7.1
Arpajaislaki
1 §.Lain soveltamisala ja tarkoitus. Lain 1 §:ssä säädetään niistä toiminnoista ja tarkoituksista, joihin arpajaislakia sovelletaan. Näitä ovat arpajaisten toimeenpano, toimeenpanon valvonta, arpajaisilla hankittujen varojen tilitykset ja käyttötarkoitukset sekä arpajaisilla hankittujen tuottojen käytön valvonta.
Pykälän 1 momenttiin sisältyvään arpajaislain soveltamisalaan ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteinen täsmennys siten, että se kattaisi myös Veikkaus Oy:n toiminnan ja toiminnan rajoitukset. Lisäksi tuottojen tilittämistä, käyttötarkoitusta ja tuoton käytön valvontaa koskeva säännös laajennettaisiin koskemaan kaikkea arpajaislaissa säädettyä toimintaa. Arpajaislaki sisältää ensisijaisesti arpajaistoimintaa koskevia säännöksiä, mutta jo voimassa olevaan lakiin sisältyy myös muita Veikkaus Oy:n toimintaa kuin rahapelitoimintaa koskevia säännöksiä. Ehdotettu uusi 12 §:n 4 momentti sisältää säännöksen Veikkaus Oy:n valtioneuvoston kanslian luvalla perustetun tytäryhtiön oikeudesta harjoittaa muuta toimintaa kuin rahapelitoimintaa. Lain 19 §:ään ehdotetaan vastaavasti muutosta, jonka perusteella Veikkaus Oy:n tuoton tilittämistä koskeva pykälä säädettäisiin koskemaan yhtiön kaikkea tuottoa. Edellä ehdotetuin tavoin uudelleen muotoiltuna 1 § olisi yhdenmukainen Veikkaus Oy:n toimintaa ja rajoituksia sekä yhtiön tuottojen käyttöä koskevien nykyisten ja ehdotettujen uusien säännösten kanssa.
2 §.Arpajaisten määritelmä. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi edellytys sattuman vaikutuksesta rahanarvoiseen voittoon pelikasinotoiminnan harjoittamisen sekä kasinopelien, raha- ja tavaravoittoautomaattien ja muiden peliautomaattien ja pelilaitteiden osalta.
Momentin nykyisen sanamuodon mukaan kyseisiä toimintoja koskee arpajaislain arpajaisia koskevat säännökset, jos toiminto on yleisön käytettävänä, osallistuminen on maksullista ja osallistuja voi saada rahanarvoisen voiton. Osallistumisen maksullisuus ja rahanarvoinen voitto on pykälän 1 momentissa säädetty arpajaisten tunnusmerkeiksi, mutta kolmantena tunnusmerkkinä on 1 momentissa säädetty myös voiton saamisen perustuminen osittain tai kokonaan sattumaan.
Pykälän 2 momentilla säädettyjen toimintojen osalta sattuman osuus voiton määräytymisen lopputulokseen vaihtelee. Etenkin tiettyjen kasinopeleihin kuuluvien korttipelien, kuten pokerin toimeenpanossa pelaajan taidolla voi olla huomattava merkitystä pelin lopputuloksen kannalta, mutta tällaisessakaan toiminnassa pelaaja ei voi kokonaan poissulkea sattuman vaikutusta, vaan peliin liittyy aina ennalta arvaamattomia seikkoja. Toisissa momentissa säädetyissä toiminnoissa, kuten raha-automaattien toimeenpanossa pelaajan tiedoilla tai taidoilla ei pääasiassa ole merkitystä, koska pelin lopputulos ratkeaa satunnaisuuden varmistaman satunnaislukualgoritmin tuottamaan tulokseen perustuen.
Oikeuskäytännössä on kiinnitetty huomiota siihen, ettei säännöksessä sinänsä aseteta vaatimuksia sille, kuinka suuri osuus sattumalla tulee voiton saamisessa olla. Korkein oikeus on pokeriturnauksen järjestämistä koskevassa ratkaisussaan (KKO:2011:23) katsonut, ettei arpajaislain soveltumisessa pokeripeliin ole tarpeen arvioida sattuman osuutta eikä sitä, onko näissä peleissä kysymys taito-, asiantuntija- vai onnenpelistä. Säännöstä on näin ollen voinut tulkita siten, ettei satunnaisuudella olisi lainkaan merkitystä momentilla säädetyn toiminnan arvioinnissa. Arpajaislaissa säädettyjen arpajaisten toimeenpanon keskeinen tunnusmerkki on kuitenkin sattuman vaikutus voiton saamisessa, mikä erottaa arpajaiset erilaisista urheilu-, kulttuuri- ja muista kilpailuista, joissa voittaja määräytyy osanottajien tietoon tai taitoon perustuvan paremmuuden perusteella. Ehdotetun lisäyksen tekeminen momenttiin on siten tarpeen selkiyttämään säännöksen soveltamista yhdenmukaiseksi arpajaisten 1 momentissa määriteltyihin tunnusmerkkeihin nähden.
3 §.Rahapelien ja niiden toimeenpanomuotojen määritelmät. Pykälän 2 momentin 2 kohdan vedonlyöntipelin määritelmää ehdotetaan muutettavaksi. Vedonlyöntipelien kohteena olevaa tulosta selkeytettäisiin siten, että lopputuloksen todennäköisyyden sijaan kohdassa käytettäisiin termiä pelikohteen tuloksen todennäköisyys. Määritelmää muutettaisiin myös siten, että vedonlyöntipelien ominaisuuksiin sisältyisi myös mahdollisuus lunastaa kokonaan tai osittain voitto ennen vedonlyönnin kohteen lopputuloksen selviämistä. Tällä muutoksella vedonlyöntipelien määritelmä vastaisi paremmin myös uusia vedonlyönnin muotoja, kuten niin sanottuja cash-out - ja osittainen cash-out -pelimuotoja. Näissä vedonlyönnin pelimuodoissa pelaajalla on mahdollisuus lunastaa vetonsa vedonlyöntipelin toimeenpanijan määrittelemällä cash out -arvolla ennen kuin kaikilla vedon sisältämillä pelikohteilla olisi tulos. Vedonlyönnin osalta pelimuodon ominaisuuksiin sisältyy se, että pelaaja ei voisi lunastaa vetoa cash out -arvolla ennen kuin jokin vedon sisältämistä kohdeotteluista tai kohdekilpailuista olisi alkanut.
4 §.Muut määritelmät. Lain 4 §:n 4 kohta sisältää määritelmän siitä, mitä pelitilillä tarkoitetaan. Kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että pelitilillä tarkoitettaisiin rahapeliyhtiön rahapelien pelaamista varten pitämää pelaajan tiliä. Voimassa olevan lain määritelmästä poistettaisiin viittaukset pelitapahtumien ja rahansiirtojen kirjaamisesta pelitilille. Pelitilin sisältämistä tiedoista ehdotetaan säädettäväksi lain 14 §:n 4 momentissa. Lisäksi 14 §:n 5 momenttiin ehdotetaan sisällytettäväksi asetuksenantovaltuus, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä pelitilistä.
12 §.Veikkaus Oy. Pykälässä säädetään Veikkaus Oy:stä ja sen tehtävästä. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jonka johdosta nykyinen 4 momentti siirtyisi 5 momentiksi.
Ehdotetussa 4 momentissa säädettäisiin Veikkaus Oy:n tytäryhtiön oikeudesta harjoittaa muuta toimintaa kuin rahapelitoimintaa. Tytäryhtiöllä ei siten olisi oikeutta harjoittaa rahapelitoimintaa. Erillinen tytäryhtiö voitaisiin perustaa valtioneuvoston kanslian 13 b §:n 2 momentin mukaisesti antamalla luvalla. Valtioneuvoston kanslian tulisi luvan myöntämistä harkitessaan huomioida sisämarkkina-, kilpailu- ja valtiontukisääntelyn asettamat edellä jaksossa 4.2 tarkemmin selostetut rajoitukset ja vaatimukset. Edellä mainittujen rajoitteiden ja vaatimusten lisäksi luvan myöntämistä koskevassa harkinnassa valtioneuvoston kanslian tulisi huomioida, että myönnettävän luvan nojalla harjoitettava liiketoiminta ei aiheuttaisi vaaraa arpajaislaissa säädetyn yksinoikeusjärjestelmän hyväksyttävyydelle. Oikeudelliset rajoitukset ja vaatimukset tulisi huomioida myös yritysten välisen liiketoiminnan käytännön toteutuksessa sekä aloittavan yhtiön toiminnan rahoitusjärjestelyissä.
Harjoitettavassa toiminnassa voisi olla kyse esimerkiksi Veikkaus Oy:n tytäryhtiön kansainvälisille yritysasiakkaille tarjoamista pelinkehityspalveluista ja rahapeleihin liittyvän teknologian ja immateriaalioikeuksien kaupallisesta lisensoinnista. Sovellettavan kilpailu- ja valtiontukioikeudellisen sääntelyn noudattamisen varmistamiseksi kyseinen toiminta tulisi eriyttää kirjanpidollisesti Veikkaus Oy:n lakisääteisen yksinoikeuden nojalla harjoittamasta rahapelitoiminnasta. Toiminnan harjoittaminen Veikkaus Oy:n tytäryhtiön toimesta täyttäisi tämän kirjanpidollisen eriyttämisvaatimuksen. Kirjanpidollisesta eriyttämisvaatimuksesta ehdotetaan säädettäväksi 4 momentissa. Lisäksi Veikkaus Oy:n ja sen tytäryhtiön väliset taloudelliset transaktiot ja suhteet tulisi järjestää kaikilta osin markkinaehtoisesti. Myös markkinaehtoisuuden vaatimuksesta säädettäisiin 4 momentissa.
Veikkaus Oy:n ja tytäryhtiön välisessä siirtohinnoittelussa tytäryhtiö maksaisi emoyhtiölle markkinaehtoisen korvauksen sille siirtyvistä tai lisensoitavista omaisuuseristä. Siirtohinnoittelun markkinaehtoisuutta sovellettaisiin kaikissa yhtiöiden välisissä liiketoimissa mukaan lukien korvauksissa aineettoman omaisuuden hyödyntämisestä. Markkinaehtoista siirtohinnoittelua tulisi noudattaa esimerkiksi pelien immateriaalioikeuksien ja pelialustojen ja moottoreiden luovuttamisessa sekä tytäryhtiön mahdollisesti hyödyntämissä emoyhtiön tukipalveluissa. Siirtohinnoittelussa voitaisiin soveltaa esimerkiksi tuotonjakomallia, jossa emoyhtiö ja tytäryhtiö jakaisivat tuotot ennakkoon määritetyillä suhteellisilla osuuksilla.
Veikkaus Oy:n yritysten välinen liiketoiminta on tarkoitus käynnistää myymällä kotimaan rahapelitoimintaan kehitettyjä pelituotteita ja teknologioita kansallisesti toimiville rahapeliyhtiöille Euroopan alueella, minkä jälkeen tavoitteena on laajentua kysynnän mukaan muille kansainvälisille markkinoille. Tytäryhtiö voisi myöhemmin lanseerata nykyisin olemassa olevien tuotteiden lisäksi uusia, itse tai Veikkaus Oy:n taikka muiden yhteistyökumppaneiden kehittämiä konsepteja ja palveluita, joita myytäisiin yritysasiakkaille. Tytäryhtiön palveluissa ei olisi kyse kuluttajaliiketoiminnasta. Keskeisiä yritysasiakkaita olisivat rahapelialan kansalliset rahapeliyhtiöt, jotka toimivat kunkin maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Myös kansainvälisessä yritysten välisessä liiketoiminnassa toimittaisiin vastuullisesti ja tavoitteena olisi Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnan vastuullisuuskokemuksen konseptoiminen kilpailueduksi. Tytäryhtiö ottaisi huomioon kunkin markkinan lainsäädännölliset vaatimukset, joiden keskiössä ovat kuluttajansuoja, pelihaittojen ehkäisy ja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen.
Veikkaus Oy:n yritysten välinen liiketoiminta pohjautuisi keskeisesti jatkuvaan ja pitkäkestoiseen pelijärjestelmien ja -tuotteiden palvelumalliin (esimerkiksi Gaming As A Services, GAAS). Saatava tuotto perustuisi avoimen markkinan yleisesti käytössä oleviin liiketoimintamalleihin, joissa noudettaisiin tavanomaisia markkinaehtoja. Veikkaus Oy:n ja sen tytäryhtiön välisissä sekä tytäryhtiön ja sen asiakkaiden välisissä kaupallisissa malleissa tulisi huomioida yksinoikeusjärjestelmän oikeuttamisen perusteet ja varmistaa, että yritysten väliset liiketoiminta- ja hinnoittelumallit olisivat ainoastaan sellaisia, joita ei voisi tulkita rahapelien toimeenpanemiseksi kuluttajille kyseisessä markkinassa. Yritysten välinen liiketoiminta voisi sisältää myös muita kuin rahapelitoimintaan suoraan liittyviä palveluita, kuten konsultointia kansallisille rahapeliyhtiöille.
Ehdotetulla sääntelyllä ei ole tarkoitus muuttaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltaa arvioida Veikkaus Oy:n tytäryhtiön toimintaa kilpailulain 4 a luvun mukaisen kilpailuneutraliteettisääntelyn puitteissa.
Mahdollisesti perustettavan tytäryhtiön hankintalainsäädännöllinen asema tulisi arvioida sekä valtioneuvoston lupaharkinnan yhteydessä että tytäryhtiön toiminnan aloittamisen yhteydessä sen selvittämiseksi, onko tytäryhtiön emoyhtiöltä ja muilta toimittajilta tehtäviin hankintoihin sovellettava julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) annettua lakia.
13 b §.Veikkaus Oy:n toiminnan rajoitukset. Pykälässä säädetään Veikkaus Oy:n toiminnan rajoituksista. Pykälän 1 momentin mukaan Veikkaus Oy ei saa toimeenpanna muita arpajaisia kuin rahapelejä. Pykälän 2 momentin mukaan Veikkaus Oy ei ilman omistajaohjauksesta vastaavan valtioneuvoston kanslian lupaa saa perustaa eikä hankkia omistukseensa muita kuin rahapelitoimintaansa varten tarpeellisia yhtiöitä tai niiden osakkeita eikä luovuttaa näiden yhtiöiden osakkeita uudelle omistajalle. Pykälän 3 momentissa Veikkaus Oy:n toimintaa rajoitetaan lisäksi siten, ettei Veikkaus Oy tai sen tytäryhtiö ei ilman valtioneuvoston kanslian lupaa saa esimerkiksi perustaa rahastoja, muuttaa osakepääomaansa, myöntää lainoja tai tehdä muita investointeja kuin toimintansa edellyttämiä käyttöomaisuushankintoja. Näitä säännöksiä ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi.
Esityksessä ehdotetaan 12 §:ää muutettavaksi siten, että Veikkaus Oy:n tytäryhtiö voisi harjoittaa muuta toimintaa kuin rahapelitoimintaa. Tytäryhtiön perustaminen edellyttäisi valtioneuvoston kanslian 13 b §:n 2 momentin nojalla myöntämää lupaa. Luvan myöntämisessä tulisi huomioida sisämarkkina-, kilpailu- ja valtiontukisääntelyn asettamat rajoitukset ja vaatimukset. Yritysten välinen liiketoiminta ei saisi vaarantaa yksinoikeusjärjestelmää.
Voimassa olevan 13 b §:n 3 momentissa säädetyt rajoitukset koskisivat myös yritysten välistä liiketoimintaa harjoittavaa tytäryhtiötä. Tytäryhtiö ei saisi ilman valtioneuvoston kanslian lupaa esimerkiksi muuttaa osakepääomaansa tai tehdä kuin toimintansa edellyttämiä käyttöomaisuushankintoja. Pykälän 3 momentissa säädetyt rajoitukset merkitsisivät myös sitä, että Veikkaus Oy ei saisi ilman valtioneuvoston kanslian lupaa myöntää lainaa tytäryhtiölleen. Momentin 2 kohtaa ehdotetaan täydennettäväksi siten, että Veikkaus Oy tai sen tytäryhtiö ei saisi muuttaa yhtiöjärjestystään ilman valtioneuvoston kanslian lupaa. Muutoksen tarkoituksena on vahvistaa valtioneuvoston kanslian Veikkaus Oy:öön ja sen tytäryhtiöön kohdistuvaa säädösperusteista omistajaohjaustoimivaltaa.
Voimassa olevan 4 momentin mukaan Veikkaus Oy ei saa jakaa osakkeenomistajilleen osinkoa voitostaan eikä vapaasta omasta pääomastaan eikä toimihenkilöilleen vastikkeetonta etua voitostaan eikä ylijäämästään. Momenttia muutettaisiin siten, että myöskään tytäryhtiö ei saisi jakaa toimihenkilöilleen vastikkeetonta etua voitostaan eikä ylijäämästään.
13 c §.Rahapelien toimeenpano. Voimassa olevaan 4 momenttiin sisältyy asetuksenantovaltuussäännös, jonka mukaan sisäministeriön asetuksella säädettävät rahapelien pelisäännöt voivat sisältää momentissa mainittujen, muun muassa pelipanoksia, pelivoittoja ja arvontaa koskevien määräysten lisäksi pelilaji-, pelityyppi- tai pelikohtaisia pelien tahtia sekä muita sellaisia ominaisuuksia koskevia määräyksiä, jotka ovat tarpeen peleihin liittyvien pelihaittojen vähentämiseksi. Asetuksenantovaltuus ehdotetaan selkeyden vuoksi siirrettäväksi uudeksi 5 momentiksi. Momentin sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä käytettäisiin muualla arpajaislaissa käytettävää ilmaisua määräysten antamisen tarkoituksesta eli rahapelaamisesta aiheutuvien taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisy ja vähentäminen. Momentin 1 kohta vastaisi voimassa olevaa lakia. Momentin 2 kohtaan siirrettäisiin voimassa olevassa 14 §:ssä oleva säännös, jonka mukaan sisäministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pelaamista koskevista määrällisistä ja ajallisista rajoituksista. Teknisluonteisten muutosten tarkoituksena on selkeyttää rahapelien pelisääntöjä koskevia asetuksenantovaltuuksia siten, että ne sisältyisivät samaan pykälään.
Pykälän 5 momentin asetuksenantovaltuuksien myötä sisäministeriön asetuksella voitaisiin antaa rahapelihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi pelien tahtia ja muita ominaisuuksia koskevia sekä määrällisiä ja ajallisia rajoituksia koskevia määräyksiä. Sisäministeriö on antanut asetuksella säännökset verkossa pelitilin kautta tapahtuvan rahapelien pelaamisen rajoituksista. Asetus sisältää useita vastuullista pelaamista tukevia elementtejä, kuten pakollisen enimmäistappiorajoituksen tiettyjen erityisen pelihaittariskin sisältävien pelien osalta, säännökset pelaajan itsensä asettamista rahansiirto- ja tappiorajoista sekä mahdollisuudesta asettaa itsensä pelikieltoon peliryhmä- tai pelituotekohtaisesti. Tarkoitus on, että sisäministeriön asetuksella säädettäisiin jatkossa vastaavan kaltaisista rajoituksista myös muidenkin kuin verkossa pelattavien rahapelien osalta tunnistautuneen pelaamisen laajentuessa kaikkeen rahapelaamiseen. Ehdotetulla säännöksellä ei rajoitettaisi jäljempänä 14 c §:ään Veikkaus Oy:lle säädettäväksi ehdotettua velvollisuutta tarvittaessa asettaa rahapelien pelaamiselle määrällisiä ja ajallisia rajoituksia tai tarjota pelaajalle mahdollisuus itse asettaa kyseisiä rajoituksia. Sisäministeriön asetuksella säädettäisiin vähimmäisrajoituksista, joita rahapelien toimeenpanossa tulisi pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi toteuttaa.
Pykälää on muutettu arpajaislain muuttamisesta annetulla lailla (677/2019), joka tulee tältä osin voimaan 1.1.2022. Pykälän 2 momentin 2 kohtaan ja 4 momenttiin tehtiin tekninen muutos erityisautomaattia koskevan määritelmän kumoamisen johdosta siten, että säännöksistä poistettiin maininta erityisautomaateista.
14 §.Pelaajan rekisteröinti, tunnistautuneena pelaaminen, pelitili ja asiakkaan tunteminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin rahapelaamiseen liittyvään asiakassuhteeseen liittyvät säännökset, jotka velvoittavat Veikkaus Oy:tä toimeenpanemaan rahapelejä siten, että pelaaja tunnistautuu ennen pelaamista. Voimassa olevan lain 14 §:ssä 1 ja 2 momentissa säädetään Veikkaus Oy:n velvollisuudesta avata pelaajalle pelitili pelaajan pelatessa sähköisesti välitettäviä rahapelejä ja pelipisteisiin sijoitettuja raha-automaattipelejä. Säännöstä Veikkaus Oy:n velvollisuudesta avata pelitili pelipisteisiin sijoitettuja raha-automaattipelejä toimeenpantaessa sovelletaan kuitenkin vasta 1.1.2022 lukien.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Veikkaus Oy:llä on toimeenpantaessa 3 §:ssä tarkoitettuja rahapelejä velvollisuus varmistaa, että pelaaja voi pelata rahapelejä ainoastaan tunnistautuneena 13 c §:n 5 momentissa ja 14 c §:ssä tarkoitettujen pelaamiselle asetettujen rajoitusten toteutumisen varmistamiseksi. Pakollinen tunnistautuminen mahdollistaa pelaamisen hallintaan liittyvien rajoitusten ja muiden välineiden käyttöönoton rahapelaamisessa. Rajoitusten asettamisen ja seurannan ohella pakollinen tunnistautuminen mahdollistaa myös pelikäyttäytymiseen perustuvan ulkoisen arvioinnin kehittämisen ja siihen liittyvät interventiot.
Tunnistautunut pelaaminen olisi yhteydessä Veikkaus Oy:n ja pelaajan väliseen asiakassuhteeseen. Ehdotetun 14 §:n mukainen tunnistautunut pelaaminen on tapahduttava siten, että pelaaja tunnistautuu Veikkaus Oy:n rekisteröityneeksi asiakkaaksi. Arpajaislain muutoksella (677/2019), joka tulee uuden 14 c §:n osalta voimaan 1.1.2022, säädetään Veikkaus Oy:n velvollisuudesta varmistaa, että pelaaja pelaa pelipisteisiin sijoitettuja raha-automaatteja tunnistautuneena siten, että pelaaja on kirjautunut pelitililleen. Kaikki tunnistautumista koskevat säännökset ehdotetaan sisällytettäväksi 14 §:ään. Ehdotettujen muutosten seurauksena tunnistautuminen ei enää tapahtuisi aiemman lainmuutoksen mukaisesti pelaajan pelitilille kirjautumisella, vaan tunnistautumalla Veikkaus Oy:n rekisteröityneeksi asiakkaaksi.
Ehdotetun 14 §:n mukainen tunnistautuminen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2022. Tämä tarkoittaisi sitä, että edellä mainitun arpajaislain muutoksen mukaisesti pelipisteisiin sijoitettuja raha-automaatteja koskeva pakollinen tunnistautuminen tulisi voimaan vuonna 2022. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset pakollisen tunnistautumisen soveltamisen porrastamisen osalta. Muiden kuin raha-automaattien osalta Veikkaus Oy:n asiamiespisteissä tapahtuvassa rahapelaamisessa edellytettäisiin pakollista tunnistautumista vuodesta 2023 lukien. Näitä rahapelejä ovat muun muassa veikkauspelit, kuten Lotto, totopelit sekä vedonlyöntipelit. Pelipisteissä myytävien niin sanottujen raaputusarpojen (rahapika-arpajaiset) tunnistautumista edellytettäisiin kuitenkin vasta vuodesta 2024 lukien, koska tunnistautumisen tekniselle toteuttamiselle on varattava riittävästi aikaa. Pakollinen tunnistautuminen voitaisiin ottaa käyttöön jo ennen ehdotettuja määräaikoja, mikäli siirtymisen edellyttämä tekninen valmius tämän mahdollistaisi.
Käytännössä pelaajan henkilöllisyyden ja täysi-ikäisyyden todentaminen tapahtuu ensimmäisen kerran pelaajan ja Veikkaus Oy:n välisen asiakassuhteen perustamisen yhteydessä. Asiakassuhteen perustamisen yhteydessä pelaaja rekisteröityy Veikkaus Oy:n asiakkaaksi. Veikkaus Oy todentaa tässä yhteydessä pelaajan henkilöllisyyden sähköisellä tunnistuspalvelulla tai henkilöllisyyden osoittavalla asiakirjalla. Rekisteröimismenettelyn yhteydessä Veikkaus Oy tarkistaa samalla pelaajan henkilö- ja asuinpaikkatiedot väestötietojärjestelmästä.
Pykälän 1 momentin mukaan Veikkaus Oy:n on lisäksi avattava pelaajalle pelitili. Vastaavasti, kuten voimassa olevassa 14 §:n 1 momentissa säädetään, pelaajalla saisi jatkossakin olla ainoastaan yksi pelitili, joka olisi henkilökohtainen. Voimassa olevan 14 §:n 2 momentin mukaan Veikkaus Oy:n on avattava pelaajalle pelitili toimeenpantaessa sähköisesti välitettäviä rahapelejä ja 1.1.2022 alkaen sovellettavaksi tulevan arpajaislain muutoksen mukaisesti myös pelattaessa pelipisteisiin sijoitettuja raha-automaattipelejä. Ehdotetussa 1 momentissa Veikkaus Oy:n velvollisuutta avata pelitili ei ole rajoitettu koskemaan ainoastaan sähköisesti välitettäviä rahapelejä ja pelipisteisiin sijoitettuja raha-automaattipelejä, vaan Veikkaus Oy:n velvollisuus avata pelitili pelaajalle koskisi kaikkea rahapelaamista lukuun ottamatta pelikasinolla tapahtuvaa pelaamista. Henkilökohtaisen pelitilin avaaminen ja käyttö edellyttäisi aina pelaajan ja Veikkaus Oy:n välistä asiakassuhdetta.
Ehdotetun pykälän 2 momentissa säädettäisiin toimenpiteistä, jotka Veikkaus Oy:n on suoritettava rekisteröidessään pelaajan. Rekisteröidessään pelaajan Veikkaus Oy:n on todennettava pelaajan henkilöllisyys ja hänen asuinpaikkansa pelaajan täysi-ikäisyyden sekä muun valtion tai alueen lainsäädännön alueellisen soveltamisalan kunnioittamisen varmistamiseksi. Rekisteröinnin yhteydessä suoritettavat toimenpiteet vastaavat voimassa olevan 14 §:n 2 momentin mukaisia toimia, jotka Veikkaus Oy on ollut velvollinen suorittamaan avatessaan pelaajalle pelitiliä. Säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että lainsäädännön alueellisen soveltamisen kunnioittamisen varmistaminen jatkuisi myös rekisteröinnin jälkeen koko asiakassuhteen ajan. Veikkaus Oy:n olisi säännöllisesti todennettava, onko pelaajan asuinpaikka edelleen Manner-Suomessa. Ehdotus vastaisi myös Veikkaus Oy:n nykyisin noudattamaa käytäntöä, joka perustuu väestötietojärjestelmästä tehtyihin automaattisiin tarkistuksiin. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista sellaisten asiakkaiden osalta, joiden osalta Digi- ja väestötietovirasto on henkilön hakemuksesta tallettanut väestötietojärjestelmään turvakiellon. Turvakiellossa olevien asiakkaiden osalta tarkastaminen edellyttäisi erityisiä toimenpiteitä, minkä johdosta tarkistaminen ei voisi toteutua yhtä usein.
Ehdotetulla muutoksella pelaajan rekisteröiminen ja pelitilin avaaminen erotettaisiin toisistaan, koska pelitilin avaaminen ei ole välttämätöntä pelikasinolla pelaamisen kannalta. Pykälän 3 momentin mukaan, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään pelitilin avaamisesta sekä pelaajan asuinpaikan todentamisesta, ei kuitenkaan sovellettaisi toimeenpantaessa rahapelejä pelikasinolla. Momentissa säädettäisiin poikkeuksesta Veikkaus Oy:n velvollisuuteen avata pelaajalle pelitili. Pelaaminen pelikasinolle ei nykyisinkään edellytä pelitilin avaamista pelaajalle. Pelaajan saapuessa pelikasinolla ensimmäisen kerran tulisi Veikkaus Oy:n kuitenkin rekisteröidä pelaaja. Lisäksi Veikkaus Oy:n olisi varmistettava, että pelaaminen pelikasinolla tapahtuisi ainoastaan rekisteröityneeksi pelaajaksi tunnistautuneena.
Pykälän 4 momentin mukaan pelaajalle tulisi antaa tiedot pelitilillä olevista varoista, varojen siirroista, pelitapahtumista sekä pelaamista koskevista rajoituksista.
Pykälän 5 momenttiin sisältyisi asetuksenantovaltuussäännös, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pelitilistä, pelaajan henkilöllisyyden ja hänen asuinpaikkansa todentamisesta sekä menettelystä, jolla rekisteröityneeksi pelaajaksi tunnistautuneena pelaaminen varmistetaan. Kyse olisi teknisluonteisesta muutoksesta. Säännös vastaisi muutoin voimassa olevan 14 §:n 3 momenttia, mutta sitä täsmennettäisiin rekisteröitynyttä pelaajaa koskevalla maininnalla. Asetuksella ei voida antaa tarkempia säännöksiä pelitilille kirjattavien henkilötietojen sisällöstä, koska henkilötietojen suojasta on perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan säädettävä tarkemmin lailla.
Pelaajan rekisteröiminen, pelitilin avaaminen ja pelaajan tunnistaminen edellyttävät henkilötietojen käsittelyä. Veikkaus Oy:n oikeudesta käsitellä henkilötietoja oikeusturvan takaamiseksi, väärinkäytösten ja rikosten estämiseksi sekä haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi säädettäisiin 51 §:ssä.
Lisäksi 14 §:n 6 momenttiin siirrettäisiin voimassa olevan 14 a §:ään sisältyvä viittaussäännös rahanpesulakiin, jossa säädetään asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta. Rekisteröitymistä ja tunnistautuneena pelaamista koskeva lain 14 § olisi säännökselle asiasisällöllisesti sopivampi sijainti kuin säännöksen nykyinen sijainti rahapelien ikärajaa koskevan säännöksen yhteydessä. Momentista ehdotetaan poistettavaksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen paljastamista koskeva kohta, koska momentissa viitataan rahanpesulakiin. Kyseisessä laissa säädetään muun muassa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen paljastamiseen tähtäävistä toimista
14 a §.Rahapelien ikäraja. Pykälässä säädetään rahapelien ikärajasta. Lisäksi pykälässä on viittaussäännös rahanpesulakiin, jossa säädetään asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta. Viittaussäännös siirrettäisiin 14 §:ään, jossa ehdotetaan säädettäväksi tunnistautuneena pelaamisesta. Lisäksi 1 momenttiin tehtäisiin teknisluonteinen muutos, jonka myötä säännöksessä viitattaisiin rahapeleihin liittyviä osallistumisilmoituksia tai osallistumismaksuja välittäviin elinkeinonharjoittajiin tai yhteisöihin. Voimassa olevassa laissa käytetään ilmaisua osallistumisilmoituksia ja -maksuja, mikä edellyttäisi, että sama toimija välittäisi sekä maksuja että ilmoituksia. Rahapelien ikärajan osalta säännös vastaisi voimassa olevaa lakia.
Pykälän 1 momenttia on muutettu arpajaislain muuttamisesta annetulla lailla (677/2019), joka tulee tältä osin osalta voimaan 1.1.2022. Momenttiin tehtiin tekninen muutos erityisautomaattia koskevan määritelmän kumoamisen johdosta siten, että säännöksestä poistettiin maininta erityisautomaateista.
14 b §.Rahapelien markkinointi. Pykälässä säädetään arpajaislailla säänneltyjen Veikkaus Oy:n rahapelien sallitusta markkinoinnista ja markkinointiin kohdistuvista rajoituksista. Arpajaislain 4 §:n 8 kohta sisältää markkinoinnin määritelmän. Lain 62 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti ainoastaan Veikkaus Oy:n rahapelejä saa markkinoida. Veikkaus Oy:n asiamiehillä ei ole itsenäistä oikeutta rahapelien markkinointiin, vaan sen on aina perustuttava Veikkaus Oy:n ja sen asiamiesten väliseen sopimukseen. Rahapelien markkinoinnin lisäksi myös Veikkaus Oy:n yrityskuvamarkkinoinnin on oltava EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisukäytännön mukaisesti maltillista ja siinä on huomioitava pykälässä markkinoinnille säädetyt rajoitukset. Sponsorointi Veikkaus Oy:n markkinointikeinona olisi maltillisesti toteutettuna jatkossakin sallittua.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin sallittua markkinointia koskevista yleisperiaatteista. Sallitun markkinoinnin lähtökohtana olisi voimassa olevan lakia vastaavalla tavalla rahapelaamisen ohjaaminen arpajaislailla säänneltyyn Veikkaus Oy:n toimintaan. Tätä periaatetta ehdotetaan täydennettäväksi periaatteella ohjata pelaamista vähemmän haittoja aiheuttavaan pelaamiseen. Markkinoinnin tulisi myös olla välttämätöntä edellä mainittujen kanavointitavoitteiden toteuttamiseksi sekä määrältään, laajuudeltaan, näkyvyydeltään ja toistuvuudeltaan maltillista. Momentin säännös noudattaisi tältä osin EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä muotoutunutta periaatetta eikä markkinoinnilla saa EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan myöskään pyrkiä rahapeliyhteisön liikevaihdon kasvattamiseen.
Rahapelien markkinointia koskevaa voimassa olevaa sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi muun ohella sallitun markkinoinnin sisältöön ja keinoihin liittyvillä rajoituksilla rahapelaamisesta aiheutuvien taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemisen ja vähentämisen edelleen tehostamiseksi. Toisaalta yksinoikeusjärjestelmän kanavointikyvyn tukemiseksi uudistettu markkinointisääntely mahdollistaisi eräiden sellaisten rahapelien markkinoinnin, joiden markkinointiin kohdistuu tällä hetkellä erityisiä rajoituksia. Voimassa oleva sääntely, joka on kieltänyt erityisen pelihaittojen vaaran sisältävien rahapelien elämyksellisen markkinoinnin, on tältä osin ollut EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä asetettuja vaatimuksia tiukempaa.
Arpajaislain 4 §:n 8 kohdan määritelmän mukaan markkinoinnilla tarkoitetaan mainontaa, epäsuoraa mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa. Voimassa olevassa rahapelien markkinointia koskevassa 14 b §:ssä rahapelit on jaettu kahteen ryhmään sen perusteella, onko sisäministeriö pelin sääntöjen antamisen yhteydessä todennut peliin liittyvän erityinen pelihaittojen vaara vai ei. Jos sisäministeriö toteaa peliin sisältyvän erityisen pelihaittojen vaaran, pelin markkinointi muualla kuin 14 b §:n 2 momentissa säädetyissä pelipaikoissa on rajoitettu vain pelistä annettavien tietojen antamiseen. Markkinointisäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että suoraan laissa säädettäisiin niistä rahapeleistä, joiden markkinointi olisi kielletty. Tällaisten erityisen pelihaittojen vaaran sisältävien pelien markkinointi olisi voimassa olevan lain tavoin kuitenkin edelleen sallittu niissä paikoissa, joissa näitä pelejä pelataan. Voimassa olevan lain tavoin tällaisten pelien pelipaikoista olisi myös mahdollista antaa yleisölle tietoa, mutta muilta osin pelikohdeinformaatiota ei jatkossa olisi mahdollista antaa. Yhdistelmäpelien osalta sisäministeriö arvioisi pelisääntöasetusvalmistelun yhteydessä sisältääkö peli erityisen pelihaittojen vaaran. Jos yhdistelmäpeli sisältäisi erityisen pelihaittojen vaaran, olisi pelin markkinointi kielletty muualla kuin niissä paikoissa, joissa näitä pelejä pelataan. Menettely yhdistelmäpelien osalta vastaisi tältä osin nykykäytäntöä.
Arpajaislain 14 b §:n ohella markkinoinnissa on noudatettava myös kuluttajansuojalain markkinointia koskevia säännöksiä. Markkinointi ei saa siten olla hyvän tavan vastaista tai sopimatonta. Markkinoinnin on oltava selkeästi tunnistettavissa kaupalliseksi viestinnäksi ja siinä on tultava ilmi, kenen lukuun markkinoidaan. Markkinointi ei saa myöskään olla aggressiivista eli markkinoinnissa ei saa käyttää häirintää, pakottamista ja muuta sellaista kuluttajan painostamista, joka on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman painostamista olisi tehnyt. Markkinointi ei saa sisältää väittämiä tai luoda mielikuvia, jotka eivät perustu tosiasioihin tai tutkittuun tietoon. Toisaalta kuluttajille on ilmoitettava seikat, joilla on olennaista merkitystä rahapelin ostamiseen.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kiellosta edistää markkinoinnilla taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja aiheuttavaa rahapelaamista. Momentti sisältäisi luettelon sellaisista markkinointikeinoista ja -tavoista, jotka eivät olisi tämän velvoitteen mukaista sallittua markkinointia. Kiellettyjä markkinointikeinoja ja -tapoja ei ole kuitenkaan mahdollista tyhjentävästi säännellä, koska kaikkia sellaisia markkinoinnin muotoja, jotka voivat edistää haittoja aiheuttavaa rahapelaamista, ei ole mahdollista tunnistaa. Tämän vuoksi momentin 12 kohdassa säädettäisiin, että markkinoinnilla ei saisi edistää rahapelihaittoja aiheuttavaa pelaamista myöskään muulla momentin 1-11 kohdassa tarkoitettua tapaa vastaavalla tavalla. Uusien markkinointikeinojen ja -tapojen lainmukaisuutta olisi aina arvioitava kaikkea markkinointia koskevan pykälän 1 momentissa säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti.
Luettelo sisältää markkinointia koskevia periaatteita, joiden EU-tuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut olevan ristiriidassa rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen ja vähentämiseen tähtäävässä rajoitetussa rahapelijärjestelmässä. Tällaisia kiellettyjä periaatteita ovat esimerkiksi rahapelaamiseen yllyttäminen, rahapelaamisen arkipäiväistäminen, suurien voittojen mahdollisuuksien korostaminen ja rahapelaamiseen kehottaminen yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi. Kuluttajien suojaaminen epäasialliselta ja haitalliseen pelaamiseen kannustavalta markkinoinnilta on huomioitu useissa luettelon kohdissa, kuten kiellossa esittää rahapelaaminen keinoksi taloudellisen aseman parantamiseksi tai vaihtoehdoksi työnteolle taikka tavaksi edistää henkilön sosiaalista elämää. Rahapelitoiminnan haittoja aiheuttavan luonteen johdosta rahapelien ostaminen tulisi perustua pelaajan oma-aloitteisuuteen ja ostohalukkuuteen. Näin ollen muun hyödykkeen kuin rahapelin ostotapahtuman yhteydessä henkilölle ei saisi ehdottaa rahapelin ostamista, ellei henkilö ole ilmaissut kiinnostuksensa rahapelin ostamiseen. Niin ikään yksittäisen rahapelin ostotapahtuman, valinnan tai voiton perimisen yhteydessä henkilölle ei saisi ehdottaa useamman saman pelin ostamista. Sama kielto koskisi myös sitä, että edellä mainituissa tilanteissa henkilölle aktiivisesti tarjottaisiin jotain muuta rahapeliä ostettavaksi kuin mitä hänen asiointinsa koskee. Nykyisin sisäministeriön antamassa asetuksessa Veikkaus Oy:n rahapelien pelisäännöistä säädetään, että Jokeripelejä ja Lomatonnipelejä voi pelata Loton, Viking Loton ja Eurojackpot-pelin oheispelinä. Ehdotetulla kiellolla ei ole tarkoitus kieltää oheispelin tarjoamista siihen liittyvän Lotto, Viking Lotto tai Eurojackpot-pelin ostamisen yhteydessä.
Rahapelitoimintaan voidaan niin ikään katsoa huonosti soveltuvaksi kuluttajansuojalain 2 luvun 13 §:ssä tarkoitettujen markkinointiarpajaisten käyttäminen markkinoinnissa. Erityisen haitalliseksi markkinointiarpajaiset voidaan katsoa rahapelin ostotapahtuman yhteydessä, mutta palkintojen arvon ja toistuvuuden osalta maltillisesti toteutetut markkinointiarpajaiset voisivat olla rahapelaamisen kanavointitarkoituksessa sallittuja asiakassuhteen ylläpitämisessä esimerkiksi asiakaskyselyjen yhteydessä tai muutoin arpajaislain vastaiseen rahapelitoimintaan suuntautuvan rahapelaamisen ohjaamiseksi arpajaislailla säädeltyyn rahapelitoimintaan.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin kiellosta kohdistaa markkinointia alaikäisiin tai muutoin haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin. Voimassa olevassa markkinointisääntelyssä alaikäisten suojaaminen rahapelaamisen vaikutukselta on katsottu erityisen tärkeäksi, koska tutkimustiedon perusteella varhain aloitettu rahapelaaminen altistaa rahapelaamisesta aiheutuville haitoille. Alaikäisten suojaamista rahapelien markkinoinnilta ehdotetaan laajennettavaksi siten, että alaikäisten käyttäminen rahapelien markkinoinnissa säädettäisiin kielletyksi. Kielto koskisi myös Veikkaus Oy:n yrityskuvamarkkinoinnin toteuttamista esimerkiksi alaikäisen käytettävänä olevissa urheiluvarusteissa tai sellaisissa ympäristöissä, joissa on olemassa selkeä vaara alaikäisten altistumiselle rahapelien markkinoinnille. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi myös muutoin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden suojaaminen altistumiselta rahapelien markkinoinnille. Tällaisina haavoittuvassa asemassa olevina henkilöinä voidaan pitää sellaisia täysi-ikäisiä, joiden mahdollisuus objektiivisesti arvioida rahapelaamisen ja sen markkinoinnin vaikutuksia rahapelaamiseen on selkeästi alentunut esimerkiksi rahapelaamisesta aiheutuvien ongelmien johdosta tai jos henkilön kyky hallita rahapelaamistaan on muutoin alentunut.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin eräiden erityisen pelihaittavaaran sisältävien pelien markkinointikiellosta. Veikkaus Oy:n toimeenpanemien rahapelien ominaisuudet poikkeavat toisistaan ja siten myös niihin sisältyvät pelihaittariskit ovat määrältään erilaisia. Momentissa kiellettäisiin sellaisten raha-arpajaisten markkinointi, joita Veikkaus Oy toimeenpanee sähköisessä jakelukanavassa. Raha-arpajaiset on määritelty lain 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa. Käytännössä markkinointikielto koskisi tällä hetkellä toimeenpantavista rahapeleistä Veikkaus Oy:n sähköisessä pelipalvelussa toimeenpantavia rahapika-arpoja. Niiden rahapika-arpojen markkinointi, joita Veikkaus Oy myy asiamiesten välityksellä fyysisessä jakelukanavassa, olisi puolestaan sallittua. Niin ikään Veikkaus Oy:n yksinomaan sähköisessä pelipalvelussaan toimeenpanemien nopearytmisten veikkauspelien markkinointi olisi kielletty. Veikkauspelit on määritelty lain 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa. Nopearytmisiksi katsottavat rahapelit on lueteltu Veikkaus Oy:n rahapelien pelisäännöistä annetussa sisäministeriön asetuksessa. Veikkaus Oy:n tällä hetkellä toimeenpanemia nopearytmisiä veikkauspelejä ovat eBingo ja Tähdenlento. Lain 3 §:n 2 momentin 4 kohdassa määriteltyjen raha-automaattien ja 3 §:n 2 momentin 6 kohdassa määriteltyjen kasinopelien markkinointi olisi niin ikään kielletty niiden jakelukanavasta riippumatta. Ehdotetussa momentissa tarkoitettujen rahapelien markkinointi olisi kuitenkin sallittua sellaisessa erityisessä pelisalissa ja pelikasinolla, joissa tällaiset rahapelit ovat pelattavissa kuitenkin siten, että Veikkaus Oy:n sähköisessä pelipalvelussa markkinointi olisi sallittua vasta sen jälkeen, kun pelaaja on kirjautunut sisään verkkopalveluun.
Muutoksena voimassa olevaan lakiin 4 momentin säännös mahdollistaisi käytännössä yksinoikeusjärjestelmän kanavointikyvyn tukemiseksi vedonlyöntipelien ja kaikkien totopelien markkinoinnin uudistettujen markkinointisäännösten mukaisin rajoituksin. Totopeleistä markkinointi on ollut voimassa olevan sääntelyn mukaisesti sallittua Toto 64, Toto75, Toto76, Toto86, Toto65, Toto5 ja Toto4 pelien osalta. Sen sijaan muiden totopelien, Voittaja-, Sija-, Kaksari-, Troikka-, Päivän Duo-, Eksakta- ja Sijapari-pelien markkinointi on ollut kielletty. Vedonlyöntipelejä ja osaa totopelejä koskeva markkinointikielto on perustunut pelien ominaisuuksiin liittyviin haittariskeihin. Vedonlyönti- ja totopelien arvaukset liittyvät tyypillisimmin urheilu- ja hevosurheilukilpailuihin, minkä johdosta oikean lopputuloksen arvaamisessa pelaajan asiantuntemuksella voi olla suurempi vaikutus kuin arvontaan perustuvissa rahapeleissä. Tällaisiin asiantuntijapeleihin voi liittyä esimerkiksi pelin palkitsevuuteen tai läheltä piti -tilanteisiin liittyviä pelihaittariskejä lisääviä ominaisuuksia. Vedonlyönti- ja totopeleihin liittyvä tiedon ja taidon merkityksen vaikutuksen johdosta niiden pelihaittariski vaihtelee eri pelimuotojen välillä, mutta kyseisten pelien markkinointikielto ehdotetaan poistettavaksi, jotta pelien kanavointi arpajaislain nojalla toimeenpantuihin peleihin mahdollistuisi paremmin. Näiden pelien osalta kysyntä kohdistuu tällä hetkellä merkittävässä määrin yksinoikeusjärjestelmän ulkopuoliseen rahapelitarjontaan. Pelejä koskisivat kuitenkin pykälässä säädettäväksi ehdotetut vaatimukset markkinoinnin maltillisuudesta sekä siitä, että markkinoinnin tulisi olla välttämätöntä rahapelikysynnän ohjaamiseksi säänneltyyn rahapelitoimintaan ja vähemmän haittoja aiheuttavaan rahapelaamiseen.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin yhdistelmäpeleille sisäministeriön rahapelien pelisääntöjä koskevan asetusvalmistelun yhteydessä asetettavasta markkinointikiellosta. Yhdistelmäpelit voivat lain 3 §:n 2 momentin 8 kohdan mukaisen määritelmänsä mukaisesti sisältää ominaisuuksia kahdesta tai useammasta kyseisessä pykälässä määriteltyjen rahapelien ominaisuuksista. Toistaiseksi Veikkaus Oy:llä ei ole pelivalikoimassaan yhdistelmäpelejä. Kaikki yhdistelmäpelit eivät ominaisuuksien perusteella välttämättä olisi sellaisia, että niihin sisältyisi erityinen rahapelihaittojen vaara eikä niiden markkinointia suoraan lain tasolla olisi siksi tarkoituksenmukaista kieltää. Yhdistelmäpelin erityinen rahapelihaittojen vaara arvioitaisiin pelikohtaisesti asetusvalmistelun yhteydessä ja jos peli sisältäisi erityisen rahapelihaittojen vaaran, sen markkinointi olisi kielletty. Tällaisten erityisen rahapelihaittavaaran sisältävän yhdistelmäpelien markkinointi olisi kuitenkin sallittu niiden pelipaikoissa 6 momentissa esitetyn mukaisesti.
Pykälän 6 momentin mukaan niiden rahapelien osalta, joiden markkinointi olisi edellä 4 ja 5 momenttien mukaisesti kielletty, olisi kuitenkin sallittua antaa tietoa niiden pelipaikoista. Voimassa olevan lain mukaan erityisen pelihaittojen vaaran sisältävistä rahapeleistä on sallittua antaa tietoa niiden pelikohteista, pelipaikoista, peliehdoista, pelimaksuista, voittojen todennäköisyydestä ja voitoista. Tämä tietojenantomahdollisuuden toteuttaminen on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi, vaikka tietojen antamisen edellytyksenä on, että se selkeästi erottuisi elämyksellisiä piirteitä sisältävästä mainonnasta. Käytännössä tietojen antaminen on kuluttajien näkökulmasta voinut rinnastua mainontaan, vaikka pelejä koskeva viestintä olisi sisältänyt vain laissa säädettyjä tietoja. Tämän johdosta haitallisimpien pelien markkinointi on syytä rajoittaa vain pelien pelipaikkatietoihin. Tällöin pelipaikkojen osalta voitaisiin antaa tietoa esimerkiksi niiden sijainnista ja aukioloajoista. Kyse olisi lähinnä tietojen antamisesta tietyn pelityypin pelaamisen paikasta. Muutetun säännöksen tarkoituksena ei olisi kieltää Veikkaus Oy:n internetissä toteuttamaa hakusanamarkkinointia siten toteutettuna, että sellaista yhtiön pelipalvelussa pelattavaa rahapeliä, jonka markkinointi olisi 4 ja 5 momenttien mukaisesti kielletty, koskeva hakutulos voisi sisältää linkin Veikkaus Oy:n verkkopalveluun. Hakutulos voisi tällöin sisältää myös pelin nimen. Niin ikään Veikkaus Oy:n asiakkaan erikseen itselleen tilaamissa uutiskirjeissä tai viesteissä olisi mahdollista antaa tietoa esimerkiksi sellaisten uusien rahapelien, joiden markkinointi olisi muutoin kielletty, pelattavaksi tulosta kyseisen rahapelin pelipaikkaan.
Pykälän 7 momentissa säädettäisiin rahapelien markkinoinnin yhteydessä annettavista tiedoista. Momentin mukaan rahapelien kuvallisen tai painetussa julkaisussa julkaistun markkinoinnin tulee aina sisältää tieto rahapelaamisen sallitusta ikärajasta sekä lisäksi tieto pelaajan mahdollisuudesta asettaa itselleen pelikielto ja rahapeliongelmiin apua tarjoavasta palveluntuottajasta, mikäli tämä on markkinointimateriaalissa käytettävän tilan vuoksi mahdollista. Vaikka momentissa on huomioitu, että tietojen antaminen ei aina ole mahdollista, tietojen antaminen on lähtökohtaisesti tärkeää, jotta markkinoinnissa rahapelaamisen erityislaatuisuus on huomioitu kertomalla pelaamisesta aiheutuvien ongelmien hallintakeinoista. Tietojen antamatta jättämisen on siten oltava perusteltavissa.
Pykälän 8 momentissa säädettäisiin kiellosta kohdistaa markkinointia pelaajille, jotka ovat asettaneet itseään koskevan kaikkea pelaamista koskevan eston. Momentin mukaan sellaisille pelaajille, jotka ovat asettaneet rahapelikohtaisen eston saa kohdistaa ainoastaan sellaisen rahapelin markkinointia, jonka pelaamista hän ei ole itse estänyt. Sen lisäksi, että laissa säädettäisiin suoramarkkinointikiellosta pelaamisen estoja asettaneelle pelaajalle, pelaajalla olisi ilman pelaamisen estojen asettamista mahdollisuus suoramarkkinointikiellon asettamiseen Veikkaus Oy:n pelipalvelussa, asiakaspalvelussa, pelisalissa ja pelikasinossa.
Pykälän 9 momentissa säädettäisiin Poliisihallituksen tehtävästä valvoa, että rahapelien markkinoinnissa noudatetaan arpajaislain ja kuluttajansuojalain säännöksiä. Veikkaus Oy:n olisi annettava vuosittain sisäministeriölle ja Poliisihallitukselle selvitys rahapelien markkinoinnista. Pykälän 10 momenttiin sisältyisi asetuksenantovaltuussäännös, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä 9 momentissa tarkoitetun selvityksen sisällöstä. Säännökset vastaisivat sisällöltään voimassa olevan lain 14 b §:n 3 ja 4 momenttia.
14 c §.Veikkaus Oy:n asettamat rajoitukset pelaamiselle. Uusi 14 c § on lisätty arpajaislakiin arpajaislain muuttamisesta annetulla lailla (677/2019), joka tulee 14 c §:n osalta voimaan 1.1.2022. Kaikessa rahapelaamisessa käyttöön otettavan pakollisen tunnistautumisen vuoksi tunnistautumista koskevat säännökset sisällytettäisiin kaikkien rahapelien osalta ehdotettuun 14 §:ään.
Ehdotetussa 14 c §:ssä säädettäisiin jatkossa Veikkaus Oy:n velvollisuudesta tarvittaessa asettaa rahapelien pelaamiselle pelilaji-, pelityyppi-, peli- ja pelaajakohtaisia määrällisiä ja ajallisia rajoituksia. Toisin kuin muutettavaksi ehdotetun 15 §:n 2 momentin nojalla annettava yksittäisen pelaajan pelaamista koskeva kielto tai rajoitus, Veikkaus Oy:n 14 c §:n nojalla asettamat rajoitukset koskisivat yleisesti pelaamista. Veikkaus Oy:n tulisi tarjota pelaajalle myös mahdollisuus itse asettaa edellä mainittuja rajoituksia. Rajoitusten tarkoituksena olisi pelaamisesta aiheutuvien taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen.
Sisäministeriön asetuksella säädettäisiin Veikkaus Oy:n rahapelien pelisäännöistä, jotka voisivat sisältää 13 c §:n 5 momentin mukaisesti myös erilaisia määrällisiä ja ajallisia rajoituksia. Sen lisäksi, että sisäministeriön asetuksella säädettäisiin kyseisistä rajoituksista ja muista pelaamisen hallinnan välineistä, tulisi Veikkaus Oy:n tarvittaessa asettaa muita rajoituksia sekä tarjota pelaajille mahdollisuuksia tällaisten rajoitusten asettamiseen. Tällaisia rajoituksia voisivat olla esimerkiksi pelaamiseen käytettävän ajan päiväkohtainen rajoittaminen, päiväkohtaiset määrälliset rajoitukset pelien arvontoihin osallistumiselle tai osto- ja tappiorajoitukset eripituisilla aikaväleillä. Rajoitukset voisivat vaihdella riippuen eri pelien ominaisuuksista ja niiden haittariskeistä. Rajoituksia suunnitellessaan Veikkaus Oy:n tulisi tehdä yhteistyötä ainakin asetusvalmistelusta vastaavan sisäministeriön ja haittojen ehkäisystä ja vähentämisestä vastaavien viranomaisten kanssa. Voimassa olevaan 14 §:n 4 momenttiin sisältyy säännös Veikkaus Oy:n velvollisuudesta tarvittaessa asettaa sähköisesti välitettävien rahapelien pelaamiselle määrällisiä ja ajallisia rajoituksia. Ehdotettu 14 c § vastaisi osittain 14 §:n 4 momenttia.
15 §.Pelaamisen estäminen ja kieltäminen pelikasinossa ja erityisessä pelisalissa. Voimassa olevassa 15 §:ssä säädetään pelaamisen estämisestä ja kieltämisestä pelikasinossa. Pykälässä säädetään muun muassa, että pelikasinoon ei saa päästää henkilöä, joka on alle 18-vuotias taikka ilmeisesti alkoholin tai muun päihdyttävän tai huumaavan aineen vaikutuksen alainen. Lisäksi pykälässä säädetään Veikkaus Oy:n oikeudesta kieltää henkilöltä pääsy pelikasinoon tai rajoittaa hänen pelaamistaan 2 momentissa tarkoitetuilla perusteilla. Näitä perusteita ovat epäilty pelivilppi, pelikasinon järjestykselle häiriötä aiheuttava käytös, pelaamisen aiheuttamat haitat sekä pelaajan pyyntö pääsyn estämisestä tai pelaamisen rajoittamisesta. Kielto tai rajoitus on voimassa vähintään kolme kuukautta ja enintään yhden vuoden.
Ehdotetun 13 c §:n 5 momentin asetuksenantovaltuuksien nojalla sisäministeriön asetuksella voitaisiin antaa rahapelihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi pelien tahtia ja muita ominaisuuksia koskevia sekä määrällisiä ja ajallisia rajoituksia koskevia määräyksiä. Sisäministeriö on antanut asetuksella säännökset verkossa pelitilin kautta tapahtuvan rahapelien pelaamisen rajoituksista. Tarkoitus on, että sisäministeriön asetuksella säädettäisiin jatkossa vastaavan kaltaisista rajoituksista myös muidenkin kuin verkossa pelattavien rahapelien osalta tunnistautuneen pelaamisen laajentuessa kaikkeen rahapelaamiseen. Lisäksi ehdotettuun 14 c §:ään sisältyisi Veikkaus Oy:n velvollisuus asettaa rahapelien tunnistautuneena pelattavien rahapelien pelaamiselle pelilaji-, pelityyppi-, peli- ja pelaajakohtaisia määrällisiä ja ajallisia rajoituksia pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Ehdotetusta 14 c §:stä poiketen 15 §:ssä nojalla annettu sisäänpääsyä koskeva kielto tai pelaamisen rajoitus kohdistuisi yksittäiseen pelaajaan. Vaikka kyseessä ei olisi hallintolaissa (434/2003) tarkoitetusta hallintomenettelystä, pelaajan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että kiellon tai rajoituksen perusteista säädetään lailla ja että Veikkaus Oy perustelee annetun kiellon tai rajoituksen sen kohteena olevalle pelaajalle. Pelaaja voisi ehdotetun 4 momentin mukaisesti pyytää kiellon poistamista momentissa säädetyin edellytyksin.
Pykälää ehdotettaisiin muutettavaksi siten, että pelikasinon lisäksi säädettäisiin pelaamisen estämisestä ja kieltämisestä erityisessä pelisalissa. Erityisellä pelisalilla tarkoitettaisiin 4 §:n 6 kohdassa tarkoitettua yksinomaan tai pääasiallisesti rahapelien pelaamiseen varattua tilaa. Pelaamisen estäminen olisi mahdollista toteuttaa kieltämällä henkilöltä sisäänpääsy tilaan. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin myös Veikkaus Oy:n oikeudesta poistaa henkilö pelikasinosta tai erityisestä pelisalista momentissa säädetyillä perusteilla. Lisäksi kiellon tai rajoituksen voimassaoloa koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että niiden vähimmäispituus olisi kolmen kuukauden sijasta yksi kuukausi.
Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) syrjintäkielto edellyttää, että Veikkaus Oy kohtelee pelikasinon ja erityisen pelisalin asiakkaita yhdenvertaisesti. Tämän varmistamiseksi ja myös kasinotoiminnan harjoittajan oikeusturvan kannalta on katsottu tarpeelliseksi säätää lailla pelaamisen estämisen ja kieltämisen perusteista pelikasinossa. Pelikasinoa koskevien pelaamisen estämistä ja kieltämistä koskevien perusteiden laajentaminen koskemaan erityistä pelisalia voidaan pitää välttämättömänä, koska erityinen pelisali on rahapelaamiseen tarkoitettu ympäristö ja myös siellä pelaamiseen liittyy korkeampi rahapelihaittojen riski, vaikka uhkapelaaminen ei ole erityisessä pelisalissa sallittua, kuten pelikasinossa.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin alle 18-vuotiasta tai päihtynyttä henkilöä koskevasta sisäänpääsyn estämisestä ja henkilön poistamisesta myös erityisen pelisalin osalta. Muilta osin säännös vastaisi voimassa olevaa lakia.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin muista perusteista, joilla Veikkaus Oy voisi kieltää henkilöltä sisäänpääsyn pelikasinoon tai erityiseen pelisaliin. Momentin 1 ja 2 kohdan tarkoituksena on suojella pelaajia, pelitoiminnan harjoittajaa ja sen henkilökuntaa pelivilpiltä ja häiriökäyttäytymiseltä. Voimassa olevassa arpajaislain 15 §:ssä edellytetään, että henkilö on todennäköisin syin syyllistynyt pelivilppiin tai hänen käyttäytymisensä voidaan todennäköisin syin epäillä aiheuttavan häiriötä. Momentin 1 ja 2 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi todennäköisin syin edellytys, koska ei ole tarkoituksenmukaista edellyttää rikosoikeudellisen näyttökynnyksen ylittymistä. Momentin 1 ja 2 kohtien soveltaminen edellyttäisi kuitenkin, että henkilön toiminnasta johtuva kielto tai rajoitus olisi riittävällä tavalla perusteltu pelikasinon tai erityisen pelisalin järjestyksen ja turvallisuuden kannalta ottaen huomioon tilassa harjoitettava rahapelitoiminta.
Kuten voimassa olevassa 2 momentin 3 kohdassa säädetään, pelikasinotoiminnan harjoittajalla olisi mahdollisuus puuttua henkilön pelaamiseen, jonka se arvioi aiheuttavan pelaajalle rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Myös tämän mahdollisuuden laajentaminen koskemaan erityisiä pelisaleja olisi perusteltua. Haittoja aiheuttavaa pelaamista voi olla vaikea havaita, mutta pelikasinon tai erityisen pelisalin henkilökunta voi pelaajan käyttäytymisestä tehdä päätelmän, ettei henkilön pelaaminen ole hallittua, vaan hänelle aiheutuu pelaamisesta taloudellisia, sosiaalisia tai terveydellisiä haittoja. Ehdotetun 14 §:ssä säädetyn pakollisen tunnistautumisen voimaantulon jälkeen erityisessä pelisalissa pelaamisen edellytyksenä on henkilökohtaisen pelitilin avaaminen pelaajalle, minkä johdosta henkilö ei voisi pelata erityisessä pelisalissa muutoin kuin pelitilille kirjautuneena. Pakollisen tunnistautumisen käyttöönotto useimmissa tapauksissa käytännössä mahdollistaisi pelaajan pelaamisen estämisen pelitilille asetetun pelikiellon avulla. Henkilökohtaisen kohtaamisen johdosta pelikasinon tai erityisen pelisalin henkilökunnalle voi muodostua käsitys rahapelaamisen henkilölle aiheuttamasta ongelmallisesta tai haitallisesta vaikutuksesta esimerkiksi henkilön pelaamiseen käyttämästä ajasta, pelikerroista, pelaamiseen käytetystä rahamäärästä tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Henkilökunnan edustaja voi havaintojen puheeksi ottamisella yhdessä pelaajan kanssa sopimalla tai pelaamisesta aiheutuvien ilmeisten haittavaikutusten johdosta päätyä esimerkiksi käyntimäärien rajoittamiseen tai muihin rajoittaviin toimiin tai viime kädessä kieltoihin. Säännös siten täydentäisi pakolliseen tunnistautumiseen liittyviä henkilön pelaamisen hallinnan ja estämisen keinoja. Momentin 4 kohdassa säädettäisiin henkilön itsensä pyytämästä sisäänpääsyn estämisestä tai pelaamisen rajoittamisesta myös erityiseen pelisaliin. Pelaajan ei tarvitsisi erikseen perustella pyyntöä. Pelaajan tulisi voida pyytää kiellon asettamista pelikasinoon ja erityiseen pelisaliin myös ilman, että hänen tarvitsisi asioida niissä. Kiellon voisi asettaa pelisalien osalta Veikkaus Oy:n pelipalvelussa. Pelikasinon osalta tarkempi tekninen toteutustapa ei ole vielä tiedossa.
Ehdotetun 2 momentin mukaan Veikkaus Oy:llä olisi oikeus estää henkilön sisäänpääsy ja poistaa pelaaja pelikasinosta ja erityisestä pelisalista momentissa tarkoitetuilla perusteilla. Tilasta poistamista koskevat perusteet olisivat samat kuin sisäänpääsyn estämistä koskevat perusteet. Myös sellainen henkilö voitaisiin säännöksen nojalla poistaa tilasta, jolle on aiemmin asetettu voimassa oleva sisäänpääsykielto tai sisäänpääsyä koskeva rajoitus. Sisäänpääsyn estämisestä ja poistamisesta vastaisi Veikkaus Oy. Käytännössä tehtävän hoitaisi Veikkaus Oy:n henkilökuntaan kuuluva henkilö. Jos pelikasinon tai erityisen pelisalin vartioinnista vastaisi vartioimisliike, vartiointia suorittavan vartijan toimivaltuudet määräytyisivät yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) annetun lain mukaisesti.
Ehdotetun 3 momentin mukaan kielto tai rajoitus voitaisiin asettaa toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa oleva kielto tai rajoitus olisi voimassa vähintään vuoden. Pelaaja voisi ehdotetun 4 momentin mukaan pyytää toistaiseksi voimassa olevan kiellon tai rajoituksen poistamista aikaisintaan vuoden kuluttua kiellon tai rajoituksen asettamisesta. Pelaajan aloitteesta 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asetetun toistaiseksi voimassa olevan kiellon tai rajoituksen poistaminen tulisi voimaan kolmen kuukauden kuluttua poistamista koskevasta pyynnöstä. Jos toistaiseksi voimassa oleva kielto tai rajoitus on asetettu Veikkaus Oy:n aloitteesta 2 momentin 1-3 kohdan mukaisessa tilanteessa, pelaaja voisi pyytää kiellon poistamista aikaisintaan vuoden kuluttua kiellon asettamisesta. Pelaajan tekemän pyynnön jälkeen Veikkaus Oy:n olisi arvioitava, onko kiellon voimassa ololle painavia syitä ja perusteltava pelaajalle kiellon mahdollinen jatkuminen. Tällaisina painavina syinä voitaisiin pitää esimerkiksi kiellon antamiseen johtaneisiin syihin liittyvien olosuhteiden säilyminen kiellon antamisen ajankohdan mukaisina taikka pelaajan häiriökäyttäytymisen tai pelivilpin toistuminen Veikkaus Oy:n asiakkaana.
16 §.Raha-automaatteja koskevat erityiset säännökset. Voimassa olevaa pykälää ja sen otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne rajataan koskemaan raha-automaatteja koskevia erityisiä säännöksiä. Rahapelien toimeenpanossa tapahtuneiden muutosten johdosta kasinopelejä ei enää ole tarjolla muualla kuin Veikkaus Oy:n omissa erityisissä pelisaleissa ja pelikasinolla eikä niitä koskeva erityissääntely tämän vuoksi olisi enää tarpeen.
Voimassa olevassa pykälässä edellytetään, että raha-automaatit ja kasinopelit tulee sijoittaa valvottuun tilaan eikä niitä saa sijoittaa tilaan, jossa niiden käyttäminen voi vaarantaa turvallisuutta tai aiheuttaa järjestyshäiriöitä. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi viittaus kasinopeleihin ja pykälää ehdotetaan täydennettäväksi säännöksellä, jonka mukaan raha-automaatit tulee sijoittaa siten, että niillä pelaamista voidaan esteettömästi valvoa. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että raha-automaatin sijoituspaikan henkilökunta voi valvoa raha-automaattipelaamista siten, että pelaaminen voidaan tarvittaessa estää tai keskeyttää.
Ehdotetulla säännöksellä on merkitystä erityisesti alaikäispelaamisen estämisessä, jota tulee toteuttaa aktiivisen valvonnan keinoin. Ehdotettu täydennys vastaa pelipisteisiin sijoitettujen raha-automaattien osalta nykykäytäntöä, jossa Veikkaus Oy edellyttää yhtiön ja raha-automaatin sijoituspaikan haltijan välisessä asiamiessopimuksessa automaatin sijoittamista paikkaan, jossa pelaamista voidaan valvoa ja jossa sijoituspaikan henkilöstöllä on esteetön näköyhteys raha-automaatille Veikkaus Oy:n ja sijoituspaikan haltijan kesken sovitusta valvontapisteestä. Veikkaus Oy:n ja raha-automaatin sijoituspaikan haltijan väliseen sopimukseen sisältyy ehto raha-automaattipelaamisen ikärajavalvonnasta. Myös kaupan ala on sitoutunut alaikäisten rahapelaamista estävään omavalvontaan. Ikärajavalvonnassa noudatetaan 30 vuoden viiteikärajaa, mikä merkitsee pelaamisen estämistä tapauksissa, joissa alle 30-vuotiaalta vaikuttava henkilö ei pysty todentamaan ikäänsä kuvallisesta henkilöllisyysasiakirjasta.
Pelikasinon ja erityisten pelisalien osalta raha-automaattipelaamisen valvonnasta vastaa Veikkaus Oy:n oma henkilöstö. Arpajaislain mukaan Veikkaus Oy ei saa päästää alle 18-vuotiasta pelikasinoon ja vastaava kielto ehdotetaan laajennettavaksi edellä 15 §:ssä koskemaan myös erityisiä pelisaleja. Pelisalipelaamisen osalta myös Veikkaus Oy noudattaa edellä mainittua 30 vuoden viiteikärajaa.
Poliisihallitus arpajaisten toimeenpanon valvonnasta vastaavana viranomaisena valvoo, että Veikkaus Oy kaikessa toiminnassaan noudattaa rahapelaamista koskevaa vähimmäisikärajaa ja että Veikkaus Oy ohjeistaa ja valvoo ikärajan noudattamista rahapelien jälleenmyynnissä ja raha-automaattien sijoituspaikoissa.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 2 momentti, joka sisältäisi velvoitteen suunnitella raha-automaattien sijoittelua pelipisteisiin ja niiden käytettävänä pitämistä pelipisteissä koskevat periaatteet siten, että pelaamisesta aiheutuvat taloudelliset, sosiaaliset ja terveydellisiä haitat olisivat mahdollisimman vähäisiä. Sijoittelussa ja käytettävänä pitämisessä olisi otettava lisäksi erityisesti huomioon rahapelaamisen haitat alaikäisille ja haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille. Ehdotettu säännös on osa esitykseen sisältyviä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on ehkäistä ja vähentää raha-automaattipelaamisesta aiheutuvia haittoja. Osana näitä toimenpiteitä 14 b §:ssä rahapelien markkinointia koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi muun ohella siten, että raha-automaattien markkinointi olisi suoraan lain nojalla kielletty ja siten, että raha-automaatteja koskeva markkinointikielto ulotettaisiin koskemaan elämyksellisen markkinoinnin lisäksi myös nykyisin sallitun niin sanotun pelikohdeinformaation antamista.
Raha-automaattien käytettävänä pitämistä ja sijoittelua koskevat periaatteet voisivat käytännössä tarkoittaa esimerkiksi periaatteita sijoituspaikkakohtaisista raha-automaattien enimmäismääristä, raha-automaattien pitämistä suljettuina tiettyinä kellonaikoina ja raha-automaattien näkyvyyden huomioimisesta niiden sijoituspaikoissa siten, että liiketilassa asiointi olisi mahdollista ilman näköyhteyttä raha-automaatteihin ja altistumista raha-automaattipelaamiselle kuitenkin siten, että pelaaminen on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla valvottavissa. Raha-automaattia ei tulisi sijoittaa liiketilaan, jonka asiakaskunta pääasiallisesti koostuu alaikäisistä, eikä liiketilassa paikkaan, joka sijaitsee esimerkiksi lasten leikkipaikan tai muun alaikäisten erityisen mielenkiinnon kohteen välittömässä läheisyydessä. Raha-automaatteja ei tulisi sijoittaa myöskään sellaisiin paikkoihin, joita käyttävät pääasiassa sellaiset henkilöt, joiden voidaan arvioida tarvitsevan suojaa rahapelaamisesta aiheutuvilta haitoilta. Tällainen paikka voisi olla esimerkiksi liiketila päihdehuollon tai mielenterveyspalveluiden yksikön yhteydessä.
Pykälää on muutettu arpajaislain muuttamisesta annetulla lailla (677/2019), joka tulee tältä osin voimaan 1.1.2022. Pykälään tehtiin tekninen muutos erityisautomaattia koskevan määritelmän kumoamisen johdosta siten, että säännöksestä poistettiin maininta erityisautomaateista.
16 a §.Raha-automaatteja koskeva omavalvonta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi omavalvontaa koskeva pykälä 16 §:ssä asetettujen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Omavalvonnalla tarkoitetaan järjestelyä, jonka avulla varmistettaisiin, että rahapelitoiminnassa toimittaisiin lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Pykälä velvoittaisi sekä Veikkaus Oy:tä että pelipisteen haltijaa laatimaan suunnitelman tavoitteiden toteuttamisesta. Veikkaus Oy:n olisi 1 momentin mukaisesti laadittava kirjallinen suunnitelma 16 §:ssä tarkoitetun valvonnan ja suunnittelun yleisestä toteuttamisesta sekä pidettävä kirjaa raha-automaattien sijainnista ja yleisistä ja erityisistä määräyksistä, joita se on antanut niiden valvonnasta.
Pelipisteiden haltijaa koskevassa 2 momentissa pyrittäisiin varmistamaan, että tällä on riittävät ja oikeat tiedot toimintaansa liittyvistä lain mukaisista velvoitteista ja niiden käytännön toteuttamiseen liittyvistä riskeistä. Toimintaympäristöt vaihtelevat ja riskejä on syytä arvioida kunkin ympäristön erityiset piirteet huomioiden. Raha-automaattien pelipisteen haltijan olisi laadittava kirjallinen suunnitelma toimintansa lainmukaisuuden ja 1 momentissa tarkoitetun Veikkaus Oy:n laatiman suunnitelman noudattamisen varmistamiseksi, noudatettava sitä ja pidettävä sen toteuttamisesta kirjaa. Suunnitelma olisi pidettävä ajan tasalla ja pelipisteen haltijan olisi huolehdittava siitä, että valvontaan osallistuva henkilökunta tuntee tässä laissa säädetyt ja suunnitelmassa määrätyt velvoitteensa.
Pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa omavalvontasuunnitelmissa tulisi kuvata laissa säädetyt velvoitteet, niiden käytännön toteuttamiseen liittyvät riskit, miten velvoitteiden noudattamista seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan. Laissa ei määriteltäisi omavalvontasuunnitelman yksityiskohtaista sisältöä. Sisäministeriön asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä omavalvontasuunnitelmien laatimisesta sekä sen sisällöstä ja toteuttamisesta.
19 §.Tuoton tilittäminen. Pykälässä säädetään Veikkaus Oy:n tuoton tilittämisestä. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Veikkaus Oy:n kyseisen lainkohdan nojalla asianosaisille ministeriöille tilittämään tuottoon luettaisiin Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnan tuoton lisäksi myös Veikkaus Oy:n tytäryhtiöltään mahdollisesti saama osinkotulo. Ehdotettu muutos on tarpeen, jotta Veikkaus Oy:n tytäryhtiöltään mahdollisesti saama osinkotulo, jossa ei ole kyse rahapelitoiminnan tuotosta, tulisi jaettavaksi arpajaislain 4 luvussa säädetyn mukaisesti. Arpajaislain 19 §:n 1 momentin muutoksen yhteydessä tulisi selvyyden vuoksi muuttaa myös arpajaislain 4 luvun otsikkoa siten, että otsikossa viitattaisiin rahapelitoiminnan tuoton sijasta Veikkaus Oy:n tuottoon, johon luettaisiin edellä esitetyllä tavalla rahapelitoiminnan tuoton lisäksi myös Veikkaus Oy:n tytäryhtiöiltään saama osinkotulo.
35 §.Bingopelin voitot. Pykälän 2 momentissa säädetään pelaajille jaettavien voittojen enimmäisarvosta. Voittojen enimmäisarvo ei saa ylittää 75 prosenttia kuuden kalenterikuukauden kokonaismyynnin arvosta, kuitenkin niin, ettei jaettavien voittojen enimmäisarvo saa ylittää 95 prosenttia yhdenkään kalenterikuukauden aikana. Arpajaislain 32 §:ää muutettiin 1.10.2019 voimaan tulleella lailla 677/2019 siten, että bingolupa voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi aiemmin voimassa olleen lain mukaisen kahden vuoden sijaan. Samalla tilityskausi muutettiin lain 36 §:ssä yhdeksi vuodeksi, kun se aiemmin oli ollut kuusi kuukautta. Lakimuutoksen yhteydessä ei muutettu jaettavien voittojen kuuden kuukauden seuranta-aikaa. Tämä aiheuttaa bingopelin toimeenpanijoille ylimääräistä työtä, koska he joutuvat seuraamaan voittojen jakoa edelleen kuuden kuukauden ajalta tilityskauden ollessa yhden vuoden. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja toiminnan sujuvoittamiseksi voittojen enimmäisarvon seuranta-aikaa ehdotetaan muutettavaksi yhteneväiseksi tilityskauden kanssa. Ehdotetun muutoksen mukaan voittojen enimmäisarvo ei saisi ylittää 75 prosenttia 12 kalenterikuukauden kokonaismyynnin arvosta, kuitenkin niin, ettei jaettavien voittojen enimmäisarvo saa ylittää 95 prosenttia yhdenkään kalenterikuukauden aikana.
36 §.Tilitys ja tilityksen oikaisu. Pykälän 1 momentissa säädetään bingopelin tilityksen toimittamisesta. Bingopelin tilitys on toimitettava kuukauden kuluessa tilityskauden päättymisestä lupaviranomaiselle. Oma-aloitteisen verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 17 §:ssä säädetään, että arpajaisverovelvollisen on annettava verokauden veroilmoitus viimeistään verokautta seuraavan toisen kalenterikuukauden yleisenä eräpäivänä. Yleinen eräpäivä arpajaisveron osalta on kuukauden 12. päivä. Esimerkiksi tammikuussa pidetyn bingopelitilaisuuden vero ilmoitetaan ja maksetaan viimeistään maaliskuun 12. päivä. Bingotilitys on siis toimitettava kuukauden kuluessa tilityskauden päättymisestä, kun taas arpajaisverolle on maksuaikaa kaksi kuukautta. Hallinnollisen taakan keventämiseksi ja toiminnan sujuvoittamiseksi bingopelin tilityksen toimitusaikaa esitetään pidennettäväksi kahteen kuukauteen nykyisen yhden kuukauden sijasta. Muutoksen seurauksena bingopelien toimeenpanijat voisivat toimittaa bingotilityksen siten, että kaikki arpajaisverotositteet olisivat mukana tilityksessä ja tilitys voitaisiin toimittaa asetetussa määräajassa. Bingopelin toimeenpanijan ei tarvitsisi toimittaa arpajaisverotositteita erikseen myöhemmin, vaan tilitys saataisiin kerralla kuntoon. Bingopelien toimeenpanijayhdistykset ovat antaneet Poliisihallitukselle palautetta siitä, että jos yhdistys maksaa arpajaisveroja etukäteen, verottaja saattaa palauttaa liikaa maksettuja veroja yhdistykselle takaisin ja periä niitä myöhemmin, kun yhdistys ei välttämättä huomaa palautusta. Ehdotettu muutos vähentäisi myös lisäaikapyyntöjä bingotilitysten toimittamiselle.
42 §.Arpajaisten valvonta. Arpajaisten toimeenpanon valvontaa koskeva pykälä ehdotetaan uudelleen muotoiltavaksi vastaamaan arpajaislain tarkoitusta koskevaan 1 §:ään, Veikkaus Oy:n tehtävää koskevaan 12 §:ään ja rahapelien toimeenpanoa koskevaan 13 c §:ään tehtyjä aikaisempia muutoksia. Lain soveltamisalaa koskevassa 1 §:n 2 momentissa säädetään, että lain tarkoituksena on taata yleishyödyllisiin arpajaisiin osallistuvien oikeusturva, estää arpajaisiin liittyvät väärinkäytökset ja rikokset sekä ehkäistä ja vähentää arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Säännös muotoiltiin uudelleen 1.1.2017 voimaan tulleella lainmuutoksella. Pykälää muutettiin tuolloin siten, että pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämisen lisäksi näitä haittoja on myös ehkäistävä rahapelejä toimeenpantaessa. Ehkäisemis- ja vähentämisvelvoite laajennettiin samalla koskemaan uuden muotoilun mukaisesti myös pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia haittoja. Samalla lakimuutoksella vastaava uudelleenmuotoilu toteutettiin lain rahapelien toimeenpanoa koskevaan 13 c §:ään ja Veikkaus Oy:n tehtäväksi säädettiin 12 §:ssä yhdenmukaisesti 1 §:n kanssa rahapelitoiminnan harjoittaminen siten, että rahapeleihin osallistuvien oikeusturva taataan, väärinkäytökset ja rikokset pyritään estämään sekä pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ehkäistään ja vähennetään. Arpajaisten valvontaa koskevassa 42 §:ssä arpajaistoiminnan valvonnan tarkoitukseksi on säädetty lain tarkoituksen toteutumisen varmistaminen. Arpajaislain tarkoituksen toteutuminen varmistetaan arpajaistoimintaan kohdistuvalla valvonnalla, joka on pykälän 2 momentissa säädetty Poliisihallituksen ja poliisilaitosten tehtäväksi.
Valvonnan tehtävät vastaavat arpajaislain tarkoitusta, mutta valvontaa koskevasta pykälästä puuttuu maininta arpajaistoiminnasta aiheutuvista taloudellisista haitoista. Ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus täsmentää arpajaistoiminnan valvonnan tarkoitusta koskemaan myös toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia taloudellisia haittoja. Samoin arpajaistoiminnan valvontapykälästä puuttuu arpajaislain tarkoitussäännöksessä määritelty arpajaisista aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Sekä taloudellisten haittojen huomioiminen että haittojen ehkäisyn lisääminen arpajaistoiminnan valvontapykälään yhdenmukaistaisi säännöksen lain tarkoituspykälän kanssa.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täydennettäväksi lisäämällä Poliisihallituksen valvontatehtävään rahanpesulaissa säädetty valvonta. Poliisihallitukselle rahanpesulaissa säädetty valvontatehtävä koskee sekä Veikkaus Oy:tä että yhtiön rahapelien myyntiä hoitavia elinkeinonharjoittajia ja yhteisöjä, jos Veikkaus Oy on antanut asiakkaan tunnistamisen ja henkilöllisyyden todentamisen tällaisen muun elinkeinonharjoittajan tai yhteisön tehtäväksi (asiamies). Veikkaus Oy:öön sovelletaan rahapesulakia kokonaisuudessaan, eikä se voi vapautua laissa säädetyistä velvollisuuksistaan sillä perusteella, että se käyttää velvollisuuksien täyttämisessä asiamiehiä. Asiamiehiin sovelletaan rahanpesulain 3 ja 4 lukuja kokonaisuudessaan sekä 7 ja 8 lukuja niissä säädetyiltä osin. Pykälän 2 momenttiin ehdotetulla lisäyksellä täydennetään arpajaislaissa Poliisihallitukselle säädettyä rahapelitoiminnan valvontatehtävää. Poliisihallitus vastaa Veikkaus Oy:n ja sen pelejä myyvien asiamiesten rahanpesulain mukaisesta valvonnasta. Tämä valvonta on olennaisesti sidoksissa Poliisihallitukselle arpajaislaissa säädettyyn rahapelitoiminnan valvontaan. Tämän johdosta on perusteltua, että Veikkaus Oy:n tulee arpajaislain 46 §:n nojalla myös korvata valtiolle rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen valvonnasta aiheutuvat valvontakustannukset osana rahapelitoiminnan valvontakustannuksia.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti, jolla mahdollistettaisiin Veikkaus Oy:n rahapelien toimeenpanossa käytettävien pelijärjestelmien sijainti Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltiossa. Muutoksen johdosta Veikkaus Oy:llä olisi mahdollisuus pelijärjestelmiä koskevissa tietoteknisissä ratkaisuissa hyödyntää muun muassa pilvialustateknologiaa. Näissä ratkaisuissa Veikkaus Oy:n pelijärjestelmät eivät sijaitsisi fyysisesti Suomessa, vaan pelijärjestelmien toteutuksessa ja sijaintipaikassa voitaisiin hyödyntää Manner-Suomen ulkopuolella sijaitsevia konesali- ja pilvipalveluja. Pelijärjestelmään liittyvät tietotekniset ratkaisut voisivat sisältää myös rahapelin arvonnan ja siihen liittyviä toimia.
Veikkaus Oy:n pelijärjestelmien sijoittamisessa on välttämätöntä huolehtia yhtiön rahapelien riittävästä valvonnasta pelijärjestelmien sijaintipaikasta riippumatta. Pelijärjestelmän sijainnilla voi olla vaikutuksia Poliisihallituksen toteuttaman tietoteknisen valvonnan ratkaisuihin. Jos pelijärjestelmä tai sen osa sijaitsee Manner-Suomen ulkopuolella, on varmistettava, että Poliisihallituksen tietoteknisen valvonnan ratkaisut voidaan toteuttaa tavalla, joka ei vaaranna valvonnan arpajaislaissa säädettyä tavoitetta ja siten, että pelaajien oikeusturvaa ei vaaranneta. Tietotekninen valvonta perustuu pääosin oikeellisuusvalvontaan eli siihen, että rahapelitapahtumiin liittyvä tieto siirtyy muuttumattomana Poliisihallituksen valvontajärjestelmään. Rahapelitapahtumia ovat ainakin rahapeliin osallistuvan pelaajan panostus, pelaajan valinnat, pelin arvontaan liittyvät tiedot sekä rahapelin tulos sen jälkeen, kun peli on loppuun pelattu tai keskeytynyt. Pelijärjestelmien sijaintia koskevissa ratkaisuissa tulisi varmistaa tiedon muuttumattomuus, eheys ja luotettavuus pelijärjestelmän ja valvontajärjestelmän välillä.
Pelijärjestelmän tai sen osan sijoittaminen Manner-Suomen ulkopuolelle voi vaikuttaa Poliisihallituksen tietoteknisen valvonnan ratkaisuihin, koska viranomaisen toimivalta ulottuu vain Manner-Suomen alueelle, mikä aiheuttaa rajoitteita esimerkiksi valvonnan toteuttamisessa välttämättömälle sähköiselle allekirjoituspalvelulle. Vuonna 2019 julkaistussa sisäministeriön esiselvityksessä selvitetyn mukaisesti valvontajärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu lähellä edellä mainittuja pelijärjestelmiä sijaitsevista edustapalvelimista ja Poliisihallituksen arpajaishallinnossa sijaitsevasta keskusjärjestelmästä. Rahapelitapahtumia koskeva tieto siirtyy lähes reaaliaikaisesti Veikkaus Oy:n pelijärjestelmästä siihen liitetylle edustapalvelimelle, josta tieto siirretään edelleen keskusjärjestelmään. Jos Poliisihallituksen valvonta-aineisto sisältää salassa pidettävää tietoa, voi tiedon lähettäminen Manner-Suomen ulkopuolelle olla viranomaistoiminnasta annettujen tietoturvamääräysten vastaista. Tällaisessa tilanteessa viranomaisvalvonta voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että Veikkaus Oy ylläpitäisi valvontaa varten Manner-Suomen alueella erillistä välityspalvelinta, jolla toteutettaisiin pelijärjestelmän ja valvontajärjestelmän välistä välttämätöntä tietoliikennettä.
Rahapelitoiminnan valvontaan liittyvien alueellisten rajoitusten johdosta on ennen pelijärjestelmän tai sen osan sijoittamista Manner-Suomen ulkopuolelle varmistuttava, ettei pelaajien oikeusturva vaarannu eikä synny väärinkäytöksiä koskevia riskejä. Tämä edellyttää, että tiedon muuttumattomuus, eheys ja luotettavuus pelijärjestelmän ja valvontajärjestelmän välillä voidaan varmistaa myös pelijärjestelmän tai sen osan sijaitessa Manner-Suomen ulkopuolella. Ehdotetun momentin mukaan pelijärjestelmän sijainti Manner-Suomen ulkopuolella edellyttäisi sisäministeriön etukäteen antamaa hyväksyntää vastaavalla tavalla kuin lain 43 §:n 3 momentissa säädetään. Ennen järjestelyn hyväksymistä sisäministeriöllä tulisi olla käytettävissään riittävän kattava selvitys pelijärjestelmän ja valvontajärjestelmän välisen tiedonsiirron suunnitellusta toteutuksesta.
Lisäksi lain 62 a §:ään ehdotetaan uutta säännöstä, jonka mukaan Poliisihallitukselle tulisi toimivalta kieltää rahapelin toimeenpano, jos kuluttajien oikeusturva tai rahapelien toimeenpanon valvonta vaarantuu. Uudella säännöksellä mahdollistettaisiin valvovalle viranomaiselle riittävä toimivalta välittömästi keskeyttää pelin toimeenpano, jos Manner-Suomeen tai sen ulkopuolelle sijoitetulla pelijärjestelmällä toimeenpannun pelin pelitapahtumien muuttumattomuus, eheys tai luotettavuus on vaarantunut.
43 §.Rahapelien valvonta ja viralliset valvojat. Säännöksiä rahapelien valvonnasta ehdotetaan muutettavaksi rahapelien valvonnassa toteutuneiden muutosten vuoksi. Nykyisin keskeinen rooli rahapelien toimeenpanon valvonnassa on Poliisihallitukseen kuuluvalla arpajaishallinnon toteuttamalla hallinnollisella valvonnalla. Valvontaa toteutetaan sekä oikeudellisena valvontana, että tietoteknisenä valvontana Veikkaus Oy:n toimeenpanemien rahapelien valvontaa varten kehitetyllä valvontajärjestelmällä. Oikeudellisella valvonnalla Poliisihallituksen arpajaishallinnon viranhaltijat varmistavat, että Veikkaus Oy:n rahapelien toimeenpanossa noudatetaan arpajaislain 13 c §:ää ja sen nojalla annettuja valtioneuvoston ja sisäministeriön asetuksia. Vastaavasti Poliisihallitus varmistaa ylläpitämänsä tietoteknisen valvontajärjestelmän avulla pelaajien oikeusturvaa ja toisaalta ehkäisee väärinkäytöksiä rahapelien toimeenpanossa. Tietoteknisellä valvontajärjestelmällä varmistetaan, että valvontajärjestelmään ja Veikkaus Oy:n pelijärjestelmään tallentuneet tiedot vastaavat toisiaan, mikä on riittävä keino varmistua pelien oikeellisuudesta ilman virallisen valvojan tekemää hyväksyntää. Valvonta- ja pelijärjestelmään tallentuneiden tietojen vastaavuudella varmistetaan, että pelijärjestelmän tiedot ovat siirtyneet valvontaan muuttumattomina, eheinä ja luotettavina. Lisäksi useiden veikkauspelien arvonnan toteuttaminen edellyttää Poliisihallituksen valvontajärjestelmän myötävaikutusta, koska arvonnan satunnaisuuden luotettavuuden varmistaminen perustuu valvontajärjestelmän tuottamaan siemenlukuun. Virallisten valvojien mahdollisuus valvonnan eri osa-alueet kattavaan valvontaan on tosiasiallisesti vähäistä ja säätämällä rahapelien toimeenpanon tältä osin valvonta Poliisihallituksen tehtäväksi muutetaan rahapelien toimeenpanon valvonnan sääntely vastaamaan tapahtunutta kehitystä.
Myös Veikkaus Oy:n rahapelien kehitys, uusien pelien tekniset ratkaisut sekä pelien alustaratkaisut ovat vaikuttaneet siten, että nykyinen sääntely virallisista valvojista ei enää vastaa valvonnan tarpeita ja toisaalta vaikeuttaa Veikkaus Oy:n pelien suunnittelua tarpeettomasti. Tällä hetkellä voimassa oleva arpajaislaki asettaa velvoitteita virallisiksi valvojiksi määrätyille henkilöille ja tämän johdosta uusien pelien ja peliuudistusten teknisiä valvontajärjestelyjä joudutaan sopeuttamaan lain sanamuodon mukaisiksi. Tällaisia epäkohtia syntyy nykyisen arpajaislain 43 §:n 2 momentin johdosta muun muassa siksi, että virallisen valvojan tehtävänä on valvoa, että rahapelien toimeenpanossa noudatetaan sisäministeriön asetuksella säädettyjä pelisääntöjä, ja vahvistaa pelikierroksittain veikkaus-, vedonlyönti- ja totopelien tulokset ja voittojen määrä. Vedonlyönti- ja totopelien toimeenpanomuodot ovat monipuolistuneet merkittävästi, eikä aiemmalle kalenteripäiviin perustuvaan kierroskohtaiseen jaotteluun ole tarvetta. Esimerkiksi yksittäinen vedonlyöntipeli voi koostua pelaajan yksilöllisesti koostamasta useasta eri ajankohtina käytävistä vedonlyöntikohteista, jolloin vedon kiinnittäminen yhdelle kierrokselle ei ole tarkoituksenmukaista. Myös valvonnan sisältö on muuttunut ja pelien merkittävin valvonnan keino on Veikkaus Oy:n pelijärjestelmän tuottaman tiedon muuttumattomuuden, eheyden ja luotettavuuden varmistaminen Poliisihallituksen valvontajärjestelmää hyödyntämällä. Tietoteknisen valvonnan merkityksen lisääntymisen johdosta tarvetta virallisen valvojan tekemälle erilliselle vahvistamiselle ei pelien jälkikäteisvalvonnassa enää ole. Myös raha-arpajaisten toimeenpanossa ja valvonnassa on tapahtunut muutoksia liittyen erityisesti niiden tietotekniseen toimeenpanoon. Raha-arpajaisten ja erityisesti rahapika-arpajaisten valvonta ei ole kaikilta osin mahdollista virallisen valvojan aistinvaraisella valvonnalla, vaan arpojen sekoittaminen, sen valvonta ja myynnin valvonta edellyttävät monimutkaista teknistä toteutusta, minkä johdosta tietoteknisen valvontaprosessin merkitys on keskeinen.
Poliisihallitus voisi jatkossa edelleen kuitenkin määrätä virallisia valvojia ja virallisella valvojalla säilyisi edelleen nykyisenkaltainen keskeinen rooli joidenkin lottotyyppisten veikkauspelien ja nykyisten raha-arpojen lisäarvontojen sekoittamisen sekä arvonnan oikeellisuuden varmistamisessa. Tarvittaessa virallisen valvojan määräys voitaisiin antaa myös muuta rahapelitoiminnan valvonnan tarkoitusta varten.
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi Poliisihallituksen virkamiehelle asetettavasta kiellosta osallistua sellaisiin rahapeleihin, joiden tekninen valvonta on hänen tehtävänään. Lisäedellytyksenä asetettavalla kiellolle olisi se, että virkamiehellä olisi mahdollisuus tässä tehtävässä saada tietoonsa sellaista pelitapahtuma-aineistoa, jota hän voisi hyödyntää omassa pelaamisessaan. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että rahapelien valvontatehtävästä vastaavan virkamiehen toiminta ei vaaranna Veikkaus Oy:n rahapelien toimeenpanon tai sen valvonnan luotettavuutta ja uskottavuutta. Tällainen tilanne voisi syntyä, jos sama henkilö valvoo pelien toimeenpanoa ja pelaa sellaisia valvomiaan pelejä, joiden osalta virkamies voisi hyödyntää valvontatehtävässään tietoonsa saamiaan pelitapahtuma-aineistoja. Päätöksen pelaamisen rajoittamisesta tekisi Poliisihallitus. Vastaavan kaltainen pelaamista koskeva kielto sisältyy arpajaislain 49 §:ään, jossa pelikasinon palveluksessa olevalta ja viralliselta valvojalta on kielletty osallistumasta pelikasinossa toimeenpantaviin peleihin. Muilta osin voimassa olevalla lainsäädännöllä ei ole rajoitettu Poliisihallituksen virkamiesten oikeutta pelata rahapelejä.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin arpajaislain 62 §:n 5 momentissa säädettyjen rahapelien valvontamenettelyjen hyväksymisestä. Arpajaislain 62 §:n 5 momentissa tarkoitetut arpajaiset ovat rahapelejä, joiden toimeenpanoon liittyy kansainvälinen rahapeliyhtiöiden välinen yhteistyö. Rahapelin arvonta voidaan esimerkiksi suorittaa ulkomailla. Suomalaisten pelaajien osalta rahapelin toimeenpanijana toimii aina Veikkaus Oy. Käytännössä järjestelyissä on kyse kansainvälisestä yhteistyöstä toisen rahapeliyhtiön kanssa tai useiden rahapeliyhtiöiden kesken. Tällä hetkellä Veikkaus Oy tekee lainkohdassa tarkoitettua yhteistyötä Vikinglotto- ja Eurojackpot-pelien sekä sähköisesti välitettävän toisia vastaan pelattavan pokerin osalta. Sisäministeriö on hyväksynyt kyseisiä yhteistyöpelejä koskevat valvontajärjestelyt. Lainkohtaa muutettaisiin siten, että kansainvälisliitynnäisen rahapelin toimeenpano edellyttäisi sisäministeriön myöntämää lupaa, joka edellyttäisi harkintaa pelin toimeenpanon yhteensopivuudesta yksinoikeuteen perustuvan rahapelijärjestelmän mukaisten perusteiden kanssa. Sisäministeriö hyväksyisi myös pelin toimeenpanon edellytyksenä olevan valvontajärjestelyjen käyttöönoton. Poliisihallituksella rahapelitoiminnan valvontaviranomaisena olisi valvontajärjestelyjen hyväksymistä koskevassa selvittelyssä tärkeä rooli, jotta valvontaviranomaisen toimivaltaa ja tietoteknistä valvontaa koskevat näkökohdat tulisivat riittävällä tavalla huomioiduiksi. Jos luvan voimassaoloon ei olisi enää olemassa perusteita tai jos luvan ehtoja on rikottu, luvan myöntävä sisäministeriö voisi peruuttaa luvan.
44 §.Poliisihallituksen, poliisilaitoksen ja virallisen valvojan tiedonsaantioikeus. Voimassa olevan 44 §:n mukaan valvontaviranomaisilla on oikeus saada valvontatehtävän suorittamiseksi tarpeellisia tietoja ja asiakirjoja. Arpajaisten valvonnasta vastaavien viranomaisten tiedonsaantioikeuksia ehdotetaan täsmennettäväksi. Pykälän 1-3 momentissa säädettäisiin Poliisihallituksen, poliisilaitoksen ja virallisen valvojan oikeudesta saada valvontatehtävän kannalta välttämättömiä tietoja maksutta ja salassapitosäännösten estämättä. Tiedonsaantioikeudet rajattaisiin perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaisesti vain valvontatehtävän suorittamiseksi välttämättömiin tietoihin.
Poliisihallituksella olisi arpajaistoiminnan valtakunnallisesta valvonnasta vastaavana viranomaisena laajin tiedonsaantioikeus, joka mahdollistaisi valvontatehtävän kannalta välttämättömien tietojen saamisen Veikkaus Oy:ltä, arpajaisten toimeenpanoon luvan saaneelta yhteisöltä tai säätiöltä ja tavara-arpajaisten käytännön toimeenpanijalta (1 momentti).
Poliisihallitus vastaa arpajaislain 42 §:n mukaan arpajaisten valtakunnallisen valvonnan lisäksi myös arpajaistoiminnan valtakunnallisesta tilastoimisesta. Voimassa olevan 53 §:n 3 momentissa säädetään Veikkaus Oy:n velvollisuudesta toimittaa 3 §:n 2 momentin 1–8 kohdassa tarkoitettujen rahapelien toimeenpanoa koskevat tiedot tilastoimista varten Poliisihallitukselle. Säännös siirrettäisiin Poliisihallituksen valvontatehtäviä koskevan tiedonsaantioikeuden yhteyteen pykälän 1 momenttiin. Samalla tiedonsaantioikeutta laajennettaisiin 42 §:n mukaisen tilastointitehtävän edellyttämällä tavalla siten, että säännös mahdollistaisi tietojen saamisen tilastointia varten myös arpajaisten toimeenpanoon luvan saaneelta yhteisöltä tai säätiöltä ja tavara-arpajaisten käytännön toimeenpanijalta. Tiedonsaantioikeus koskisi myös tilastoinnin osalta vain välttämättömiä tietoja.
Poliisihallituksen valvonta- ja tilastointitehtävä ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa niin rahapelien kuin muidenkin arpajaisten valvonnan osalta. Tilastoinnin avulla saatu tieto mahdollistaa erityisesti rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen ja vähentämiseen liittyvien toimien tehokkaan kehittämisen ja suunnittelun. Poliisihallitus valvoo tilastoinnin kautta muun muassa erilaisia pelikäyttäytymiseen liittyviä toimintoja, kuten pelaamiselle säädettyjen rajoitusten toteutumista. Valvonnan vaikuttavuutta lisää luotettava tilastotieto esimerkiksi markkinoinnin kohdentamisen vaikutuksista pelikäyttäytymiseen, eri peliryhmiin ja peleihin. Myös tilastoinnin avulla saatava tieto pelaamisen alueellisesta jakautumisesta Suomessa peliryhmittäin on tärkeä tieto rahapelihaittojen taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisyn näkökulmasta. Muun arpajaistoiminnan osalta tilastointia hyödynnetään valvonnassa esimerkiksi arpajaisluvan myöntämisen edellytysten täyttymisen arvioimiseksi sekä sen varmistamiseksi, että arpajaistoiminnan toimeenpano tapahtuu luvassa määrätyllä tavalla. Esimerkiksi arpojen myynnin jakautumista eri toimeenpanojen kesken tilastoitaisiin. Poliisilaitosten tiedonsaantioikeus (2 momentti) rajoittuisi poliisin myöntämien lupien ja sille tehtyjen ilmoitusten valvontaa koskevien välttämättömien tietojen saamiseen, eikä siten kattaisi oikeutta saada tietoja Veikkaus Oy:ltä. Virallisten valvojien tiedonsaantioikeus (3 momentti) puolestaan kohdistuisi virallisten valvojien tehtäviä vastaavasti ainoastaan Veikkaus Oy:n rahapelitoimintaa koskevien välttämättömien tietojen saamiseen.
Pykälän 1-3 momentin säännöksiä täsmennettäisiin lisäksi siten, että tiedonsaantioikeudet koskisivat myös henkilötietoja. Poliisihallituksella olisi siten oikeus saada tehtäviensä suorittamiseksi välttämättömät henkilötiedot Veikkaus Oy:ltä, arpajaisten toimeenpanoon luvan saaneelta yhteisöltä tai säätiöltä ja tavara-arpajaisten käytännön toimeenpanijalta. Tiedonsaantioikeus kattaisi esimerkiksi Veikkaus Oy:n asiakasrekisteriin sisältyvät tiedot sekä Veikkaus Oy:n ehdotetun 51 §:n nojalla käsittelemät henkilötiedot, joiden käsittely Poliisihallituksessa on rahapelitoiminnan tehokkaan valvonnan toteuttamiseksi välttämätöntä. Valvontaan liittyy esimerkiksi väärinkäytösten ja rikosten estäminen. Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnan tietoteknisellä valvontajärjestelmällä varmistetaan, että yhtiö toimeenpanee rahapelejä arpajaislain ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisesti. Valvonnalla varmistetaan rahapeleihin osallistuvien oikeusturvaa, mutta samalla myös Veikkaus Oy:n oikeusturvaa pelaajien perusteettomilta vaatimuksilta voittojen saamiseksi. Valvontajärjestelmään siirrettävät henkilötiedot ovat välttämättömiä sekä laissa säädetyn valvontatehtävän ja pelaajien oikeusturvan toteuttamisen että laissa säädetyn tilastointitehtävän kannalta. Henkilön yksilöinti Poliisihallituksessa pelkän valvontajärjestelmästä saatavan tiedon perusteella ei ole mahdollista, vaikka valvontajärjestelmä sisältääkin yksittäistä pelaajaa koskevia henkilötietoja. Henkilön yksilöinti valvontajärjestelmän tietojen avulla edellyttää tapauskohtaisen yksilöidyn tietopyynnön tekemistä Veikkaus Oy:lle tunnistetietojen yhdistämiseksi yhtiön asiakastietojärjestelmän tietojen kanssa. Poliisin oikeudesta käsitellä henkilötietoja säädetään poliisin henkilötietolaissa.
Rahapelien tietotekninen valvonta ja tilastointi eivät ole mahdollisia ilman kaikkia pelijärjestelmään pelaajan pelistä tallentuneita tietoja. Rahapelitoiminnan valvonta tietoteknisen valvontajärjestelmän avulla edellyttää, että pelijärjestelmän tiedot vastaanotetaan koskemattomina viranomaisen valvontajärjestelmään. Mikäli valvontajärjestelmään siirtyvä tieto ei vastaisi pelijärjestelmän sisältämiä tietoja, eroavaisuuksien havaitseminen vaikeutuisi ja vastaavasti väärinkäytösten mahdollisuus lisääntyisi.
Henkilötietojen käsittely liittyy olennaisesti Veikkaus Oy:n ja pelaajien väliseen suhteeseen niin koko asiakkuuden kuin yksittäisen pelin osalta. Esimerkkinä voidaan mainita Veikkaus Oy:n ja pelaajien välisen pelisopimuksen voimaantulo. Pelisopimuksen voimaantulon selvittämisen kannalta on tiedettävä, kenen pelistä on kysymys. Sisäministeriön asetuksessa Veikkaus Oy:n rahapelien pelisäännöiksi on säädetty useiden rahapelien sääntöjen osalta, että pelitiedot siirretään ja tallennetaan yhtiön pelijärjestelmästä valvonnan tietojärjestelmään. Monien rahapelien osalta pelisopimus tulee voimaan vain, jos peli on tallentunut yhtiön pelijärjestelmään ja siirtynyt valvonnan tietojärjestelmään.
Poliisihallituksen lisäksi myös poliisilaitosten ja virallisen valvojan tehtävät edellyttävät henkilötietojen käsittelyä. Virallisten valvojien osalta henkilötietoja on välttämätön käsitellä arvonnan valvonnassa arpajaisten luotettavuuden varmistamiseksi. Poliisilaitosten osalta esimerkiksi arpalistojen leimaaminen edellyttäisi henkilötietojen käsittelyä. Poliisilaitoksilla olisi oikeus saada välttämättömiä henkilötietoja arpajaisten toimeenpanoon luvan saaneelta yhteisöltä tai säätiöltä sekä tavara-arpajaisten käytännön toimeenpanijalta. Virallisen valvojan tiedonsaantioikeus koskisi myös Veikkaus Oy:ltä saatavia välttämättömiä henkilötietoja. Virallisten valvojien tiedonsaantioikeus kattaisi siten muun muassa ne tiedot, joita pelikasinon asiakas- ja valvontarekisterin rekisterinpitäjä saa voimassa olevan 51 §:n 4 momentin nojalla luovuttaa viralliselle valvojalle valvontatehtävän suorittamiseksi.
Henkilötietojen osalta sääntelyssä olisi kyse tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta kansallisesta lainsäädännöstä, joka voi sisältää erityisiä säännöksiä muun muassa yhteisöistä, joille ja tarkoituksista, joihin henkilötietoja voidaan luovuttaa.
Tiedonsiirtorajapinnan avaaminen Veikkaus Oy:n tietojärjestelmiin ei kuulu tiedonhallintalain soveltamisalan piiriin. Veikkaus Oy:n tietojen luovuttaminen viranomaiselle teknisen käyttöyhteyden välityksellä edellyttää siten nimenomaista säännöstä. Ehdotetussa 4 momentissa säädettäisiin, että momentissa tarkoitetut tiedot voidaan luovuttaa teknisen rajapinnan avulla tai muutoin sähköisesti.
Poliisin tiedonsaantioikeudesta säädetään arpajaislain lisäksi poliisilaissa (872/2011). Henkilötietojen käsittelystä poliisin tehtävissä säädetään poliisin henkilötietolaissa.
45 §.Tarkastus- ja kielto-oikeus. Lain 45 §:ään ehdotetaan lisättäväksi Poliisihallituksen tarkastusoikeutta koskeva täsmennys. Voimassa olevassa laissa ei ole nimenomaisia säännöksiä koskien viranomaisen tarkastusoikeutta valvottavan liiketiloissa. Varsinaisessa tarkastusoikeutta koskevassa 45 §:n 1 momentissa tarkastusoikeus on ulotettu koskemaan sitä, että peliautomaateissa ja pelilaitteissa käytetään hyväksyttyä rahaliikenteen valvontalaitetta. Arpajaislain 45 §:n perusteluissa (HE 197/1999 vp) virallisia valvojia koskevan pykälän osalta on viitattu pelikasinolla suoritettaviin tarkastuksiin. Hallituksen esityksen mukaan valvonta olisi pistokoeluontoista valvottaessa raha-automaateilla ja kasinopeleillä toimeenpantavia rahapelejä pelikasinossa ja pelikasinon ulkopuolella.
Poliisihallitus on suorittanut pelikasinon valvontaa tarkastuskäynnein jo nykyisen lain voimassa ollessa osana rahapelitoiminnan valvontatehtävää. Valvontaa ovat suorittaneet niin viralliset valvojat kuin Poliisihallituksen virkamiehet virkatyönä. Arpajaislain 43 §:n perustelujen (HE 197/1999) mukaan alun perin Helsingin poliisilaitos on määrännyt pelikasinoon 12 valvojaa osana kasinon valvontasuunnitelmaa. Vuodesta 2013 alkaen viralliset valvojat määrättiin pelikasinolle Poliisihallituksesta. Vuoden 2017 alusta alkaen erillisten virallisten valvojien määräämisestä kasinon valvontaa varten on luovuttu. Kasinon valvonta on tehty Poliisihallituksessa normaalin virkatyön ohessa siten, ettei pelikasinoa varten ole määrätty erillisiä virallisia valvojia.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 3 momentti, jossa säädettäisiin Poliisihallituksen nimenomaisesta oikeudesta tarkastaa Veikkaus Oy:n tiloja, tietojärjestelmiä ja toimintaa. Ehdotus nähdään tarpeelliseksi lisäykseksi, koska valvontaviranomaisen toimivalta ja valvontakeinot tulisi määritellä laissa riittävän selkeästi.
Poliisihallituksen tarkastusoikeus käsittäisi niin rahapelitoimintaan käytettyjä tiloja kuin muitakin tiloja siltä osin kuin tarkastaminen olisi tarpeen valvontatehtävän suorittamiseksi. Pelitoiminnan tiloja ovat arpajaislain 4 §:n 1 momentin kohdassa 5 määritelty pelikasino ja kohdassa 6 määritelty erityinen pelisali. Tarkastusoikeus koskisi kaikkia arpajaislaissa säädetyn toiminnan valvonnan toteuttamisen kannalta tarpeellisia tietojärjestelmiä ja toimintaa. Muilta osin Poliisihallituksen tiedonsaantioikeudesta säädettäisiin ehdotuksen 44 §:ssä.
Ehdotetun 3 momentin mukaan Poliisihallituksen oikeus suorittaa tarkastuksia olisi sidottu arpajaislain ja sen nojalla annettujen säännösten valvontaan. Muulla perusteella tarkastus ei olisi ehdotetun pykälän nojalla sallittua. Rahanpesulain 7 luvun 3 §:ssä on säädetty Poliisihallituksen oikeudesta suorittaa tarkastuksia kyseisen lain mukaisen valvontatehtävän hoitamiseksi.
Yritysten tiloissa tehtävien tarkastusten osalta perustuslakivaliokunta on katsonut, että hallintolain 39 §:n säännökset hallintoasian käsittelyyn liittyvässä tarkastuksessa noudatettavasta menettelystä yhdessä hallintolain 6 §:n sisältämien hallinnon oikeusperiaatteiden kanssa täyttää tarkastusten toteuttamista koskevalle lainsäädännölle asetettavat vaatimukset (esimerkiksi PeVL 15/2010 vp).
47 §.Voittojen periminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että voittojen perimisen alkamisajankohtaa koskevaa sääntelyä tarkennettaisiin. Pykälässä jaoteltaisiin eri rahapelien toimeenpanomuotoja koskevat voittojen perimistä koskeva säännökset eri momentteihin.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin voittojen perimisestä raha-arpajaisten osalta. Raha-arpajaiset voidaan edelleen jakaa raha-arpajaisiin ja rahapika-arpajaisiin. Raha-arpajaisissa arvonta suoritetaan arpojen myynnin jälkeen ja rahapika-arpajaisissa arvonta suoritetaan ennen arpojen myynnin aloittamista. Raha-arpajaisia toimeenpannaan nykyisin ainoastaan rahapika-arpajaisina. Fyysisessä ympäristössä on myynnissä niin sanottuja raaputusarpoja. Sähköisissä jakelukanavissa toimeenpantavat rahapika-arpajaiset ovat niin sanottuja nettiarpoja tai eArpoja.
Eri myyntikanavista johtuen rahapika-arpajaisten tekninen toteutus poikkeaa toisistaan. Voiton perimistä koskevan määräajan kuluminen on tarpeen säätää alkamaan eri ajankohdasta myyntikanavasta riippuen. Rahapika-arpojen sekoittaminen ja arvonta toteutetaan ennen arpojen myyntiä, jolloin myytävän arpaerän arpojen myyntiaika ja lukumäärä sekä voittojen määrä ja arvo on tarkkarajaisesti määriteltävissä. Fyysisessä ympäristössä toimeenpantavissa rahapika-arpajaisissa voiton perimisen määräaika alkaa arpaan merkityn myyntiajan päättymisestä, koska yksittäisen arvan ostohetkeä ei toistaiseksi ole mahdollista määrittää. Rahapika-arpojen osalta arpajaislakiin säädettäisiin siirtymäaika sille, koska niiden osalta siirrytään tunnistautuneeseen pelaamiseen lain 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Siirtymäajan jälkeen raaputusarpojenkin osalta arvan ostohetki olisi määriteltävissä ja voiton perimistä koskeva määräaika alkaisi arvan ostohetkestä. Sellaisten raha-arpajaisten, joiden arvonta suoritetaan myyntiajan päättymisen jälkeen, määräaika alkaisi arvontatuloksen vahvistamisesta.
Sähköisesti toimeenpantavat rahapika-arpajaiset voidaan teknisesti toteuttaa siten, että pelaajan ostettua arvan sähköisessä verkossa, arvan ostohetki ja arvan ostanut pelaaja on tarkkaan määriteltävissä Veikkaus Oy:n pelijärjestelmässä. Tällöin yksittäisen arpaerän myyntiajalla ei ole vastaavaa merkitystä kuin raaputusarpojen toimeenpanossa, vaan voiton perimisen määräaika voisi alkaa jo nykyisin arvan ostohetkestä.
Pelaajien oikeusturvaan muutoksella ei olisi merkittävää vaikutusta, koska ostohetkestä alkava vuoden määräaika olisi riittävän pitkä voiton perimiseen.
Lisäksi ehdotetaan, että pykälän 2 momentissa veikkaus- ja vedonlyöntipelien sekä totopelien voittojen perimisen määräajan alkamisajankohta säädettäisiin vastaamaan esityksen 43 §:ään tehtäviä muutoksia. Nykyisin määräaika voittojen perimiseen alkaa virallisen valvojan tekemän näiden pelien pelisääntöjen mukaisen lopputuloksen vahvistamisesta. Esityksessä ehdotetaan 43 §:ää muutettavaksi siten, että virallinen valvoja ei erikseen vahvistaisi vedonlyöntipelien sekä totopelien tuloksia, vaan pelien valvonta perustuisi siihen, että Veikkaus Oy:n pelijärjestelmän ja valvontajärjestelmän tiedot vastaavat toisiaan. Sen sijaan veikkauspelien osalta määräaika alkaisi pelistä riippuen joko pelin pelisääntöjen mukaisen lopputuloksen saavuttamisesta tai virallisen valvojan tekemästä pelin lopputuloksen vahvistamisesta. Veikkauspelien valvonnan tekninen toteutus eri myyntikanavissa poikkeaa toisistaan. Tämän johdosta voiton perimistä koskevan määräajan kulumisesta on tarpeen säätää siten, että määräaika voisi alkaa kulua eri ajankohdasta.
Ehdotetun 5 momentin mukaan sisäministeriön asetuksella säädettäisiin raha-arpajaisten ja veikkauspelien voittojen perimisen määräajan alkamisesta. Raha-arpajaisten osalta asetuksella säädettäisiin, alkaako voittojen perimisen määräaika arvan myyntiajan päättymisestä vai ostohetkestä. Veikkauspelien osalta puolestaan säädettäisiin, alkaako voittojen perimisen määräaika kulua pelisääntöjen mukaisen lopputuloksen saavuttamisesta tai lopputuloksen vahvistamisesta.
Pykälän 1 momenttia on muutettu arpajaislain muuttamisesta annetulla lailla (677/2019), joka tulee tältä osin osalta voimaan 1.1.2022. Momenttiin tehtiin tekninen muutos erityisautomaattia koskevan määritelmän kumoamisen johdosta siten, että säännöksestä poistettiin maininta erityisautomaateista.
50 §.Pelikasinon ja erityisen pelisalin tekninen valvonta. Voimassa olevassa pykälässä säädetään pelikasinon teknisestä valvonnasta. Veikkaus Oy:llä on pelikasinotoiminnan harjoittajana oikeus siitä ennalta ilmoitettuaan valvoa pelitoimintaa katselemalla ja kuvaamalla teknisellä laitteella pelikasinon sisäänkäynti- ja asiakastiloissa sekä pelikasinon henkilökunnan työtiloissa. Tekninen valvontaoikeus ei koskisi henkilökunnan virkistys- eikä sosiaalitiloja.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin teknisestä valvonnasta myös erityisessä pelisalissa. Pykälään lisättäisiin myös viittaussäännös yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin (759/2004), jonka 16 ja 17 §:ssä säädetään työntekijöiden kameravalvonnasta. Säännökset tulisi ottaa huomioon pelikasinon ja erityisen pelisalin teknistä valvontaa järjestettäessä. Pääsääntöisesti teknistä valvontaa ei voitaisi käyttää esimerkiksi työntekijöiden pukeutumis- tai sosiaalitiloissa eikä henkilökohtaiseen käyttöön varatuissa työhuoneissa. Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 19 §:n mukaan työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutettavan valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja näissä käytettävät menetelmät yhteistoimintaneuvotteluissa tulee käsitellä.
51 §.Veikkaus Oy:n oikeus käsitellä henkilötietoja. Voimassa olevan lain pelikasinon asiakas- ja valvontarekisteriä koskevat 51 §:n säännökset muutettaisiin säännöksiksi henkilötietojen käsittelystä Veikkaus Oy:n lakisääteisissä tehtävissä. Pykälän 1 momentissa kuvattaisiin tarkoitukset, joihin Veikkaus Oy saa käyttää henkilötietoja tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla lakisääteisen velvoitteensa noudattamiseksi, sekä käsiteltävien tietojen sisältö. Lain 12 §:n mukaan yhtiön tehtävänä on harjoittaa rahapelitoimintaa siten, että rahapeleihin osallistuvien oikeusturva taataan, väärinkäytökset ja rikokset pyritään estämään sekä pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ehkäistään ja vähennetään. Rahapelit on lisäksi 13 c §:n mukaan toimeenpantava siten, että rahapelitoimintaan osallistuvien oikeusturva taataan, väärinkäytökset ja rikokset pyritään estämään sekä pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ehkäistään ja vähennetään. Henkilötietojen sallittuihin käsittelytarkoituksiin kuuluisi lisäksi myös tapahtuneiden väärinkäytösten selvittäminen. Väärinkäytöksiä selvitetään muun muassa rahapelitoiminnan oikeellisuuden takaamiseksi.
Käsiteltävien henkilötietojen sisällöstä säädettäisiin tietosuoja-asetuksessa ja perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä korostetun riskiperusteisen lähestymistavan mukaisesti yksityiskohtaisesti ja tarkkarajaisesti erityisesti siltä osin kuin on kyse erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvista tai muuten arkaluonteisista tiedoista, joiden käsittelystä voidaan arvioida aiheutuvan riskejä rekisteröidyn oikeuksille.
Käsiteltäviin henkilötietoihin kuuluisivat 1 momentin 1 kohdan mukaan asiakkaan kansalaisuus ja ulkomaalaisen asiakkaan henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan tiedot. Voimassa olevan 51 §:n 1 momentissa säädetään pelikasinon asiakkaan kansalaisuutta ja ulkomaalaisen asiakkaan passin numeroa, antopäivää ja -paikkaa koskevien tietojen keräämisestä ja tallettamisesta pelikasinon asiakas- ja valvontarekisteriin. Kansalaisuutta ja ulkomaalaisen asiakkaan asiakirjan tietoja saisi ehdotetun 1 kohdan mukaan käsitellä myös muista Veikkaus Oy:n asiakkaista kuin pelikasinon asiakkaista. Kohdassa tarkoitettujen tietojen käsittelyyn voidaan katsoa liittyvän riskejä rekisteröidyn oikeuksien kannalta muun muassa siksi, että tiedot mahdollistavat päätelmien tekemisen erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvasta rodusta tai etnisestä alkuperästä. Tietojen käsittely olisi johdantokappaleen mukaisesti mahdollista vain, jos se on Veikkaus Oy:n lakisääteisiin tehtäviin perustuvien käsittelytarkoitusten kannalta välttämätöntä.
Momentin 2 kohdassa säädettäisiin asiakkaan kuvan ja teknisen valvonnan tietojen käsittelystä. Oikeus kuvan ja teknisessä valvonnassa kerättyjen tietojen käsittelyyn vastaisi voimassa olevaa 51 §:ää, mutta säännös koskisi 15 ja 50 §:ään esitettäviä muutoksia vastaavasti pelikasinon asiakkaiden lisäksi myös erityisten pelisalien asiakkaiden tietoja. Teknisen valvonnan tietojen ja asiakkaan kuvan käsittelyn on katsottu edellyttävän tietosuoja-asetusta täydentävää sääntelyä muun muassa siitä syystä, että teknisen valvonnan tietoihin voi sisältyä tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia biometrisia tietoja. Teknisen valvonnan avulla kerättävien henkilökunnan tietojen käsittelystä ei ehdoteta säädettäväksi, koska kameravalvonnasta työpaikalla säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa.
Momentin 3–5 kohdassa säädettäisiin häiriökäyttäytymistä, epäiltyä tai todettua pelivilppiä sekä pelaamista koskevaa kieltoa ja rajoitusta koskevien tietojen käsittelystä. Myös näiden tietojen käsittelystä säädetään pelikasinon asiakkaiden osalta voimassa olevassa 51 §:ssä, mutta säännökset laajennettaisiin käyttötarkoitusten mukaisesti koskemaan kaikkia Veikkaus Oy:n asiakkaita ja rahapelitarjontaa. Epäiltyä tai todettua pelivilppiä koskevan tiedon käsittelyssä voidaan katsoa ainakin osittain olevan kyse tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa tarkoitetusta rikostuomioihin ja rikkomuksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyvien henkilötietojen käsittelystä. Veikkaus Oy käsittelee pelivilppiä koskevia tietoja muun muassa väärinkäytösten ja rikosten estämiseksi sekä tapahtuneiden väärinkäytösten selvittämiseksi. Veikkaus Oy:n palvelujen käyttöön ja pelivoittojen maksamiseen liittyvien seuraamusten lisäksi väärinkäytöksen selvittäminen voi johtaa esimerkiksi saatavien perintään sekä siviili- tai rikosprosessiin tuomioistuimessa. Myös häiriökäyttäytymistä, pääsykieltoa ja pelaamisrajoitusta koskevien tietojen arvioidaan olevan yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta siinä määrin merkittäviä, että tietojen käsittely edellyttää yksityiskohtaista ja tarkkarajaista sääntelyä.
Momentin 6 kohdan mukaan Veikkaus Oy voisi lisäksi käsitellä tietoa haittoja aiheuttavaa rahapelaamista koskevasta epäilystä. Veikkaus Oy:n muodostamaa haittaepäilyä koskevaa tietoa ei voida pitää suoraan terveyttä koskevana tietona tai muuten tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvana tietona, mutta haittaepäilyä koskevien tiedon perusteella on mahdollista tehdä päätelmiä asiakkaan terveydentilaan liittyvistä ongelmista. Haittaepäilyä koskevan tiedon muodostaminen esimerkiksi 2 momentissa tarkoitetun henkilötietojen automaattisen käsittelyn avulla voi myös edellyttää erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tai muuten arkaluonteisten tietojen käsittelyä. Haittaepäilyä koskevien tietojen käsittelystä olisi siten riskiperusteisen lähestymistavan mukaisesti tarpeen säätää nimenomaisesti.
Momentin 7 kohdassa säädettäisiin asiakkaan tunnistamistietojen, pelitapahtumia koskevien tietojen ja muiden Veikkaus Oy:n asiakasrekisterin tietojen käsittelystä momentin mukaisiin tarkoituksiin. Kyse olisi Veikkaus Oy:n asiakassuhteisiin liittyvistä henkilötiedoista, jotka on tyypillisesti talletettu Veikkaus Oy:n asiakasrekisteriin esimerkiksi rekisteröidyn suostumuksen, sopimuksen tai rekisterinpitäjän oikeutetun edun perusteella. Myös näiden tietojen käsittely momentin mukaisissa Veikkaus Oy:n lakisääteisiin tehtäviin perustuvissa tarkoituksissa olisi mahdollista ainoastaan, kun se olisi käsittelytarkoituksen kannalta välttämätöntä. Säännös mahdollistaisi tunnistamistietojen ja pelitapahtumia koskevien tietojen lisäksi myös muiden välttämättömien asiakasrekisterin tietojen käsittelyn. Selvyyden vuoksi kohdassa täsmennettäisiin kuitenkin, että sen nojalla ei olisi sallittua käsitellä muita erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tai muuten arkaluonteisten henkilötietojen käsittelystä olisi säädettävä nimenomaisesti.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Veikkaus Oy:n velvollisuudesta arvioida pelaamisesta asiakkaille aiheutuvien haittojen riskiä peli- ja pelaajadatan automaattisen käsittelyn avulla. Yhtiön olisi myös ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin riskien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Toimenpiteisiin tulisi ryhtyä esimerkiksi, jos haittojen riskien arviointi osoittaisi pelaajan rahapelikäyttäytyminen muuttuneen selkeästi haitallisemmaksi. Arvioinnissa hyödynnettäisiin Veikkaus Oy:n kehittämää matemaattista mallia (vastuullisen asiakkuuden malli). Haittojen arvioinnissa käytetyn mallin rakentamisessa käytettäisiin muun muassa asiakaskäyttäytymisen vakautta, säännöllisyyttä ja toiminnan suunnitelmallisuutta kuvaavia muuttujia sekä määrällisinä muuttujina pelaamiseen käytettyä aikaa ja rahaa. Tämän lisäksi vasteena käytettäisiin tarvittaessa pelaamisen riskejä kartoittavan itsearviointitestin, kuten PGSI:n (Problem Gambling Severity Index) tuloksia. Malliin valikoituisivat merkitsevimmät muuttujat, joiden perusteella jokaiselle pelanneelle asiakkaalle muodostuisi pelikäyttäytymistä kuvaava tunnusluku asiakaskantaan.
Momentissa tarkoitetun automaattisen käsittelyn tuloksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi Veikkaus Oy:n sähköisen pelipalvelun sisällön automatisoinnissa. Arvion perusteella voitaisiin muun muassa valikoida tarjolle asetettavaa tuoteinformaatiota, rajoittaa digitaalista markkinointia ja vaikuttaa erilaisten pelaamisen hallinnan työkalujen nostamiseen esille pelipalvelussa. Lisäksi tuloksia voitaisiin hyödyntää myös asiakaskohtaamisissa esimerkiksi valikoimalla asiakkaita, joihin otettaisiin yhteyttä arvion osoittaman riskin perusteella.
Veikkaus Oy:n edellä mainittua arviointia ei olisi tarkoitus käyttää hyödyksi esimerkiksi pelikiellon automaattisessa asettamisessa, pääsyn kieltämisessä fyysisiin pelisaleihin taikka Veikkaus Oy:n sähköisen pelipalvelun sisällön käytöstä poistamisessa. Arviointia ei saisi hyödyntää pelaamisen edistämisen tarkoituksessa.
Haittojen riskin arvioinnissa automaattisen henkilötietojen käsittelyn avulla olisi kyse tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta profiloinnista, jossa on noudatettava asetuksen yleisiä vaatimuksia esimerkiksi tietojen minimoinnista, läpinäkyvyydestä ja rekisteröidyn oikeuksista. Profilointiin käytettävien tietojen tulee myös olla virheettömiä ja ajantasaisia. Profiloinnin tuottaman tiedon perusteella ei kuitenkaan olisi sallittua tehdä tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa lähtökohtaisesti kiellettyjä automaattisia yksittäispäätöksiä. Pelkästään automaattisen henkilötietojen käsittelyn perusteella ei siten olisi mahdollista esimerkiksi asettaa pelikieltoa tai muita pelaajakohtaisia rajoituksia, vaan pelaajakohtaisten rajoitusten asettaminen edellyttäisi aina luonnollisen henkilön muodostamaa arviota.
Pykälässä tarkoitetut henkilötiedot tallennetaan Veikkaus Oy:n henkilörekisteriin. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi enimmäisajasta, jonka Veikkaus Oy voi käsitellä henkilötietoja 1 momentin mukaisiin käsittelytarkoituksiin. Enimmäisajaksi ehdotetaan viittä vuotta. Käsittelyaika määräytyisi pääsääntöisesti tietojen tallettamisajankohdan mukaan. Käsittelyajan pituudessa olisi huomioitava ratkaisusuosituksen käsittelyaika, voittojen perimiseen liittyvä vuoden vanhentumisaika, vanhentumisen katkaisu sekä mahdollisesti rikosprosessiin johtavien väärinkäytösepäilyjen kannalta merkityksellinen syyteoikeuden vanhentumisaika. Pelikiellon sekä markkinointikiellon osalta sallittu käsittelyaika määräytyisi kuitenkin kiellon päättymisajankohdan mukaan. Pelikielto voidaan pelikasinon ja erityisen pelisalin osalta 15 §:n 2 momentin mukaan asettaa myös toistaiseksi. Myös Veikkaus Oy:n rahapelien pelisäännöistä annetun sisäministeriön asetuksen mukaan kaikkea sähköistä pelaamista koskeva esto (pelikielto) voidaan asettaa toistaiseksi. Ehdotetun 14 b §:n 8 momentissa säädetään suoramarkkinoinnin kiellosta pelaamisen estoja asettaneelle pelaajalle. Lisäksi pelaajan on käytännössä mahdollista kieltää suoramarkkinointi ilman pelaamisen estojen asettamista. Peli- ja markkinointikieltoa koskevat henkilötiedot tulisi voida säilyttää käsittelytarkoituksen kannalta riittävän ajan kiellon päättymisen jälkeen.
Tietojen käsittelyajan osalta olisi lisäksi noudatettava 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua säilytyksen rajoittamista koskevaa periaatetta, jonka mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Tietojen käsittely 1 momentin mukaisiin tarkoituksiin olisi tietosuoja-asetuksen vaatimusten mukaisesti lopetettava, kun tiedot eivät enää ole käsittelytarkoituksen kannalta tarpeellisia. Pykälässä tarkoitetussa henkilötietojen käsittelyssä olisi myös muilta osin huomioitava tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaiset periaatteet.
Pykälässä tarkoitetun henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena olisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, koska käsittely on tarpeen rekisterinpitäjänä toimivan Veikkaus Oy:n lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen osalta käsittely perustuisi 9 artiklan 2 kohdan g alakohtaan, joka mahdollistaa käsittelyn, kun se on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. Ehdotettu sääntely perustuisi yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaiseen kansalliseen liikkumavaraan. Esityksen jaksossa 11.4 on perusteltu kansallisen liikkumavaran käyttöä.
Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelyä koskevassa lainsäädännössä on tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaan säädettävä asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Myös 10 artiklassa tarkoitettu rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyvien henkilötietojen käsittely edellyttää säätämistä asianmukaisista suojatoimista rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi. Pykälässä ehdotetun henkilötietojen käsittelyn osalta suojatoimena toimisivat muun muassa henkilötietojen käsittelyn rajaaminen Veikkaus Oy:n lakisääteisten tehtävien vuoksi välttämättömään, säädettävä enimmäiskäsittelyaika sekä 44, 54 ja 55 §:ssä ehdotettu tietojen luovuttamisedellytyksiä koskeva sääntely. Käsittelyn edellyttämistä suojatoimista säädetään lisäksi henkilötietojen käsittelyyn yleislakina sovellettavassa tietosuojalaissa.
Veikkaus Oy voi pykälässä tarkoitetun henkilötietojen käsittelyn lisäksi käsitellä toiminnassaan pelaajien tietoja suoraan tietosuoja-asetuksen nojalla. Tällöin käsittelyn oikeusperusteena on esimerkiksi rekisteröidyn suostumus, sopimus tai rekisterinpitäjän oikeutettu etu. Tältä osin tietosuoja-asetus ei mahdollista täydentävän kansallisen sääntelyn antamista. Veikkaus Oy:n asiakasrekisterin tietojen käsittely muihin kuin 51 §:n mukaisiin tarkoituksiin perustuu tietosuojan yleislainsäädäntöön. Asiakasrekisterin tietoja on käsiteltävä suoraan sovellettavan tietosuoja-asetuksen vaatimusten mukaisesti noudattaen esimerkiksi tietojen minimointiperiaatetta.
Veikkaus Oy käsittelee henkilötietoja lisäksi myös muun erityislainsäädännön nojalla. Muun muassa rahanpesulain mukaisiin käsittelytarkoituksiin käsitellään osittain samoja henkilötietoja kuin arpajaislain mukaisiin tarkoituksiin. Tältä osin henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan rahanpesulakia, jossa säädetään asiakkaan tuntemistietojen rekisteröinnistä ja käsittelystä. Esimerkiksi Veikkaus Oy:n velvoite rekisteröidä ehdotetussa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot perustuu rahanpesulakiin. Arpajaislaissa olisi kuitenkin säädettävä mainittujen rahanpesulain mukaisesti rekisteröityjen henkilötietojen käsittelystä ehdotetun 1 momentin mukaisiin tarkoituksiin eli rahapelitoimintaan osallistuvien oikeusturvan takaamiseksi, väärinkäytösten ja rikosten estämiseksi, väärinkäytösten selvittämiseksi tai rahapelien pelaamisesta aiheutuvien taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
52 §.Arpajaisten toimeenpanosta aiheutuvien haittojen seuranta ja tutkimus, arviointi sekä ehkäisyn ja hoidon kehittäminen. Arpajaislain 52 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö vastaa arpajaisten toimeenpanosta aiheutuvien haittojen seurannasta ja tutkimuksesta sekä ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä. THL toimeenpanee tehtävää sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaisesti. Pykälän toimeenpanoon kuuluu myös sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä tapahtuva rahapelitoiminnan haittariskien ja haittojen arviointi, joka jo nyt kuuluu osaksi pykälässä tarkoitettua työtä. Arviointityö käynnistettiin vuonna 2016 ja sitä on kuvattu tarkemmin rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 132/2016 vp). Pykälää muutettaisiin siten, että sen otsikkoon ja itse pykälässä säädettyyn toimeenpanon kuvaukseen lisättäisiin arviointi. Lisäksi pykälään lisättäisiin vallitsevan käytännön mukaisesti maininta siitä, että THL toimeenpanee tehtävää sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaisesti. Arpajaislain 52 §:n mukaista työtä tehdään siis sekä sosiaali- ja terveysministeriön että THL:n toimesta.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL käsittelevät 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi henkilötietoja, joita koskevasta tiedonsaantioikeudesta ehdotetaan säädettäväksi 54 ja 55 § §:ssä. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan henkilötietojen käsittely on lainmukaista, jos se on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Mainitun kohdan e alakohdan mukaan käsittely on lainmukaista, kun se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Käsittelyn perustasta on kummassakin tapauksessa mainitun artiklan 3 kohdan mukaan säädettävä unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä. Tämä tarkoittaa, että viranomaisen tehtävä ja toimivaltuudet tulee kuvata lainsäädännössä niin, että henkilötietojen käsittelyn oikeusperusta ja tarkoitus voidaan perustellusti siitä johtaa toiminnan tavoite huomioon ottaen (ks. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanotyöryhmän (TATTI) loppumietintö, Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 8/2018, s. 33 ja PeVL 14/2018 vp, s. 16). Sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n tehtäviä koskevan sääntelyn täsmentäminen on siten myös henkilötietojen käsittelyn näkökulmasta perusteltua.
Veikkaus Oy:n tulisi korvata valtiolle seurannasta, rahapelien toimeenpanoon liittyvien haittojen arvioinnista, tutkimuksesta sekä ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Sosiaali- ja terveysministeriö perisi yhtiöltä maksuna määrän, joka vastaa toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää. Säännös vastaisi pääosin voimassa olevaa lakia. Maksun maksuunpanosta säädettäisiin voimassa olevan lain mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
53 §.Veikkaus Oy:n tietojen luovuttaminen. Voimassa olevassa pykälässä säädetään Veikkaus Oy:n velvollisuudesta luovuttaa tietoja. Pykälän otsikkoa muutettaisiin vastaamaan ehdotettua 3 momentin sääntelyä, joka ei ole luonteeltaan velvoittavaa, vaan mahdollistavaa.
Pykälän 1 ja 2 momenttiin ei esitetä muutoksia. Pykälän 1 momentissa säädetään Veikkaus Oy:n velvollisuudesta toimittaa vuosittain toimintasuunnitelma, seuraavaa vuotta koskeva talousarvio sekä tilinpäätösasiakirjat tuotonjakoasioita käsitteleville ministeriöille, valtiovarainministeriölle, sisäministeriölle ja Poliisihallitukselle. Pykälän 2 momentin mukaan Veikkaus Oy:n tulee antaa vuosittain tuotonjakoasioita käsitteleville ministeriöille sekä sisäministeriölle ja Poliisihallitukselle kertomus pelitoimintansa kehityksestä ja niistä toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt pelaamisesta aiheutuvien taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Jatkossa rahapelihaittoja koskevaan kertomukseen tulisi sisällyttää tiedot myös siitä, miten Veikkaus Oy on 51 §:n 2 momentissa tarkoitetussa haittojen riskien arvioinnissa hyödyntänyt peli- ja pelaajadataa ja minkälaisiin toimenpiteisiin yhtiö on arvioinnin perusteella ryhtynyt.
Voimassa olevan 3 momentin mukaan yhtiön on toimitettava 3 §:n 2 momentin 1–8 kohdassa tarkoitettujen rahapelien toimeenpanoa koskevat tiedot tilastoimista varten Poliisihallitukselle. Tietojen luovuttamisesta tilastoimista varten ehdotetaan säädettäväksi 44 §:ssä, jossa säädettäisiin myös Poliisihallituksen oikeudesta saada valvontatehtävän vuoksi välttämättömiä tietoja. Voimassa olevan momentin mukaan yhtiön on lisäksi luovutettava arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien haittojen seurantaa, tutkimusta ja rahapelien haitallisuuden arviointia varten tarpeelliset tiedot sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedonsaantioikeudesta säädettäisiin jatkossa uudessa 54 §:ssä.
Ehdotetun 3 momentin mukaan Veikkaus Oy voisi luovuttaa henkilötietoja tieteelliseen tutkimukseen, jos tietojen saajalla on tietosuojalainsäädännön mukainen oikeus käsitellä näitä tietoja. Tällä tarkoitetaan, että tutkimuksen tekijällä on oltava oikeudellinen peruste luovutettavien henkilötietojen käsittelylle ja tutkimuksessa on noudatettava tietosuojalainsäädännössä henkilötietojen käsittelylle asetettuja vaatimuksia. Veikkaus Oy rekisterinpitäjänä arvioisi tapauskohtaisesti, täyttyvätkö edellytykset tietojen luovuttamiselle tutkimuskäyttöön. Tieteellistä tutkimusta ei ole määritelty tietosuojan yleislainsäädännössä, mutta tietosuoja-asetuksen johdanto-osan mukaan henkilötietojen käsittelyä tieteellisiä tutkimustarkoituksia varten on tietosuoja-asetuksen soveltamista varten tulkittava laajasti. Tieteelliset tutkimustarkoitukset voivat tarkoittaa myös teknologian kehittämistä ja esittelyä, perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta ja yksityisin varoin rahoitettua tutkimusta. Tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkkeinä on salassa pidettävien tietojen luovutusedellytyksiä arvioitaessa pidetty asianmukaista tutkimussuunnitelmaa, tutkimuksen tekijöiden riittävää tieteellistä pätevyyttä sekä tutkimuksen autonomisuutta, julkisuutta ja tieteellisiä päätavoitteita (ks. KHO 181:2013).
Säännöksellä edistettäisiin erityisesti Veikkaus Oy:n peli- ja pelaajadatan tutkimuskäyttöä rahapelaamisen ja pelihaittoja koskevan tietopohjan laajentamiseksi myös muilta osin kuin arpajaislain 52 §:ssä tarkoitetun lakisääteisen tehtävän toimeenpanossa. Tällaista tutkimusta toteutetaan muun muassa yliopistoissa, Alkoholitutkimussäätiön jakamin apurahoin, Peliklinikalla sekä rahapelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen erikoistuneella järjestökentällä.
54 §.Sosiaali- ja terveysministeriön tiedonsaantioikeus. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi sosiaali- ja terveysministeriön oikeudesta saada salassapitosäännösten estämättä ja maksutta tietoja ministeriön 52 §:ssä säädettyihin tehtäviin eli arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien haittojen seurantaa, tutkimusta ja rahapelien haitallisuuden arviointia sekä haittojen ehkäisyn ja hoidon kehittämistä varten. Tietoja voitaisiin saada sekä Veikkaus Oy:ltä että THL:ltä, joka toimeenpanisi 52 §:n mukaista tehtävää sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaisesti.
Tiedonsaantioikeus olisi rajattu käsittelytarkoituksen kannalta välttämättömiin tietoihin. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi tietojen vastaanottajana arvioida pyytämiensä tietojen välttämättömyys mainittujen tehtävien kannalta ja perustella pyyntönsä tapauskohtaisesti.
Tiedonsaantioikeus koskisi esimerkiksi liikesalaisuutena salassa pidettäviä tietoja. Tällaisia 52 §:n toimeenpanon kannalta välttämättömiä tietoja, jotka osin saattavat kuulua liikesalaisuuden suojan vuoksi salassa pidettäviin tietoihin ovat esimerkiksi 1) tiedot pelikulutuksesta tuotetasolla, alueellisesti, kanavakohtaisesti ja myyntipaikkakohtaisesti, 2) myyntipaikkojen ja raha-automaattien sijoittumista koskevat tiedot, 3) tiedot Veikkaus Oy:n omien toimipaikkojen kävijämääristä sekä alaikäisvalvonnasta, 4) tiedot markkinointikampanjoista ja –panostuksista sekä 5) Veikkaus Oy:n liiketoiminnan suunnitteluun ja strategiaan liittyvät tiedot sekä kansainvälisen yhteistyön kautta saatavat pelaamista ja pelimarkkinoita koskevat tiedot. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioisi sille luovutettujen ja sillä hallussaan olevien tietojen salassapidon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999), jäljempänä julkisuuslaki, mukaisesti. Päätöksen yksittäisen tiedon salassapidosta tekisi aina viranomainen.
Tiedonsaantioikeus koskisi myös välttämättömiä Veikkaus Oy:n käsittelemiä henkilötietoja. Tiedonsaantioikeus kattaisi sekä 51 §:ssä tarkoitetut tiedot, että ne Veikkaus Oy:n asiakkaita ja heidän pelaamistaan koskevat tiedot, joita yhtiö käsittelee suoraan yleisen tietosuojalainsäädännön nojalla esimerkiksi sopimukseen, suostumukseen tai oikeutettuun etuun perustuen. Sosiaali- ja terveysministeriössä Veikkaus Oy:n asiakkaiden tietojen käsittely on tarpeen erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan rahapelitoiminnan haittariskien ja haittojen arviointiryhmän työssä. Arviointiryhmä seuraa ja arvioi rahapelien toimeenpanosta aiheutuvia haittoja ja haittariskejä ja valmistelee asiassa lausuntoja. Arviointiryhmä tarvitsee peli- ja pelaajatietoja nopealla varoitusajalla ja säännöllisin välein oman työnsä tueksi. Rahapelin toimeenpanon jatkuva seuranta on olennainen osa arviointityötä. Työ on luonteeltaan arvioivaa ja monitoroivaa.
Haittojen mahdollisimman tehokas ehkäisy ja vähentäminen edellyttävät mahdollisuutta muun muassa peli- ja pelaajadatan tarkasteluun. Veikkaus Oy:n tuottaman aineiston perusteella pelituotteiden ja rahapelitoiminnan haittariskejä voidaan arvioida täsmällisesti. Arviointi- ja tutkimustyöhön tarvittavat välttämättömät tiedot koostuvat useista kokonaisuuksista, joihin kuuluvat myös yksilötason asiakasrekisteritiedot Veikkaus Oy:n asiakkaista ja heidän pelaamisestaan. Näihin sisältyy esimerkiksi seuraavia tietoja: asiakkaiden demografiatiedot ja asiakkuuteen liittyvät tiedot, tiedot Veikkaus Oy:n asiakasprofiloinneista ja -personoinneista, tiedot rahapeliongelmariskin arvioinnista, tiedot tunnistetusta pelaamisesta, tiedot asiakkaisiin kohdistetuista toimenpiteistä ja viestinnästä sekä asiakaskyselyistä, rahapelipalveluiden käyttöä, rahansiirtoja ja pelaamisen hallinnan välineiden käyttöä koskevat tiedot sekä tiedot eri myyntipaikkojensijainneista ja niissä tapahtuvasta pelaamisesta.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedonsaantioikeuksien nojalla saatujen henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena olisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, koska käsittely on tarpeen ministeriön lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen osalta käsittely perustuisi 9 artiklan 2 kohdan g alakohtaan, jonka mukaan käsittely on sallittua, kun se on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla.
Tiedonsiirtorajapinnan avaaminen Veikkaus Oy:n tietojärjestelmiin ei kuulu tiedonhallintalain soveltamisalan piiriin. Veikkaus Oy:n tietojen luovuttaminen viranomaiselle teknisen käyttöyhteyden välityksellä edellyttää siten nimenomaista säännöstä. Ehdotetussa 1 momentissa säädettäisiin, että momentissa tarkoitetut tiedot voidaan luovuttaa sosiaali- ja terveysministeriölle teknisen rajapinnan avulla tai muutoin sähköisesti. Tietojen toimitus olisi tarkoitus toteuttaa tapauskohtaisten tietopyyntöjen perusteella. Veikkaus Oy voisi toimittaa tietoja sosiaali- ja terveysministeriölle esimerkiksi salattuna sähköpostina tai turvapostilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön 52 §:n mukaiset tehtävät eivät edellytä henkilötietojen käsittelyä siten, että sosiaali- ja terveysministeriön olisi tarpeen tunnistaa luovutettavista tiedoista yksittäinen henkilö. Luovutettaviin tietoihin ei siten tulisi sisältyä suoria tunnisteita. Ehdotetun 2 momentin mukaan Veikkaus Oy:n tai THL:n tulisi pseudonymisoida luovutettavat henkilötiedot. Pseudonymisoimisella tarkoitetaan tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 5 kohdan määritelmän mukaan henkilötietojen käsittelemistä siten, että niitä ei voida enää yhdistää tiettyyn rekisteröityyn käyttämättä lisätietoja, edellyttäen että tällaiset lisätiedot säilytetään erillään ja niihin sovelletaan teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei henkilötietojen yhdistämistä tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön tapahdu. Pseudonymisoinnin soveltaminen henkilötietoihin vähentää käsittelystä aiheutuvia riskejä, mutta pseudonymisoituja tietoja on edelleen käsiteltävä henkilötietoina tietosuojalainsäädännön mukaisesti.
Ajallisesti tiedonsaantioikeus kattaisi kaikki Veikkaus Oy:n rekisterinpidossa olevat tiedot, myös ennen lain voimaantuloa kerätyt ja tallennetut henkilötiedot. Henkilötietojen käsittely olisi rajoitettu vain siihen tarkoitukseen, johon ne on luovutettu, sekä tilastollisiin tarkoituksiin. Siten sosiaali- ja terveysministeriölle luovutettuja tietoja voitaisiin 2 momentin mukaan käyttää ainoastaan ministeriön 52 §:n mukaisissa tehtävissä ja tilastoinnissa. Veikkaus Oy:n luovuttamat tiedot eivät ole sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetussa laissa (552/2019), jäljempänä toisiolaki, tarkoitettuja tietoja. Selvyyden vuoksi momentissa säädettäisiin kuitenkin nimenomaisesti siitä, että pykälässä tarkoitettujen Veikkaus Oy:n luovuttamien tietojen käsittelyyn ei sovellettaisi toisiolakia. Vastaava säännös ehdotetaan sisällytettävän THL:n osalta 55 §:ään.
55 §.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedonsaantioikeus. Ehdotetun 52 §:n mukaan THL:n toimeenpanisi sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevaa haittojen seurantaa ja tutkimusta, rahapelien toimeenpanoon liittyvien haittojen arviointia sekä niiden ehkäisyn ja hoidon kehittämistä sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaisesti. THL:n oikeudesta saada tämän tehtävän suorittamiseksi välttämättömiä tietoja Veikkaus Oy:ltä sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä salassapitosäännösten estämättä ja maksutta säädettäisiin uudessa 55 §:ssä.
Tiedonsaantioikeus koskisi myös välttämättömiä yhtiön käsittelemiä henkilötietoja vastaavasti kuin 54 §:ssä säädetty sosiaali- ja terveysministeriön tiedonsaantioikeus. Sen lisäksi, mitä 54 §:n perusteluissa on todettu välttämättömistä henkilötason tiedoista ja niiden käytöstä 52 §:n mukaiseen työhön, THL:llä olisi kuitenkin oikeus saada tehtävänsä kannalta välttämättömät henkilötiedot tunnisteellisina. Tunnistetietoja käytettäisiin ainoastaan yhdistettäessä tutkimusaineistoon rekisteritietoja muista hallinnollisista rekistereistä, joihin sisältyviä tietoja THL:llä olisi oikeus saada muualla säädettyjen tiedonsaantioikeuksiensa nojalla. Rekisteritietojen yhdistäminen ei ole mahdollista ilman asiakkaiden tunnistetietoja.
Tietojen luovuttamisesta teknisen rajapinnan avulla tai muuten sähköisessä muodossa ehdotetaan säädettäväksi vastaavasti kuin 54 §:ssä. Tietojen toimitus olisi tarkoitus toteuttaa tapauskohtaisten tietopyyntöjen perusteella koottavien tiedostojen muodossa. Veikkaus Oy kokoaisi tarvittavat tiedot tiedostoihin, salaisi tiedostot ja toimittaisi ne THL:n hallinnoiman turvallisen verkkopalvelun kautta vastaanottajalle.
Veikkaus Oy:n peli- ja pelaajadata ei sisällä kaikkea tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin kannalta välttämätöntä informaatiota. Pelaajaryhmien taustojen ymmärtäminen on välttämätöntä selvitettäessä haittojen syy-seuraussuhteita, mikä edellyttää tietojen yhdistämistä muihin rekisteritietoihin. Veikkaukselta saatavia aineistoja on siten rikastettava valtionhallinnon keräämiä hallinnollisia rekistereitä hyödyntämällä. Yhdistettäviä rekistereitä ylläpitävät tahot ovat THL:n lisäksi Tilastokeskus, Kansaneläkelaitos, Digi- ja väestötietovirasto, Eläketurvakeskus, Verohallinto sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Rekistereistä saatavat Veikkaus Oy:n aineistoihin yhdistettävät tiedot olisivat demografisia tietoja, asuntokunnan tietoja, asuinpaikan tietoja, eläke-, kuntoutus- ja työsuhdetietoja, tietoja työllisyydestä ja työllistämistoimenpiteistä sekä tulotietoja. Lisäksi tutkimusaineistoon saatettaisiin yhdistää tietoja rikostuomioista, toimeentulotukirekisterin tietoja, sosiaalihuollon hoitoilmoitustietoja, terveydenhuollon hoitoilmoitustietoja (Hilmo ja AvoHilmo) sekä kuolinsyytietoja. THL käsittelee vastaavia tietoja myös lakisääteisten perustehtäviensä suorittamiseksi ja ylläpitää alan tiedostoja ja rekistereitä. THL:n tehtävistä säädetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetussa laissa (668/2008). THL toimii myös tilastolain (280/2004) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuna tilastoviranomaisena.
THL:n osalta henkilötietojen käsittelyn perusteena on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisen yleistä etua koskevan tehtävän suorittaminen (laissa säädetty tieteellinen tutkimus). Erityisten henkilötietoryhmien osalta käsittelyssä täyttyy tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan j alakohta, jonka mukaan käsittely on sallittua, kun se on tarpeen yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia taikka tieteellisiä ja historiallisia tutkimustarkoituksia tai tilastollisia tarkoituksia varten 89 artiklan 1 kohdan mukaisesti unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla.
THL vastaisi siitä, että tunnisteellisena saadut henkilötiedot pseudonymisoidaan ennen niiden siirtämistä analysoitavaksi. Tutkimusaineistosta poistetaan kaikki henkilön suorat tunnistetiedot, ennen kuin se luovutetaan aineistoa analysoiville THL:n tutkijoille. Tutkimuksen kohteena eivät koskaan ole yksittäiset pelaajat tai heidän identiteettinsä, vaan analyyseja tehdään aina ryhmätasolla ja tulokset raportoidaan ryhmätasolla ja anonymisoituina. THL olisi vastaanottamansa aineiston rekisterinpitäjä. THL vastaisi siten rekisteröidyn oikeuksien asianmukaisesta toteuttamisesta sekä muista tietosuojan yleislainsäädännön mukaisista velvoitteista myös pseudonymisoidun aineiston osalta. Rekisteröityjen informointi toteutuu tietosuoja-asetuksen 12–14 artiklojen mukaisesti. Informointi toteutuu julkaisemalla tietosuojailmoitus THL:n julkisella verkkosivuilla. Lisäksi rekisterinpitäjänä THL ylläpitää selostetta 30 artiklan mukaisesti henkilötietojen käsittelytoimista. Henkilötietojen käsittelyssä huomioidaan esimerkiksi tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu läpinäkyvyyden periaate. Tietosuoja-asetuksen 12 artiklassa säädetään läpinäkyvästä informoinnista, viestinnästä ja yksityiskohtaisista säännöistä rekisteröidyn oikeuksien käyttöä varten. Rekisterinpitäjälle asetetaan kattava velvollisuus toimittaa rekisteröidylle tietoa henkilötietojen käsittelystä ja informoida rekisteröityä siitä, miten tämä voi käyttää oikeuksiaan. Rekisteröidyn informoinnista ja rekisteröidyn oikeuksista voidaan poiketa ainoastaan erityistilanteissa tietosuoja-asetuksen ja kansallisen tietosuojalain mukaisin edellytyksin.
Ajallisesti tiedonsaantioikeus kattaisi kaikki Veikkaus Oy:n rekisterinpidossa olevat tiedot, myös ennen lain voimaantuloa kerätyt ja tallennetut henkilötiedot. Vastaavasti kuin sosiaali- ja terveysministeriön, myös THL:n tulisi tietojen vastaanottajana arvioida pyytämiensä tietojen välttämättömyys käsittelytarkoituksen kannalta ja perustella pyyntönsä tapauskohtaisesti. Henkilötietojen käsittely olisi myös THL:n osalta rajoitettu vain siihen tarkoitukseen, johon ne on luovutettu, sekä tilastointitarkoitukseen. Siten tietoja voitaisiin käyttää ainoastaan 52 §:n mukaisissa tehtävissä ja tilastoinnissa. Selvyyden vuoksi THL:n tiedonsaantioikeuksien yhteydessä säädettäisiin myös nimenomaisesti, että pykälässä tarkoitettujen Veikkaus Oy:n luovuttamien tietojen käsittelyyn ei sovellettaisi toisiolakia.
62 a §.Rahapelin toimeenpanon kieltäminen. Voimassa olevassa 62 a §:ssä säädetään Poliisihallituksen toimivallasta kieltää rahapelien toimeenpano pykälässä säädetyissä tilanteissa. Pykälän perusteella Poliisihallitus voi kohdistaa rahapelin toimeenpanoa koskevan kiellon rahapelin toimeenpanijaan, elinkeinonharjoittajaan tai yhteisöön. Rahapelin toimeenpanoa koskevasta kiellosta on kyse myös silloin, kun rahapelin toimeenpanossa rikotaan 62 §:n 1 kohdassa tarkoitettua kieltoa markkinoida muita kuin Veikkaus Oy:n rahapelejä.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Poliisihallitus voisi kohdentaa kiellon myös luonnolliseen henkilöön, joka taloudellisen tai muun hyödyn saamiseksi markkinoi rahapelejä tai muulla tavoin edistää rahapeleihin osallistumista. Lisäyksellä ei ole tarkoitus rajoittaa luonnollisen henkilön perustuslain 18 §:n 1 momentissa säädettyä elinkeinovapautta ja perustuslain 12 §:n 1 momentissa turvattua sananvapautta enempää kuin on välttämätöntä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotettu lisäys olisi välttämätönerityisesti luonnollisen henkilön harjoittaman arpajaislain vastaisen rahapelitoiminnan markkinoinnin kieltämiseksi. Säännös ei koskisi luonnollisten henkilöiden välillä käytyä omaehtoista viestintää. Poliisihallituksen tulisi arvioida kiellon kohdentaminen luonnolliseen henkilöön tapauskohtaisesti ja ensisijaisesti neuvonnalla ja ohjeistuksella tiedottamaan arpajaislain vastaisen rahapelitoiminnan ja sen markkinoinnin kiellosta. Jos kielto voitaisiin kohdistaa luonnolliseen henkilöön toiminnan tarkastelussa ei olisi tarvetta arvioida, toimeenpaneeko tai markkinoiko henkilö rahapelejä yksityishenkilönä vai elinkeinonharjoittajana. Näin ollen ei olisi myöskään tarvetta antaa merkitystä sille, onko luonnollinen henkilö itse mieltänyt toimintaansa elinkeinotoiminnaksi tai täyttänyt elinkeinon harjoittamiseen mahdollisesti kuuluvia lakisääteisiä velvoitteita, kuten toiminnan aloittamisesta ilmoittamista, rekisteröitymistä tai kirjanpitoa.
Lisäksi pykälän 2 momentin rakenne ehdotetaan muutettavaksi luettelomuotoon selkeyden vuoksi. Lisäksi 2 momenttia muutettaisiin elinkeinonharjoittajaan tai yhteisöön kohdistuvan kieltopäätöksen osalta. Voimassa olevan säännöksen mukaan kieltopäätöksen kohdistaminen edellyttää tältä osin sekä rahapeleihin liittyvien osallistumisilmoitusten että niihin liittyvien maksujen välittämistä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kieltopäätöksen kohdistamisessa rahapelin toimeenpanijaan, elinkeinonharjoittajaan tai yhteisöön olisi riittävää joko rahapeleihin liittyvien osallistumisilmoitusten tai rahapeleihin liittyvien maksujen välittäminen eikä kieltopäätöksen kohdistamisessa siten edellytettäisi erikseen kummankin edellytyksen täyttymistä.
Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Poliisihallituksen rahapelien toimeenpanoa koskeva kieltopäätös olisi voimassa enintään 12 kuukautta kerrallaan. Voimassa olevassa laissa kieltopäätöksen enimmäisajaksi on säädetty enintään kolme kuukautta. Poliisihallitus voi jatkaa kiellon voimassaoloaikaa enintään kuudella kuukaudella kerrallaan, jos menettelyä rahapelin toimeenpanossa ei ole korjattu. Kolmen kuukauden pituinen kieltopäätös on suhteellisen lyhytkestoinen, eikä kieltopäätöksen päättyminen lähtökohtaisesta poista kieltopäätöksellä kielletyn toiminnan lainvastaisuutta. Lyhyestä enimmäisajasta seuraa, että Poliisihallituksen on hallintolaissa säädettyjen hyvän hallinnon periaatteiden mukaisella menettelyllä valmisteltava kieltopäätöksen jatkamista tarpeettoman lyhyellä aikavälillä. Enimmäisajan pidentäminen 12 kuukauden pituiseksi ei voida katsoa vaikuttavan kiellon kohteena olevan toimijan oikeuksiin enemmän kuin on tarpeellista, koska noudattamalla annettua Poliisihallituksen kieltopäätöstä toimija voi välttyä kieltopäätöksen tehosteeksi asetetun uhkasakon maksuun tuomitsemiselta. Momenttiin ehdotetulla muutoksella huomioitaisiin ehdotus arpajaislain 62 l §:n lisäämisestä arpajaislakiin maksutapahtuman käynnistämistä ja toteuttamista koskevaksi kielloksi. Ehdotetun säännöksen mukaan Poliisihallitus pitäisi saatavilla luetteloa rahapelien toimeenpanijoista, jotka markkinoivat rahapelejä arpajaislain 62 §:n 2 momentin 1 kohdan vastaisesti ja joille Poliisihallitus on antanut 62 a §:ssä säädetyn rahapelin toimeenpanokiellon. Kieltopäätöksen voimassaolon pidentäminen vaikuttaisi Poliisihallituksen luettelon ylläpitoon, koska luettelo perustuisi Poliisihallituksen antamiin rahapelin toimeenpanon kieltoihin.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jolla Poliisihallitukselle säädettäisiin toimivalta kieltää rahapelin toimeenpano, jos kuluttajien oikeusturva tai rahapelien toimeenpanon valvonta vaarantuu esimerkiksi arvonnassa tai pelitapahtumien tiedonsiirrossa havaittujen ongelmien johdosta. Uudella säännöksellä mahdollistettaisiin Poliisihallitukselle riittävä toimivalta ilman viivytystä keskeyttää pelin toimeenpano, jos se havaitsee, että momentissa tarkoitettu tilanne syntyy rahapelin toimeenpanossa esimerkiksi teknisten ongelmien johdosta. Säännöksen tarkoituksena on turvata valvonnan toteutumista ja pelaajien oikeusturvaa. Viranomaisen oikeus kieltää pelin toimeenpano väliaikaisesti ei rajoittuisi ainoastaan pelaajien turvallisuuden varmistamiseen vaan koskisi myös tilanteita, joissa Veikkaus Oy on vaarassa joutua väärinkäytösten kohteeksi.
Ehdotettuun säännökseen liittyy myös 42 §:ään ehdotettu lisäys uudeksi 5 momentiksi. Kyseisellä säännöksellä säädettäisiin sisäministeriön toimivallasta hyväksyä Poliisihallituksen valvontajärjestelyjen käyttöönoton sellaisten rahapelien toimeenpanon osalta, joiden pelijärjestelmät sijaitsevat Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltiossa. Ehdotetulla säännöksellä mahdollistettaisiin, että Veikkaus Oy:n pelijärjestelmä voisi sijaita Manner-Suomen ulkopuolella. Väliaikaisen kiellon lisääminen Poliisihallituksen toimivaltuuksiin varmistaisi sen, että valvontaviranomaisella on riittävät mahdollisuudet ryhtyä toimiin, jos Manner-Suomen ulkopuolella sijaitsevan pelijärjestelmän ja Poliisihallituksen valvontajärjestelmän välisessä tiedonsiirrossa ilmaantuu esimerkiksi viiveitä, joiden johdosta peliaineiston muuttumattomuus, eheys ja luotettavuus vaarantuvat. Tällaiset tilanteet voivat edellyttää Poliisihallitukselta nopeaa reagointia. Vastaavasti tilanteen korjaannuttua Poliisihallituksen on peruutettava väliaikainen kieltopäätös.
Pykälän 2 momenttia on muutettu arpajaislain muuttamisesta annetulla lailla (677/2019), joka tulee tältä osin osalta voimaan 1.1.2022. Momenttiin tehtiin tekninen muutos erityisautomaattia koskevan määritelmän kumoamisen johdosta siten, että säännöksestä poistettiin maininta erityisautomaateista.
62 b §.Rahapelin markkinoinnin kieltäminen. Pykälässä säädetään rahapelin markkinoinnin kieltämisestä. Pykälän 1 momentin mukaan Poliisihallitus voi kieltää 14 b §:n vastaisen rahapelien markkinoinnin. Momenttia ei ehdoteta muutettavaksi.
Pykälän 2 momentin rakenne ehdotetaan muutettavaksi luettelomuotoon selkeyden vuoksi. Lisäksi 2 momenttia muutettaisiin elinkeinonharjoittajaan tai yhteisöön kohdistuvan kieltopäätöksen osalta. Voimassa olevien säännösten mukaan kieltopäätöksen kohdistaminen edellyttää tältä osin sekä rahapeleihin liittyvien osallistumisilmoitusten että niihin liittyvien maksujen välittämistä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kieltopäätöksen kohdistamisessa elinkeinonharjoittajaan tai yhteisöön olisi riittävää joko rahapeleihin liittyvien osallistumisilmoitusten tai rahapeleihin liittyvien maksujen välittäminen eikä kieltopäätöksen kohdistamisessa siten edellytettäisi erikseen kummankin edellytyksen täyttymistä.
Pykälän 2 momenttia on muutettu arpajaislain muuttamisesta annetulla lailla (677/2019), joka tulee tältä osin osalta voimaan 1.1.2022. Momenttiin tehtiin tekninen muutos erityisautomaattia koskevan määritelmän kumoamisen johdosta siten, että säännöksestä poistettiin maininta erityisautomaateista.
62 c §.Uhkasakko. Arpajaislakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset maksuliikenteen estoista, joista säädettäisiin lakiin lisättäväksi ehdotetuissa 62 l-n §:ssä. Esityksessä ehdotetaan, että Poliisihallitus voisi asettaa uhkasakon 62 m §:n nojalla tekemänsä, maksupalveluntarjoajaan tai virtuaalivaluutan tarjoajaan kohdistamansa kieltopäätöksen tehosteeksi. Voimassa olevan lain mukaan uhkasakko voidaan asettaa 62 a §:ssä tarkoitetun rahapelin toimeenpanon kiellon ja 62 b §:ssä tarkoitetun rahapelien markkinointia koskevan kiellon tehosteeksi. Maksuliikenteen estoja koskevan kiellon tavoite on vastaava kuin rahapelien toimeenpanoa ja markkinointia koskevalla kiellolla eli arpajaislain vastaiseen toimintaan puuttuminen, minkä vuoksi olisi perusteltua myös vastaavasti säätää Poliisihallituksen toimivallasta tehostaa kieltoa uhkasakolla. Voimassa olevan 2 momentin mukaan Poliisihallitus tuomitsee 62 a §:ssä tarkoitetun kiellon tehos-teeksi asetetun uhkasakon maksettavaksi. Esityksessä ehdotetaan, että Poliisihallitus tuomitsisi ehdotetun 2 momentin mukaan uhkasakon maksettavaksi myös 62 m §:ssä tarkoitetun kiellon osalta. Muilta osin momentti vastaisi voimassa olevaa lakia. Pykälään ehdotetaan sisällytettäväksi selkeyden vuoksi myös voimassa olevaan lakiin sisältyvä informatiivinen viittaus, jonka mukaan uhkasakkomenettelystä säädetään uhkasakkolaissa.
62 d §.Seuraamusmaksu rahapelien markkinointia koskevien säännösten rikkomisesta. Pykälässä säädettäisiin oikeudesta määrätä seuraamusmaksu rahapelien markkinoinnista annetun 14 b §:n rikkomisesta ja 62 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetyn markkinointikiellon rikkomisesta. Seuraamusmaksu voitaisiin määrätä rahapelin toimeenpanijalle, elinkeinonharjoittajalle tai luonnolliselle henkilölle. Poliisihallituksella olisi harkintavaltaa, esittääkö se markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä jäljempänä 62 h §:ssä esitetyn mukaisesti. Ensisijaisesti Poliisihallituksessa pyritään käyttämään lievempiä keinoja puuttumisessa arpajaislain vastaiseen toimintaan. Poliisihallitus pyrkii neuvonnalla ja ohjeistamalla torjumaan ennakolta tällaista toimintaa ja varsinaisella valvontamenettelyllä puuttumaan arpajaislain vastaiseen toimintaan. Poliisihallituksen on käytettävä puuttumiskeinojen valinnassa harkintavaltaa hallintolaissa säädettyjen hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Koska seuraamusmaksun määrääminen on luonteeltaan merkittävä seuraamus, sitä tulisi käyttää vain sellaisissa tapauksissa, joissa rikkomus osoittaa selkeää piittaamattomuutta noudattaa arpajaislain 14 b §:ää tai 62 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua kieltoa. Toisaalta, jos arpajaislain vastaisessa markkinoinnissa olisi kyse esimerkiksi erityisen haitallisesta tai moitittavasta teosta, tulisi asiassa harkita rikosoikeudellisen menettelyn käynnistämistä. Poliisihallituksella olisi velvollisuus rikkomuksen selvittämisestä hallintolain 31 §:n mukaisesti ja sen toteennäyttämisestä. Seuraamusmaksu voitaisiin määrätä ainoastaan silloin, kun rikkominen on ollut tahallista ja näyttövelvollisuus myös teon luonteen tahallisuudesta olisi Poliisihallituksella.
62 e §.Seuraamusmaksun suuruus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin niistä seikoista, joiden perusteella arvioitaisiin seuraamusmaksun suuruus. Seuraamusmaksun tulisi olla riittävän suuri sen erityis- ja yleisestävän vaikutuksen saavuttamiseksi. Toisaalta seuraamusmaksun tulee täyttää sanktioiden oikeasuhtaisuuteen liittyvät vaatimukset. Seuraamusmaksun suuruus perustuisi aina kokonaisarviointiin.
Seuraamusmaksun suuruutta arvioitaessa olisi otettava huomioon momentin 1 kohdan mukaan rikkomuksen laatu, laajuus, vakavuus, toistuvuus ja sen kestoaika. Rikkomuksen laajuuden arvioinnissa merkityksellistä olisi esimerkiksi kuinka suuren ihmisjoukon arpajaislain vastainen markkinointi on tavoittanut. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi momentin 2 kohdan mukaan seuraamusmaksun suuruutta arvioitaessa otettaisiin huomioon rikkomuksella saavutettu hyöty, jos tämä tieto olisi Poliisihallituksen saatavilla. Hyödyn selvittäminen ei olisi kuitenkaan edellytyksenä seuraamusmaksun määräämiselle. Momentin 3 kohdan mukaan rikkomuksen suuruutta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös rahapelin toimeenpanijan, elinkeinonharjoittajan tai luonnollisen henkilön toimet vahingon lieventämiseksi tai korjaamiseksi ja momentin 4 kohdan mukaan rahapelin toimeenpanijan, elinkeinonharjoittajan tai luonnollisen henkilön mahdolliset aiemmat markkinoinnista annettuihin säännöksiin liittyvät rikkomukset.
Pykälän 2 momentin mukaan rahapelin toimeenpanijalle tai elinkeinonharjoittajalle määrättävä seuraamusmaksu saisi olla enintään neljä prosenttia rahapelin toimeenpanijan tai elinkeinonharjoittajan kyseisen rikkomuksen päättymistä edeltäneen vuoden liikevaihdosta, kuitenkin enintään viisi miljoonaa euroa. Seuraamusmaksun olisi kuitenkin oltava vähintään 10 000 euroa. Sellaisissa tilanteissa, joissa tilinpäätös ei olisi seuraamusmaksua määrättäessä vielä valmistunut taikka joissa liiketoiminta olisi vasta aloitettu eikä tilinpäätöstä tämän johdosta olisi saatavissa, liikevaihto voitaisiin arvioida muun saatavan selvityksen perusteella.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin seuraamusmaksun enimmäismäärästä tapauksissa, joissa seuraamusmaksu määrättäisiin 62 d §:n perusteella luonnolliselle henkilölle. Tällöin seuraamusmaksu saisi olla enintään neljä prosenttia henkilön rikkomuksen päättymistä edeltäneenä vuonna toimitetun verotuksen mukaisista tuloista, kuitenkin enintään 40 000 euroa. Seuraamusmaksun olisi kuitenkin oltava vähintään 500 euroa. Jos tuloja ei voida luotettavasti selvittää, ne voitaisiin momentin mukaan arvioida muun saatavan selvityksen perusteella.
Pykälän 4 momentin mukaan liikevaihdolla tarkoitettaisiin kirjanpitolain (1336/1997) 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettua liikevaihtoa tai sitä vastaavaa liikevaihtoa.
62 f §.Seuraamusmaksun määräämättä jättäminen. Pykälässä säädettäisiin niistä perusteista, joiden nojalla seuraamusmaksun määrääminen voidaan jättää esittämättä tai seuraamusmaksu voidaan jättää määräämättä. Momentin 1 kohdan mukaan seuraamusmaksua ei esitettäisi määrättäväksi eikä määrättäisi, jos rikkomus on vähäinen. Rikkomusta voitaisiin pitää vähäisenä esimerkiksi, jos rahapelin toimeenpanija, elinkeinonharjoittaja tai luonnollinen henkilö on oma-aloitteisesti ja välittömästi rikkomuksensa havaittuaan ryhtynyt menettelynsä vaikutukset oikaiseviin toimenpiteisiin ja lopulliset vaikutukset ovat siten jääneet vähäisiksi. Samoin rikkomus voi olla vähäinen, jos kyse on säännöksen kertaluonteisesta rikkomuksesta eikä rikkomusta voitaisi muutoinkaan pitää kokonaisuutena arvioiden vakavana.
Ehdotetun 1 momentin 2 kohdan mukaan seuraamusmaksua ei haeta määrättäväksi eikä määrätä myöskään silloin, kun seuraamusmaksun määräämistä olisi pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Kyse olisi kokonaisarvioinnista, jossa voitaisiin ottaa huomioon esimerkiksi virheellisen menettelyn syyt ja seuraukset sekä tekijän yksilölliset olosuhteet.
Pykälän 2 momentin mukaan seuraamusmaksu voitaisiin jättää esittämättä tai määräämättä, jos rahapelin toimeenpanija, elinkeinonharjoittaja tai luonnollinen henkilö on ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin rikkomuksen korjaamiseksi välittömästi sen havaitsemisen jälkeen eikä rikkomus ole vakava tai toistuva. Vaikka siis rikkomus olisi vähäistä suurempi, seuraamusmaksu voitaisiin jättää hakematta tai määräämättä, jos momentissa säädetyt edellytykset täyttyisivät.
Pykälän 3 momentin mukaan seuraamusmaksu voitaisiin jättää esittämättä tai määräämättä, jos Poliisihallitus tai markkinaoikeus olisi saman rikkomuksen johdosta jo määrännyt uhkasakon maksettavaksi tai jos uhkasakon maksuunpanoa koskeva Poliisihallituksen esitys markkinaoikeudelle olisi vireillä. Uhkasakko ja seuraamusmaksu voisivat tulla esitettäväksi tai määrättäväksi saman arpajaislain vastaisen menettelyn johdosta, mutta Poliisihallitukselle ja markkinaoikeudelle jäisi harkintavaltaa momentissa tarkoitetussa tapauksessa jättää seuraamusmaksu esittämättä tai määräämättä. Uhkasakon ja seuraamusmaksun luonne ja tarkoitus ovat erilaiset, sillä arpajaislain vastaiseen menettelyyn liittyvä kieltopäätös ja sen noudattamisen tehosteeksi asetettu uhkasakko kohdistuu tulevaisuuteen arpajaislain vastaisen menettelyn lopettamiseksi, mutta seuraamusmaksu olisi suora taloudellinen seuraamus jo toteutuneesta lainvastaisesta menettelystä. Poliisihallitus voisi siten esittää samankin arpajaislain vastaisen menettelyn perusteella sekä kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon maksamista että seuraamusmaksun määräämistä.
62 g §.Suhde rikosoikeudelliseen käsittelyyn. Pykälässä säädettäisiin kaksoisrangaistavuuden kiellosta. Pykälän 1 momentin mukaan seuraamusmaksua ei saa määrätä sille, joka on epäiltynä samasta rikkomuksesta esitutkinnassa, jonka osalta on vireillä samaa rikkomusta koskeva syyteharkinta tai joka on vastaajana tuomioistuimessa samaa rikkomusta koskevassa rikosasiassa. Seuraamusmaksua ei saa määrätä myöskään sille, jolle on samasta rikkomuksesta annettu rikosasiassa tuomio.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin seuraamusmaksun määräämistä koskevan asian vireilläolon vaikutuksesta rikosprosessiin. Jos samasta rikkomuksesta on vireillä seuraamusmaksun määräämistä koskeva asia tai se on ratkaistu, 2 momentin mukaan syytettä ei voida tällöin nostaa eikä tuomiota rikosasiassa antaa. Seuraamusmaksun määräämistä koskevan asian vireilläololla tarkoitetaan sen vireilläoloa markkinaoikeudessa. Sen sijaan seuraamusmaksun määräämistä koskevan asian vireilläololla ei tarkoiteta vaihetta, jossa Poliisihallitus vasta valmistelee asian viemistä markkinaoikeuteen.
62 h §.Seuraamusmaksun määrääminen. Pykälän 1 momentin mukaan seuraamusmaksun määräisi markkinaoikeus Poliisihallituksen esityksestä. Pykälän mukaan seuraamusmaksua ei saisi määrätä, jos Poliisihallitus ei ole tehnyt esitystä sen määräämiseksi markkinaoikeudelle viiden vuoden kuluessa siitä, kun rikkomus päättyi. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 2 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että markkinaoikeus käsittelisi kilpailu- ja valvonta-asiana Poliisihallituksen esitykset seuraamusmaksun määräämisestä (4. lakiehdotus). Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan sisällytettäväksi viittaussäännös, jonka mukaan asian käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa. Kyseisen lain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan valmisteluistunnon toimittamisesta sekä suullisesta käsittelystä kilpailu- ja valvonta-asioissa säädetään 4 luvun 10 ja 11 §:ssä sekä 14 §:ssä. Saman pykälän 2 momentin mukaan muutoin kilpailu- ja valvonta-asiat käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään, jollei 1 luvun 2 §:ssä mainituissa laeissa toisin säädetä.
Pykälän 2 momentin mukaan seuraamusmaksu määrättäisiin maksettavaksi valtiolle. Momentin mukaan päätöstä seuraamusmaksun määräämisestä ei saa panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen.
62 i §.Muutoksenhaku markkinaoikeuden päätökseen. Pykälässä säädettäisiin muutoksenhausta markkinaoikeuden päätökseen. Pykälän 1 momentin mukaan markkinaoikeuden seuraamusmaksua koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Koska markkinaoikeus päättäisi seuraamusmaksusta ensimmäisenä päätöksentekoasteena, valituslupasääntely ei koskisi seuraamusmaksun määräämistä koskeva valitusta. Markkinaoikeuden seuraamusmaksua koskevasta päätöksestä valittamiseen ei siten tarvittaisi valituslupaa. Pykälän 2 momentin mukaan markkinaoikeuden päätöksestä saa valittaa se, jolle markkinaoikeus on määrännyt seuraamusmaksun. Pykälän 3 momentin mukaan Poliisihallitus saa valittaa markkinaoikeuden päätöksestä, jolla markkinaoikeus on hylännyt Poliisihallituksen esityksen kokonaan tai osaksi.
62 j §.Käsittelyn lykkääminen. Ehdotetun pykälän mukaan tuomioistuin voi lykätä seuraamusmaksuasian käsittelyä, jos toisessa oikeudenkäynnissä on vireillä samaa toimintaa koskeva muu asia, jolla voi olla vaikutusta seuraamusmaksuasiassa annettavaan ratkaisuun. Säännöstä harkinnanvaraisesta lykkäämisestä voidaan pitää tarpeellisena, koska arpajaislain 62 a §:n nojalla annettuun kieltopäätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta ja valitusratkaisu voi olla oikeudellisesti merkityksellinen myös seuraamusmaksun määräämiselle. Toisaalta arpajaislain 62 b §:n nojalla annettu kieltopäätös voi olla saatettu markkinaoikeuden käsiteltäväksi arpajaislain 66 a §:n mukaisesti ja asiallisesti samaa toimintaa koskevasta asiasta on voitu tehdä markkinaoikeudelle esitys myös seuraamusmaksun määräämisestä.
62 k §.Seuraamusmaksun täytäntöönpano ja raukeaminen. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan Oikeusrekisterikeskuksen tehtävänä olisi vastata seuraamusmaksun täytäntöönpanosta. Pykälä sisältäisi täytäntöönpanossa noudattavan lainsäädännön osalta informatiivisen viittaussäännöksen sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin. Pykälän mukaan seuraamusmaksu vanhenee viiden vuoden kuluttua seuraamusmaksua koskevan lainvoiman saaneen ratkaisun antamispäivästä. Ehdotettu vanhentumisaika vastaisi sakkorangaistukselle säädettyä vanhentumisaikaa. Ehdotetun 2 momentin mukaan seuraamusmaksu raukeaisi maksuvelvollisen kuollessa.
62 l §.Maksutapahtuman käynnistämistä ja toteuttamista koskeva kielto. Arpajaislakiin lisättäisiin säännökset maksutapahtuman käynnistämistä ja toteuttamista koskevasta kiellosta arpajaislain vastaisesti markkinoivien ja sen johdosta kieltopäätöksen saaneiden, yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten rahapeliyhteisöjen maksuliikenteen osalta. Rahapelitarjontaan vaikuttaminen on keskeinen rahapelihaittojen ehkäisyn osa-alue. Tarjolla oleviin rahapeleihin ja niiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen vaikuttamalla voidaan tehokkaalla tavalla ehkäistä haittoja. Koska yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten rahapeliyhteisöjen rahapelien ominaisuuksia, pelaamisen ehtoja tai tarjontaa muutoin ei voida arpajaislailla säännellä, rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja voitaisiin ehkäistä niiden saavutettavuutta rajoittamalla.
Maksuliikenteen estoja koskevan sääntelyn ehdotetaan sisältävän toisaalta yleisen kiellon olla toteuttamatta tai käynnistämättä maksutapahtumia (62 l §) sekä lisäksi säännökset Poliisihallituksen toimivallasta kohdistaa maksupalveluntarjoajaan kieltopäätös, jos kyseinen palveluntarjoaja ei noudattaisi 62 m §:ssä säädettyä yleistä kieltoa. Tältä osin ehdotettu sääntely vastaisi muualla arpajaislaissa omaksuttua ratkaisua. Arpajaislain 62 §:ssä säädetään arpajaisten toimeenpanoa koskevista yleisistä kielloista. Esimerkiksi pykälän 2 momentin 1 kohta sisältää yleisen kiellon muiden kuin Veikkaus Oy:n rahapelien markkinoinnista. Arpajaislain 62 a §:n nojalla Poliisihallitus voi erikseen kieltää arpajaislain vastaisen rahapelien toimeenpanon muun muassa, jos rahapelin toimeenpanee muu kuin Veikkaus Oy tai rahapelin toimeenpanossa muulla tavoin rikotaan 62 §:n 1–4 momentissa säädettyä kieltoa. Mahdollisuus antaa yksittäiselle toimijalle uhkasakolla tehostettu kieltopäätös on katsottu rahapelien valvontatoimessa tarpeelliseksi lainsäädännön noudattamisen tehokkuuden varmistamiseksi.
Ehdotetun 62 l §:n 1 momentin mukaan Poliisihallituksen tulisi pitää yleisessä tietoverkossa saatavilla konekielisessä muodossa luettavaa luetteloa sellaisista rahapeliyhteisöistä, jotka markkinoivat rahapelejä arpajaislain vastaisesti Manner-Suomessa ja joiden rahapelien toimeenpanon Poliisihallitus on 62 a §:n nojalla kieltänyt. Tälle niin sanotulle estolistalle merkittäisiin ne rahapeliyhteisöt, jotka suuntaisivat markkinointiaan mannersuomalaisille kuluttajille ja joiden Poliisihallitus olisi sen johdosta todennut markkinoivan rahapelejä arpajaislain 62 §:n 2 momentin 1 kohdan vastaisesti. Kyse olisi sellaisista yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisista rahapeliyhteisöistä, jotka erilaisilla markkinointitoimillaan tietoisesti ja tarkoituksella rikkovat tai pyrkivät kiertämään arpajaislain 62 §:ssä säädettyä yksiselitteistä kieltoa markkinoida muita kuin Veikkaus Oy:n rahapelejä. Lisäksi edellytyksenä estolistalle merkitsemiselle olisi, että Poliisihallitus olisi arpajaislain 62 a §:n nojalla kieltänyt rahapeliyhteisön rahapelien toimeenpanon.
Rahapeliyhteisö, jolle Poliisihallitus on antanut 62 a §:ssä tarkoitetun kieltopäätöksen, voi hakea muutosta kieltopäätökseen valittamalla hallinto-oikeuteen. Arpajaislain 66 §:n mukaan kieltopäätöstä tulee noudattaa muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 123 §:n mukaan hallintotuomioistuin voi valituksen ollessa vireillä kieltää päätöksen täytäntöönpanon, määrätä täytäntöönpanon keskeytettäväksi tai antaa päätöksen täytäntöönpanoa koskevan muun määräyksen. Vaatimus määräyksen antamiseksi tehdään sille tuomioistuimelle, joka on toimivaltainen käsittelemään pääasian. Vaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Kyseisen lain 124 §:ssä säädetään määräyksen voimassaolosta. Jos Poliisihallituksen kieltopäätökseen olisi haettu muutosta ja hallinto-oikeus olisi kieltänyt kieltopäätöksen täytäntöönpanon tai määrännyt täytäntöönpanon keskeytettäväksi, ei rahapeliyhteisöä tulisi asettaa estolistalle ennen kuin määräyksen voimassaolo olisi päättynyt.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin maksupalveluntarjoajiin kohdistuvasta yleisestä kiellosta olla toteuttamatta tai käynnistämättä rahapelaamista koskevia maksutapahtumia, joissa maksunsaajana olisi Poliisihallituksen ylläpitämälle estolistalle merkitty rahapeliyhteisö ja maksajana pelaaja sekä maksutapahtumia, joissa maksunsaajana olisi pelaaja ja maksajana estolistalle merkitty rahapeliyhteisö. Kyse olisi rahapelaamiseen liittyvistä maksutapahtumista, joita ovat ainakin pelaajan peliin osallistumiseksi suorittamat maksut, rahansiirrot pelitilille sekä rahapeleistä saatujen voittojen maksu.
Kielto koskisi kaikkia maksutapahtuman toteuttamisen ja välittämisen muotoja, kuten esimerkiksi tilisiirtoa, maksukorttia tai muuta maksuvälinettä. Se koskisi kaikkia Manner-Suomessa palveluita tarjoavia toimijoita, kuten esimerkiksi luottolaitoksia ja maksulaitoksia riippumatta siitä, ovatko ne sijoittautuneet Suomeen tai ulkomaille.
Virtuaalivaluuttaa käytetään vaihdannan välineenä myös rahapelipalveluissa. Tämän vuoksi 3 momentissa säädettäisiin, että maksutapahtumien käynnistämistä koskeva kielto koskisi myös virtuaalivaluutan tarjoajista annetussa laissa tarkoitettuja virtuaalivaluutan tarjoajia sekä virtuaalivaluutan käyttämistä vaihdannan välineenä.
Jotta maksupalveluntarjoajat voisivat käytännössä tunnistaa ja estää estolistalle kuuluvien rahapeliyhteisöjen maksuliikennettä, tulisi estolistasta käydä ilmi rahapeliyhteisön ja sen rahapelitoiminnan riittävästi yksilöivät tiedot. Estolistaan tulisi sisällyttää esimerkiksi rahapeliyhteisön nimi ja rekisteröinti- tai muu yritystunnus. Korttimaksamisen osalta listasta tulisi esimerkiksi käydä ilmi toimialakoodi (Merchant Category Code, MCC), jota käyttäville estolistalle asetetuille rahapeliyhteisöille suunnattavat maksutapahtumat tulisi estää. Toimialakoodilla kategorisoidaan palveluntarjoaja toimialan mukaisesti. Rahapelaamista koskeva toimialakoodi on MCC 7995. Poliisihallituksen tulisi päivittää estolista viipymättä tapahtuneiden muutosten johdosta. Maksupalveluntarjoajien tulisi säännönmukaisesti seurata estolistaa. Poliisihallituksen tulisi myös julkisesti tiedottaa estolistassa tapahtuneista muutoksista. Kun estolistalle asetettaisiin uusia rahapeliyhteisöjä, maksupalveluntarjoajien tulisi huolehtia estojen toteutuksesta kyseisten uusien rahapeliyhteisöjen osalta ilman aiheetonta viivästystä.
Julkisuuslain asiakirjojen julkisuutta koskevan lähtökohdan mukaisesti Poliisihallituksen estolista olisi julkinen. Estolistan tarkoituksena olisi riittävällä tavalla yksilöidä ne rahapeliyhteisöt, joiden rahapelaamiseen liittyvä maksuliikenne tulisi estää. Salassa pidettäviä tietoja ei saa julkaista yleisessä tietoverkossa. Edellä mainittujen estolistaan sisällytettävien tarpeellisten tietojen ei voida katsoa sisältävän sellaisia tietoja, jotka olisivat salassa pidettäviä.
Maksuliikenne-estoja koskevan sääntelyn tavoitteena on arpajaislain sääntelyn ulkopuolisen rahapelitarjonnan saavutettavuuden rajoittaminen siltä osin, kuin tarjontaa arpajaislain vastaisesti markkinoitaisiin. Sääntely kohdistuisi edellä todetuin tavoin rahapelaamista koskeviin, pelaajan ja rahapeliyhteisön välisiin maksuihin. Tarkoituksena ei siten ole puuttua rahapeliyhteisöjen yritysten väliseen maksuliikenteeseen eikä toisaalta mahdolliseen muuhun rahapeliyhteisön ja luonnollisen henkilön väliseen maksuliikenteeseen, kuten esimerkiksi palkanmaksuun.
Maksuliikenne-estoja koskevissa säännöksissä viitattaisiin sekä maksutapahtuman käynnistämiseen että toteuttamiseen, koska maksupalvelulainsäädäntö mahdollistaa myös maksutapahtumien käynnistämisen maksutoimeksiantopalvelun tarjoajan (Payment Initiation Service Providers, PISP) välityksellä. Nämä niin sanotut kolmannet maksupalveluntarjoajat tuotiin toisen maksupalveludirektiivin myötä sääntelyn ja valvonnan piiriin. Maksutoimeksiantopalvelulla tarkoitetaan maksupalvelulain 8 §:n mukaan palvelua, jossa palveluntarjoaja käynnistää toisen palveluntarjoajan pitämää maksutiliä koskevan maksutoimeksiannon maksupalvelun käyttäjän pyynnöstä. Toisen maksupalveludirektiivin johdanto-osan 27 kappaleessa on selostettu, että maksutoimeksiantopalveluja voidaan käyttää esimerkiksi sähköisen kaupankäynnin yhteydessä, jolloin maksutoimeksiantopalvelun tarjoaja käynnistää tilisiirtoa koskevan maksutoimeksiannon käyttäen ostajan maksutiliä tämän puolesta ja voi heti sen jälkeen välittää myyjälle tiedon käynnistämisestä, jolloin myyjä voi puolestaan tehdä oman suorituksensa, kuten toimittaa tavaran ostajalle.
Valtakunnan ja Ahvenanmaan maakunnan välisestä lainsäädäntövallan jaosta seuraa se, että Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla voimassa olevat rahapelilainsäädännöt ja -järjestelmät ovat erillisiä. Arpajaislakia sovelletaan ainoastaan valtakunnassa, minkä johdosta ehdotettu maksuliikenne-estoja koskeva sääntely koskisi ainoastaan Manner-Suomesta lähtevää ja Manner-Suomeen suuntautuvaa maksuliikennettä. Sääntelyllä ei ole tarkoitus eikä sillä voida rajoittaa Ahvenanmaalla mahdollisesti tapahtuvaan rahapelaamiseen liittyvää maksuliikennettä. Maksupalveluntarjoajat eivät siis saisi estää Poliisihallituksen ylläpitämälle estolistalle merkityn esimerkiksi ulkomaisen rahapeliyhteisön Ahvenanmaalla tapahtuvaa maksuliikennettä. Tämä edellyttäisi, että maksupalveluntarjoajien järjestelmiä kehitettäisiin osoitetietojen tarkistamisen osalta siten, että maksutapahtumien osalta tarkistettaisiin pelaajan postinumero. Jos pelaajan postinumeron mukainen osoite sijaitsisi Ahvenanmaalla, ei maksutapahtumaa tulisi estää.
Maksuliikenne-estojen käytännön toteutuksessa selvitettäisiin henkilön postinumero, mutta ei henkilön fyysistä sijaintia. Näin ollen voisi olla mahdollista, että maksuliikenne-estojen teknisen toteutuksen johdosta maksuliikenne joissakin tilanteissa estyisi estolistalle asetetun rahapeliyhteisön ja henkilön, jonka postinumero on Manner-Suomessa, välillä henkilön oleskellessa Manner-Suomen ulkopuolella esimerkiksi matkustaessaan. Käytännössä olisi kuitenkin teknisesti mahdollista erotella toisistaan sellaiset korttipohjaiset maksutapahtumat, joissa maksajan kortti on fyysisesti läsnä (card present) ja ne, joissa kortti ei ole fyysisesti läsnä (card not present). Näin ollen arpajaislain alueellinen soveltaminen voitaisiin pyrkiä huomioimaan postinumeron selvittämisen lisäksi esimerkiksi siten, että korttipohjaisissa maksutapahtumissa ei estettäisi sellaisia estolistalle asetetun rahapeliyhteisön ja pelaajan välisiä maksutapahtumia, joissa pelaajan kortti on fyysisesti läsnä. Näin voitaisiin estää sellaisia tilanteita, joissa pelaaminen Manner-Suomen ulkopuolella mahdollisesti estyisi pelaajan Manner-Suomessa sijaitsevan postinumeron vuoksi. Maksuliikenne-estot voitaisiin kohdistaa etämaksuihin, joita voidaan tehdä sekä itse kortilla että esimerkiksi mobiilisovelluksella, johon on tallennettu kortin tiedot.
Maksupalvelulain 41 §:n mukaan palveluntarjoaja saa kieltäytyä toteuttamasta maksutoimeksiantoa vain, jos puitesopimuksessa sovitut ehdot maksutoimeksiannon toteuttamiselle eivät täyty tai jos muualla laissa niin säädetään. Säännöksen perustelujen (HE 169/2009 vp) mukaan pykälässä säädetään tyhjentävästi niistä perusteista, joiden nojalla palveluntarjoaja saa kieltäytyä maksutoimeksiannon toteuttamisesta. Muun lainsäädännön osalta perusteluissa viitataan lain voimaantulon aikana voimassa olleen rahanpesun ja terrorismin estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (503/2008) 26 §:ään, jossa säädettiin palveluntarjoajan tai muun ilmoitusvelvollisen velvollisuudesta keskeyttää liiketoimi tai kieltäytyä siitä. Ehdotetuissa arpajaislain säännöksissä olisi kyse maksupalvelulain 41 §:ssä tarkoitetusta muualla lainsäädännössä säädetystä perusteesta kieltäytyä maksutoimeksiannon toteuttamisesta. Myös maksupalveluita koskeva EU-lainsäädäntö mahdollistaa, että kansallisessa laissa säädetään maksutapahtumien käynnistämisen ja toteuttamisen kiellosta.
Maksupalveluntarjoajan estäessä maksutapahtuman maksu palautuisi maksutoimeksiannon tekijälle eli pelipanoksen ja pelitilisiirron osalta pelaajalle ja rahapeleistä saadun voiton osalta rahapeliyhteisölle.
62 m §.Maksutapahtumien käynnistämisen ja toteuttamisen kieltäminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Poliisihallituksen oikeudesta kieltää maksutapahtumien käynnistäminen ja toteuttaminen, jos maksupalveluntarjoaja ei noudattaisi 62 l §:ssä säädettyä kieltoa. Ehdotettu sääntely, johon sisältyisi viranomaisen toimivalta erikseen kieltää toimijakohtaisella kieltopäätöksellä toiminta, jos laissa säädettyä yleistä kieltoa ei noudateta, vastaisi 62 l §:n perusteluissa tarkemmin kuvatulla tavalla muualla arpajaislaissa omaksuttua ratkaisua.
Pykälän 2 momentin mukaan kielto voitaisiin kohdistaa maksupalveluntarjoajaan tai virtuaalivaluutan tarjoajaan. Kielto kohdistuisi yksittäiseen palveluntarjoajaan, jonka Poliisihallitus velvoittaisi noudattamaan 62 l §:ssä tarkoitettua kieltoa ja estämään estolistalle sisällytettyjen rahapeliyhteisöjen rahapelaamista koskevan maksuliikenteen kyseisten yhteisöjen ja pelaajien välillä. Kuten muunkin arpajaislain vastaisen toiminnan osalta, Poliisihallitus pyrkisi ensisijaisesti käyttämään lievempiä keinoja puuttumisessa tällaiseen toimintaan. Ensisijaisesti Poliisihallitus pyrkii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti lainsäädännön noudattamisen varmistamiseen esimerkiksi neuvonnalla ja ohjeistamalla toimijoita. Vasta sen jälkeen Poliisihallitus harkitsee muita keinoja. Toimijakohtaista kieltopäätöstä ei siis tulisi antaa esimerkiksi ennen kuin maksupalveluntarjoajille olisi varattu riittävä aika maksuliikenne-eston käytännön toteuttamiseen. Poliisihallitus voisi 62 c §:n mukaisesti asettaa kieltopäätöksen tehosteeksi uhkasakon. Myös muiden arpajaislaissa säädettyjen kieltopäätösten tehosteena käytetään uhkasakkoa.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin kiellon voimassaolosta. Kielto olisi voimassa enintään 12 kuukautta. Poliisihallitus voisi jatkaa kiellon voimassaoloaikaa enintään 12 kuukaudella kerrallaan, jos menettelyä maksutapahtuman käynnistämisessä ja toteuttamisessa ei olisi korjattu eli jos maksupalveluntarjoaja ei aiemmasta kiellosta huolimatta olisi estänyt estolistalle asetetun rahapeliyhteisön rahapelaamista koskevaa maksuliikennettä. Sääntely vastaisi tältä osin rahapelien toimeenpanon ja markkinoinnin kieltämistä koskevaa sääntelyä, jossa kielto on myös määräaikainen ja jossa sitä voidaan jatkaa säädetyn määräajan kerrallaan.
Maksupalveluntarjoajalla olisi arpajaislain 66 §:n mukaan oikeus hakea Poliisihallituksen kieltopäätökseen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Ehdotetun 66 §:n 2 momentin mukaan Poliisihallituksen kieltopäätöstä tulisi noudattaa muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
62 n §.Tiedonsaanti maksupalveluntarjoajalta. Pykälässä säädettäisiin Poliisihallituksen oikeudesta saada maksupalveluntarjoajilta tietoa maksutapahtumien käynnistämistä ja toteuttamista koskevan kiellon valvomiseksi. Tiedonsaantioikeudesta säätäminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että Poliisihallitus saisi esimerkiksi pankkisalaisuuden estämättä tarvittavat tiedot estolistan ylläpitämiseksi ja mahdollisten erillisten kieltopäätösten tekemiseksi. Poliisihallitus tarvitsisi tietoja muun muassa siihen, että se voisi tarvittaessa tunnistaa uusia tilinumeroita, joita esimerkiksi maksunvälittäjät käyttävät välittääkseen rahapeleihin liittyviä pelaajien maksuja.
Poliisihallituksella olisi oikeus saada maksupalveluntarjoajalta salassapitosäännösten estämättä ja maksutta pykälässä luetellut tiedot maksajana tai maksunsaajana olevasta rahapeliyhteisöstä ja rahapeliyhteisön puolesta maksutapahtumaa toteuttavasta tai käynnistävästä palveluntarjoajasta. Tiedonsaantioikeus koskisi sellaisia tietoja, jotka ovat palveluntarjoajien järjestelmistä saatavissa. Poliisihallituksella olisi oikeus saada tilinumero, toimialakoodi, rahapeliyhteisön tai sille maksuja välittävän palveluntarjoaja yksilöintitiedot sekä maksutapahtumien määrä. Lisäksi Poliisihallituksella olisi oikeus saada muita maksutapahtuman käynnistämisen ja toteuttamisen kiellon valvomiseksi välttämättömiä tietoja. Koska maksuliikenne-estojen osalta olisi kyse kokonaan uudesta Poliisihallituksen valvontatehtävästä, valvonnan toteuttamiseksi välttämättömiä tietoja ei ole mahdollista tässä vaiheessa tyhjentävästi määritellä. Poliisihallituksella ei kuitenkaan olisi oikeutta saada yksittäisiin maksutapahtumiin liittyviä henkilötietoja.
64 §.Arpajaisrikkomus. Arpajaislain 64 §:ssä säädetään eräistä sellaisista arpajaislain vastaisista teoista, joiden seuraamuksena voidaan tuomita arpajaisrikkomuksesta sakkoon. Pykälän 7 kohdan mukaan arpajaisrikkomuksesta tuomitaan se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 16 §:n raha-automaattien tai kasinopelien, 40 §:n tavaravoittoautomaattien ja 56 §:n 1 momentissa tarkoitettujen peliautomaattien tai pelilaitteiden sijoittamista koskevia säännöksiä tai 40 §:n tavaravoittoautomaattien ja 56 §:n 1 momentissa tarkoitettujen peliautomaattien tai pelilaitteiden sijoittamista koskevia säännöksiä. Arpajaislain muutoksella (677/2019), joka tulee 64 §:n 7 kohdan osalta voimaan 1.1.2022, 7 kohdasta poistettiin maininta erityisautomaateista.
Arpajaislain 16 §:ssä säädetään, että raha-automaatit ja kasinopelit tulee sijoittaa valvottuun tilaan ja että niitä ei saa sijoittaa tilaan, jossa niiden käyttäminen voi vaarantaa turvallisuutta tai aiheuttaa järjestyshäiriöitä. Edellä mainitulla lailla (677/2019) poistettiin myös 16 §:stä viittaus erityisautomaatteihin. Laki tulee myös 16 §:n osalta voimaan 1.1.2022. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lain 16 §:ää siten, että pykälä koskisi ainoastaan raha-automaattien sijoittamista. Sen lisäksi, että raha-automaatteja ei saisi sijoittaa tilaan, jossa niiden käyttäminen voi vaarantaa turvallisuutta tai aiheuttaa järjestyshäiriöitä, raha-automaatit tulisi 16 §:ää koskevan ehdotuksen mukaan sijoittaa siten, että raha-automaatilla pelaamista voitaisiin esteettömästi valvoa. Lain 16 §:ään ehdotettavan muutoksen vuoksi 64 §:n 7 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että kyseisessä kohdassa viitattaisiin lain 16 §:n 1 momenttiin ja että kohdasta poistettaisiin viittaus kasinopeleihin. Asiallisesti muutos tarkoittaisi arpajaislaissa säädetyn seuraamuksen laajentamista raha-automaattien sijoittamista koskevaan laiminlyöntiin siltä osin, kun kyse on velvollisuudesta sijoittaa raha-automaatit siten, että niillä pelaamista voidaan esteettömästi valvoa. Lisäksi kohtaan tehtäisiin tekninen muutos korvaamalla ja -sana tai -sanalla.
Lisäksi pykälään tehtäisiin johdonmukaisuussyistä tekninen muutos vaihtamalla 2 ja 3 kohdan keskinäistä järjestystä. Muutettuna luettelon 2 kohta sisältäisi järjestykseltään aikaisemman lainkohtaviittauksen (14 a §) 3 kohtaan verrattuna (15 §:n 1 momentti). Lisäksi 5 ja 7 kohtaan tehtäisiin säädöstekniset täsmennykset.
66 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentin mukaan muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Viranomaisen päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.
Poliisihallituksen ehdotetun arpajaislain 62 m §:n nojalla tekemään maksutapahtuman toteuttamisen tai käynnistämisenkieltoa koskevaan päätökseen voisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Poliisihallituksen kieltoa tulisi noudattaa muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Voimassa olevan lain mukaan tämä koskee arpajaislain nojalla tehtyä luvan peruuttamista tai lupaehtojen muuttamista koskevaa päätöstä sekä Poliisihallituksen 62 a §:ssä tarkoitettua rahapelin toimeenpanon kieltoa koskevaa päätöstä.