallituksen strateginen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä. Esityksellä edistetään myös hallitusohjelman tavoitetta Suomen pyrkimyksestä ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Sähkön ja lämmön päästöttömyystavoitetta tukee muun muassa pyrkimys uusiutuvan sähköntuotannon, kuten tuulivoiman, osuuden kasvattamiseen Suomen energiantuotannossa. Esityksellä on myös kytkentä hallitusohjelman tavoitteeseen kiertotalouden lisäämisestä sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä. Esitys myös huomioi vähähiilisen tuotannon vaikutukset kestävään talouskasvuun.  

Hallituksen 5.4.2022 pitämässä neuvottelussa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023–2026 (jäljempänä kehysriihi) päätettiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämisestä ja tulevaisuuden kestävän kasvun vahvistamisesta. Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy pöytäkirjamerkintä vihreästä siirtymästä ja investointien vauhdittamisesta sekä omavaraisuuden vahvistamisesta ja huoltovarmuuden varmistamisesta tilapäisin toimenpitein. Tähän esitykseen sisältyvä muutosehdotus ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annettuun lakiin (jäljempänä myös AVI-käsittelylaki) toteuttaa seuraavaa kirjausta: ”Vihreän siirtymän investointeja vauhditetaan valmistelemalla niitä koskevien investointien väliaikainen etusija lupakäsittelyssä. Yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa viranomaisten kesken tiivistetään lainsäädännön muutoksilla. Voimavaroja lisätään lupa- ja muihin hallinnollisiin menettelyihin, hallintotuomioistuimille ja digitalisaatioon.” 

Kehysriihen pöytäkirjan liitteessä kirjausta on tarkennettu vielä seuraavasti: ”Valmistellaan ehdotus ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain muuttamiseksi siten, että tiettyjä vihreän siirtymän investointeja koskevien ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupahakemusten käsittely saisi väliaikaisesti 2022—2025 etusijan aluehallintovirastojen lupa-asioiden käsittelyssä. Aluehallintovirasto antaisi etusijan ei merkittävää haittaa -periaatteen (Do no significant harm, DNSH) huomioiville uusiutuvan energian, vähähiilisen vedyn valmistuksen, hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen sekä akkuklusterin hankkeille. Samalla valmistellaan säännökset, joilla priorisoidaan samoihin hankkeisiin kohdistuvien valitusasioiden käsittely hallinto-oikeuksissa vuosina 2023—2027”. Lisäksi kehysriihen pöytäkirjan liitteessä todetaan, että asioiden käsittelyä hallinto-oikeuksissa nopeutetaan lisäämällä niiden voimavaroja 3 miljoonalla eurolla. 

Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan siirtymää kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen vaan nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Vihreällä siirtymällä pyritään yleisesti muutokseen, jossa talous vahvistuu vihreän teknologian, kestävän teollisuuden ja liikenteen sekä päästöjen vähentämisen kautta. Useat vihreän siirtymän kannalta tärkeät investoinnit edellyttävät toteutuakseen ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa, vesilain (587/2011) mukaista vesitalouslupaa tai maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista kaavaratkaisua. Osaan investointihankkeista voidaan tarvita luvan lisäksi myös kaava. Hankkeeseen sovellettava erityislainsäädäntö ja ympäristölliset lupamenettelyt ovat siten keskeisiä vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamisen kannalta.  

Määritelmällisesti hankkeen vihreän siirtymän mukaisuus edellyttää DNSH-periaatteen, eli ”ei merkittävää haittaa” –periaatteen toteutumista. Ei merkittävää haittaa -periaatteesta säädetään Kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa. Ei merkittävää haittaa –periaatteen mukaisella arvioinnilla (DNSH -arvioinnilla) varmistetaan, ettei hanke aiheuta merkittävää haittaa seuraaville ympäristötavoitteille: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.  

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla Suomen kestävän kasvun ohjelma, https://vm.fi/kestava-kasvu tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Elpymisväline jakaantuu seitsemään ohjelmaan, joista elpymis- ja palautumistukiväline (Recovery and Resilience Facility, RRF) on kooltaan ylivoimaisesti suurin. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (EV 73/2022 vp - HE 65/2022 vp). Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta koskeva laki (537/2022) tuli voimaan 5.7.2022. Ei merkittävää haittaa koskeva sääntely sisältyy mainitun lain 12 §:ään.  

Valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia energiainvestointeja vuosina 2022–2026 koskevasta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (1112/2021, voimassa 16.12.2021-31.12.2026) sisältää DNSH-periaatteen määritelmän (2 §) ja periaatteen mukaisuuden osoittamista koskevan pykälän (6 §). DNSH-periaatetta sovelletaan Suomessa siten jo Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineeseen Valtiovarainministeriö, Elpymis- ja palautumistukiväline, https://vm.fi/elpymis-ja-palautumistukiväline. (RRF) liittyvän rahoituksen myöntämisessä. Monelle vihreää siirtymää tukevalle hankkeelle on haettu tai ollaan hakemassa Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvää EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Rahoituksen ehtona on ei merkittävää haittaa –periaatteen noudattaminen.  

Eduskunnan ympäristövaliokunta on lausunnossaan (YmVL 21/2022 vp—VNS 2/2022 vp) valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026 todennut, että se on käsitellyt mainittua suunnitelmaa vihreän siirtymän edistämisen näkökulmasta. Ympäristövaliokunta korostaa tarvetta hyödyntää mahdollisuutta siten, että aidosti kiihdytetään vihreän siirtymän toimia. Siirtymässä hiilineutraaliin hyvinvointiyhteiskuntaan on tärkeää varmistaa hyvät edellytykset kestävälle kasvulle ja kilpailukyvylle. Valiokunta korostaa myös, että hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää myös lisäpanostuksia vähäpäästöisiin teknologioihin ja ratkaisuihin. Lisäksi valiokunta toteaa, että fossiilisista polttoaineista irtautuminen sodan johdosta suunniteltua nopeammin edellyttää toteutuakseen lupamenettelyjen merkittävää vauhdittamista. Hallinnollisten menettelyjen vauhdittamisen osalta valiokunta pitää erinomaisena, että julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy vihreän siirtymän investointien vauhdittamiseksi määrärahalisäyksiä lupa- ja muihin hallinnollisiin menettelyihin ja digitalisaatioon.  

Eduskunnan ympäristövaliokunta lausuu myös, että sen saaman selvityksen mukaan ympäristöministeriössä valmistellaan ehdotus ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain muuttamiseksi siten, että tiettyjä vihreän siirtymän investointeja koskevien ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupahakemusten käsittely saa etusijan aluehallintovirastojen lupa-asioiden käsittelyssä. Lupakäsittelyn priorisointi olisi mahdollista määräaikaisesti vuosina 2022—2025. Aluehallintovirasto antaisi etusijan DNSH-periaatteen mukaisille uusiutuvan energian, vähähiilisen vedyn valmistuksen, hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen sekä akkuklusterin hankkeille. Tavoitteeksi asetetaan, että etusijalla olevien investointien lupakäsittely kestäisi enintään 12 kuukautta. Valiokunta kiirehtii lausunnossaan hallituksen esityksen valmistelua. Lisäksi valiokunta pitää välttämättömänä tavoitteen saavuttamisen kannalta, että samalla valmistellaan säännökset, joilla priorisoidaan samoihin hankkeisiin kohdistuvien valitusasioiden käsittely hallinto-oikeuksissa vuosina 2023—2027. 

Eduskunnan ympäristövaliokunta toteaa myös lausunnossaan (YmVL 27/2022 vp – U 59/2021 vp) viitaten julkisen talouden suunnitelmasta antamaansa lausuntoon YmVL 21/2022 vp, että Suomessa hallitus on jo päättänyt vauhdittaa omavaraisuutta lisääviä vihreän siirtymän investointeja päättämällä ryhtyä toimiin niitä koskevien investointien määräaikaisesta lupakäsittelyetusijasta säätämiseksi. Valiokunta pitää hanketta erittäin tärkeänä korostaen, että priorisoinnin edellytyksenä on, ettei ympäristötavoitteen saavuttamista toteuteta muiden ympäristötavoitteiden kustannuksella. Tämän vuoksi "ei merkittävää haittaa" -kriteereillä on valiokunnan mukaan keskeinen rooli varmistettaessa ympäristöintegriteetti ympäristön kannalta kestävien toimintojen luokittelussa. 

1.2  Valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu ympäristöministeriössä virkatyönä. Valmistelussa on tehty yhteistyötä oikeusministeriön kanssa. Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa saatavilla tunnuksella YM019:2022 Säädösvalmisteluhanke https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=YM019:00/2022.  

Esitys on ollut lausuntokierroksella 23.5.2022—7.6.2022 Lausuntopalvelu.fi -palvelussa. Esitysluonnoksesta pyydettiin lausuntoa 70 taholta kuten osalta ministeriöistä, kaikilta aluehallintovirastoilta ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, hallintotuomioistuimilta, elinkeinoelämän keskusjärjestöiltä, luonnonsuojelujärjestöiltä ja muilta tahoilta. Lausuntopyynnössä mainittiin, että myös muut kuin Jakelu-kohdassa mainitut tahot voivat antaa lausunnon. Lausuntojen sisältöä ja lausuntojen perusteella tehtyjä muutoksia on selostettu jäljempänä jaksossa 6. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Eräiden vihreän siirtymän investointien etusija lupakäsittelyssä 

Ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annettua lakia muutettaisiin lisäämällä lakiin väliaikaisesti voimassa oleva pykälä etusijasta lupakäsittelyssä. Ehdotuksella ja sen toimeenpanoon varatulla lisävoimavaralla mahdollistetaan vihreää siirtymää edistävän lupahakemuksen nopeampi käsittely aluehallintovirastossa. Ehdotettu etusija tarkoittaisi käytännössä lupahakemuksen käsittelyä kiireellisenä lupaviranomaisessa kaikissa menettelyn vaiheissa. 

Aluehallintovirastoa koskevat säännökset olisivat uudessa 2 a pykälässä, jossa säädettäisiin etusijasta käsiteltäessä eräitä vihreän siirtymän investointeja koskevia lupahakemuksia. Etusijaa sovellettaisiin eräisiin käsiteltäviksi tuleviin ympäristölupahakemuksiin ja vesilain mukaista lupaa koskeviin lupahakemuksiin, joissa otettaisiin huomioon ei merkittävää haittaa -periaate. Tällaisten hankkeiden lupahakemukset saisivat etusijan suhteessa muihin vastaaviin ympäristölupahakemuksiin ja vesilain mukaisiin lupahakemuksiin, jotka eivät täyttäisi pykälässä ehdotettuja edellytyksiä. 

Etusija koskisi seuraavia laitoksia tai toimintoja: uusiutuvaa energiaa edistävät hankkeet, polttoaineiden tai fossiilisten raaka-aineiden käyttöä korvaavat teollisuuden sähköistämishankkeet, vedyn valmistus ja hyödyntäminen, hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi, sekä akkumateriaalien valmistus, uudelleenkäyttö ja kierrätys sekä akkutehtaat.  

Pykälässä säädettäisiin etusijan antamisesta myös toimintojen muodostamaa kokonaisuutta koskevalle lupahakemukselle, jonka luvan tarve olennaisilta osin perustuu luettelossa mainittuun toimintoon.  

Pykälässä säädettäisiin myös siitä, että hakijan olisi hakemuksen yhteydessä esitettävä riittävä selvitys etusijasta. Tarkemmat säännökset selvityksestä annettaisiin valtioneuvoston asetuksella. 

Muut lupahakemukset käsiteltäisiin aluehallintovirastossa tavanomaisesti. Aluehallintovirastolle myönnettävillä lisävoimavaroilla on tarkoitus varmistaa se, ettei muiden lupahakemusten käsittely vihreän siirtymän hankkeiden etusijakäsittelystä johtuen viivästyisi. 

Lisäksi on huomattava, että ehdotus ei sisältäisi kaavojen viranomaiskäsittelyyn vastaavaa etusijasääntelyä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Asemakaava- ja yleiskaava-asiat kuuluvat itsehallinnon omaavien kuntien toimivaltaan eikä niiden menettelyjen vauhdittamiseen ole osoitettu julkisen talouden suunnitelmassa lisäresursseja.  

Eräiden valitusten käsitteleminen kiireellisenä hallintotuomioistuimessa 

Eräiden valitusten käsittelemisestä kiireellisenä ehdotetaan säädettävän erityislaeissa. Vesilakia ja ympäristönsuojelulakia muutettaisiin väliaikaisesti siten, että niihin lisättäisiin uusi pykälä eräitä lupa-asioita koskevien valitusten käsittelystä kiireellisenä suhteessa muihin näiden lakien mukaisiin lupa-asioita koskeviin valituksiin. Vesilain ja ympäristönsuojelulain uudessa pykälässä viitattaisiin ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain ehdotettuun 2 a §:ään, jonka mukaista lupa-asiaa koskeva valitus olisi muutoksenhakutuomioistuimisessa käsiteltävä kiireellisenä suhteessa muihin näiden lakien mukaisia lupa-asioita koskeviin valituksiin. Kiireellisyysvaatimusta ehdotetaan sovellettavan siten vain näiden pykälissä mainittujen asiaryhmien sisällä.  

Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättäisiin uusi väliaikaisesti voimassa oleva pykälä, jossa säädettäisiin uusiutuvan energiantuotannon kannalta merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskevan valituksen ja 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa koskevan valituksen käsittelemisestä kiireellisenä suhteessa muihin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia kaava-asioita ja lupa-asioita koskeviin valituksiin.  

4.2  Pääasialliset vaikutukset

6.1  Saadut lausunnot

Lausuntoja saatiin 62. Lisäksi kolme tahoa ilmoitti, että ne eivät anna lausuntoa tai että heillä ei ole lausuttavaa. Lausunnon antoivat oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Tuomioistuinvirasto, Korkein hallinto-oikeus, Vaasan hallinto-oikeus, Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Itä-Suomen hallinto-oikeus, Helsingin hallinto-oikeus, Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, Turun hallinto-oikeus, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kaakkos-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kemianteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Rakennusteollisuus RT ry, Metsäteollisuus ry, Kaivosteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Saamelaiskäräjät, Paliskuntain yhdistys, Bioenergia ry, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Suomen Vesilaitosyhdistys ry, Suomen Yrittäjät ry, Suomen Kalankasvattajaliitto ry, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Maataloustuottajain keskusliitto MTK ry, Keskuskauppakamari, Satakunnan kauppakamari, Pohjanmaan kauppakamari, Lapin kauppakamari, Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry, Suomen Luontopaneeli, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry, Saimaa ilman kaivoksia ry, Rajat Lapin kaivoksille ry, Suomen Kuntaliitto ry, Satakuntaliitto, Isojoen kunta, Suomen Asianajajaliitto, Kemijoki Oy, Nordic Ren-Gas Oy, Caruna Oy, Fingrid Oyj, Helen Oy, P2X Solutions Oy, ST1 Nordic Oy ja Valio Oy sekä yksityishenkilö. Lausunnot on julkaistu hankkeen asiakirjoissa. 

6.2  Lausuntojen keskeisiä näkökohtia

Lausunnoissa esitystä pidettiin tärkeänä ja kiireellisenä. Voimavaralisäykset nähtiin tärkeänä ja esityksen tavoitteita turvaavina. Laaja yhteisymmärrys oli siitä, että lupa-asioiden käsittelyn ohella myös valitusten käsittely hallintotuomioistuimissa tulisi sisältyä esitykseen.  

Yhtenäinen näkemys lausunnoissa oli myös siitä, että esitykseen sisältyvien lupa- ja valitusasioiden käsittely kiireellisenä ei saa johtaa muiden lupa- ja valitusasioiden käsittelyn hidastumiseen. Näitä ovat esimerkiksi vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseen tähtäävien hankkeiden lupamenettelyt ja valitusten käsittely. Oikeusministeriö katsoo, että ehdotettua etusijaa ja kiireellisyyttä koskevat säännökset eivät saa heikentää muissa asioissa perustuslaissa turvattua oikeutta hyvään hallintoon ja oikeusturvaan. Useat tahot kuten hallintotuomioistuimet, Tuomioistuinvirasto ja Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto sekä Bioenergia ry lausuivat muun muassa, että resurssien tarvetta tulisi tarkastella pitkällä aikavälillä ja että lupa-asioiden käsittelyn yleinen viipyminen ei ole niinkään lainsäädännöllinen ongelma vaan viivettä aiheuttaa lupaviranomaisten ja hallinto-oikeuksien riittämätön resursointi. 

Aluehallintoviraston käsittelyratkaisua koskeva säännösluonnos koettiin tarpeettomaksi ja ongelmalliseksi. Käsittelyratkaisuun olisi voinut myös hakea muutosta pääasian yhteydessä, mikä voisi hidastuttaa lupaa koskevan valituksen käsittelyä Vaasan hallinto-oikeudessa.  

Hallintotuomioistuimessa sovellettavien kiireellisyyttä koskevien säännösehdotusten osalta lausunnot jakautuivat. Tuomioistuinviraston näkemys on, että uusien asiaryhmien säätäminen kiireelliseksi ei ole kannatettavaa. Kiireellisyydestä tuotiin lausunnoissa esiin eri näkemyksiä. Kiireellisyyttä ei tulisi säätää suhteessa muihin lupa-asioihin. Lisäksi todettiin, että yleensä kiireellisyys määräytyy suoraan lain nojalla. Myös lausunnolla olleen maankäyttö- ja rakennuslain kiireellisyyssäännöksen eroavaisuuksiin verrattuna ehdotettuihin ympäristönsuojelulain ja vesilain vastaaviin säännöksiin kiinnitettiin huomiota. 

Ei merkittävää haittaa –periaatteen ja sitä koskevan selvityksen osalta mielipiteet jakautuivat. Tähän aihekokonaisuuteen saatiin eniten lausuntoja. Elinkeinoelämän järjestöt katsoivat, että hankeluettelo olisi riittävä eikä erillistä selvitystä tarvita. Aluehallintovirastot katsoivat, että selvitys voisi lisätä hallinnollista taakkaa. Luonnonsuojelujärjestöt ja Luontopaneeli kannattivat periaatteen sisällyttämistä ehdotukseen ja pitivät sitä tarpeellisena. Korkein hallinto-oikeus toi esille, että periaatetta ei ole määritelty ympäristölainsäädännössä vaan se on ensisijaisesti rahoitusjärjestelyjen arviointiperuste. Oikeusministeriö edellytti säädökseen lisättäväksi viittausta siitä, missä periaatteesta tällä hetkellä säädetään. Useissa lausunnoissa tuotiin esille, että ei merkittävää haittaa –periaatteen huomioon ottamisen arviointi vie aikaa eikä siten edistä esityksen nopeuttamistavoitteiden saavuttamista.  

Useat tahot ehdottivat etusijan saavien hankkeiden luetteloon lisäyksiä ja tarkennuksia. Esimerkiksi joidenkin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten sekä elinkeinoelämän järjestöjen mukaan kiertotalouden hankkeet tulisi lisätä luetteloon. Myös kaivoshankkeiden lisäämistä ehdotettiin sekä sen selventämistä, mitä vesitaloushankkeita ehdotus koskee. Hankeluetteloon toivottiin yhtäältä tulkinnanvaraa ja toisaalta yksiselitteisyyttä. Myös hankeluettelon perusteluihin esitettiin täydennyksiä ja tarkennuksia. Erityisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset pitivät epäselvänä, mikä on etusijan ja Suomen kestävän kasvun ohjelmasta saatavan rahoituksen suhde tai ovatko ne riippuvaisia toisistaan. Myös tuotiin esille, että kaikkien mainittuun ohjelmaan perustuvaa rahoitusta saaneiden hankkeiden tulisi kuulua etusijan saaviin lupa-asioihin suoraan. 

Hallintotuomioistuimet katsoivat, että lausuntokierroksella ehdotettu sääntelytapa, jolla kiireellisenä käsittely on riippuvainen aluehallintoviraston päätöksestä, loukkaisi perustuslain 3 §:n 3 momenttia. Esitettiin, että esityksessä tulee huomioida hallintotuomioistuimien riippumattomuus ja tehdä tätä koskevat muutokset. Vesilain ja ympäristönsuojelulain muutosehdotusten osalta hallintotuomioistuimet totesivat, että säännöstä jo vireillä olevien asioiden käsittelystä kiireellisenä ei sisälly luonnokseen. Korkeimman hallinto-oikeuden mielestä tämä loukkaa perustuslaissa turvattua yhdenvertaisuutta.  

Maankäyttö- ja rakennuslain pykälään ehdotettiin sisällytettäväksi myös muita kaavoja, esimerkiksi ehdotetun 2 a §:n hankeluettelon hankkeiden kaavat. Useat tahot totesivat että ”merkittäväksi katsottava kaava” on tulkinnanvarainen ja siitä voi aiheutua lisätyötä kiireellisyysarvion tekemisessä. Oikeusministeriö edellytti perustelujen täydentämistä.  

Lakien väliaikaisen voimassaolon pidentämistä toivottiin useissa lausunnoissa. Myös siirtymäsäännösten lisäämistä ja yhdenmukaisuutta ehdotettiin.  

Useissa lausunnoissa katsottiin, että vaikutusten arviointia tulee täydentää. Lisäksi useissa lausunnoissa esitettiin vaikutusten arviointiin lisättäväksi käsittelyaikoja koskevia arvioita ja soveltamiseen kuuluvien hankkeiden arvioituja määriä koskevia tietoja. Valtiovarainministeriö lausui, että ainakin karkealla tasolla arvioitaisiin esitettyjen muutosten vaikutuksia asioiden käsittelyn nopeuteen. Suomen luonnonsuojeluliitto lausui, että esitykseen tulisi sisältyä arvio vaikutuksista Suomen ilmastotavoitteisiin ja kotimaisen energiaomavarisuuden parantamispyrkimyksiin. Myöskään ei ole arvioitu määrällisesti kuinka paljon ehdotus voisi jouduttaa Suomen energiaomavaraisuutta suhteessa tilanteeseen, jossa ehdotusta ei säädettäisi.  

Muutamissa lausunnoissa tuotiin esille, että esityksen suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskevaa osaa tulee täydentää perustuslain 3 §:n 3 momentin ja 21 §:n osalta. 

Useisiin lausuntoihin sisältyi muiden perusteluosuuksien täydennyksiä koskevia kannanottoja. Lausunnoissa tuotiin esille myös esityksestä irrallisia lainsäädännön kehittämistarpeita tai niitä koskevia näkemyksiä, joita koskevaa sääntelyä ei sisälly esitykseen.  

6.3  Lausuntopalautteen johdosta esitykseen tehdyt muutokset

Jatkovalmistelussa ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain 2 a §:n rakennetta ja terminologiaa on muutettu ja selkeytetty. Keskeisin muutos on, että aluehallintoviraston käsittelyratkaisua koskeva momentti on poistettu. Näin etusija ei voisi olla muutoksenhaun kohteena. Ehdotettuun pykälään on myös yhdistetty selvitystä koskeva sääntely, jolloin 2 b §:stä voidaan luopua. Etusija edellyttää hankkeen olevan pykälän luettelon mukainen sekä ei-merkittävää haittaa –periaatteen huomioon ottamista. Pykälän 1 momenttiin on lisätty nimenomainen viittaus EU-lainsäädäntöön, jossa säädetään ei merkittävää haittaa selvityksestä. Pykälän 2 momentin hankeluettelon 1, 2 ja 5 kohtia on täsmennetty erityisesti vesitaloushankkeiden osalta ja ilmaisua muilta osin selkeytetty. 

Ympäristönsuojelulain ja vesilain pykäliä on tarkistettu siten, että hallintotuomioistumien riippumattomuus turvataan. Vesilain pykälässä kiireellisyys on ilmaistu analogisesti samalla tavalla kuin ympäristönsuojelulain pykälässä. Molempiin lakiehdotuksiin on lisätty siirtymäsäännökset. 

Maankäyttö- ja rakennuslain pykälään on lisätty kiireellisyyden osalta ilmaisu ”suhteessa muihin tämän lain mukaisia kaava-asioita ja lupa-asioita koskeviin valituksiin”. Lakiehdotukseen on myös lisätty siirtymäsäännös.  

Esityksen yleisperusteluja ja pykälien yksityiskohtaisia perusteluja on täydennetty ja korjattu muutosten ja lausuntopalautteen johdosta.  

Ehdotukseen sisältyvien väliaikaisten lakien voimassaoloaikaa on pidennetty vuodella siten, että AVI-käsittelylain muutos olisi voimassa 31.12.2026 saakka ja muiden lakien muutokset olisivat voimassa 31.12.2028 saakka. 

7.1  Laki ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa

2 a §.Eräiden ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupahakemusten käsittelyjärjestys. Pykälässä säädettäisiin väliaikaisesta lupahakemusten käsittelyyn liittyvästä oikeudesta etusijaan. Etusija liittyy vihreää siirtymää tukeville investoinneille valtion budjetista myönnettyihin määräaikaisiin lisävoimavaroihin. Etusija tarkoittaisi käytännössä lupahakemuksen käsittelyä kiireellisenä lupaviranomaisessa kaikissa menettelyn vaiheissa. Pykälä sisältäisi säännöksiä aluehallintovirastoa koskien. Pykälä jakaantuisi 4 momenttiin. Selvyyden vuoksi voidaan todeta, että pykälän hankeluettelolla ei muutettaisi vesilain tai ympäristönsuojelulain luvanvaraisuutta ja lupamenettelyjä koskevaa sääntelyä miltään osin.  

Pykälän 1 momentin mukaan käsittelyjärjestystä koskevaa etusijaa sovellettaisiin aluehallintoviraston toimivaltaan kuuluviin ympäristönsuojelulain ja vesilain nojalla käsiteltäviin lupahakemuksiin. Kysymys voisi olla uuden hankkeen lupa-asiasta tai jo olemassa olevan luvan muuttamisesta.  

Pykälän soveltamisalaa määrittäisi 2 momentin tyhjentävä luettelo niistä vihreään siirtymään luettavista investointihankkeista, joille voitaisiin myöntää etusija suhteessa muihin ympäristölupahakemuksiin tai vesilain mukaisiin lupahakemuksiin ja osaltaan myös 3 momentin mukainen toimintojen muodostamaa kokonaisuutta koskeva säännös. Edellytys on lisäksi, että lupahakemukset täyttävät lupakäsittelylle ympäristö- ja vesilaissa säädetyt edellytykset, joihin en ehdoteta muutoksia. Muutoin lupaharkinnassa sovellettaisiin aineellisten säännösten osalta ympäristönsuojelulakia ja vesilakia kuten vastaavissa lupamenettelyissä näiden lakien mukaisesti.  

Momenttiin 1 sisältyisi säännös ei merkittävää haittaa –periaatteen huomioon ottamisesta ja sitä määrittäisi osaltaan edellä mainittu ei merkittävää haittaa –periaate. Momentti sisältäisi myös viittauksen Kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun ei merkittävää haittaa –periaatteeseen.  

Lisäksi säädettäisiin, että hakijan on hakemuksen yhteydessä esitettävä riittävä selvitys siitä, että hanke saisi etusijan suhteessa hankkeisiin, jotka eivät täytä ei merkittävää haittaa -kriteereitä. Hakijalta edellytettäisiin siten oma-aloitteisuutta. Etusijaa ei annettaisi viran puolesta, koska ei merkittävää haittaa –periaatteen huomioon ottaminen sekä pykälän hankeluetteloon kuuluminen edellyttää aluehallintoviraston saamaa hakijan selvitystä. Hakija voisi hyödyntää suunnitellun hankkeen osalta muuta menettelyä varten laadittua DNSH-arviointiin liittyvää selvitystä tai hakijan tulisi laatia uusi selvitys. Aluehallintovirasto voisi tarvittaessa pyytää lisäselvitystä hallintolain 32 §:n perusteella. Hakija voisi harkintansa mukaan käyttää rahoituksen hakumenettelyn yhteydessä laatimaansa DNSH-selvitystä tämän pykälän mukaisena selvityksenä, jos selvitys vastaa ehdotettua 2 a §:ää. Lupaviranomainen voi siten prosessin eri vaiheissa hyödyntää hakijan sille toimittamaa toisen viranomaisen jo tekemää arviointia.  

Tämän hakijan DNSH-selvityksen perusteella aluehallintovirasto voisi arvioida mainitun periaatteen ja hankeluettelon mukaisuutta joutuisasti. Jos näin olisi, hakemukseen voitaisiin soveltaa etusijaa ja ottaa tämä huomioon lupamenettelyn kaikissa vaiheissa. Jos hakemukseen ei sovellettaisi etusijaa, hakemus käsiteltäisiin tavanomaisessa menettelyssä aluehallintovirastossa.  

Jos hakemuksen käsittelyn kuluessa hanke muuttuisi niin merkittävissä määrin, ettei olisi enää edellytyksiä arvioida sen edistävän vihreää siirtymää, hakemuksen käsittelyä voitaisiin jatkaa tavanomaisessa menettelyssä. Lisäksi voidaan todeta, että aluehallintovirastolla on hallintolain 8 §:n mukainen neuvontavelvollisuus myös etusijaa koskevissa asioissa. 

Pykälän 2 momentti sisältäisi viittauksen 1 momenttiin. Tässä 2 momentissa säädettäisiin, että etusija annettaisiin tässä luettelossa mainittuja hankkeita koskeville hakemuksille. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että lupakäsittelyyn otetaan ja siinä käsitellään lupahakemus nopeutetusti, kun hakemus selvityksineen olisi riittävä. Aluehallintovirastossa sekä lupahakemuksen alkutarkastus että mahdollisen etusijan tarkastelu tehtäisiin nopeutetusti. Tarkastelu sisältäisi ei merkittävää haittaa –periaatteen huomioon ottamisen ja hankeluetteloon kuuluvan hankkeen mukaisuuden arvioinnin. Vastaava nopeutettu käsittely tapahtuisi myös lupahakemuksen myöhemmissä vaiheissa niiden hakemusten osalta, joille myönnettäisiin etusija. Lupahakemus voisi koskea sekä uudelle toiminnalle tarvittavaa lupaa että olemassa olevan toiminnan muuttamista. 

Momenttiin 2sisältyvässä tyhjentävässä viisikohtaisessa luettelossa tarkennettaisiin, mitkä vihreää siirtymää tukevien investointihankkeiden lupahakemuksista kuuluisivat etusijan soveltamisalaan. Näitä olisivat hankkeet uusiutuvaan energiaan, teollisuuden sähköistämiseen, vedyn valmistukseen ja hyödyntämiseen, hiilidioksidin talteenottoon, hyödyntämiseen ja varastointiin liittyen sekä lupahakemukset, jotka koskevat akkutehdasta, akkumateriaalien valmistusta ja uudelleenkäyttöä. Momentin hankeluetteloa sovellettaisiin vain etusijaa koskevassa harkinnassa. Hankeluettelolla ei olisi vaikutuksia vesilain tai ympäristönsuojelulain luvanvaraisuutta ja lupamenettelyjä koskevaan sääntelyyn miltään osin. 

Momentin luettelon 1 kohdassa hanketyyppeinä olisivat energiatuotantolaitos, joka tuottaa energiaa uusiutuvalla energialla sekä merituulivoimala ja siihen liittyvät vesitaloushankkeet. Uusiutuvalla energialla tarkoitettaisiin tuuli- ja aurinkoenergiaa, geotermistä energiaa, ympäristön energiaa, vuorovesi- ja aaltoenergiaa ja muuta valtamerienergiaa, vesivoimaa ja biomassaa sekä kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää kaasua ja biokaasua, joka ei ole peräisin fossiilisista lähteistä. Uusiutuvan energian tuotantolaitoksella puolestaan tarkoitettaisiin energiaa tuottavaa laitosta, jonka tuottama energia on täysin tai osittain uusiutuvaa sekä muita vastaavia laitoksia. Energiavarastot ovat tärkeä osa uusiutuvan energian tuotantojärjestelmää, mutta niihin ei yleensä tarvita erillistä ympäristölupaa tai vesilupaa.  

Merituulivoimalat mainittaisiin pykälässä nimenomaisesti. Kyseessä voisi olla myös muun tyyppinen vihreää siirtymää toteuttava merituulivoimalaan liittyvä vesitaloushanke kuten esimerkiksi siirtokaapeli tai muu hankkeeseen liittyvä toimi kuten merituulivoimalaa varten tarvittava tekosaari. 

Uusiutuva energia määritellään uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetussa laissa (1145/2020, jäljempänä RED II laki). RED II lain 3 § sisältää useita määritelmiä, joita voidaan käyttää apuna tulkinnassa.  

Ehdotettavan lain hankeluettelon kohtaan 2 sisältyisivät uusiutuvaan energiaan tai raaka-aineisiin sekä sähköistämiseen perustuvat fossiilisten polttoaineiden tai raaka-aineiden käyttöä korvaavat teollisuuden hankkeet. Teollisuusprosessien sähköistämisellä, uusiutuvaa energiaa tai raaka-aineita hyödyntämällä on mahdollista vähentää prosessien kasvihuonekaasupäästöjä ja muita päästöjä, edistää uusien innovaatioiden käyttöönottoa sekä parantaa prosessien energiatehokkuutta. Käytännössä hankkeilla korvattaisiin esimerkiksi teollisuuden käyttämää lämpöä uusiutuvalla energialla tai sähköllä. Erityisesti uusiutuvaan energiaan perustuvat hankkeet voivat edellyttää laitoksen ympäristöluvan muuttamista.  

Momentin kohdan 3 soveltamisalaan kuuluva hanketyyppi olisi vedyn valmistus ja hyödyntäminen. Käytännössä kyse olisi vähähiilisen vedyn valmistuksesta, jossa valmistustapa olisi tyypillisesti elektrolyyttinen menetelmä eli elektrolyysi. Valmistettua vetyä voidaan hyödyntää edelleen erilaisissa teollisissa prosesseissa korvaamaan fossiilisista polttoaineista valmistettua vetyä tai siitä voidaan valmistaa uusia tuotteita ja tällainen toiminta kuuluisi alakohdan soveltamisalaan. Myös toiminnan muuttaminen vetyä hyödyntäväksi kuuluisi tämän kohdan soveltamisalaan. 

Momentin 4 kohdassa soveltamisalaan kuuluvana hanketyyppinä olisi hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi. Hanketyyppiin lukeutuvan toiminnan tavoitteena on ilmastonmuutoksen torjuminen vähentämällä ilmakehään joutuvan hiilidioksidin määrää ja toiminta liittyy lisäksi Euroopan unionin päästökauppaan. Hanketyypin mukainen toiminta on määritelty tarkemmin hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annetussa laissa (416/2012). Lain 2 §:n mukaan hiilidioksidin geologisella varastoinnilla tarkoitetaan hiilidioksidivirtojen injektointia ja siihen liittyvää varastointia maanalaisiin geologisiin muodostumiin. Suomessa ei varastoida pysyvästi hiilidioksidia, koska Suomessa ei ole pysyvään varastointiin soveltuvia alueita. Hiilidioksidia voidaan myös välivarastoida ennen sen siirtämistä pysyvästi geologisesti varastoitavaksi. Hiilidioksidin hyödyntämiseen liittyy myös kaasun kuljettaminen nestemäiseksi puristettuna putkistojen, säiliöalusten tai muiden kuljetusvälineiden avulla varastointiin. Hiilidioksidin hyödyntäminen voi tapahtua esimerkiksi ottamalla talteen hiilidioksidia teollisuuden tai energiantuotannon päästökaasuista ja valmistamalla siitä laitosalueella valmistetun vedyn kanssa metaania. Hiilidioksidin talteenotto geologista varastointia varten edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 3 b perusteella.  

Viimeisenä momentissa mainittuna hanketyyppinä kohdassa 5 olisi akkutehdas, akkumateriaalien valmistus, talteenotto ja uudelleenkäyttö. Pykälän mukainen etusija myönnettäisiin akkuteollisuudelle, jossa pyritään edistämään kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta, mukaan lukien akkumateriaalien valmistaminen kierrätysraaka-aineista. Akkuteollisuuden edistämistarve kytkeytyy kasvavaan kysyntään. Akkuteollisuudella on lisäksi vaikutuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan, koska sillä edistetään siirtymää kohti sähköistä liikennettä. Hanketyyppiin ei siten voitaisi lukea kaivostoimintaa, jossa on kyse maaperän mineraalien louhimisesta ja rikastamisesta. Kaivostoiminnan tuotteet voivat olla raaka-aineena myös akkumateriaalien valmistuksessa, mutta kaivostoiminnassa itsessään ei valmisteta akkumateriaaleja.  

Akkutehdas edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 2 i perusteella. Akkumateriaalien valmistus ja uudelleen käyttö edellyttää materiaalista riippuen ympäristölupaa liitteen 1 taulukon 1 tai 2 eri alakohtien perusteella.  

Kaikissa momentissa mainituissa hanketyypeissä voi olla tarpeen ympäristönsuojelulain mukainen lupa.  

Vesilain mukaisesti lupamenettelyä edellyttäviä hankkeita tai vesilupaa edellyttäviä hankkeen osia voidaan arvioida myös sisältyvän kaikkiin viiteen hanketyyppiin. Erityisesti vesilain mukaista lupaa vaikuttaisivat edellyttävän uusiutuvan energian hankkeet, kuten esimerkiksi nimenomaisesti pykälässä mainitut merituulivoimalat. Vastaavasti vesilain mukaista lupaa edellyttäisivät esimerkiksi mainitut vihreää siirtymää tukevat hankkeet, joissa vesialueelle tehtäisiin vesilaissa lupaa edellyttäviä rakennelmia. Vesitalouslupa voi olla myös tarpeen, jos hankkeisiin sisältyy vedenottoa esimerkiksi prosessissa käytettäväksi tai jäähdytykseen.  

Vesilain mukaisen luvan tarve voi perustua 3 luvun 3 §:än, jossa säädetään aina luvanvaraisista hankkeista. Sen lisäksi vesilain yleinen luvantarvesääntely sisältyy 3 luvun 2 §:än. 

Joissakin hankkeissa tarvitaan sekä ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa että vesilain vesitalouslupa. Tällöin sovellettavaksi tulevat ympäristönsuojelulain 47 § ja vesilain 11 luvun 12 §, jotka sisältävät yhteiskäsittelyä koskevat säännökset. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, että etusija on annettava myös toimintojen muodostamaa kokonaisuutta koskevalle lupahakemukselle, jos luvan tarve olennaisilta osin perustuu edellä 2 momentissa tarkoitettuun toimintoon. Tällöin etusijaa voitaisiin soveltaa sellaiseen toimintakokonaisuuteen, joka lupahakemuksen pääasiallisen lupaperusteen osalta täyttää 2 a §:n 1 ja 2 momentin mukaiset vaatimukset. Viittauksella pykälän 1 momenttiin varmistettaisiin, että hankekokonaisuuden tulee ottaa huomioon ei merkittävää haittaa -periaate. Viittauksella 2 momenttiin tarkoitettaisiin sitä, että luvan tarpeen tulee olannaisilta osin perustua edellä 2 momentin 1—5 kohdassa tarkoitettuun toimintoon. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun kyse on ympäristönsuojelulain 41 §:n soveltamisalaan kuuluvasta toimintokokonaisuudesta. Vesilain näkökulmasta kyseessä voisi tällöin olla 11 luvun 13 §:n yhdessä käsittelemistä koskevan sääntelyn soveltaminen. Aluehallintoviraston arviointi perustuisi hakijan selvityksiin.  

Pykälän 4 momentti sisältäisi valtioneuvostolle osoitetun asetuksenantovaltuuden. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetun selvityksen sisällöstä. 

7.2  Vesilaki

15 luku Muutoksenhaku ja päätöksen täytäntöönpano 

4 a §.Eräiden valitusasioiden käsittely kiireellisenä. Vesilain 15 luvun uudessa 4 a §:ssä säädettäisiin eräiden valitusasioiden käsittelystä kiireellisenä.  

Muutoksenhakutuomioistuimessa olisi uuden pykälän mukaan käsiteltävä eräät valitusasiat kiireellisenä suhteessa muihin tämän lain mukaisiin lupa-asioihin vuosina 2023—2028. Kiireellisenä käsiteltäisiin sellaiset lupa-asiat, jotka ovat ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain 2 a §:ssä tarkoitettuja. Nämä hankkeet olisivat kiireellisiä ja muutoksenhakutuomioistuimet soveltaisivat ehdotettua sääntelyä näihin valitusasioihin vuosina 2023—2028.  

Hallintotuomioistuimessa säännöstä kiireellisenä käsittelemisestä sovellettaisiin viran puolesta. Sääntelyllä varmistettaisiin, että kiireellisenä käsiteltäväksi tarkoitetut lupa-asiat käsiteltäisiin kiireellisenä myös muutoksenhaun osalta.  

7.3  Ympäristönsuojelulaki

197 a §.Eräiden valitusasioiden käsittely kiireellisenä. Uudessa ympäristönsuojelulain 197 a §:ssä säädettäisiin eräiden valitusasioiden käsittelystä kiireellisenä samaan tapaan kuin ehdotetussa vesilain uudessa 15 luvun 4 a §:ssä. Myös ympäristönsuojelulakiin perustuen muutoksenhakutuomioistuimessa olisi käsiteltävä eräät valitusasiat kiireellisenä suhteessa muihin tämän lain mukaisiin lupa-asioihin. Kiireellisenä käsiteltäisiin sellaiset lupa-asiat, jotka ovat ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain 2 a §:ssä tarkoitettuja.  

Tietyt hankkeet olisivat kiireellisiä ja muutoksenhakutuomioistuimet soveltaisivat ehdotettua sääntelyä näihin valitusasioihin vuosina 2023—2028. Hallintotuomioistuimessa säännöstä kiireellisenä käsittelemisestä sovellettaisiin viran puolesta. Sääntelyllä varmistettaisiin, että kiireellisenä käsiteltäväksi tarkoitetut lupa-asiat käsiteltäisiin kiireellisenä myös muutoksenhaun osalta.  

7.4  Maankäyttö- ja rakennuslaki

188 a §.Uusiutuvan energiantuotannon kannalta merkittävää kaavaa koskevan valituksen käsittely kiireellisenä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättäisiin uusi määräajan voimassa oleva 188 a §. Pykälän mukaan uusiutuvan energiantuotannon kannalta merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskeva valitus ja 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa koskeva valitus olisi käsiteltävä hallintotuomioistuimessa kiireellisenä suhteessa muihin tämän lain mukaisia kaava-asioita ja lupa-asioita koskeviin valituksiin. Säännöksellä ei olisi vaikutusta esimerkiksi hallintopakon käyttöä koskevien asioiden käsittelyyn hallintotuomioistuimessa. 

Uusiutuvalla energiantuotannolla tarkoitettaisiin esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloiden energiantuotantoa sekä uusiutuvilla biopolttoaineilla tuotettua energiaa. Uusiutuvan energiantuotannon kannalta merkittävänä asemakaavana pidettäisiin lähtökohtaisesti sellaista asemakaavaa, jossa osoitettujen uusiutuvan energian voimalan tai voimalakokonaisuuksien teho on suurempi kuin kaksi megavolttiampeeria. Uusiutuvan energiantuotannon kannalta merkittävänä asemakaavana pidettäisiin myös sellaista asemakaavaa, jossa käsitellään uusiutuvaa energiantuotantoa palvelevia toimintoja kuten energiavarastoja. 

Sähkömarkkinalaissa (588/2013) edellä mainittua tehoa pidetään pienimuotoisen sähköntuotannon rajana. Tätä kokoluokkaa suurempien voimalaitosten tai useamman voimalaitoksen muodostamien kokonaisuuksien sähkömarkkinoille tuloa, sähköverkkoon liittämistä ja sähköverkkojen käsittelyä koskevat samat säännöt kuin teollisen mittakaavan sähköntuotantoa. 

Myös 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa koskeva valitus olisi käsiteltävä hallintotuomioistuimessa kiireellisenä suhteessa muihin tämän lain mukaisia kaava-asioita ja lupa-asioita koskeviin valituksiin. 

Rakentamislupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 77 a §:n mukaan myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tällöin rakentamisluvan myöntäminen ei edellytä suunnittelutarveratkaisua tai asemakaavaa.