1
Lakiehdotuksen perustelut
7 a §.Nuoren ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen. Pykälä on uusi. Pykälässä säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen lakisääteiselle järjestämisvastuulle kuuluvasta nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta sekä nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksistä ja sisällöstä.
Ehdotetun pykälän viitekehyksenä ja lähtökohtana olisi Maailman terveysjärjestö WHO:n yleiskokouksen hyväksymä Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, International Classification of Functioning, Disability and Health (jälj. ICF-luokitus). ICF-luokituksessa toimintakyky on yläkäsite. Toimintakykyä ja toimintarajoitteita kuvaavat kehon toiminnot ja rakenteet sekä suoritukset ja osallistuminen, ja kontekstuaalisia tekijöitä kuvaavat ympäristötekijät ja yksilötekijät.
ICF-viitekehys mahdollistaisi nuoren toimintakyvyn tarkastelun kokonaisvaltaisesti. Nuoren olisi helpompi tuoda esiin omia voimavarojaan, toimijuuttaan omassa arjessaan sekä osallisuuttaan lähiyhteisöissä ja yhteiskunnassa. Myös ympäristön tarjoama tuki tai sen puute tulisi tässä viitekehyksessä huomioiduksi. Nuorten ja nuorten kanssa työskentelevien asiantuntijoiden mukaan edellä mainitut lähtökohdat ovat perusta tulokselliselle kuntoutukselle.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksistä. Kansaneläkelaitos järjestäisi nuoren ammatillista kuntoutusta 16—29-vuotiaalle vakuutetulle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Kuntoutuksen järjestämisen edellytyksenä olisi myös, että kuntoutus on tarkoituksenmukaista vakuutetun toimintakyvyn ja elämänhallinnan sekä opiskelu- tai työllistymisvalmiuksien tukemiseksi tai edistämiseksi. Lisäksi edellytettäisiin, että kuntoutus on tarpeen tukemaan tai edistämään vakuutetun kykyä opiskella tai työllistyä.
Vakuutetun kuntoutustarvetta arvioitaessa otettaisiin huomioon, että kuntoutukselle asetettavat tavoitteet opiskelun tai työllistymisen kyvykkyyden suhteen voisivat toteutua vähitellen ja pidemmällä aikavälillä. Kuntoutuksen tarvetta ja tavoitteita ei harkittaisi yksinomaan hakemishetken tilanteen tai ennakoitavissa olevan lähitulevaisuuden perusteella. Nuoren kuntoutumisprosessissa opiskelu- tai työllistymisvalmiuksien paraneminen voisi edeltää nuoren vähitellen vahvistuvaa kykyä opiskella tai työllistyä.
Nuoren ammatillinen kuntoutus olisi tarkoitettu erityisesti nuorille, jotka ovat ilman opiskelu- tai työpaikkaa tai joiden opiskelu on vaarassa keskeytyä. Näille nuorille tyypillistä on se, että opinnot ovat aiemmin keskeytyneet useaan kertaan. Kohderyhmään kuuluvat myös vankilasta vapautuvat nuoret ja ase- tai siviilipalveluksen keskeyttäneet nuoret. Yhteistä kaikille kohderyhmään kuuluville nuorille on se, etteivät he yksin kykene tai ole motivoituneet suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin tai luomaan tavoitteita tulevaisuudelle. Nuoren heikentynyt toimintakyky haittaa tai estää opintojen selvittelyä ja suunnittelua tai työllistymistä. Nuorella voi olla aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyviä ongelmia tai muita elämää kuormittavia tekijöitä, kuten ongelmia vuorokausirytmissä, peli- tai päihderiippuvuutta, psykososiaalista kuormitusta perhesuhteissa tai taloudellisia vaikeuksia ja velkaongelmia.
Nuori ohjattaisiin hakemaan Kansaneläkelaitoksesta nuoren ammatillista kuntoutusta esimerkiksi sosiaalihuollossa ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa. Silloin, kun nuorella on sosiaalihuoltolain 42 §:ssä tarkoitettu omatyöntekijä, tällä olisi keskeinen rooli nuoren kuntoutustarpeen tunnistamisessa ja nuoren kuntoutukseen hakemisen motivoijana ja tukena. Muita ohjaavia tahoja olisivat esimerkiksi etsivä nuorisotyö, Ohjaamot, nuorisotyötä tekevät järjestöt, nuorten työpajat, työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työ- ja elinkeinohallinnon palvelut. Ohjaavien tahojen vastuulla olisi motivoida ja tukea nuorta ammatillisen kuntoutuksen hakemisessa ja tehdä yhteistyötä Kansaneläkelaitoksen kanssa hakemisvaiheessa ja tarvittaessa myöhemminkin. Jos Kansaneläkelaitoksen etuuskäsittelyssä tunnistettaisiin nuoren kuntoutustarve, Kansaneläkelaitos selvittäisi nuoren ammatillisen kuntoutuksen tarpeen. Kansaneläkelaitoksen tehtävänä olisi myös motivoida nuorta ammatilliseen kuntoutukseen. Nuori voisi hakea kuntoutusta myös itsenäisesti tai yhdessä omaisensa tai muun läheisensä kanssa.
Harkinnanvaraisen kuntoutuksen kehittämishankkeessa Kansaneläkelaitos on tarjonnut koulutusta edellä mainituille yhteistyötahoille niiden nuorten tunnistamiseksi, joiden toimintakyky on heikentynyt ja joiden arvioidaan hyötyvän NEET-nuorille suunnatuista kuntoutuspalveluista. Yhteistyötaho arvioi nuoren toimintakykyä yhdessä nuoren kanssa. Tämän jälkeen taho yhdessä nuoren kanssa tai nuoren suostumuksella tai nuori itse on yhteydessä Kansaneläkelaitokseen sovittua palvelukanavaa käyttäen.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin toimintakyvyn arvioinnista. Säännöksen mukaan vakuutetun toimintakyvyn heikentymistä arvioitaessa otettaisiin kokonaisvaltaisesti huomioon hänen toimintakykyynsä vaikuttavia tekijöitä erityisesti suoriutumisen, osallistumisen, yksilötekijöiden ja ympäristötekijöiden osa-alueilta. Vakuutetun toimintakyky olisi olennaisesti heikentynyt pykälässä tarkoitetulla tavalla silloin, kun heikentyminen toimintakyvyn jollakin osa-alueella rajoittaa vakuutetun tulevaisuuden suunnittelua tai opiskelemaan tai työelämään pääsyä taikka estää vakuutettua jatkamasta opintojaan.
Toimintakyvyn heikentyminen suoriutumisen osa-alueella näyttäytyisi esimerkiksi vaikeutena huolehtia itsestään, kodistaan ja raha-asioistaan. Kasautuneet taloudelliset ongelmat, kuten velkaantuminen, heikentävät nuoren mahdollisuuksia hakeutua opiskelemaan ja siirtyä työelämään.
Osallistumisen osa-alueella nuoren kohdalla tulisi kiinnittää huomiota lisääntyneeseen yksinäisyyteen. Nuoren eristäytyminen ympäristöstä ja hänen vuorovaikutustaitojensa heikentyminen vaikeuttavat opiskelemaan ja työelämään siirtymistä.
Yksilötekijöiden osa-alueella korostuisivat nuoren voimavarat ja usko omaan osaamiseen ja onnistumiseen. Nuoren toimintakyky tällä osa-alueella olisi heikentynyt esimerkiksi silloin, kun nuorella ei ole kykyä kohdata vaikeita asioita. Tässä tilanteessa nuori lannistuu ja voi jopa luovuttaa, koska hänellä ei ole valmiuksia ja riittäviä keinoja elämän haasteista selviytymiseen. Tilanteeseen liittyy usein näköalattomuutta ja elämänhallinnan puutetta.
Ympäristötekijöiden osa-alueella esimerkiksi nuoren kokema kiusaaminen ja kielteiset kokemukset sekä asenteet koulu- ja lähiympäristöstä heikentävät myöhemmässäkin vaiheessa nuoren toimintakykyä. Lisäksi nuoren asunnottomuus ja muutto vieraalle paikkakunnalle voivat heikentää toimintakykyä. Vastuunotto omasta elämästä, aikuistuminen ja itsenäistyminen ovat vaikeutuneet.
Vakuutetun toimintakyvyn heikentymistä arvioitaessa otettaisiin huomioon myös tilanne, jossa toimintakyvyn heikentyminen estää vakuutettua jatkamasta opintojaan peruskoulun jälkeen esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa ja opinnot ovat keskeytyneet tai ovat vaarassa keskeytyä. Opiskeluoikeuden keskeyttämistä, opiskelijan eroamista koulutuksesta tai opiskelijan eronneeksi katsomista ei kuitenkaan edellytettäisi.
Lisäksi toimintakyvyn arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon kehon toiminnot ja rakenteet, mukaan lukien mielen toiminnot.
Kuntoutukseen hakeutuvien nuorten toimintakyvyn arvioimisen tueksi laaditaan suositus Kansaneläkelaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Suositus on tarkoitettu nuoria ammatilliseen kuntoutukseen ohjaavien tahojen käyttöön. Ohjaava taho arvioisi nuoren toimintakykyä yhdessä nuoren kanssa, tarvittaessa moniammatillisesti. Jos ammatillisen kuntoutuksen arvioitaisiin olevan nuorelle oikea-aikaista, taho toimittaisi nuoren suostumuksella koosteen toimintakyvyn arviosta Kansaneläkelaitokseen. Kansaneläkelaitos käyttäisi toimintakyvyn arviota kuntoutusratkaisunsa perusteena.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuusarviosta. Säännöksen mukaan kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otettaisiin huomioon, voidaanko haetulla kuntoutuksella edistää hakijan toimintakykyä, elämänhallintaa sekä valmiuksia ja kykyä opiskella tai työllistyä. Arvioinnissa keskeistä olisi, että myös nuoren näkökulmasta toiminnan tavoitteena olisivat kuntoutuksella saatavat hyödyt nuoren elämänhallinnalle ja tulevaisuuden opiskelu- tai työllistymistavoitteiden suunnittelulle ja saavuttamiselle.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen järjestämisessä sovellettaisiin kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdottamaa kuntoutuksen yleistä toimintamallia (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41).
Toimintamalliin sisältyisivät 1) kuntoutustarpeen tunnistaminen 2) toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi 3) kuntoutuksen sisällön ja prosessin suunnittelu 4) kuntoutusetuutta ja mahdollista kuntoutusrahaetuutta koskevat päätökset hakemusten perusteella 5) kuntoutuspalvelujen toteuttaminen 6) kuntoutumisprosessin seuranta ja arviointi tarkistuspisteissä ja 7) seurannan ja arvioinnin pohjalta tehtävät tarvittavat muutokset. Kuntoutuksen suunnittelu perustuisi yhdessä nuoren kanssa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Kuntoutuksen sisällön ja prosessin suunnittelu sisältäisi tavoitteet, toimenpiteet, kuntoutumista edistävät toiminnot, kuntoutujan oman ja hänen läheistensä roolin, vertaistuen, kuntoutuksen keston, seurannan ja tarkistuspisteet. Lisäksi suunniteltaisiin nuoren siirtymät opiskeluun tai työelämään, tarvittaessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelujen sisällöstä. Kansaneläkelaitos järjestäisi nuoren ammatillisena kuntoutuksena nuoren kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia sekä nuoren opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia selvittäviä ja arvioivia palveluja. Lisäksi Kansaneläkelaitos järjestäisi nuoren ammatillisena kuntoutuksena valmennuksellisia palveluja.
Selvittäviä ja arvioivia palveluja järjestettäisiin esimerkiksi silloin, kun nuori tarvitsee ammatillisen suunnitelmansa tueksi kokonaistilanteen arviointia ja tietoa eri vaihtoehdoista.
Nuori voisi hakea valmentavaan palveluun esimerkiksi silloin, kun hän tarvitsee henkilökohtaista tukea tulevaisuuden suunnitteluun, opiskeluun tai siirtymiseen opiskelemaan tai työelämään.
Palvelujen sisältöjä suunniteltaessa ja kehitettäessä Kansaneläkelaitos tekisi yhteistyötä erityisesti etsivän nuorisotyön, nuorten työpajojen ja sosiaalihuollon kanssa päällekkäisten palvelujen välttämiseksi ja tarkoituksenmukaisten palvelukokonaisuuksien rakentamiseksi.
Kansaneläkelaitos järjestäisi nuoren ammatillisena kuntoutuksena esimerkiksi NUOTTI-valmennusta, ammatillisia kuntoutusselvityksiä, koulutuskokeiluja ja työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta (TEAK).
Nuoren ammatillinen kuntoutus eroaisi esimerkiksi sosiaalihuoltolain 17 §:ssä tarkoitetuista sosiaalisen kuntoutuksen palveluista siinä, että ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena olisi alusta lähtien nuoren ohjautuminen kohti työelämää, vaikkakin tavoite voisi toteutua pidemmällä aikavälillä. Tavoitteiden asettamisessa yhdessä nuoren kanssa keskeistä olisi nuoren omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen sekä nuoren motivoiminen suunnittelemaan omaa ammatillista tulevaisuuttaan, kuten ammattiin kouluttautumista tai työelämään siirtymistä tarvittavien kuntoutustoimenpiteiden avulla.
Koulutuksessa jo olevan nuoren ammatillinen kuntoutus eroaisi esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaisesta opiskeluhuollosta siinä, että kyse olisi kuntouttavasta palvelusta, jolla edistettäisiin yksilöllisesti nuoren toimintakykyä ja kykyä opiskella ja siten mahdollistettaisiin opintojen jatkaminen. Osallistuakseen esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen nuoren tulee olla riittävän kyvykäs opiskelemaan, sillä ammatillisen koulutuksen tarkoituksena ei ole toimia kuntouttavana palveluna.
Pykälän 4 momentin mukaan nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluissa tehtäisiin yhteistyötä kuntoutujan kannalta tarpeellisten toimijoiden kanssa. Yhteistyövelvoite koskisi Kansaneläkelaitosta ja nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajia. Yhteistyön tekeminen olisi välttämätöntä, jotta kuntoutukselle asetetut tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa.
Pykälän 4 momentissa tarkoitettu toimija olisi esimerkiksi sosiaalihuolto, erityisesti sosiaalihuoltolain 42 §:ssä tarkoitettu nuoren omatyöntekijä sekä sosiaalihuoltolain 17 §:ssä tarkoitetut sosiaalisen kuntoutuksen palvelut. Tarvittaessa nuori ohjattaisiin sosiaalihuollon palveluihin. Nuoren omatyöntekijällä olisi keskeinen rooli nuoren kuntoutumisprosessissa myös tarvittavien palvelujen ja tuen koordinoijana. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja järjestettäisiin nuorelle paitsi ajallisesti peräkkäisenä jatkumona niin myös samanaikaisesti ja rinnakkain silloin, kun nuorella olisi samanaikaisesti sekä sosiaalisen kuntoutuksen että ammatillisen kuntoutuksen palvelutarvetta. Sosiaalihuollon, Kansaneläkelaitoksen sekä sosiaalisen kuntoutuksen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajien välisellä yhteistyöllä varmistettaisiin kuntoutuspalvelujen tarkoituksenmukainen yhteensovittaminen.
Myös nuorten työpajatoimintaa olisi mahdollista yhdistää ammatillisen kuntoutuksen palveluihin nuoren yksilöllisiä tarpeita vastaavasti.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen ei edellyttäisi diagnosoitua sairautta tai vammaa. Kuntoutukseen ohjaavilla tahoilla, Kansaneläkelaitoksessa tai kuntoutuspalveluissa havaitun sairaanhoidon, mielenterveyspalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen tai muun terveydenhuollon palvelutarpeen perusteella nuori ohjattaisiin aina terveydenhuollon palveluihin. Nuori ohjattaisiin terveydenhuoltoon myös terveydenhuoltolain 13 §:ssä tarkoitettua terveysneuvontaa ja terveystarkastusta varten. Tarvittaessa nuorta motivoitaisiin ja tuettaisiin terveydenhuollon palveluihin hakeutumisessa. Terveydenhuollon ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajat ja muut toimijat olisivat pykälän 4 momentissa tarkoitettuja toimijoita, joiden kanssa tehtäisiin tarpeenmukaista yhteistyötä.
Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä maakunnille, joten yhteistyötä tehtäisiin erityisesti maakuntien liikelaitosten ja sosiaali- ja terveyskeskusten kanssa.
Lisäksi Kansaneläkelaitos ohjaisi tarvittaessa nuoren, jolla on sairaus- tai vammadiagnoosi, hakemaan kuntoutuslain 6 ja 7 §:ssä tarkoitettua ammatillista kuntoutusta tai muuta kuntoutuslaissa tarkoitettua kuntoutusta, jos se katsottaisiin tarkoituksenmukaiseksi.
Muita pykälän 4 momentissa tarkoitettuja toimijoita olisivat esimerkiksi etsivä nuorisotyö, Ohjaamot, nuorisotyötä tekevät järjestöt, nuorten työpajat, työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), työ- ja elinkeinohallinnon palvelut sekä oppilaitokset.
Jatkossa yhteistyötä tehtäisiin myös alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annettavassa laissa ja julkisista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista annettavassa laissa tarkoitettujen kasvupalvelujen palveluntuottajien kanssa. Kasvupalveluihin kuuluvat myös työllistymistä edistävät palvelut. Kasvupalvelujen järjestämisvastuu on tulossa maakunnille ja Uudenmaan maakunnassa pääkaupunkiseudun kuntien perustamalle kuntayhtymälle.
Yhteistyöllä turvattaisiin nuoren tarvitsemien palvelujen ja tuen yhteensovittaminen yksilöllisen palvelutarpeen mukaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Jokaisen toimijan tulisi huolehtia nuoren kuntoutumisprosessista oman vastuualueensa osalta. Yhteistyön tarkoituksena olisi varmistaa kuntoutumisprosessin eteneminen ja nuoren siirtyminen ammatillisesta kuntoutuksesta joustavasti ja ilman katkoksia koulutukseen, työllistymistä edistäviin palveluihin tai avoimille työmarkkinoille riittävien tukitoimien avulla. Nuoren pitkäjänteinen tukeminen edellyttäisi ammattihenkilöiltä tarvittaessa myös erityisosaamista työhön kuntoutumisesta ja verkostoyhteistyön menetelmistä.
23 §.Kuntoutusrahan maksaminen. Pykälässä säädetään kuntoutusrahan maksamisesta.
Pykälän 2 momentti muutettaisiin siten, että kuntoutusrahaa maksettaisiin omavastuuaikaa lukuun ottamatta myös nuoren ammatilliseen kuntoutukseen osallistumisen ajalta, jos kuntoutuja on estynyt tekemästä päätoimeen rinnastettavaa muuta kuin kuntoutukseen sisältyvää työtä. Kuntoutusrahaa maksettaisiin arkipäiviltä. Kuntoutusrahan maksamiseksi ei edellytettäisi kuntoutukselta tuntimääräistä päiväkohtaista kestoa.
Kuntoutuksen katsominen keskeytyneeksi ja siten kuntoutusrahan maksamisen keskeyttäminen tulisi arvioida nuoren ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmä huomioon ottaen. Kohderyhmään kuuluvalle nuorelle keskeyttäminen saattaa olla vaikea kokemus ja kuntoutusprosessiin palaaminen keskeyttämisen jälkeen saattaa olla haasteellista. Kuntoutuksen palveluntuottajan ja Kansaneläkelaitoksen tehtävänä olisi yhdessä nuoren omatyöntekijän tai muiden yhteistyötahojen kanssa motivoida nuorta kuntoutuksen jatkamisessa, vaikka nuorella olisi väliaikaisesti vaikeuksia kuntoutuspalveluihin osallistumisessa.
Käytännössä nuoren ammatilliseen kuntoutukseen osallistuvan kuntoutujan kuntoutusraha olisi lain 35 §:ssä säädetyn ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärän suuruinen.
Lisäksi kuntoutujalle voitaisiin maksaa lain 31 §:n perusteella ylläpitokorvausta 9 euroa päivältä kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi ja kuntoutukseen osallistumisen varmistamiseksi. Ylläpitokorvausta maksetaan kuntoutujalle, jolla on oikeus kuntoutusrahaan kuntoutuksen ajalta ja jonka kuntoutusrahan vähentämätön määrä on enintään 35 §:ssä säädetyn vähimmäismäärän suuruinen. Ylläpitokorvausta voidaan maksaa kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävien tutkimusten ja kokeilujen, avomuotoisen kuntoutuksen taikka muun tätä vastaavan kuntoutuksen ajalta.
Ylläpitokorvaus on veroton etuus. Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 11 §:n mukaan ylläpitokorvausta ei oteta tulona huomioon toimeentulotuessa. Ylläpitokorvausta ei makseta kuntoutuksen odotus- ja väliajoilta.
24 §.Kuntoutusraha odotus- ja väliajalta. Pykälässä säädetään kuntoutusrahan maksamisesta kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta eli odotusajalta sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta eli väliajalta. Pykälä muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin uusi momentti.
Pykälän 1 momentti vastaisi voimassa olevaa 1 momenttia.
Pykälän uuden 2 momentin mukaan kuntoutusrahaa maksettaisiin myös odotus- ja väliajalta kuntoutujalle, joka osallistuu nuoren ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutusraha maksettaisiin odotus- ja väliajalta 20 prosentilla alennettuna.
Tarkoituksena on turvata nuoren ammatillisen kuntoutuksen etenemistä ja kuntoutujan toimeentuloa koko kuntoutusprosessin ajan. Kuntoutujan ei tarvitsisi hakea kuntoutuksen odotus- ja väliajoille esimerkiksi työttömyysetuutta tai toimeentulotukea, vaan hänelle voitaisiin maksaa näiltä ajoilta kuntoutusrahaa.
Kuntoutumisprosessissa olevalle nuorelle työttömyysturvalain mukaisten velvoitteiden täyttäminen ja siten työttömyysetuuden saaminen saattaa olla haasteellista, koska nuoren toimintakyky ei useinkaan ole riittävä näiden velvoitteiden täyttämiseen. Lisäksi nuorta koskisivat tällöin kahden aktivoivan järjestelmän eli kuntoutuksen ja työttömyysturvan velvoitteet.
Kuntoutuksessa oleva nuori voisi silti olla ilmoittautunut työ- ja elinkeinohallinnon palvelujen asiakkaaksi. Kansaneläkelaitoksen ja työ- ja elinkeinohallinnon palvelujen yhteistyöllä varmistettaisiin tarkoituksenmukainen palvelujen tarjoaminen.
Toimeentulotuki on viimesijainen tuki. Nuoren toimeentulon turvaaminen ensisijaisella etuudella kuntoutuksen keston ajan motivoisi nuorta lähtemään kuntoutukseen ja siten etenemään opiskelu- ja työllistymispolulla. Nuoren ei tarvitsisi pelätä etuuden katkeamista kuntoutusprosessin aikana. Tämä tukisi nuoren kuntoutumista ja opiskelu- ja työllistymisvalmiuksien saavuttamista.
Kuntoutusrahaa maksettaisiin kuntoutuspäätöksessä mainitun kuntoutuksen keston ajan ja kuntoutusrahapäätös annettaisiin koko kuntoutuspäätöksen ajalle. Kuntoutusrahan maksamiselle odotus- ja väliajalta ei olisi kalenterivuosittaista enimmäiskuukausikestoa.
Käytännössä nuoren ammatilliseen kuntoutukseen osallistuvan kuntoutujan kuntoutusraha odotus- ja väliajalta olisi lain 35 §:ssä säädetyn ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärän suuruinen.
Pykälän uusi 3 momentti vastaisi voimassa olevaa 2 momenttia.