7.1
Laki valtion talousarviosta
10 a §.
Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan valtioneuvosto voisi antaa määräyksiä talousarvioehdotusten valmistelun perusteista. Valtiovarainministeriö voisi antaa tarkempia määräyksiä talousarvioehdotusten laadinnasta.
Mainitut määräyksenantovaltuudet sisältyvät voimassa olevan talousarvioasetuksen 1 b §:n 4 momenttiin. Määräyksenantovaltuudet siirrettäisiin lakiin, vaikka sinänsä tällaiset määräykset ovat hallinnon sisäisiä määräyksiä, joita valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö voisivat antaa myös yleistoimivaltansa perusteella. Julkisen talouden suunnitelman osalta vastaava lisäys tehtäisiin talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain (869/2012) muuttamisesta annettavaan lakiin.
10 b §.
Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan valtioneuvostolla olisi valtuus antaa yleisiä määräyksiä talousarvion soveltamisesta, minkä lisäksi valtiovarainministeriöllä olisi oikeus antaa määräyksiä talousarvion seurannasta sekä valtiontaloutta koskevien laskelmien ja selvitysten laatimisesta sekä tarkentavia määräyksiä talousarvion soveltamisesta. Talousarvion soveltamista koskevilla valtioneuvoston yleisillä määräyksillä tarkoitettaisiin erityisesti valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja valtioneuvoston antamia talousarvion yleisiä soveltamismääräyksiä. Nykyisin voimassa olevat soveltamismääräykset on annettu 12.4.1995 (TM 9509) ja ne koskevat muun muassa tuotannontekijöiden hankintaa, henkilöstö- ja edustusmenoja, vakuuttamista, menojen maksamista ja tulojen perintää, saatavan perinnästä luopumista ja tileistä poistamista.
Valtioneuvoston määräyksenantovaltuutta täydentäisi valtiovarainministeriön edellä mainittu määräyksenantovaltuus. Tällainen määräys on nykyisin esimerkiksi valtiovarainministeriön määräys talousarvion tilijaottelun laadinnasta. Säännös myös korvaisi osaltaan talousarvioasetuksesta kumottavaa 21 §:n 2 momenttia, jonka mukaan ministeriöiden tulee valtiovarainministeriön määräysten mukaisesti laatia hallinnonalallaan valtion taloutta koskevia laskelmia ja selvityksiä.
12 §.
Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin toiminta- ja taloussuunnittelua koskeva määräyksenantovaltuus valtiovarainministeriölle. Vastaava valtiovarainministeriön määräyksenantovaltuus on nykyisin talousarvioasetuksen 10 §:n 3 momentissa. Määräyksenantovaltuuksien tulisi kuitenkin olla laissa, joten momentti kumottaisiin asetuksesta ja vastaava sääntely otettaisiin lakiin. Lisäksi laissa säädettäisiin nykyistä talousarvioasetuksen 10 §:n 3 momenttia vastaavasti, että ministeriöt voisivat antaa hallinnonalallaan tarkentavia määräyksiä toiminnan ja talouden suunnittelusta. Tällaiset määräykset ovat hallinnon sisäisiä määräyksiä, joita ministeriöt voisivat antaa myös yleistoimivaltansa perusteella, mutta selkeyden vuoksi määräyksenantovaltuudesta säädettäisiin laissa.
12 a §.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan valtion keskuskirjanpitoon kerättäisiin paitsi talousarviotalouden kirjanpitoyksiköiden myös valtion talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen kirjanpitotiedot. Nykyisin rahastojen kirjanpitotietojen keräämisestä keskuskirjanpitoon on säädetty talousarvioasetuksen 54 §:ssä. Sääntely siirrettäisiin lakiin, jotta valtion keskuskirjanpidon sisältö ilmenisi selkeästi suoraan laista.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin myös säännös, jonka mukaan keskuskirjanpitoon kerättäisiin myös valtion liikelaitosten kirjanpitotiedot 17 b §:n 1 momentissa tarkoitettuja valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien laatimiseksi. Liikelaitosten tiettyjen kirjanpitotietojen kerääminen keskuskirjanpitoon olisi välttämätöntä, jotta valtiontalouden yhdistellyt laskelmat voitaisiin laatia. Nykyisin liikelaitokset ovat toimittaneet tietoja valtiontalouden kokonaislaskelmia varten, mutta nämä tiedot on toimitettu erikseen ja tiedot ovat olleet suppeammat.
Valtiokonttori vastaisi rahastojen ja liikelaitosten kirjanpitotietojen keräämisestä keskuskirjanpitoon sekä hoitaisi keskuskirjanpidon kuten nykyisinkin.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin lisäksi keskuskirjanpitoa koskeva täsmällinen asetuksenantovaltuus.
14 §.
Pykälän 4 momenttia muutettaisiin. Pykälän nykyinen 4 momentin informatiiviseksi tarkoitettu säännös siitä, että liikelaitosten kirjanpidosta säädetään erikseen, kumottaisiin tarpeettomana. Pykälän uudeksi 4 momentiksi lisättäisiin valtion kirjanpitoa koskeva valtioneuvoston asetuksenantovaltuus. Kirjanpitoa koskeva valtioneuvoston asetuksenantovaltuutus sisältyy voimassa olevan lain 26 §:n 2 momenttiin, mutta selkeyden ja täsmällisyyden vuoksi asetuksenantovaltuus siirrettäisiin lain asianomaisen perussäännöksen yhteyteen.
Pykälään lisättäisiin uusi 5 momentti, jonka mukaan valtiovarainministeriö voisi yksittäistapauksessa erityisestä syystä ja hyvän kirjanpitotavan varmistamiseksi antaa luvan poiketa kirjanpitoa koskevista 4 momentin nojalla annetun asetuksen säännöksistä. Vastaavan tyyppinen säännös sisältyy nykyisin talousarvioasetuksen 41 b §:n 2 momenttiin, joka kumottaisiin. Säännös siirrettäisiin lain tasolle, koska säännöksen nojalla voidaan yksittäistapauksessa poiketa asetuksesta. Säännöksessä tarkoitettu poikkeus voisi tulla kysymykseen erityisesti tilanteessa, jossa muutoin säädettyjen kirjanpitoperiaatteiden noudattamisen ei poikkeuksellisesti katsottaisi johtavan hyvään kirjanpitotapaan valtion kirjanpidossa. Tarkoitukseltaan vastaava säännös on kirjanpitolain 3 luvun 2 §:n 3 momentissa. Lupaa poiketa lakia alemman asteisista säännöksistä ei voitaisi myöntää esimerkiksi vain sillä perusteella, että säännösten noudattaminen olisi jostain syystä poikkeuksellisen hankalaa, vaan lupaa myönnettäessä olisi aina arvioitava, millainen menettely toteuttaa parhaiten hyvää kirjanpitotapaa valtion kirjanpidossa. Hyvän kirjanpitotavan noudattaminen olisi ensisijaista lakia alemman asteen sääntelyyn nähden.
17 §.
Pykälän otsikko ”Hallituksen vuosikertomus” muutettaisiin muotoon ”Hallituksen vuosikertomuksessa esitettävät tiedot julkisesta taloudesta”. Uusi otsikko olisi nykyistä täsmällisempi ja korostaisi sitä, että talousarviolaissa säädettäisiin nimenomaan hallituksen vuosikertomuksessa esitettävistä julkista taloutta koskevista tiedoista, kun taas hallituksen vuosikertomuksesta muuten säädettäisiin valtioneuvostosta annetun lain 9 a §:ssä.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan hallituksen vuosikertomukseen otettaisiin valtion tilinpäätöksen lisäksi sen yhteydessä uuden 17 b §:n mukaan esitettävät valtiontalouden yhdistellyt laskelmat. Yhdistellyt laskelmat antaisivat nykyistä paremman kokonaiskuvan valtioneuvoston ohjausvallan alaisesta valtiontaloudesta. Lisäksi säännöstä vuosikertomukseen otettavista valtion toimintaa ja sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta koskevista tiedoista täsmennettäisiin niin, että vuosikertomukseen otettaisiin vain tarpeelliset tiedot, kuten käytännössä on jo nyt tehty. Lisäksi hallituksen vuosikertomukseen otettaisiin tarpeelliset tiedot julkisen talouden hoidosta. Luettavuuden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi pykälä muutettaisiin luettelomuotoon.
Pykälän uuden 2 momentin mukaan hallituksen vuosikertomukseen otettaisiin valtion liikelaitosten, liikelaitoskonsernien (eli liikelaitoksen ja sen mahdollisen tytärliikelaitoksen sekä näiden määräysvallassa olevien yhteisöjen muodostaman konsernin) sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuotto- ja kululaskelmat tai tuloslaskelmat ja taseet sekä tärkeimmät tiedot niiden toiminnasta ja tuloksellisuudesta. Voimassa olevan 1 momentin mukaan hallituksen vuosikertomukseen otetaan valtion liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätökset sekä tärkeimmät tiedot niiden toiminnasta ja tuloksellisuudesta. Uusi 2 momentti rajaisi liikelaitoksista ja rahastoista esitettävät tiedot hallituksen vuosikertomuksen nykyistä laadintakäytäntöä vastaavaksi.
Pykälän uudeksi 3 momentiksi lisättäisiin nykyistä täsmällisempi asetuksenantovaltuus, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä hallituksen vuosikertomukseen otettavista julkista taloutta, valtiontaloutta sekä valtion toimintaa ja sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta koskevista tiedoista. Hallituksen vuosikertomuksen muita kuin taloudellisia tietoja koskeva asetuksenantovaltuus olisi valtioneuvostosta annetussa laissa. Hallituksen vuosikertomuksen sisällöstä on nykyisin säädetty talousarvioasetuksen 68 a ja 68 b §:ssä. Nämä on tarkoitus kumota ja hallituksen vuosikertomuksesta annettaisiin kokonaan uusi valtioneuvoston asetus sekä talousarviolain että valtioneuvostosta annetun lain nojalla.
17 a §.
Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan valtiovarainministeriö määräisi valtion tilinpäätöksen laskelmien ja liitteiden kaavat sekä voisi antaa tarkempia määräyksiä valtion tilinpäätöksen laadinnan yksityiskohdista. Säännös korvaisi talousarvioasetuksen nykyisen 62 §:n 1 momentin säännöksen valtiovarainministeriön oikeudesta antaa määräyksiä valtion tilinpäätöksestä sekä kirjanpitoyksikköjen ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätöksistä ja niiden liitteistä samoin kuin tilinpäätösten laadinnasta sekä 66 §:n 2 momentin säännöksen valtiovarainministeriön kansallisomaisuutta koskevasta määräyksenantovaltuudesta, jotka määräyksenantovaltuuksia sisältävinä siirrettäisiin lain tasolle.
Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jonka mukaan valtiovarainministeriö voisi yksittäistapauksessa erityisestä syystä ja 18 §:ssä tarkoitetun oikean ja riittävän kuvan varmistamiseksi antaa luvan poiketa talousarviolain nojalla annetuista valtion tilinpäätöstä koskevista säännöksistä ja määräyksistä. Tällainen poikkeus voisi tulla kysymykseen erityisesti tilanteessa, jossa muutoin säädettyjen tilinpäätösperiaatteiden noudattamisen ei poikkeuksellisesti katsottaisi johtavan oikeiden ja riittävien tietojen antamiseen valtion tilinpäätöksessä. Vastaava säännös on nykyään talousarvioasetuksen 62 §:n 3 momentissa. Säännös on tarpeen siirtää lakiin, koska se mahdollistaa asetuksesta poikkeamisen. Tarkoitukseltaan vastaava säännös on kirjanpitolain 3 luvun 2 §:n 3 momentissa. Lupaa poiketa lakia alemman asteisista säännöksistä ei voitaisi myöntää esimerkiksi vain sillä perusteella, että säännösten noudattaminen olisi jostain syystä poikkeuksellisen hankalaa, vaan lupaa myönnettäessä olisi aina arvioitava tilinpäätöksen antamaa oikeaa ja riittävää kuvaa.
17 b §.
Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin valtion tilinpäätöksen yhteydessä esitettävistä valtiontalouden yhdistellyistä laskelmista. Pykälän 1 momentin mukaan yhdistellyt laskelmat laadittaisiin valtion talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoksien tilinpäätöslaskelmat yhdistelemällä siten kuin kyseessä olisi yksi talousyksikkö. Käytännössä tämä merkitsee edellä mainittujen laskelmien yhdistelemistä konsernitilinpäätöksen laatimismenetelmällä (hankintamenomenetelmä).
Yhdistellyt laskelmat sisältäisivät tuottoja ja kuluja kuvaavan tuotto- ja kululaskelman, varainhoitovuoden päättymisajankohdan taloudellista asemaa kuvaavan taseen ja rahavirtoja kuvaavan rahoituslaskelman. Yhdistellyt laskelmat olisivat vastaavat kuin valtion tilinpäätöksessä lukuun ottamatta 17 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista valtion talousarvion toteumalaskelmaa. Yhdisteltyjä laskelmia täydentäisivät 18 §:ssä tarkoitetun oikean ja riittävän kuvan antamiseksi tarpeelliset liitetiedot samaan tapaan kuin valtion tilinpäätöksen liitteet täydentävät valtion tilinpäätöstä.
Yhdistetyt laskelmat liitteineen esitettäisiin valtion tilinpäätöksen yhteydessä. Laskelmat antaisivat lisätietoa valtioneuvoston ohjausvallan alaisen valtiontalouden kokonaiskuvasta, mutta eivät olisi osa valtion tilinpäätöstä, jolla käsitteenä tarkoitettaisiin jatkossakin perustuslain 83 §:ssä tarkoitetun valtion talousarvion ja sen mukaisesta valtion talousarviotaloudesta laadittua valtion tilinpäätöstä.
Pykälän 2 momentin mukaan yhdistellyt laskelmat liitteineen laatisi Valtiokonttori.
Pykälän 3 momentin mukaan valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien ja niitä koskevien liitteiden laadinnasta ja sisällöstä voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Valtiovarainministeriö määräisi valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien ja liitteiden kaavat ja voisi antaa tarkempia määräyksiä valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien ja niiden liitteiden laadinnan yksityiskohdista.
Pykälän 4 momentti sisältäisi 17 a §:n 4 momenttia vastaavan mahdollisuuden, jonka mukaan valtiovarainministeriö voisi yksittäistapauksessa erityisestä syystä antaa luvan poiketa talousarviolain nojalla annetuista valtiontalouden yhdisteltyjä laskelmia koskevista säännöksistä ja määräyksistä. Tällainen poikkeus voisi tulla kysymykseen erityisesti tilanteessa, jossa muutoin säädettyjen tilinpäätös- ja yhdistelyperiaatteiden noudattamisen ei poikkeuksellisesti katsottaisi johtavan oikean ja riittävän kuvan antamiseen. Lupaa myönnettäessä olisi aina arvioitava tilinpäätöksen antamaa oikeaa ja riittävää kuvaa.
21 §.
Pykälässä säädetään nykyisin virastojen ja laitosten tilinpäätöksistä ja toimintakertomuksista. Pykälää ja pykäläotsikkoa muutettaisiin siten, että sääntely koskisi jatkossa kirjanpitoyksikön tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Lain 12 a §:n mukaan valtion taloushallinto-organisaatio jakautuu kirjanpitoyksiköihin, joten myös yksikkötason tilinpäätössääntelyn ja toimintakertomuksen laatimisvelvollisuuden tulisi kohdistua virastojen ja laitosten sijasta näihin yksiköihin. Yksittäisten virastojen ja laitosten ei siten enää tarvitsisi laatia erillistä toimintakertomusta tilanteessa, jossa kirjanpitoyksikkö koostuu useasta virastosta ja laitoksesta, vaan tältä osin riittävää olisi, että toimintakertomus on laadittu koko kirjanpitoyksikön toiminnasta.
Pykälän 1 momenttiin täsmennettäisiin, että kyse on kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen oikeasta ja riittävästä kuvasta.
Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin valtiovarainministeriön määräyksenantovaltuus, jonka mukaan valtiovarainministeriö määräisi kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen laskelmien ja liitteiden kaavat sekä voisi antaa tarkempia määräyksiä kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen laadinnan yksityiskohdista sekä tilinpäätökseen liitettävistä selvityksistä ja muista tiedoista. Sääntely vastaisi asiallisesti talousarvioasetuksen nykyistä 62 §:n 1 momenttia ja 64 §:n 2 momenttia, jotka määräyksenantovaltuuksia sisältävinä kumottaisiin asetustasolta.
Pykälään lisäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan valtiovarainministeriö voisi yksittäistapauksessa erityisestä syystä ja tämän pykälän 1 momentissa säädetyn kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen oikean ja riittävän kuvan varmistamiseksi antaa luvan poiketa tämän lain nojalla annetuista kirjanpitoyksikön tilinpäätöstä koskevista säännöksistä ja määräyksistä. Vastaava säännös on aikaisemmin ollut talousarvioasetuksen 62 §:n 3 momentissa, mutta säännös tulisi siirtää lakitasolle, koska se mahdollistaa asetuksesta poikkeamisen. Säännöksessä tarkoitettu poikkeus voisi tulla kysymykseen erityisesti tilanteessa, jossa muutoin säädettyjen kirjanpitoperiaatteiden noudattamisen ei poikkeuksellisesti katsottaisi johtavan kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen oikean ja riittävän kuvan antamiseen kirjanpidossa. Valtion tilinpäätöksen ja yhdisteltyjen laskelmien osalta vastaavasta säädettäisiin 17 a ja 17 b §:ssä.
24 a §.
Pykälän otsikkoa ja 1 momenttia muutettaisiin siten, että pykälä laajennettaisiin koskemaan velanhoidon lisäksi kassanhallintaa. Erikseen mainittaisiin myös kassavarojen sijoittaminen. Kassanhallintaan liittyy kiinteästi kassavarojen sijoittaminen likvideihin arvopapereihin, mutta selkeyden vuoksi asia todettaisiin laissa nimenomaisesti erikseen.
Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan valtiovarainministeriöllä olisi oikeus antaa Valtiokonttorille määräyksiä velanhoidosta ja kassanhallinnasta sekä kassavirtaennusteiden ja muiden laskelmien laatimisesta. Vastaava säännös on ollut aikaisemmin talousarvioasetuksen 22 §:n 2 momentissa, josta se kumottaisiin.
24 c §.
Valtiokonttorin määräyksenantovaltuuksia koskevaa pykälää selkeytettäisiin ja täsmennettäisiin. Pykälään myös siirrettäisiin eräät nykyisin talousarvioasetuksessa olevat määräyksenantovaltuudet, jotka vastaavasti kumottaisiin asetuksesta. Luettavuuden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi pykälä muutettaisiin luettelomuotoon. Lisäksi pykälään lisättäisiin valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien laatimiseksi tarpeelliset määräyksenantovaltuudet. Pykälän mukaan Valtiokonttori voisi antaa määräyksiä virastoille, laitoksille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille. Valtion keskuskirjanpidon hoitamisen ja valtion tilinpäätöksen yhteydessä esitettävien valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien laatimisen edellyttämistä liikelaitoksia koskevista määräyksenantovaltuuksista säädettäisiin erikseen valtion liikelaitoksista annetussa laissa (1062/2010) ja Metsähallituksesta annetussa laissa (234/2016).
Pykälän 1 kohdan mukaan Valtiokonttori antaisi tarvittavat määräykset liikekirjanpidon tileistä, talousarviokirjanpidossa käytettävistä teknisistä tileistä sekä kirjanpidon järjestämisen ja tilinpäätöksen laadinnan muista yksityiskohdista. Tällaiset määräykset voisivat koskea esimerkiksi pääkirjanpidon ja osakirjanpidon (kuten palkka- tai käyttöomaisuuskirjanpidon tai myynti- tai ostoreskontran) valtiolle yhteisiä seurantakohteita, kirjausmenettelyitä, täsmäytystä ja kirjausketjun jäljitettävyydelle (audit trail) asetettavia vähimmäisvaatimuksia, kirjanpidon tositteiden tietosisältöä, käsittelyä ja säilyttämistä sekä poistoaikoja. Kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskeva määräyksenantovaltuus on ollut laissa jo aikaisemmin, mutta nyt muotoilua osin täsmennettäisiin.
Pykälän 2 kohta sisältäisi määräyksenantovaltuuden maksuliikkeen hoitamisen ja kassavirtaennusteiden laatimisen yksityiskohdista. Vastaava määräyksenantovaltuus on asiallisesti sisältynyt pykälään jo aikaisemmin.
Pykälän 3 kohdan valtuuksien seurannan yksityiskohtia koskeva määräyksenantovaltuus on lain tasolla uusi, mutta vastaava valtuuksien seurantaa koskeva määräyksenantovaltuus on nykyisin talousarvioasetuksessa, josta se kumottaisiin. Valtiokonttori on vakiintuneesti määrännyt valtuusseurannan menettelyistä.
Pykälän 4 kohta sisältäisi laskentatoimen hoidon sekä muiden taloushallinnon toimintojen ja menettelytapojen yksityiskohtia koskevan määräyksenantovaltuuden. Laskentatoimen hoitoa koskevat määräykset voisivat koskea esimerkiksi kustannuslaskennalle asetettavia yleisiä vaatimuksia, yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmien laatimista sekä investointilaskelmien laatimista. Muilla taloushallinnon toiminnoilla ja menettelytavoilla tarkoitettaisiin säännöksessä voimassa olevaa lakia vastaavasti muita erilaisia yksittäisiä taloushallinnon tehtäviä ja niiden hoitamiselle asetettavia vaatimuksia kuin mitä pykälän muissa kohdissa on jo erikseen mainittu. Tällaisia voivat olla esimerkiksi salassa pidettävää tietoa sisältävien laskujen teknistä käsittelyä koskevat määräykset, joilla varmistetaan, että laskuissa olevat tiedot näkyvät järjestelmissä vain niille henkilöille, jotka tietoja saavat käsitellä. Asiallisesti vastaava määräyksenantovaltuus on ollut pykälässä jo aikaisemmin.
Pykälä 5 kohdan määräyksenantovaltuus velvollisuudesta toimittaa tietoja valtion keskuskirjanpidon hoitamista ja valtion tilinpäätöksen ja sen yhteydessä esitettävien valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien laatimista varten olisi uusi. Määräyksenantovaltuuden tarkoitus on varmistaa, että Valtiokonttori saa tarvittavat tiedot oikea-aikaisesti ja oikeassa muodossa sekä keskuskirjanpidon hoitamista että valtion tilinpäätöstä ja yhdistettyjen laskelmien laatimista varten. Valtiokonttori on jo aikaisemmin kerännyt tietoja keskuskirjanpidon hoitamista varten, mutta asiasta on ollut määräyksenantovaltuus ainoastaan talousarvioasetuksessa, josta se nyt kumottaisiin.
Pykälän 6 kohta sisältäisi määräyksenantovaltuuden 1–4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitoon liittyvästä sisäisestä valvonnasta. Tällaisia määräykset voivat koskea esimerkiksi kirjanpitoyksikön taloudenhoitoa koskevaan johtosääntöön otettavia määräyksiä. Talousarvioasetuksen 69 b §:n 5 momentti sisältää nykyisin kirjanpitoyksikön taloussäännön sisältöä ja laadintaa koskevan määräyksenantovaltuuden, joka kumottaisiin.
26 §.
Pykälän 1 momentti, jonka mukaan tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella, kumottaisiin. Säännös ei vastaa nykyisiä asetuksenantovaltuuksille asetettuja tarkkarajaisuutta ja täsmällisyyttä koskevia vaatimuksia. Samasta syystä kumottaisiin myös pykälän 2 momentti.
Pykälän 3 momenttia muutettaisiin niin, että siinä säädettäisiin virastojen ja laitosten ohje- ja johtosäännöistä. Ehdotuksen mukaan virastojen ja laitosten ohje- ja johtosäännöissä voitaisiin antaa tämän lain nojalla annettuja säännöksiä sekä valtioneuvoston, valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin määräyksiä tarkentavia määräyksiä. Virastojen ja laitosten ohje- ja johtosäännöillä tarkoitettaisiin myös monivirastoisen kirjanpitoyksikön koko kirjanpitoyksikköä koskevaa ohjesääntöä.